Uusi Suomi uudistuu!

Palvelumme uudistetaan syksyllä 2019. Päivitä tunnuksesi tiedot ajan tasalle täällä.

Maanantai 26.8.2019

Ay-väki ihmettelee kiky-tutkimusta – Riku Aalto: ”Palkattomalla talkootyöllä ei ratkaista Suomen kohtaloa”

Luotu: 
12.8.2019 11:14
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ei ole vakuuttunut Etlan kiky-tutkimuksesta.
|

SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto kritisoivat Etlan tänään julkaisemaa kiky-tutkimusta.

Tutkimuksen mukaan kiky-sopimus lisäsi työllisyyttä 20 000–42 000 hengellä käytetyistä oletuksista riippuen. Työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia, loput vuonna 2016 voimaan astuneen kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä.

LUE LISÄÄ: Etla: Kivuliaaksi koettu kiky toi jopa 42 000 työllistä – vastaavia toimia tarvitaan lisää

Kaukoranta kritisoi tutkimusta siitä, että sen taustalla on valtiovarainministeriön (VM) pika-arvio.

”Tutkimus taitaa liioitella työajan pidentymisen vaikutusta koska se nojautuu 1.3.2016 tehtyyn VM:n pika-arvioon, jossa työajan pidentymisen arvioitiin alentavan yksikkötyökustannuksia 1,5 %. Oikeasti vaikutus lienee pienempi, koska tehokas työaika ei pidentynyt kaikkialla”, Kaukoranta tviittaa.

”Ymmärtääkseni VM:n pika-arvio ei huomioinut edes sitä, että kilpailukykysopimusta ei sovellettu kaikkiin työehtosopimuksiin, eivätkä työehtosopimukset kata koko taloutta. Kikyn piirissä olevien sopimusten sisälläkin on työpaikkoja, joissa kiky-tunteja on käytetty virkistykseen tms.”

Kaukoranta toteaa, että reunahuomioista huolimatta tutkimus on kiinnostava ja kiinnittää huomiota erityisesti arvioon kilpailukyvystä, sillä syksyn palkkakierros alkaa pian.

”Suomen hintakilpailukyky on tätä nykyä ’kohtalaisella’ tasolla lähihistoriaansa verrattuna, vaikka ei vielä olekaan saavuttanut 2000-luvun alun tasoa”, Kaukoranta siteeraa.

Kaukoranta myös muistuttaa, että työaika on vain yksi tekijä, vaikka se kiistattomasti vaikuttaakin työvoimakustannuksiin ja sitä kautta kilpailukykyyn.

”Myös palkat, työnantajamaksut ja tuottavuus vaikuttavat kilpailukykyyn. Työaika ei siis yksin määritä kilpailukykyä tai työllisyyttä.”

Juttu jatkuu tviitin jälkeen.

Teollisuusliiton Aalto on samoilla linjoilla kuin Kaukoranta.

”Kikyn vaikutusta ei kuitenkaan pidä yliarvioida. Varsinkin sen työajan palkattoman pidennyksen osuutta liioitellaan julkisuudessa surutta. Teollisuusliiton sopimusaloilla lisätunteja on tehty hyvin kirjavasti, ja vaikutukset ovat olleet hyvin vaihtelevia”, Aalto sanoo tiedotteessa.

Liiton teknologiasektorilla työajan keskimääräinen pidennys on ollut 17,7 tuntia. Pidennys sovittiin määräaikaiseksi ja on jo irtisanottu päättymään tämän vuoden lopussa. Kolmella Teollisuusliiton sopimusalalla pidennystä ei ole otettu lainkaan käyttöön.

Teollisuusliitto tavoittelee palkattomien lisätyötuntien poistamista myös 25 sopimuksessaan, joissa pidennys on mukana sopimustekstissä. Kiky-tunneista odotetaan palkkakierroksen kovinta vääntöä.

”Kiky sovittiin tiettynä aikana tiettyjen tarkoitusten saavuttamiseksi. Nyt palkattomalle lisätyölle ei ole enää olemassa perustetta. Palkattomalla talkootyöllä ei ratkaista Suomen teollisuuden kohtaloa ja tulevaisuutta. Työnantajapuolellakin kannattaisi nyt keskittyä enemmän miettimään todellisia ratkaisuja tuleviin haasteisiin.”

