Lauantai 19.1.2019

Tätäkö se sähköinen äänestäminen onkin

Jaa artikkeli:
Luotu: 
8.9.2008 14:46
  • Kuva: VN
    Kuva
    Oikeusministeri Tuija Brax (vihr.)

Oikeusministeri Tuija Brax ja kansanedustaja Jyrki Kasvi tiedottavat olevansa tyytyväisiä, että viime aikoina on virinnyt julkinen keskustelu koskien sähköistä äänestämistä. Braxin kommentit ovat herättäneet kummastusta muun muassa Uuden Suomen nettikeskustelussa.

Koko keskustelu sähköisen äänestyksen turvallisuudesta lähti käyntiin kirjoituksesta, jonka Jyrki Kasvi julkaisi myös Uuden Suomen blogipalvelussa. Kirjoituksessaan Kasvi kysyi, voisiko Yhdysvalloissa sattunut sähköisen äänestyksen moka sattua Suomessakin.

”Asia on uusi ja moniulotteinen ja siksi on ymmärrettävää, että keskustelussa on syntynyt joitakin väärinkäsityksiä. On muun muassa luultu, että Suomen kokeilu olisi niin sanottu internet-äänestys, mikä ei pidä paikkaansa. Suomen kokeilussa äänestys tapahtuu vain ja ainoastaan virallisilla äänestyspaikoilla ja äänestyssysteemi on suljettu, eikä sitä voi siis internetin kautta hakkeroida. Äänestäjä voi aina myös valita perinteisen paperi ja kynä –menetelmän”, sanovat Brax ja Kasvi nyt yhteisessä tiedotteessaan.

Braxin ja Kasvin mukaan Yhdysvaltain Ohiossa esiin tulleet vakavat virhetoiminnot ovat syystä puhuttaneet alan asiantuntijoita ja näkyneet myös julkisuudessa. Ohiossa huomattiin vasta jälkikäteen satojen äänien kadonneen kokonaan.

”Suomessa tämänkaltainen virhe huomattaisiin välittömästi vaali-iltana, sillä kaikkien äänestäneiden lukumääriä on helppo verrata äänten lukumäärään. Äänestysluetteloa pidetään perinteisellä tavalla, äänestipä ihmisen sähköisesti tai paperilla ja kynällä”, Brax ja Kasvi sanovat.

Aiemmin Brax on vakuuttanut Uudelle Suomelle, että äänet eivät voi kadota minnekään.

-Amerikassa tapahtunut moka ei voi mitenkään tapahtua Suomessa, kun täällä jokainen sähköisesti annettu ääni kirjataan vaalivirkailijan toimesta ylös. Äänestystä kontrolloidaan samalla tavalla, kuin perinteistä äänestystä. Äänet eivät siis voi kadota minnekään, sanoi Brax viime viikolla.

Kansalaisten sähköisiä oikeuksia ajava järjestö Electronic Frontier Finland -yhdistys eli Effi närkästyi Braxin kommenteista, jotka Effin mukaan olivat ristiriidassa oikeusministeriön itse tekemän raportin kanssa.

Effi huomautti, että oikeusministeriön kesäkuussa julkaistussa auditointiraportissa nimenomaan lukee, että ”auditoitavan järjestelmän äänestystilanne poikkeaa olennaisesti nykysysteemistä. Lippuäänestyksessä äänet pudotetaan vaaliuurnaan julkisesti, jolloin äänestäjä tietää ja vaalivirkailijat voivat todistaa äänen menneen uurnaan. Tarkasteltavassa järjestelmässä äänien siirtymistä sähköiseen uurnaan ei todista kukaan.”

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Vieras

Miten ihmeessä tämä jokaisen annetun äänen ylöskirjaus vaalivirkailijan toimesta sitten tapahtuu? Tarkoittaako tämä sitä, että virkailija näkee mitä kukin on äänestänyt ja merkitsee ylös siltä varalta, että Tietohinatorin digiäänipurkki lahoaa äänestyspaikalle ennen kuin äänet on saatu ylös varsinaiseen laskujärjestelmään?

mrjlo

Aivan EHDOTONTA sähköisessä äänestyksessä, jos sitä kokeillaan, olisi paperi-ääni-varmistus ja tilastotiede sen apuna.

Vaalipaikassa äänestyskopin tietokone printtaa äänestäjälle yhden lapun, jossa on valittu ääni. Äänestäjä nopeasti tarkistaa onko lappu OK ja palauttaa sen kopista tultuaan normaaliin vaaliuurnaan vaalitarkkailijoiden seuratessa. Näin jokaisesta äänestä jää myös paperiääni.

