Uusi Suomi uudistuu!

Palvelumme uudistetaan syksyllä 2019. Päivitä tunnuksesi tiedot ajan tasalle täällä.

Maanantai 26.8.2019

Etla: Kivuliaaksi koettu kiky toi jopa 42 000 työllistä – vastaavia toimia tarvitaan lisää

  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Edellinen pääministeri Juha Sipilä (kesk) vaati painokkaasti yhteiskuntasopimusta. Lopulta syntyi kiky, jonka työmarkkinaosapuolet allekirjoittivat kesällä 2016. Nykyinen pääministeri Antti Rinne (sd) arvosteli kikyä oppositiossa ollessaan.
|

Kilpailukykysopimuksen vaikutus Suomen työllisyyteen oli merkittävä, kertoo Etlan tutkimus.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on julkaissut maanantaina kilpailukykysopimusta koskevan tutkimuksensa Työaika, työllisyys ja kilpailukyky (Etla Raportti 92), josta selviää, että kiky-sopimus nosti työllisyyttä sekä paransi Suomen kilpailukykyä.

Työajan merkitys kilpailukyvylle ja työllisyydelle määrittyy työvoimakustannusten ja tuottavuuden kautta. Työaikamuutokset tukevat siis työllisyyttä ja kilpailukykyä silloin, kun ne alentavat työvoimakustannuksia tai nostavat tuottavuutta, todetaan Etlan tiedotteessa.

Etlan arvion mukaan ay-puolella kivuliaaksi koettu kiky-sopimus lisäsi työllisyyttä 20 000–42 000 hengellä käytetyistä oletuksista riippuen. Työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia, loput vuonna 2016 voimaan astuneen kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä, Etla tiedottaa.

Etlan mukaan tarvetta olisi silti yhä samankaltaisille toimenpiteille, joita edellinen hallitus teki, jotta Suomen työllisyysaste saataisiin nykyhallituksen tavoittelemaan 75 prosenttiin. Kangasharju ja Kauhanen ovat jo aiemmin tänä vuonna arvioineet, että viime hallituskaudella eri työryhmissä käsitellyillä työn tarjontaa lisäävillä ja kannustinloukkuja purkavilla toimenpiteillä voitaisiin kasvattaa työllisyyttä noin 22 000 hengellä.

”Edellinen hallitus synnytti yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa noin 45 000 työpaikkaa sekä kilpailukykysopimuksella että työmarkkinauudistuksilla. Tarve on siis samansuuruisille toimenpiteille kuin edellisen hallituksen aikana”, raportissa todetaan.

Tavoiteltuun 75 prosentin työllisyysasteeseen tarvittaisiin ainakin 40 000 työpaikkaa sen lisäksi, mitä ennusteiden mukaan on muutenkin syntymässä. Arvio perustuu Etlan maaliskuun 2019 suhdanne-ennusteeseen.

Pelkästään työaikaa pidentämällä ei 75 prosentin työllisyyttä tavoiteta, mutta työajan pidentämiselläkin on vaikutuksensa, arvioi Etlan ennustepäällikkö Markku Lehmus.

”Työajan pidennyksen voidaan odottaa lisäävän työllisyyttä noin 8 000‒16 000 henkilöllä vuoteen 2022 mennessä”, Lehmus sanoo tiedotteessa.

Suomalaisten työviikon pituus lyhyempi kuin EU:n keskiarvo

Etlan tutkimus tarkasteli myös työaikaa työllisyyden ja kilpailukyvyn näkökulmasta. Sen mukaan suomalaisten tekemät viikkotyötunnit ovat hieman alle tunnin EU-maiden keskiarvoa lyhyemmät.

Sekä kokopäiväisten että osa-aikaisten työviikot jäävät eurooppalaisessa vertailussa meillä lyhyiksi. Suomessa myös lomat, arkivapaat ja muut poissaolot lyhentävät työaikaa useimpia muita Euroopan maita enemmän, Etla kertoo.

Työajan pidentämisen tai lyhentämisen vaikutus työllisyyteen riippuu olennaisesti siitä, kuinka työajan muutokset vaikuttavat työvoimakustannuksiin ja työn tuottavuuteen. Työajan lyhentäminen esitetään usein ratkaisuksi työllisyyden nostamiseen, mutta näin ei kuitenkaan ole, muistuttaa Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

”Jos ajatuksena on, että kun kukin työntekijä tekee vähemmän töitä, niin sitä riittää useammalle, ei keino tepsi. Työajan lyhentämisen vaikutus työllisyyteen riippuu ennen muuta siitä, miten kannattavaa on työllistää. Jos työajan lyhentämisen yhteydessä kuukausiansioita ei leikata siten, että tuntiansiot pysyvät ennallaan, työpaikkoja syntyy vähemmän ja tuhoutuu enemmän kuin aiemmin”, Kauhanen toteaa tiedotteessa.

