Uusi Suomi uudistuu!

Palvelumme uudistetaan syksyllä 2019. Päivitä tunnuksesi tiedot ajan tasalle täällä.

Maanantai 26.8.2019

”Keski- ja hyväpalkkaisten verotus kiristyy selkeästi ensi vuonna”

Luotu: 
14.8.2019 17:57
Päivitetty: 
14.8.2019 18:51
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    ”Hallituksen on syyskuun budjettiriihessä päättäväisesti purettava kaikki palkkaverotuksen kiristyspaineet riittävillä kompensoivilla kevennyksillä”, Teemu Lehtinen sanoo.
|

Palkansaajien verotus kiristyy ensi vuonna selvästi sosiaalivakuutusmaksujen nousun takia, arvioi Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen. Valtiovarainministeriön budjettiesityksestä löytyvä ansiotulojen veronkevennys ei riitä kuittaamaan vakuutusmaksujen nousua.

”Kuljemme nyt kohti epävarmempia talousaikoja ja työmarkkinoilla lähestyy syksyn liittokierros. Palkansaajien nettoansioiden ostovoiman leikkaaminen palkkaverotusta kiristämällä olisi tässä tilanteessa vihoviimeinen temppu”, Lehtonen kertoo tiedotteessa.

”Hallituksen on syyskuun budjettiriihessä päättäväisesti purettava kaikki palkkaverotuksen kiristyspaineet riittävillä kompensoivilla kevennyksillä.”

Kilpailukykysopimukseen liittyvä sosiaalivakuutusmaksujen nousu uhkaa Lehtisen mukaan kiristää ansiotulojen verotusta ensi vuonna jopa puolella miljardilla eurolla. Hänen mukaansa valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen pienituloisille painotettu veronkevennys kalpenee näiden kiristysten rinnalla.

Budjettiesityksen mukaan pieni- ja keskituloisten palkansaajien ansiotuloverotusta kevennetään ensi vuonna 200 miljoonalla eurolla. Lue lisää: Budjettiesitys julki, rahaa työllisyyteen: ”Tässä on meidän ongelma nyt”

”Budjettiehdotuksen pohjalta keski- ja hyväpalkkaisten verotus kiristyy selkeästi ensi vuonna. Samalla ansiotulojen verotuksen jo nyt ankara progressio jyrkkenee entisestään. Kevennysten tiukka rajaaminen tulojen mukaan ei ole mitenkään perustelua”, Lehtinen arvostelee.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk) vastasi tiedotustilaisuudessa kysymykseen siitä, miksei hallitus reagoi kilpailukykysopimuksen vaikutuksiin ja työn sivukulujen nousuun. Lintilä vetosi vastauksessaan siihen, että työmarkkinoiden päätökset, kuten kilpailukykysopimus, eivät kuulu hallitukselle.

Veronmaksajat kiinnittää huomiota myös siihen, että kotitalousvähennyksen enimmäismäärää alennetaan 2400 eurosta 2250 euroon. Vähennyksen osuutta työkorvauksissa lasketaan 50 prosentista 40 prosenttiin ja palkoissa 20 prosentista 15 prosenttiin.

”Kotitalousvähennyksen tuntuva leikkaaminen on perusteetonta ja selkeä pettymys tässä budjettiehdotuksessa.”

Veronkiristyksistä pääosa suunnataan nyt valmisteveroihin, mikä on Lehtisen mielestä oikea painotus.

”On parempi verottaa haittoja kuin hyödyllisiä asioita, kuten työntekoa.”

Tupakkaveron korotuksia jatketaan asteittain hallituskauden aikana. Korotus ensi vuodelle on 50 miljoonaa euroa. Virvoitusjuomien veroa korotetaan ensi vuonna 25 miljoonalla eurolla sokeripitoisia juomia painottaen.

Liikennepolttoaineiden verotusta korotetaan hallitusohjelmassa sovitulla, kuluttajahintojen ennustettua nousua vastaavalla 250 miljoonalla eurolla. Korotus tehtäisiin siten, että se tulisi voimaan elokuussa 2020.

LUE MYÖS: SAK: Mika Lintilän budjettiehdotuksesta puuttuu yksi seikka – ”Aktiivimallin purkamisesta päätettävä elokuussa”

Jaa artikkeli:

Kommentit

Mark Andersson

Suunta on siis oikea.

Sipilän hallitus teki juuri päin vastoin, kevensi verotaakkaa niiltä, joilla olisi varaa maksaa veroja.