Kun äänestyspaikka menee kiinni, niin uurnissa olevat äänet sekoitetaan jollain standardoidulla tavalla. Lasketaan riittävän suuri otos äänistä. Otoksen tulos ei saa poiketa keskusvaalipaikkaan menneestä automaattisesta tuloksesta enempää kuin tilastollisesti määritellyn määrän. (esim. "merkittävä" 0.95)

Mikäli otoksen ja tuloksen ero kuitenkin on "merkittävä", merkataan tuon äänestyspaikan automaattinen tulos mitätöidyksi ja ko. vaalipaikan kaikki äänet lasketaan käsin SEKÄ aletaan tutkimaan missä on mennyt tietotekniikka ja automatiikka pieleen, tai missä on huijarit.

JänkäJouni

1. Ei ole sellaista asiakaskohtaista ohjelmistoa, jossa ei olisi virheitä kun se otetaan käyttöön.
2. Ei ole sellaista järjestelmää jonka "sisään" ei joku/jotku pääsisi. Aina on admin/pääkäyttäjä ja varsinkin ylläpito-oikeuksin varustettuja.
3. Ja sitten, olen lukenut kaiken aiheesta julkistetun virallisen dokumentaation, enkä löydä vastausta tähän.
Äänestysalue jossa molemmat systeemit käytössä.
Oletetaan että laskennassa havaitaan, vaikkapa 300 äänen ero. Sitten alkaa kova lipukkeiden uudelleen laskenta. Lasketaan ja lasketaan, mutta edelleen on 299 äänen ero.
Mitäs sitten tehdään?
Minulla on vuosikymmenien kokemus tietotekniikasta ja olen ylpeä että on myös vuosien kokemus (monet vaalit) vaalilautakuntatyöstä. Tiedän siis mistä kirjoitan.
JJ

Haamu

Siis mikä järki on äänestää sitten sähköisesti, jos jokatapauksessa mentäisiin äänestämään fyysisesti, kuten tähänkin asti? Onko se joku tuloksen varmistus? En keksi nyt muuta järkevää syytä. Perinteinen systeemi äänestyksessä on toiminut ainakin mun mielestä ihan hyvin. En ole uudistuksia vastaan, jos sille on hyvät perusteet. Sähköisen äänestyskäytännön kohdalla en löydä ehkä tarpeeksi hyviä perusteluja. Korjatkaa toki, jos missaan jotain olennaista.

Ilkka Luoma

Sähköinen äänestys tulee joka tapauksessa - se on ajan ja varmennetun tekniikan valmiuksista kiinni, ...mutta kuinka menee oikeudenmukainen äänestys, ja mitä merkitsevät saadut äänet kussakin tapauksessa - onkin mietinnän arvoista---
...

[orig. torstai, maaliskuu 01, 2007]
Kansalaisten äänestystulos ei toteudu eduskunnan omissa äänestyksissä

[ ... kansakunta äänestäjinä on nyt kaappinsa päällä, nyt valitsemme sisällön neljäksi vuodeksi, ja sittenkään kansalaisen ääni ei toteudu käytännössä hänen valinnan mukaisesti - nykyinen äänestysjärjestelmä tukee ja ajaa ehdokkaat valinneen puolueen etuja ... ]

Äänestäjät ovat vaalikarjaa, jota hoivataan, kuunnellaan ja mielistellään - kyllä kaikelle: eläkkeet, siltarummut, maataloustuet, yrityselämään tutkimusrahaa, korkeakoulutukseen kehitysrahaa ja opiskelijoille lisää opintorahaa. Nyt hamutaan ääniä ja kansalaisia omiin leireihin. Nykyinformaatiologistiikan aikakaudella kansalaiset ottavat enemmän suoraa vaikutusvaltaa.

Puolueet asettavat ehdokkaat - kukin omanlaisensa karsinnan kautta. Vaaleissa on mukana julkkiksia, on myös älyköitä ja myös vähemmän innovatiivisia. Suomi on puolueiden maa puhuttaessa vaaleista. Meille äänestäjille taas valinnat ovat hyvin usein henkilövalintoja. Meillä on kullakin suosikkinsa, oli se sitten taitavasti Kuros-episodilla vauhditettu Vanhanen, Keski-Euroopasta rullaillut Niinistö tai vihreiden atomituuli Hautala, joka miltei ainoana on ymmärtänyt mihin markkinamekanistinen "kulutusquarterbusiness" on maapalloa viemässä.

