Keskiviikko 21.8.2019

Pitääkö luopua lihasta? Tutkija toivoo suhteellisuudentajua: ”Suomalaista nautakarjataloutta syytetään aivan liikaa”

Luotu: 
10.8.2019 09:44
  • Kuva: Alma Media arkisto / Eriika Ahopelto
    Kuva
    Lihankulutus on ollut Suomessa hurjassa kasvussa, ja sitä syödään henkeä kohti yli 80 kiloa vuodessa.
|

Keskustelu lihansyönnistä on ottanut kierroksia hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n raportin julkistamisen jälkeen.

Raportin mukaan ruuantuotannosta aiheutuu merkittävä osa globaaleista hiilidioksidipäästöistä ja etenkin lihansyöntiä tulisi vähentää, jotta ilmaston lämpeneminen voitaisiin pysäyttää alle 1,5 asteeseen.

Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Emma Kari vaati suomalaisia vähentämään lihankulutusta. LUE TARKEMMIN: Emma Kari: Suomalaisten on vähennettävä lihansyöntiä – ”Lihaideologiasta päästävä eroon”

Toisaalta monet keskustan poliitikot ovat puhuneet suomalaisen lihatalouden puolesta. Esimerkiksi Mikko Kärnä (kesk) Puheenvuoron blogissaan sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk), joka kehui suomalaista nurmiviljelyä MTV:n Kymmenen uutisissa torstaina.

Kaksikon mukaan nurmiviljely sitoo hiiltä, ja nurmi taas käytetään karjan rehuksi.

”Tämä on erittäin kestävää ja monimuotoisuutta lisäävää toimintaa, maataloutta. En usko, että se Suomesta tulee loppumaan, emmekä ainakaan hallituksessa halua sitä lopettaa, vaan päinvastoin etsiä uusia keinoja, menetelmiä ja tekniikoita ja sitä kautta myös vähentää haittavaikutuksia, joita tulee”, Leppä sanoi MTV:llä.

Pitäisikö suomalaisen sitten luopua lihasta elääkseen ekologisesti?

Tutkija Maarit Termonen Luonnonvarakeskuksesta (Luke) sanoo, ettei voida suoraan vetää johtopäätöstä, jonka mukaan suomalaiselle kaikkein ekologisin ruokavalio olisi täyskasvisruokavalio.

”Suomessa on paljon alueita, missä ei ole järkeä kasvattaa mitään muuta kuin nurmea ja ainakaan toistaiseksi ihminen ei pysty suoraan sitä nurmea hyödyntämään, jolloin siihen tarvitaan eläin väliin. Suurta osaa nurmipelloista ei siis Suomessa voi siirtää jollekin muulle kasville, jota ihminen voisi käyttää suoraan”, Termonen sanoo Uudelle Suomelle.

Termosen mukaan nurmesta ei voi yksikäsitteisesti sanoa, onko se hiilinielu eli sitooko se hiiltä enemmän kuin vapauttaa. Termosen mukaan asiaa tutkitaan tällä hetkellä paljon.

”Siihen ei varmasti koskaan saadaan sellaista vastausta, että nurmi aina joko on hiilinielu tai ei ole koskaan hiilinielu, vaan se riippuu monesta asiasta. Sillä on kuitenkin potentiaalia olla hiilinielu kivennäismailla.”

Nurmen satotaso, viljelytekniikka ja viljelymaa vaikuttavat asiaan ja näissä on paljon vaihtelua. Turvemaalla tilanne on aivan toinen kuin kivennäismaalla.

”Turvemaista vapautuu luontaisesti hiiltä paljon enemmän kuin kivennäismaista.  Turvemaita ei pysty saamaan hiilinieluiksi, mutta kivennäismailla se voi olla mahdollista.”

Monivuotinen nurmi verrattuna yksivuotisiin viljelykasveihin on joka tapauksessa parempi, koska sitä ei kynnetä joka vuosi. Pohjoisessa kasvukausi on lyhyt, eivätkä monet kasvit ehdi puintikuntoon.

”Nurmi sopii hyvin Suomen ilmastoon. Se kasvaa täällä hyvin.”

Suomalaisen naudanlihan syöminen on Termosen mukaan ehdottomasti parempi kuin ulkomaisen naudanlihan syöminen. Lihansyönnin vähentäminen on silti perusteltua. Lihankulutus on ollut Suomessa hurjassa kasvussa, ja sitä syödään henkeä kohti yli 80 kiloa vuodessa.

Termonen neuvoo lihansyöjiä kuluttamaan vähemmän lihaa, mutta parempaa lihaa. Kannattaisi siis keskittyä suomalaiseen ja kestävästi tuotettuun lihaan.