Ihmettelen, ettei Veronvihaajien Keskusliitto lainkaan puolusta pienipalkkaisia, vaan on pelkkien isopalkkaisten (joihin lasken myös suomalaisten keskipalkan) asialla.

Johannes Hissa

Sipilän hallituksen tekemä verotuksen keventäminen lisäsi verotuloja. Kannattaa tutustua ns. Lafferin käyrään eli valtion verokertymä kasvaa veroasteen mukana vain tiettyyn pisteeseen asti, jonka jälkeen verokertymä alkaa laskea. Vuonna 2015 veroaste oli 44,5 prosenttia ja verokertymä 92,1 miljardia euroa, vuonna 2016 veroaste oli 44,0 prosenttia ja verokertymä vain 94,9 miljardia euroa, 2017 veroaste oli 43,3 ja verokertymä 96,9 miljardia euroa, vuonna 2018 veroaste oli 42,4 prosenttia ja verokertymä yhteensä 99,1 miljardia euroa. Veroasteen 2,1 prosenttiyksikön lasku siis lisäsi valtion verotuloja 7,0 miljardia euroa.

Markus Kujala

Eihän pienituloiset muutenkaan juuri veroja maksa.

Ankara polttoaine veroitus kohtelee kansalaisia epätasa-arvoisesti.
Kaupungeissa asuville on tarjotaan verovaroin rakennettu ja tuettu julkinenliikenne, kun taas maaseudulla ilman toimivaa julkista liikennettä olevilta autoilijoita verotetaan hurjasti ylimääräistä siihen nähden mitä maanteiden rakentamien ja kunnossapito kustantaa.
Etenkin pienituloisia joilla ei ole varaa uusiin vähän kuluttaviin autoihin rankaistaan kohtuuttomasti.

Mark Andersson

Eivät maksa köyhät kovin paljon, koska ei ole varaa siihen.

Mutta ne, joilla siihen olisi varaa, eivät haluaisi maksaa ylimääräisestäänkään, jota heillä kyllä piisaa.

Niinhän sanoo sananlaskukin, että köyhä antaa vähästään, rikas ei paljostakaan.

Kalle Veitola

Niin, että minun suht ok palkkaisen vientialan työntekijän pitäisi maksaa vielä vähän lisää....ja ehkä seuraavana vuonna vielä vähän...ja jos sitten kuitenkin vielä pikkaisen....kyllä on järkyttävää tuo vassarien ajatusmaailma, huhhuh!

Jos omat tulosi eivät riitä, niin tee asialle jotain. Vassareista se on "oikeudenmukaista", että paremmin tienaavilta verotetaan kaikki pois...sillä tavallahan se talous pyörii ja kasvaa :-) Kyllä voi olla yksinkertaista sakkia...ja kerro toki mikä on se "ylimääräinen", joka tässä himoverotuksen ja helvetin kalliin hintatason maassa jää...ihan omin sanoin...

Jaakko Hakala

Nämähän verot periytyy Kikystä, jota sinä niin rakastat. Nyt on oikea linja hallituksella, viimeiset neljä vuotta pienipalkkaiset maksoivat "mersut" suurituloisille. Toivottavasti hallitus uskaltaa tehdä lopun suurista eläkkeistä ja laittaa vihdoinkin eläkekatto se voisi olla 4000-4500 välillä kuten lähes jokaisessa Euroopan maassa on eläkekatto. Kaiken lisäksi on nyt huomioitava se, että tällä hallituksella ei ole noususuhdannetta apuna. Joten kaikki panostus on oikeastaan kotimaan kysynnän turvaamisella, valitettavasti alkoholivero jäi pois.

Vesa Kiljunen

Eiköhän ne pienipalkkaiset ole maksaneet herrojen mersut aina.
Luuletko,että hallituksen ketkut lähtevät leikkaamaan omia eläkkeitään?
Ahneita kaikki tyynni,oli demari,kepuli tai mikä poliittinen tausta tahansa.
Nythän olisi loistava päänavaus Riku Aallolta leikata tulevia jättieläikkeitään ja näyttää mallia kaikille!

Johannes Hissa

Ei taideta päästä edes EU:n kolmen parhaan joukkoon, sillä (Lähde: Eurostatin nettisivut) EU:n kovimmat verottajat olivat vuonna 2017 Ranska (48,4 %), Belgia (47,3 %) ja Tanska (46,5 %), joita seurasivat Ruotsi (44,9 %) ja Suomi (43,4 %). Lisäksi Suomen veroaste laski edelleen viime vuonna 2018 eli oli enään 42,4 %.