Tutkimusraportin työaikavertailussa on käytetty Euroopan tilastoviranomaisen Eurostatin tuoreinta työvoimatutkimusta. Raportin toisessa osassa kilpailukykysopimuksen merkitystä työllisyydelle ja Suomen kilpailukyvylle tarkastellaan hyödyntäen Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen makromallia.

Analyysissä erotellaan työajan pidennyksen sekä sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen merkitys kiky-sopimuksen työllisyysvaikutuksille. Tutkimuksen ovat tilanneet Teknologiateollisuus ry, Kemianteollisuus ry sekä Metsäteollisuus ry.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Seppo Simonen

Oliko se niin että aina 100 tuhannen työttömyyskulut on veronmaksajalle on miljoona € joten veronmaksajalle on tullut säästöä 42 tuhannen työllistyttyä kikyn ansiosta 420 tuhatta € vuodessa.
Siinäpä onkin pähkäilemistä mistä löytyy hallitus sopimuksen mukainen kikyn korvaava toiminto joka tuo säästöä veronmaksajalle.

Johannes Hissa
Vastaus kommenttiin #14

Eivätkö veronmaksajat maksa myös asumistuen ja myös Kelan maksamat asumistuet nousivat reilut 380 miljoona euroa vuosina 2015-2018, sillä vuonna 2015 Kela maksoi asumistukia vielä vajaat 1 732 miljoonaa eurao, kun viime vuonna niitä maksettiin jo reilut 2 112 miljoonaa euroa. Pitää muistaa, että suurin asumistuen saaja on Helsingin kaupunki omistamansa Heka Oy:n kautta eli ei tarvitse ihmetellä miksi myöskään asumistukeen ei haluta puuttua.

Jaakko Hakala
Vastaus kommenttiin #20

Tämä Käyhkö on varsinainen maatalouden asiantuntuja, joka ei erota pässiä sonnista, vaikka on kotoisin 3000 asukkaan maatalouspitäjästä. Pasi pojalla on kummallinen käsitys maataloustuista, hän luulee, että kaikki menee suoraan tuottajille puhtaana käteen. Esim. 100ha viljelija ei todennäköisesti omista viljelyalasta kuin korkeintaan n. puolet. Loput on vuokrapeltoja, joten 50% lähti heti tuotannlosta ja tuista pellon omistajalle. Samoin maidon tuottajalle maksetaan n.35-40centtiä/l siitä kuin poistetaan tuotantokustannukset niin tuottaja saattaa saada vain 10centtiä. Käyhkö kuvittelee että emäntä marssii sinkkiämpärin kanssa pellolle lypsämään lehmiä. Sitten istutaan maitolauturilla odottamassa kun meijärin auto tulee hakemaan tonkat ja tuo tullessa kilon meijärivoita.

Erkki Malinen

Minun netti näytti että Suomen vuotuinen työaika on Euroopan pisimpiä. Suomea pitempiä oli nämä entiset Itä-Euroopan maat ,Kreikka mistä tämä jatkuva rankutus Suomen työajoista oikein johtuu. Tämä porvari median ja työnantajain propaknda tuntuu älyttömältä, kun netistä löytyy oikeitakin tietoa.

Erkki Malinen

Eräskin tuttava joutuu tekemään muutamia päiviä siivoustöitä, kun häneltä meni työ alta oli toimistotyössä. Ikää on että pääsi siihen eläkeputkeen ja saa myös sitä enneaikasta eläkettä. Nyt hän on työllinen kun aikasemmin oli työtön, kuinka paljon näitä hänen kaltaisia on sielä tilastossa. Miks jumalauta pitää tälläistä valetta suoranaista paskaa joka tuutista työntää.

Raija Lempiäinen

Työttömyyden,pätkätöiden ja nollatuntisopimusten takana on ja vain ainoastaan omistajien ja sijoittajien ahneus. Mitä pitempää päivää ja pienemällä palkalla työväestölle töitä teetetään sen enämmän jää osinkoihin, nähtiin tänä keväänä, suuret osingot jaettiin, täysin kokoomuksen oikeistopolitiikan ansiosta. Aktiivimalli myötä lisättiin köyhyyttä ja toimeentuloluukulle lisää jonottajia. Ahneus voittaa investoinnit ja työllistämisen, joka auttaisi yhteiskunnallisesti ja olisi vastuullista. Luokkaerot ilmeisesti halutaan syvemmiksi EK:n ja Suomen Yrittäjien arvomaailmassa.

Arvo Tammela

Valittajat olkaa huoletta. Pääministeri Rinteellä oli selvät sävelet aamuteeveessä siitä, miten hallitus hoitaa maamme asiat vaikka kikystä poistetaankin vain leikkuriosa aikaisemmista lupauksista huolimatta. Sivuhuomiona, Rinteestä on tullut koko kansan hymypoika. Saaneekohan hymypoika-pystin, kuten kommentoija joskus nuorena.