Aalto muistuttaa, että kikyssä sovittu palkansaajien sosiaaliturvamaksujen korotus on voimassa vielä vuosia. Suomalaiset yritykset hyötyvät tästä vuosina 2017–2019 yhteensä noin 3,5 miljardia euroa eli vuositasolla kyse on yli miljardin euron siirrosta, joka jatkuu edelleen.

”Suomen kilpailukyky on tällä hetkellä hyvä. Tehdasteollisuuden arvonlisä nousi vuosina 2017 ja 2018 noin 12 prosenttia. Kilpailijamaissamme on myös tehty kohtuullisen kalliita palkkaratkaisuja.”

Etlan maanantaina julkaiseman raportin mukaan Euroopan pisin viikkotyöaika on Kreikassa.

”Sieltäkö suomalaiset työnantajat ovat nyt hakemassa mallia”, Aalto ihmettelee.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Topi Rantakivi

Kerrataanpas tässä nyt vielä, kun olen aiemmin toistuvasti tuonut esiin, että mitä Sipilän hallitus on tehnyt:

Kuntaliitto on jo huomannut tämän KIKY-sopimuksen kieroilun:
https://kuntalehti.fi/uutiset/sote/paaministeri-sipila-hallitus-ei-ole-l...

Kun kiinnitetään asiaan, että miksi KIKY hyväksyttiin, johtuu uhkailusta tehdä pakkolailla leikkauksia:

- Arkipyhät
- Sairausloman palkkaa
- Sunnuntaikorvaus
- Vuosiloma
- Yms.

Näin sitten taivuttiin siihen ja mikä olikaan tulos? Nyt ne vaikutukset näkyvät tässä ja nämä kaikki olivat Sipilän hallituksen aikaansaannoksia.

Rinteen hallitus joutuu katsomaan näitä sählättyjä asioita ja ne vaikuttavat meihin jokaisiin eikä unohdeta sitä, että työnantajien maksuja alennettiin sekä työntekijöille korotettiin. Nekin ovat edellisen hallituksen temppuja.

Mutta eihän se teille valtamedioille käy kertoa ikäviä totuuksia menneisyydestä. Miksi sitten KIKYÄ pitää jatkaa ja aiheuttaa lisää enemmän ongelmia?

Eikä työllisyydestä voida sanoa kuin sen, että maksettiinko niillä sellaista palkkaa, jolla tulee toimeen eikä tarvitse lisiä?

Jaakko Hakala

Kerroppa ihmeessä miten vuokratuki tippuu Aallon tilipussiin? Itse asiassa Kojamon osuus vuokramarkkinoista on n. 4.5% (n.35.000 asuntoa) Heka:lla on n.56.000 vuokra-asuntoa
Eikä Kojamo ole keksinyt järjestelmää. Itseasiassa Teollisuusliitto sai sijoituksillaan huomattavasti enenmän euroja kuin Kojamon osinkorahoja. Kyllähän näkyvillä on katkeruus porvaristolla siitä, että ay-liikkeellä on rahaa käydä työtaistelua jos siihen joudutaan.

Timo Virtanen

En minäkään usko, että SAK:ssa olisi keksitty asumistukea tai ylipäätään mitään. Mutta ahnaana hyödyntää sitä verovapailla rahoillaan. Ja nostaa osingotkin vielä ilman veroja. Vapaamatkustajia kaikki nämä Kojamoa omistavat ay-liitot johtajineen.

Jaakko Hakala
Vastaus kommenttiin #6

Sipilän hallituksella oli mahdollisuus muuttaa yleishyödyllistä lakia? Miksei muuttanut, kas kun kok ja kepu hyötyvät molemmat tästä järjestelmästä itse. Mitä tulee SAK:n edunvalvojana niin se on estänyt orjatyön, luonut irtisanomissuojan, näin esimerkkinä, vaikka porvaristo aika ajoin yrittää murskata näitä.

Timo Virtanen

Mitä suurempi osa käytetään kaikista rahoista yhteiskunnan menoihin sitä heikompi kilpailukyky on myös vienti yrityksillä. Yhteiskunnan menot kiertyvöt verojen ja maksujen korotuksina myös yrityksille ja näiden palkansaajille. Vai mistä arvelet verojen ja taksojen ym maksujen tulevan ? Jokainen valtion ja kuntien meno rahoitetaan keräämällä se joltain, myös vientiyrityksiltä tavalla tai toisella.