”Suomalaista nautakarjataloutta syytetään minun mielestäni aivan liikaa ilmastonmuutoksesta. Enemmän kuin se ansaitsisi. Sitä ei aina tulla ajatelleeksi, että suomalaiset olosuhteet ovat aivan erilaiset kuin esimerkiksi sademetsäalueella.”

Hän kaipaa keskusteluun suhteellisuudentajua ja muistuttaa, että Suomessa fossiiliset polttoaineet ovat paljon isompi saastuttaja.

”Jos yksittäinen kuluttaja haluaa pienentää hiilijalanjälkeään, hän voi tehdä esimerkiksi liikenteeseen tai asumiseen liittyviä valintoja, joilla on isompi vaikutus kuin lihansyönnillä. Näitä pitäisi pitää esillä samassa suhteessa.”

Vuonna 2018 nurmen osuus viljellystä peltoalasta oli 38 prosenttia. Nurmipeltoja kannattaisi Termosen mukaan viljellä mahdollisimman tehokkaasti niin, että eläinten rehu saataisiin pienemmältä alueelta. Siinä olisi Termosen mukaan Suomessa vielä parannettavaa.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Taisto Pihlajamaa

Niin kauan kuin maidosta valmistettu ruoka on sallittu, niin kauan ne mullikat ja lehmätkin pitää ja saa syödä. Vaikka en Islamia enkä vihreitä kannatakaan, ilman sianlihaa olen tullut hyvin toimeen jo vuosikymmeniä.

Tavallinen kuluttaja ostaa ja syö mitä kaupassa tarjotaan. Taivaanrannanmaalarit vouhkaa sitten mitä milloinkin.

Juhani Nissilä

Hannu Rautomäki, hiilidiosiidin määrästä on ihmisen vaikutus on häviävän pieni ilmakehässä ja sikäli, kun se lisäys on ihmisen aiheuttamaa se tuskin vaikuttaa milään tavalla ilmaston lämpenemiseen. Yksi kaasu, vaikka hiilidioksiidin yksin ei voi olla määräävä tekijä ilmastonmuutoksessa. Kannattais ennenminkin keskittyä auringon viilentämiseen !

Kari Saari

Tutkimuksen osoittavat juuri päinvastaista. Ihmisen toiminta on pääsyy hiilidioksidimäärän kasvuun. Mylläämme suunnattoman määrän maaperään sitoutunutta hiiltä ilmakehään. Esimerkiksi tulivuoret syytävät vuodessa noin 645 miljoonaa tonnia CO2:Sta ilmaan, kun taas ihmiset tuottavat yli 40 -kertaisen määrän, 29 miljardia tonnia.

Timo Laine

Lapsethan ne vasta ympäristörikos ovatkin. Lasten tekeminen pitää saada luvanvaraiseksi ja lupaa varten tulee tehdä ympäristövaikutusten arviointi. Rahvas saa adoptoida kehitysmaista, kuten jossain kommenteissa viime päivien ilmastokeskustelussa on jo ehdotettu.

Åke Schwarzwald

Peltojen humus on paikoin erittäin huono. Paras tapa humuksen saamiseksi on pelloille ajettu kuivike, jossa luonnollisesti on lehmän p,,kaa höysteenä. Vihreä yksisilmäisyys ja lapsellisuus suhtautumisessa maatalouteen, on vaarallista. City vihreillä on kaikki asiat varsin yksinkertaisia, sähkö tulee töpselistä ja raha seinästä.

Hannu Karjalainen

Maapallon väestö kasvaa nykyisin noin 70 mijoonalla. Suomen väkiluku on noin 5,5 miljoonaa. Tästä seuraa se, että vaikka suomalaiset eivät söisi mitään, niin siitä huolimatta ruuan tuotantoa on lisättävä. Nyt nälkäänäkevien ihmisten määrä on lähestymässä miljardia. Joten on pakko olla Kärnän kanssa samaa mieltä suomalaisten lihansyönnistä.

Kaarlo Kunnari

Miten me se biokaasu tehdään, jos karja lopetetaan? Meillä ei ole tietääkseni maakaasuvarantoja. Oletteko unohtanut meidän omavaraisuus agendan? Millä me kaikki ostetaan ulkomailta, jos meillä ei itse mitään tuoteta. Luuletteko että muut maat lahjoittavat ilmaiseksi meille ruuan ja energian? Yksitään ruohoja syömällä ei tule toimeen. Syön salaatti joka ilta, mutta syön myös ruokaakin.

Kaarlo Kunnari

Hetkinen, mistä se raha otetaan, jos emme tuota mitään niin emme saa ulkomaan valuuttaakaan ja kotimaisella verorahalla ei silloin vaihdeta ulkomaan rahaa. Realismia pyydän, enkä usko velkaakaan saatavan ilman vastiketta. Vai onko kaikki nykyään jo utopian tasalla.

