Uusi Suomi uudistuu!

Palvelumme uudistetaan syksyllä 2019. Päivitä tunnuksesi tiedot ajan tasalle täällä.

Maanantai 26.8.2019

SAK:n Eloranta suomii ”ilmaistyötä” – ”Kukaan ei halua Suomeen työssä käyvää köyhälistöä”

Luotu: 
12.8.2019 13:04
Päivitetty: 
12.8.2019 13:11
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent
    Kuva
    Jarkko Elorannan mukaan SAK:n hallituksen jäsenet tuovat kentältä "vahvaa viestiä, että kiky-sopimuksen mukana tulleet lisätunnit ilman palkkaa koetaan erittäin epäreiluiksi". Ay-puoli vastustaa lisätyöajan jatkamista.
|

Suomen talouden kasvu ei voi pidemmän päälle olla ilmaisen työn varassa, viestii SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vastauksena Etlan tutkijoiden esitykseen uusista kiky-toimista.

Eloranta on samoilla linjoilla kuin keskusjärjestön suuren toimijan Teollisuusliiton Riku Aalto, jonka mukaan ”palkattomalla talkootyöllä” kuten kiky-sopimukseen kuuluneella työajan lisäyksellä ei ratkaista Suomen kohtaloa.

LUE MYÖS: Ay-väki ihmettelee kiky-tutkimusta – Riku Aalto: ”Palkattomalla talkootyöllä ei ratkaista Suomen kohtaloa”

Eloranta huomauttaa, että työmarkkinoilla on viime vuosina tehty ratkaisuja, joissa työtekijäosapuoli on kantanut vastuuta Suomen talouden tilanteen parantamiseksi.

”Taloustilanne on parantunut, eikä Suomen kasvu voi olla pidemmän päälle ilmaisen työn varassa. SAK:n hallituksen jäsenet tuovat kentältä vahvaa viestiä, että kiky-sopimuksen mukana tulleet lisätunnit ilman palkkaa koetaan erittäin epäreiluiksi”, Eloranta sanoo tiedotteessa.

Liittokierros on alkamassa lähiviikkoina, ja Eloranta toivoo, että tulevat sopimukset turvaavat palkansaajan ostovoiman kasvun ja työelämän laadun parantumisen.

”Työllisyyden nosto on hyvä ja tavoiteltava asia, mutta numerot eivät kerro kaikkea. Kukaan ei halua Suomeen työssä käyvää köyhälistöä. Työllä on tultava toimeen ja sosiaaliturvan oltava kohtuullinen”, Eloranta sanoo.

Eloranta kertoo ihmettelevänsä ”elinkeinoelämän leikkausintoa, joka tuntuu koskevan erityisesti tarpeellista sosiaaliturvajärjestelmää”.

”Ratkaisu ei ole, että ne, joilla on vähiten, luovuttavat vielä lisää omistaan.”

”Kasvua syntyy vain investoimalla teknologiaan ja ihmisiin, ei jatkuvalla säästämisellä ja leikkaamisella”, hän jatkaa.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tänään julkaistussa raportissa arvioidaan, että kiky-sopimus kaikkiaan lisäsi työllisyyttä 20 000–42 000 hengellä. Sopimukseen kuuluneen vuotuisen 24 tunnin työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia, Etla arvioi. Työajan pidennys oli työntekijöille palkaton, joten se nosti Suomen laskennallista kilpailukykyä.

LUE LISÄÄ: Etla: Kivuliaaksi koettu kiky toi jopa 42 000 työllistä – vastaavia toimia tarvitaan lisää

Työajan pidennyksestä eli siitä, pysyykö pidennys myös uusissa työehtosopimuksissa, odotetaan syksyn liittokierroksen kiistakapulaa. LUE LISÄÄ: SAK-pomo: ”Kikyn tunkio vielä höyryää” – Työajan pidennys repii järjestöjä

Jaa artikkeli:

Kommentit

Heikki Pulkkinen

Ilmaistyöstä puheenollen: Monet ovat työskennelleet pelkkää perusturvaa + parin markan korvausta vastaan aina Paavo Lipposen (sd) hallitusten ajoilta lähtien. Palkaton pakkotyö alkoi sosiaalidemokraattisten työministeriöiden toimin.

Markku Koivisto

Ay-liike haluaa siis työtä tekemättömän köyhälistön. Se olikin jo aika runsaslukuinen takavuosina. Liekö taas kasvsvamaan päin, aika näyttää. Ay-liikkeen viisastenkivi näyttää lepäävän tukevasti EI-pohjalla edelleen.

Timo Virtanen

Kaikki kotimainen kustannusrasite haittaa myös teollisuutta. Sehän merkitsee verojen ja maksujen nousua. Sekä teollisuuden itsensä että sen palkansaajien. Tulee mutkan kautta myös teollisuuden maksettavaksi. Mitä suuremmat ovat julkiset menot sitä heikompi on teollisuuden kilpailukyky.

