Uusi Suomi uudistuu!

Palvelumme uudistetaan syksyllä 2019. Päivitä tunnuksesi tiedot ajan tasalle täällä.

Maanantai 26.8.2019

Ministeri Anderssonilta tiukka palaute EK:lle: ”Se tarkoittaa palkkojen leikkaamista, ei mitään muuta”

Luotu: 
14.8.2019 15:00
Päivitetty: 
14.8.2019 15:14
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Alma Talent arkisto
    Kuva
    Kilpailukykysopimukseen sisältynyt työajan pidennys ilman korvausta ”tarkoittaa palkkojen leikkaamista, ei mitään muuta”, Li Andersson toteaa.
|

Opetusministeri, Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson kummastelee elinkeinoelämän ja poliittisen oikeiston suhtautumista työllistämiskeinoihin.

”Siihen on näköjään tultu, että työnantajat ja poliittinen oikeisto yrittävät saada meitä uskomaan, että palkaton työ on hyvä työllisyystoimi, palkkatuetun työn ollessa huono. Tältä kuulostivat ainakin EK:n ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen eiliset ulostulot”, Andersson kirjoittaa Facebook-tilillään.

Hän viittaa Elinkeinoelämän keskusliiton kriittiseen arvioon palkkatuesta, jonka käyttöä Rinteen hallitus on lisäämässä. EK:n mukaan palkkatuella työllistetty ihminen vastaa enintään noin 0,7:ää ”oikeaa” työllistä, kun asiaa katsotaan julkisen talouden tasapainottamisen näkökulmasta. Lue lisää: EK:sta tuli laskelma – kylmää kyytiä Rinteen hallitukselle: ”Palkkatuella työllistetty vastaa enintään 0,7:ää oikeaa työllistä”

Lisäksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla arvioi kiky-tutkimuksessaan, että kilpailukykysopimukseen sisältyneet palkattomat lisätyötunnit paransivat merkittävästi työllisyyttä. Etlan mukaan tarvetta olisi yhä samankaltaisille toimenpiteille. Lue lisää: Etla: Kivuliaaksi koettu kiky toi jopa 42 000 työllistä – vastaavia toimia tarvitaan lisää

”On todella irvokasta, että Suomen kaltaisen korkean elintason ja korkean osaamisen maassa ajetaan palkatonta työtä talouskasvun ja työllisyyden parantumisen vauhdittajaksi. Ihmisillä on oikeus saada kunnollinen korvaus, eli palkka tehdystä työstä. Työajan pidennys ilman korvausta tarkoittaa palkkojen leikkaamista, ei mitään muuta”, ministeri Andersson kirjoittaa.

”Kilpailukykysopimus oli erittäin raju suomalaisille palkansaajille ja myös täysin poikkeuksellinen työmarkkinasopimus verrattuna muihin pohjoismaihin ja pohjoiseurooppalaisiin maihin. Osaamispanostusten sijasta edellinen hallitus halusi alentaa työntekijöiden palkkoja ja toteuttaa yli miljardin euron tulonsiirron elinkeinoelämälle.”

Kilpailukykysopimuksessa Suomen palkansaajat osallistuivat ”talkoisiin” maan kustannuskilpailukyvyn parantamiseksi. Se tarkoitti muun muassa julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen supistamista väliaikaisesti, vuosittaisen työajan pidentämistä 24 tunnilla korvauksetta sekä työnantajien eläke- ja sosiaaliturvamaksujen alentamista työntekijöiden maksuja nostamalla.

Anderssonin mielestä myös palkkatuetun työn kritiikki on outoa.

”Palkkatuettu työ on tärkeä väylä työelämään monelle heikossa työmarkkina-asemassa olevalle. Työttömälle se turvaa kohtuullisen korvauksen tehdystä työstä ja työnantajalle taloudellisen korvauksen ihmisen työllistämisestä. Se on tutkitusti tehokas työllistämiskeino, jossa tuki suunnataan sitä tarvitseville ihmisille”, Andersson katsoo-

Myös EK pitää palkkatukea tarpeellisena työllisyyden edistämisen työkaluna, mutta peräänkuuluttaa uudistusta palkkatukijärjestelmään.

