Uusi Suomi uudistuu!

Palvelumme uudistetaan syksyllä 2019. Päivitä tunnuksesi tiedot ajan tasalle täällä.

Maanantai 26.8.2019

Arvio työllisyysrahastosta: Työttömyysvakuutusmaksuja on varaa alentaa – toistuuko draama budjettiriihen alla?

  • Kuva: Kimmo Haapala / Alma Talent
    Kuva
    Markku Jalonen on kunta-alan työmarkkinajohtaja KT Kuntatyönantajissa.
|

Työttömyysvakuutusmaksun mahdollinen alennus pohjustaa tänäkin vuonna syksyn budjettiriihtä.

Viime vuonna työttömyysvakuutusmaksun alennuksen suuruudesta saatiin äänestysdraamaa aikaiseksi silloisen työttömyysvakuutusrahaston hallituksessa.

Nyt rahaston nimi on työllisyysrahasto, jonka hallitus ja hallintoneuvosto päättävät esityksestä työttömyysvakuutusmaksuksi elokuun viimeisellä viikolla.

Työllisyysrahaston hallituksen puheenjohtaja Markku Jalonen toivoo, että tällä kertaa ei nähdä viime vuoden kaltaista vääntöä.

”Oma tavoitteena hallituksen puheenjohtajana on, että saataisiin yksimielinen ratkaisu. Siihen itse pyrin”, Jalonen sanoo.

Keväällä työllisyysrahasto arvioi, että työttömyysvakuutusmaksuja voitaisiin alentaa ensi vuodelle enintään 0,6 prosenttiyksikköä, eli työntekijöiden maksut alenisivat enimmillään 0,3 prosenttiyksikköä.

Yksittäisin palkansaajan kohdalla mahdollisessa maksumuutoksessa ei puhuta isoista euromääristä, mutta kansantalouden tasolla muutoksilla on iso vaikutus.

Kunta-alan työmarkkinajohtaja Jalonen uskoo edelleen siihen, että maksua on varaa alentaa. Tarkkaan alennuksen määrään Jalonen ei ota vielä kantaa.

Työttömyyskulut pienentyneet

Koska työttömyys on pienenentynyt, myös työttömyydestä aiheutuneet kulut ovat pienentyneet. Työllisyysrahaston osalta keskustelua on syntynyt erityisesti rahaston suhdannepuskurista.

Keväällä rahasto kertoi, että työllisyysrahaston nettovarallisuus oli viime vuoden lopussa lähes miljardi euroa. Keväällä arvioitiin, että ylijäämää syntyisi tänä vuonna noin 500 miljoonaa euroa.

”Suhdannepuskuri on edelleen vahvistunut ja sen määrä lähestyy puskurin ylärajaa”, Jalonen sanoo.

Jalosen mukaan on hyvä, että työttömyysvakuutusmaksun suuruudesta ensi vuodelle saadaan esitys hyvissä ajoin ennen hallituksen syyskuun budjettiriihtä.

”Tämä on hyvä näin, koska tällä on nyt merkitystä, kuten oli myös vuosi sitten”, Jalonen sanoo.

Työllisyysrahasto tekee työttömyysvakuutusmaksusta vain esityksen, mutta sillä on hyvin sitova merkitys.

Lintilä: Kiky-kompensaatiot on nyt tehty

Mahdollinen työttömyysvakuutusmaksun alentaminen voi pienentää muiden maksumuutosten vaikutusta. Kilpailukykysopimuksen jäljet ovat nimittäin pitkät. Sopimuksessa sovitut maksumuutokset ovat ensi vuonna leikkaamassa ostovoimaa.

Kiky-kompensaatiot olivat viime hallituskaudella moneen otteeseen esillä veroratkaisuissa. Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) sanoi maanantaina Kauppalehdelle, että kiky-kompensaatiot on nyt tehty.

Hallituksella on ollut varaus 200 miljoonan euron ansiotuloveron kevennyksestä pieni- ja keskituloisille. Lintilä sanoi, että tällä alennuksella on tarkoitus kompensoida välillisten verojen korotuksia.

Se, tuleeko alennus pieni- ja keskituloisille missä laajuudessa jo ensi vuodelle, riippuu Lintilän mukaan siitä, mitä päätetään välillisten verojen kiristysten aikataulusta.

Liikkuvia osia on vielä paljon, kuten joka vuosi tähän aikaan. Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen muistuttaa, että harva asia selviää vielä valtiovarainministeriön omien budjettineuvottelujen yhteydessä.

Isot poliittiset linjaukset päätetään ja ne tarkentuvat vasta koko hallituksen syyskuun budjettiriihessä.

Kärkkäinen arvioi, että vero- ja maksumuutosten kokonaisuus tulee ensi vuodelle olemaan hieman kiristävä.

Hallitusohjelmassa on linjattu, että ansiotuloverotukseen tehdään ansiotason nousua ja inflaatiota vastaava tarkistus vuosittain.

”Veikkaan, että keskituloisten ja suurituloisten verotus saattaa hieman kiristyä ensi vuonna, johtuen nimenomaan sosiaalivakuutusmaksujen muutoksista”

Välillisten verojen kiristykset saattavat lisäksi osaltaan Kärkkäisen mukaan leikata ostovoimaa.

”Kokonaisuudessa ostovoiman kasvu ensi vuonna on kuitenkin ihan vahvaa”, Kärkkäinen arvioi.

Kärkkäinen sanoo, että kokonaisuudessa ostovoimaa tukee muun muassa lomarahaleikkausten päättyminen julkisella sektorilla. Kärkkäinen myös ennakoi ansiotason nousun hieman kiihtyvän ensi vuonna, riippuen toki miten työmarkkinakierros etenee.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Arvi Hagelin

Maaseudulla asuvan ostovoima ei ainakaan kasva. Lähikauppaan on 60 km. Jos kerran viikossa käyt ruokakaupassa, niin matkaa kertyy vuodessa pitkästi yli 6000 km.
Terveyskeskuskäynnit vähintään kerran kuukaudessa ja muut tarveajot päälle, niin 10 000 km vuodessa ei ole kaukana.
Valtion sosiaali- ja väestöpolitiikka ottaa huomioon vain kaupunkitaajamissa asuvat ja maahan turvapaikanhakijoina tulleet ulkomaalaiset.