Vesa Huhtanen
Vastaus kommenttiin #21

Hakalan on turha venkoilla osingoista. Vientiyritykset menestyivät hyvän kysynnän ja suhdanteiden ansiosta ei julkisen puolen leikkauksilla ollut osinkojen suuruuteen mitään merkitystä. Hyvät osingot valuivat myös valtion pussiin valtion melko suurista omistuksista.

Jaakko Hakala
Vastaus kommenttiin #26

Höpö höpö meillä jaettiin yritystukia, joitten merkitys yrityksen toimintaan on olematon, ne on vaan käytetty osinkoihin. Sipilän hallitus leikkasi julkiselta sektorilta ja jakoi ne EK:n kautta yrityksille. Kiky mukaan vientiteollisuus sai 800milj. + yritystuet+energiaverojen palautus. Joten höpö höpö. Mielenkiintoista tässä etlan tutkimuksessa on se, että mukana on metsäteollisuus joka ei ollut mukana kikyssä.

Kalle Paloheimo
Vastaus kommenttiin #8

Oleelista on riittävä kokonaistuotantonto jolla tyydytetään kohtuullinen kokonaiskysyntä. Viennillä maksetaan tuotnti ja on loppujenlopuksi ihan yhdentekevää kuka tekee tuotannon kunhan tekee. Minä uskon sekatalouden olevan paras vaihtoehto Suomen tasavalalle.

Seppo Simonen

Kun yksityisellä työnantajilta saa viis viikkoa palkallista lomaa vuodessa ja sen päälle tulee puolet lomaan palkasta lomarajää. Valtiolla ja kunnalla on eri säännöt ja huomattavasti paremmat lomarahat ja oudolta tuntuu kun on eroavaisuus yksityisen sektorin kansa.

Jaakko Hakala

Rakennusala toimi veturina 2015 alkuvuodesta lähtien, ennenkuin Sipilän hallitus ja nousikausi alkoi. Kikyn ilmaista työaikaa ei raksalle tullut eikä muuten monelle muulekkaan liitolle. Toisinsanoen hyvin meni ilman ilmaista työtä. Kaiken lisäksi oli teollisuusliiton sopimusaloilla erillaisia ratkaisuja 24h ilmaisesta työajasta.

Vesa Huhtanen

Kerropa Hakala mikä se tehollinen työaika rakennuksilla on? Onko se edes neljää tuntia päivässä? Olen sitä aika paljon seurannut. Ei kannattaisi narista muutamasta minuutista ilmaista työtä. Sitäpaitsi ahkerimmat ja osaavammat työntekijät tekevät töitä urakalla. He eivät narise.

Jaakko Hakala
Vastaus kommenttiin #27

Tein 45v raksalla töitä, joitten vuosien aikana tuntitöitä tein 1v korkeintaan koko aikana, loput urakalla. Näköjään olet ollut humalassa koko ajan. Esim. Rakennusala siirtyi jo 1990-luvun alkupuolella aliurakointiin ja ns. firmojen miehiä ei ollut kuin/on mestarit ja timpuri ja yksi yleismies. Esim. tupakointi työpaikalla työajan puitteissa, oli urakka työ tai ei on ollut kielletty lähes 20v.

Vesa Huhtanen
Vastaus kommenttiin #30

Jos teit urakalla ja palkkasi oli hyvä niin miksi aseenteesi on niin n urjamielinen. Minä olin ison rakennusalan pörssiyrityksen näköalapaikalla, joten rakennusalan kuviot tulivat hyvinkin selvästi tutuiksi. Stalinistit olivat luottamusmiehinä ja korpilakkoja oli enemmän kuin tarpeeksi. Muutoin olen sitä mieltä, että hyvä työmies on palkkansa ansainnut.

Jaakko Hakala
Vastaus kommenttiin #36

Stalinistit eivät ple koskaan hallinneet Raksaliittoa. Luottamusmiehinä heitä oli varmasti, mutta enemistö oli Saarisen porukkaa ja meikäläisiä. Minä en tiedä enkä tunne "korpilakkoa". Sillä jokainen lakko kohdistuu johonkin epäkohtaan. Näin se vain on mainosalan mies.