Topi Rantakivi

@3. En jaksa millään ymmärtää, että miksi ihmis/työtönvihaajat lyövät lyötyä maassa. Jos määrä kasvaa koko ajan, niin voi tulla sellainen aika, jolloin asetetaan juhlallisesti kokardit keskelle otsaa ehkei niin kesäisissä tunnelmissa saunan takana.

Tarja Laakso

Artikkelin perusteella minun mielestä Eloranta antoi aivan selkeän ehdotuksen millä yritysten kilpailukykyä pitäisi parantaa - investoimalla teknologiaan. Juuri se on se, mitä pitäisi tehdä - investoida ja parantaa sitä kautta tuottavuutta. Suomessa on selvästi liian halpaa työvoimaa, kun Suomessa jäädään kokoajan enemmän ja enemmän jälkeen kehityksestä teknologian hyödyntämisessä.

SE ongelmahan tuossa on vain se, että sijoittajat ehkä joutuisivat hetkellisesti vähentämään omia osinkojaan ja toisaalta se, että on luotu kulttuuri, jossa työntekijöitä syytetään kilpailukyvyn heikkenemisestä ja käytännössä kaikesta - vaikka kyllä yrityksen kannattavuus määräytyy aivan muilla perusteilla kuin työntekijöiden palkan perusteella (joka on kustannuksista varsin pieni osuus - teollisuudessa esimerkiksi vain vähän yli 10%) ja väitetään että Suomessa on liian kallista työvoimaa - ja on suoranaisesti valehdeltu siitä miten Suomen työvoimakustannukset suhtautuvat esimerkiksi muiden EU-maiden kustannustasoon - Suomessa on kaiken aikaa ollut halvempaa kuin Ruotsissa, taisi olla yhtä vuotta lukuunottamatta myös Saksassa korkeammat kustannukset - puhumattakaan vaikkapa Norjan tai vastaavien maiden kustannustasosta. Eli Suomessa ei todellakaan työvoimakustannukset ole EU:n huippua.

Suomessa ehkä byrokratia ja sivukustannukset aiheuttavat kustannuksia yrityksille - mutta ne eivät ole työntekijän syytä.

Kalle Paloheimo

En kasva kuin leveyttä jos syön liikaa. Suuret ikäluokat alkavat olla eläkkeellä ja väestön kasvu ei ole suurta. Kypsät ja kylläiset markkinat eivät lisää kysyntää, joten luonnollista kasvua ei ole odotettavissa. Kukaa ei syö täydellä vatsalla lisää. Minun mielestäni politiikka ja talous on väärillä raiteilla juostessa kasvun perässä. Pitäisi miettiä sitä että kohtuullinen kokonaiskysyntä tyydytetään kokonaistuotannolla ja velka maksetaan säästämällä menoista ja vyötä kiristämällä. Pitäisi miettiä mikä on riittävästi ja kuinka hyvin asiat on sekä auttaa niitä kykyjensä mukaan, jotka apua tarvitsevat. Ei pitäisi suunitella taloutta ennustetun kasvun mukaan, vaan elää sadon, palkan ja tuloksen ehdoilla. Tuloksen jaon pitäisi olla oikeuden mukaista ja etuoikeutettua elämää ei tarvita jokaisen tulisi tehdä jotain Jumalan luomakunnan hyväksi ja ansaita siten hyvinvointi ja onni. Jokainen saa mitä ansaitsee koska on Jumala.

Matti Loikkanen

"Suomen talouden kasvu ei voi pidemmän päälle olla ilmaisen työn varassa, viestii SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vastauksena"

Suomen talouden todellinen ongelma on, että maassa on iso porukka ihmisiä, jotka "lypsävät" systeemiä, eivätkä halua tehdä tuottavaa työtä. Korjataan tämä epäkohta ja maksetaan myös KAIKILLE palkka työstä, eikä soffalla loikoilemisesta.

Jaakko Hakala

On se käsittämätöntä tämä jatkuva työttömien syyllistäminen työttömyydestä, Vaikka on todistettu että aktiivimalli pudotti ihmisen sudenkuoppaan ilman että olisi vaikuttanut itse asiaan. Suomessa on alueita jossa ei ole työtä ja piste.

Arto Vilèn

Kyllä Johtajat haluavat , onpa TV:ssä näkynyt mm. Jussi Pesonen puhumassa kilpailukyvyn puolesta : Tarkoittaa palkkojen alentamista . Jussi pojalla vaan palkat ja palkkiot ovat nousseet useilla kymmenillä prosenteilla vuosittain , tällä hetkellä
5 500 000,00 Euroa vuodessa ,ja mistä , siitä kun maan Hallitus ajaa Kiky sopimuksia ja vaatii Oikean Työn tekijöitä kohtuuteen , entäpä Johtajien kohtuus.

Mitä Ihmemiehiä nämä ovat ,jotka Muka tekevät puolen tusinaa tointa 150 % teholla 24/ 7 , eikö ole aika mahdoton yhtälö ????

Mitä Ihme