Jokainen kansalainen omaa yhden äänen. Eduskuntaan pääsee pienimmillään muutamalla tuhannella äänellä. Äänikuninkaat ja -kuningatteret saavat jopa 40.000 ääntä. Silti jokaisella edustajalla on suuressa salissa vain yksi ääni. Painoarvoa äänikuninkaille voi järjestyä painavampina edustajasalkkuina arvostetuimmille valiokuntapaikoille - tai puolue-elitistit/ -suosikit nappaavat ne.

Kansalaisen näkökulmasta heidän äänien suuntaus valituilleen ei anna oikeaa äänimäärämahdollisuutta itse eduskuntasaliin, onhan 40.000 kansalaisen luottamuksen saaneella aivan eri painoarvo kuin 3.500 ääntä saaneella. Lähinnä puolueiden kannattamana meillä on voimassa suhteellinen vaalitapa 1), jossa äänet menevät koko vaaliliiton yhteiseen pottiin [vaalipiireittäin]. Eniten ääniä saanut saa suurimman vertausluvun (siis kaikki vaaliliiton äänet vertausluvukseen), toiseksi eniten saa puolet kaikista jne - näin vahvat pönkittävät saman puolueen/ vaaliliiton heikkoja. Vahvat vievät mukanaan sellaisia, joille kansalaiset eivät suurta luottamusta antaneet. Näin on mahdollista, että 6.000 ääntä saanut jää rannalle 3.500 ääntä saaneen sijasta.

Kansalaisen ääni kohdistuu paremmin, jos kaikki vaaliliitot puretaan ja suhteellinen valintaprosessi poistetaan. Valittavat edustajat saadaan suoraan kunkin saaman äänimäärän mukaisesti vaalipiireittäin.

Puolueet ovat eduskunnassa ryhmityksen lähtökohta. Puolueet metsästävät puolueelleen ääniä, jotta ryhmäkurilla saavutetaan puolueen itsensä päättämiä vaaliteemoja ja yleensä lähinnä muita tavoitteita. Kansalaiset eivät arvosta puolueita, ja ovatkin jäseneroamisaallon harjalla juuri nyt. Puolueet ovat kasvottomia, edustajaehdokkaat taas näkyviä, lupaavia ja jopa karismaattisia. Ihmiset tekevät muutoksia, eivät puolueorganisaatiot.

Uudessa vaalitavassa ehdokkaan saama oma äänimäärä ratkaisee, saadut ehdokkaiden äänimäärät pannaan yksinkertaisesti suuruusjärjestykseen vaalipiireittäin ja vaalipiirille määritetty eduskuntapaikkamäärä rajaa viimeisen läpi menevän - laskennassa ja läpimenossa ei käytetä suhteellisuutta eikä vaaliliittojen haamuääniä toisten eduksi.

Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen - väritön puolue ei saa valovoimaisia ehdokkaita, mutta voivat saada tasaisen käyrän ehdokkaita, jolloin henkilökohtaiset huippuäänimäärät eivät nosta äänikuninkaiksi ketään, joten ehdokkaat asettanut puolue/ aatesuunta ei saa "oikeutta" saamilleen kaikille äänille. Peilatakseen tätä puolueen/ aatesuunnan/ kansalaisliikkeen saamaa kannatusta valittuihin edustajiin, lasketaan vaaliäänien ynnäyksen jälkeen kullekin valitulle ehdokkaalle hänen oma painoarvo - ääniluku, oman vaaliliiton saamista kokonaisäänistä. Jokaiselle kansanedustajalle tulee näin oma henkilökohtainen painoarvo äänilukuna itse äänestyksiin eduskunnassa. Toisella edustajalla voi olla 1,6 ääntä kun taas jollakin on "vain" 0,85 - esimerkkeinä - suurimman osan saadessa noin yhden äänen. Kuitenkin eduskunnan äänestyksissä nuo pienet äänierot voivat ratkaista äänestyksiä.

Tässä uudessa vaalitavassa kansalaiset saavat välittömämmin omat todelliset suosikit heille kuuluviin ja ansaittuihin painoarvoihin. Kansan valinnat menevät paremmin läpi myös äänestyksissä itse eduskunnassa. Siis kerrattuna tämä tarkoittaa, että esim. jostain vaalipiiristä nousseet 10 edustajaa ovat valitut suoraan henkilökohtaisten ääniensä perusteella ja sitten kullekin lasketaan oma henkilökohtainen ääniluku haettuna kunkin puolueen/ vaaliliiton kokonaismäärästä tietyllä laskentakaavalla (mm. edustajan saaman henkilökohtaisen äänimäärän osuus kaikista vaaliliiton/ ryhmän kaikista äänistä).