Jarmo Bäcklund

No Tikulla on ollut aina vähän kaikki sekaisin. Hän on sentään monessa hallituksessa ja saa jokaisesta saman verran korvauksia kuin keskimääräinen palkan saaja, no sehän on ihan hyvä sekin. VVO hän on ollut ohjaamassa mm. siten että kaikki työt on kilpailutettu. Joo hyvä asia vaikka niiden hinnat ovat aika monilta osin sellaisia ettei niistä pysty vastaamaan edes suomalaisia pakollisia menoja saati asianmukaista palkkaa. No ehkäpä se on ihan tarkoituksella jätetty tulon siirtonsa ulkomaille eli vain petoksella tahi ulkomaista yritystä käyttäen heille voi tehdä töitä. Rikun mielestä liiton tuon työntekijät saavat vapaa ajallaan tehdä ihan mitä lystää, vaikkpa asiat olisivat liiton jäseniä vastaan. Onhan se tärkeää polkea jäseniä joita edustaa

Kalle Paloheimo

On selvää jos kilpailukyky nousi työajan pidennyksen johdosta niin se laskee, mikäli sitä lyhennetään. Tuottavampi työntekijä palkataan mielummin. Syökö herra duunarin kukkarosta vai onko herra tarpeellinen ja onko herroja liikaa on oleellinen kysymys.

tapio mäkeläinen

Olipa yllis kommentit hakaniemestä.
Jos teoria ja käytäntö ovat ristiriidassa niin kummalle se on pahempi?
Vasemmistolaisessa ajattelussa tämä diskrepanssi ole millään elämänalueella koskaan ideologian tuputtamista haitannut. Silloin otetaan käyttöön whatsaboutismi eli siirretään fokus sivuun ja todistellaan puuta heinää asian vierestä.

Jouko Tuhkanen

Näiden tutkimusten tulos riippuu pitkälti siitä, mikä taho tutkimuksen tekee. Nyt sen teki yksityinen tutkimuslaitos, joka kulkee EKn, teollisuuden ja työnantajain keskusliiton talutusnuorassa. Minkä muun laista tulosta Etlalta olisi voinut odottaa?

Raportin mukaan työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia, loput vuonna 2016 voimaan astuneen kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä.

Mielenkiintoista sinänsä, että Etlan raportissa jää aika vähälle painolle sopivasti sattuneen maailmantalouden noususuhdanteen vaikutus Suomen taloustilanteeseen ja työpaikkojen syntymiseen, ikään kuin asialla ei olisi lainkaan merkitystä työllisyyden kohenemiseen?

Olli Parviainen

Kikyssä jne humpassa on kyse sisäisestä devalvaatiosta. Koska ulkoinen devalvaatio ei ole käytössä, käytetään sisäistä.

Normaaleissa oloissa palkansaajan nettoansiot olisivat kymmenessä vuodessa kasvaneet vähintään 35%. No mites on duunarit, onko nettoansionne 35% korkeammat kuin vuonna 2009, vai onko teidät "devalvoitu"?

Kaarlo Erjala

Kyllä on hirveä haloo KIKY-sopimuksen pikkuruisesta työajan lisäämisestä, jota iletään vielä kutsua talkootyöksi. Omaan työhistoriaani kuului 36 vuoden ajan keskimäärin 45 tuntia viikossa todellista työtä. Työhön sidottuna olin säännöllisten päivystysten takia paljon pitempään. Silti olen vielä terveen kirjoissa.

Petri Kokko

#34
Kiky ei ollut mikään oikea "sopimus" vaan sipilän uhkailemalla, painostamalla ja röyhkeästi vaatimalla aikaansaatu tila jossa toteutettiin sisäinen devalvaatio ja rosvottiin duunarin taskusta ja toimeentulosta osa.

On varmasti hirveän helppo kannattaa asioita ja tapahtumia mitkä ei itseä kosketa konkreettisesti millään tavalla, ei kikyt taikka aktiivimallitkaan.
Mistä työputkesta muuten pääsee eläkkeelle noinkin lyhyen uran jälkeen, itse olen ollut työelämässä n. 40 vuotta eikä eläkkeelle pääsy ole vielä näköpiirissäkään.