Kari Saari

Termonenhan puhuu asiaa: "neuvoo lihansyöjiä kuluttamaan vähemmän lihaa, mutta parempaa lihaa. Kannattaisi siis keskittyä suomalaiseen ja kestävästi tuotettuun lihaan." Onhan kotimainen liha ihan eri tasoa kuin vaikka Argentiinasta raahattu, viikkoja pakasteessa ollut liha.

On loppujen lopuksi aika pieni muutos siirtyä määrästä sinne laadun suuntaan. En oikein ymmärrä mistä tulee kaikki draama että tämä olisi joku mahdoton uhraus. Muutos on vaikeaa, mutta jotkin muutokset vievät parempaan lopputulokseen.

Esko Riikonen

IPCC:n raportti kertoo vastuuttomuudesta ja on varsin ideologinen. Mihinkähän maapallo ja sen ihmiset ajautuisivat, jos toimittaisiin raportin mukaisesti.

Ei ihme, et ttä jotkut ahdistuvat ilmastonmuutos puheista. Kaikki mitä tähänasti on tehty on väärin ja turmiollista.

Kiinan kivihillen poltto ja kivihiilivoimaloiden aiheuttamat ongelmat jätetään ottamatta huomioon, kuin myös niiden massiivinen lisärakentaminen.

Kari Saari

Raportti pohjaa tutkimustietoon, joten pakko kysyä, että mistä olet omat poikkeavat tietosi saanut? Vai onko tiedossa edes mitään tutkimuksia ja nämä ovat vain omia mielipiteitäsi? Itsekkyys ainakin loistaa, kunhan Kiina tekee jotain. Jokaisella meillä on vastuumme. Se että naapurisi tekee jotain typerää ei yleensä ole hyvä syy siihen että sinä hölmöilet.

Vastuutonta on toitottaa totuutena omia mielipiteitään, jos niillä ei ole minkäänlaista todellisuuspohjaa.

Pentti Westerholm

Suomalaisilla ei ole mitään hätää hiilidioksidin kanssa.Tiede henkilöt ovat kehittäneet laitteiston millä h-oksidi voidaan muuntaa auton polttoaineeksi.Lisäksi kun lähdetään kuntoilemaan ja ulos rehkimään saadaan lisää raaka-ainetta.Esim. 4 henkinen perhe tuottaa hiilidioksidia yhden henkilöauton verran .Mitä lujempaa menevät sitä enemmän raaka-ainetta syntyy.Näin se kehitys jatkaa kulkuaan ja auttaa ihmiskuntaa selviytymään.

Kari Saari

Westerholmin vaihtoehtoistiede on aika erinomaista. Pitääkö tuo perhe sulkea polttoainetankkiin vai riittääkö että letkut ohjaavat hengitysilman matkustustiloista moottoriin? Äskeisen perusteella kannattaisi miettiä tieteiskirjailijan uraa. Se voisi olla hauskaa luettavaa.

Jaakko Kojo

En vastusta hilidioksidipäästöjen vähentämistä, mutta liiallisuksiin ei pidä mennä. Fossiilisista polttoaineista voidaan luopua. Tuuli ja aurinko korvaavat sen. Mutta lihan syönnistä ei pidä luopua. Se on ihmisen ikiaikainen oikeus. Olemme syntyneet lihansyöjiksi. Mitä sitten tulee maapallon lämpenemiseen, kaikki ei ole ihmisen syytä. Pallo lämpenee luonnostaan viime jääkauden jälkeen ja oman kiertoratansa ansiosta. Mihinkään 1,5 asteeseen vuosisadan lopussa ei pidä sitoutua. Lämpeneminen on voimakkaampaa. Onhan täällä Pohjolassa kasvanut aikanaan sademetsiä ja palmuja.

Ritva Englund

Ihmeellisiä mitä jutyuja joka päivä eilen lihalla ja munilla estettiin dementiaa tänään on myrkkyä ilmastolle tämä on ihme pelleilyä ihmiten kanssa päättäjät ei tiedä mitä keksisi et olisi oikein hankalaa kohta suomi täynnä työttömiä porkkanan purijoitaja tyhjiä liiketiloja

Petri Ollila

Kiitos Termoselle hyvästä ja asiantuntevasta kirjoituksesta. Suomalaisten lihankulutus on saanut aivan liian suuren painoarvon ilmastonmuutoksen torjunnassa. Pari päivää sitten julkaistun IPCC:n raportin kommentoinnissa toimittajat yrittivät vääntää väen väkisin keskustelun lihansyöntiin, vaikka se oli raportin suosituksissa tärkeysjärjestyksessä aika alhaalla. Ja kuten Termonen totesi, suomalainen nurmirehuun perustuva karjankasvatus on jotakin aivan toista kuin vaikkapa USA:ssa maissiin perustuva.