LUE MYÖS:

Etla: Kivuliaaksi koettu kiky toi jopa 42 000 työllistä – vastaavia toimia tarvitaan lisää

Ay-väki ihmettelee kiky-tutkimusta – Riku Aalto: ”Palkattomalla talkootyöllä ei ratkaista Suomen kohtaloa”

SAK:n Eloranta suomii ”ilmaistyötä” – ”Kukaan ei halua Suomeen työssä käyvää köyhälistöä”

Kyösti Kakkonen haukkuu Antti Rinteen hallituksen: ”Sinisilmäistä hölmöläispopulismia, ideologista punaharhaa”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kalle Paloheimo

Ongelma on jatkuvan talouskasvun tavoittelu, sitä tuetaan velalla, joka sitten yritetään maksaa kasvulla. Ongelma on se että eletään yli tuotannon eli BKT:n jota sitten yritetään pönkittää jollakin tavalla. Olen sitä mieltä että tulisimme toimeen vähemmällä, palkkataso Suomessa on korkea. Mutta sitten on kysymys siitä miten kakku jaetaan, jos kakun pitäisi kasvaa kokoajan ja osan pitäisi tyytyä vähempään ei se ole rehellistä. Jos tavoiteltaisiin riittävää kokonaistuotantoa ja velattomuutta olisi oikeutettua vaatia pienenpiä palkkoja. Mikäli tavoitellaan jatkuvaa kasvua ja pienenpiä palkkoja on ylijäämä ei käytettävä velanmaksuun jos rehellisiä ollaan. Pitäisi miettiä mikä on riittävästi ja tyytyä siihen. Velka on velkaa loppukädessä muulle Jumalan luomakunnalle, joka näkyy luonnon häviämisenä. Jokaisen pitäisi Suomessa saada kohtuullinen toimeentulo niin herran kuin duunarin, avain siihen on se että ei eletä yli tulojen ja arvostetaan toisiamme.

Tapio Angervuori

”On todella irvokasta, että Suomen kaltaisen korkean elintason ja korkean osaamisen maassa ajetaan palkatonta työtä talouskasvun ja työllisyyden parantumisen vauhdittajaksi. Ihmisillä on oikeus saada kunnollinen korvaus, eli palkka tehdystä työstä. Työajan pidennys ilman korvausta tarkoittaa palkkojen leikkaamista, ei mitään muuta”

Ihmiset eivät ymmärrä, mitä on BKT!
Tässä on nyt se kaava, joka kertoo paljon, jos ymmärtää vähänkin taloutta:
BKT = BKTL + kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisille talousyksiköille maksamat ensitulot - kotimaisten talousyksiköiden ulkomaisilta talousyksiköiltä saamat ensitulot.

missä: BKTL on bruttokansantulo!
BKTL sisältää kaikki suomessa saatavat tulot, siis myös palkat.
BKTL koostuu noin 60% palkkasummasta, ja loppuosa on muita tuloja.

Siis nollapalkkainen vapaaehtoistyö työ ei nosta BKTL:ää, eikä siis myöskään BKT:a.
BKT ei mittaa tuottavuutta tai työn laatua, eikä montaa muutakaan talouden kannalta tärkeä asiaa. BKT mittaa vain kotimaan taloudellisessa aktiviteetissa liikkuvan rahan määrää.
Miksei siis makseta vaan kaikille hyvin suurta palkkaa, jolloin BKT kasvaisi suureksi?
Suomen vaihtotase on se reunaehto, jota pitää tarkkailla. Vaihtotase valahtaa miinukselle, jos BKTL kasvaa liian suureksi suhteessa vientiin. Tällöin kotimaassa luotu raha valuu maan rajojen ulkopuolelle, ja vaihtotaseesta tulee negatiivien.
Rahaa voidaan luoda kotimaassa lisää ottaen huomiaan vaihtotaseen, jonka ei saa valua pahasti miinukselle. Vaihtotase on optimaalinen tasapainossa, eli kun se on nolla.

Jari Lönnberg

Miksi siltä osalta väestöä joka tuo verolantit suurimmaksi osaksi maahamme pitäisi alkaa vielä kiristämään? rikkaita tässä maassa on suhteellisen vähän verrattuna nettomaksajiin, supistamalla ostovoimaa tuskin elvytetään mitään, päinvastoin, taantuma tulee nopeammin kun elinkustannukset kasvaa ja liksa pienenee... onko jotenkin vaikea käsittää tuo asia, ahneille se tarkoittaa tosin vähemmän hetkellisesti ja satuolentoihin uskoville ei tarjolla porkkanaa....

Tapio Angervuori

Aika usealle tässä tilanteessa tulee sisäinen devalvaatio mieleen.

Tässähän se ongelma on:
Markka-aikoina olisi vain markka devalvoitu ja hoidettu homma siististi. Ulkomaan velkaa ottaneet kärsivät markka-aikoina valuuttavelkojen kasvuina suhteessa omaan valuttaan. Jos nyt tehtäisiin sisäinen devalvaatio, velat jäisivät velallisille käsiin, koska suhteellista velkaa ei ole olemassa. Siis sisäisen devalvaation yhteydessä pitäisi myös leikata velkaa.
Talous on kuin suuntaventtiili. Virtaus voi kulkea vain yhteen suuntaan. Rahaa pitää luoda jatkuvasti lisää. Keskuspankin tavoitehan tuo vajaa 2% inflaatio. Kaikki tahot pitävät kiinni eduistaan, siis heikot kärsikööt!