Veli Takanen

Mitenkähän huonosti Suomella olisikaan mennyt viime hallituksen aikana. Työttömyys koko EU: ssa v. 2015 10,2 % ja v. 2019 6,2 eli työttömyys vähentynyt 39,3 prosenttia. Suomessa v.2015 10,2 % ja hallituksen lopettaessa 8,8 % eli vähentynyt 14,7 prosenttia.

Kyllä hävettää, että olemme noin huonoja. Brexitin repimässä UK.ssakin työllisyys väheni vuosina 2015-2019 31 prosenttia.

Johannes Hissa

Sinä maalailet liian ruusuista kuvaa Sipilän hallituksen lähtötilanteesta eli Tilastokeskuksen mukaan Sipilän hallituksen aloittessa toukokuussa 2015 työttömyysaste oli 11,8 % ja lopettessa toukokuussa 2019 8,8 % eli vähennys oli siis 25,4 %. Työttömyysasteen trendi oli toukokuussa 2015 eli Sipilän hallituksen aloittessa 9,7 % ja lopettaessa toukokuussa 2019 se oli 6,6 % eli vähennystä 32,0 %. Trendi tarkoittaa, että luku puhdistetaan kausi- ja satunnaisvaihtelusta.

Timo Tamminen

Työllistäminen niin, että ei luoda taloudellisesti kannattavia työpaikkoja, on niin torvelo ajatus, että jokaisen pitää ymmärtää sen olevan rahallisesti mahdoton yhtälö. Miksi tässä yhteydessä ei puhuta kannattavien työpaikkojen luomisesta? Esimerkkejä hyvistä yrityksistä luoda kannattavia työpaikkoja on olemassa mm puu ja paperiteollisuuden, kaivostoiminnan ym parissa kunnes kuvaan astuu tää piipertäjä porukka mikä vastustaa kaikkea paitsi sitä, että suurteollisuus lähtee Suomesta ja perustaa tuotantolaitokset muualle maailmaan, missä ne saastuttaa muita kuin meidän viherpiipertäjiä. Uskomatonta miten naiivia tämä porukka on. He luulevat, että jos saamme ilman Suomessa puhtaaksi, niin vain suomalaiset saavat siitä nauttia elikkä me elämme ilmapallon sisällä. Missä keskustelu teollisuuden lisäämisestä/pysymisestä Suomessa, miksi ei kukaan purnannut kun Metso rakentaa Uruguaan ison tehtaan? Miksi ei Suomeen? Suomi on johtava maa metsienhoidon ja teknologioiden suhteen joten yleismaailmallisesti Suomi on maailman paras paikka minkä tahansa ala tehtaille. Julkisuudessa en esim tämän tehtaan suhteen nähnyt mitään taistelua siitä että olisiko tämäkin tehdas voitu sijoittaa Suomeen ja saada kannattavia, oikeita, työpaikkoja tänne. Pikemminkin nämä piipertäjät koko ajan kampittavat uusien teollisten työpaikkojen syntyä ja ay-liike komppaa asiaa vanhalla hokemalla saavutetuista eduista. Nyt pitää tehdä toimia, että saisimme uusia teollisia yrityksiä Suomeen eikä höpöttää jostai 75 prosentin hömppäluvuista jota ei voi käytännössä saada muutenkuin siirtämällä työttömiä tekaistuihin työpaikkoihin. Ja valtio maksaa. Korostan myös sitä että uusi työpaikka ei ole sitä, että kaikkia kannustetaan mikroyrittäjiksi vaikka taloudellisia menestymisen mahdollisuuksia ei olisikaan. Tämä politiikka vie vain mikroyrittäjän rahat ja homma on selvä 1-2 vuodessa startista.

Kai Häppölä

Tutkimuksen lopputuloksista viestitään, vähemmän siitä mitä ja miten on mitattu. Kansantaloudellisesti laajasti tunnustettu kasvanut työllisyys yhtenä mittarina on vahva, mutta ei yksinään kerro parantuneesta kansantulosta. Se edellytys täyttyy vasta silloin kun työllistyneet elävät tuloillaan ja tuottavat verotettavaa. Silloin vastaavasti kansantaludessa pienevät mm. työttömyyskorvaukset ja toimeentulotuki. Artikkeli sinällään ei kerro riittävästi näistä ollakseen vakuuttava!

Juha Järvinen

Eilen uutisoitiin ETLA:n "tutkimuksen" tuoneen 8000-16000 uutta työpaikkaa. Näyttää vauhti kiihtyvän. Huomauttaisin, että ETLA on työnantajajärjestöjen tutkimuslaitos, jonka kyseinen tutkimus perustuu pelkkiin olettamiin. Ei siis mikään empiirinen tutkimus.