Jokaisella edustajalla on oma yksilöllinen kannatuksensa mukainen painoarvo äänilukuna eduskunnan äänestyksissä. Näin toteutuisi kansan suoratahto ja vaalit tulisivat henkilö- eikä puoluevaaleiksi. Testi edellisen vaalien saaduilla äänimäärillä muuttaa runsaasti ns. viimeisten paikkojen henkilösisältöä, mutta painotus eduskuntaäänestyksissä palautuu henkilökohtaisten äänilukujen jälkeen liki samaksi, kuin se oli perinteelliselläkin vaalitavalla.

Mitä me tästä hyödymme, kun muutamme vaalitapaa kansalaisten todellista tahtoa vastaavaksi. Me hyödymme sen, että juuri nämä ihmiset, jotka kansa on sinne vahvasti halunnut, saavat painoarvoisensa mahdollisuuden vaikuttaa todellisiin päätöksiin, heillä ollen enemmän ääniä kuin niillä, joille kansalaiset vähemmän suosioitaan jakoivat. Tässä menettelyssä pienetkään äänestyspiirit eivät tule kärsimään, koska maa on jaettu edelleen vaalipiireihin ja kullakin vaalipiirillä on aina kuninkaansa ja kuningattarensa. Tämä uusi systeemi ei myöskään "sorsi" pieniä puolueita - nyt ratkaisee itse ehdokkaan valovoimaisuusarvo.

Suomi ja maailma ovat muuttumassa. Lähenemme kansalaisyhteiskuntaa, jossa suora kansalaisvaikute kasvaa - kansa ottaa päätöksiä omakseen ja kansalaisäänestykset myös vaalien välivuosina tulevat lisääntymään, näin ollaan enemmän ajan hermolla ja kansalaisten "iholla". Lopuksi on mielenkiintoista se, että tällä uudella äänestys- ja äänilukupolitiikalla eduskunta alkaa muistuttamaan enemmän itse kansakuntaa, joka kuitenkin nämä työtehtävät edustajilleen järjestää. Eduskunta on sinne pääsemistä sekä siellä vaikuttamista ja tämä uusi äänilukuvaalitapa ratkaisee nämä kaksi eri asiaa.

Nyt elämme puolueiden ja niiden koneistojen painottamaa puoluemarkkinademokratiaa, kun taas suoravaikutteisemmassa kansalaisyhteiskunnassa lähenemme välittömämpää kansalaisdemokratiaa. Samalla eduskuntavaalit tulisivat henkilövaaleina mielenkiintoisemmiksi ja äänestysprosentti kasvaisi.

Nettilinkki:
-- http://fi.wikipedia.org/wiki/Suhteellinen_vaalitapa [suhteellinen vaalitapa] --
-- http://fi.wikipedia.org/wiki/D%27Hondtin_menetelm%C3%A4 [D´Hondtin menetelmä] --

Ilkka Luoma
http://ilkkaluoma.blogspot.com

Kuva:
B0000402.JPG. 15.tammikuuta 2006, klo 13:41. Copyright by Ilkka Luoma 2006. Kuvaa saa käyttää vapaasti ylläolevan kirjoituksen yhteydessä.

Kuvalinkki:
-- http://www.flickr.com/photos/ilkkaluoma/386427639/ --

Kuvateksti:
Kaltaiseemme demokratiaan kuuluu vapaa äänestys. Meillä on yksi ääni annettavanamme. Valitsemamme edustajat mm. eduskunnassa käyttäytyvät enempikin puolueensa ja ryhmäkurin mukaisesti kuin suoraan edustaisivat äänestäjiään, siis työnantajiaan. Ihmiset ovat erilaisia, saadut äänimäärät ovat erilaisia, siis myös kunkin edustajan käyttämät valtuudet yksilöllisin ääniluvuin. Tavoitteena on saavuttaa suorempi kansalaisvaikutteellinen yhteiskunta.

juka74

Mikähän hyöty tästäkin kokeilusta saavutetaan? Valtio tuhlaa taas miljoonia systeemiin, jota kukaan ei oikeasti tarvitse (vrt. sähköinen tunnistaminen). Jos kerran nykyisillä pankkitunnuksilla voi jo nyt tunnistautua ties mihin internetpalveluihin (pankki, KELA, Posti...) niin luulisi niiden kelpaavan myös äänestämiseen kotisohvalta käsin.

Vieras

Internet-äänestykseen jäisi mahdollisuus äänestää toisen puolesta. Tarvitaan vain pankkitunnukset. Kertakäyttöisen tunnuksen voi antaa tai myydä toiselle. Sen voi saada uhkailulla ja painostamalla esim. perheissä. Äänestystapahtumaan ei myöskääm saada salaiseksi. Silti sähköinen äänestys varmasti tulee joskus jossakin muodossa.

erkkilintunen

'”Asia on uusi ja moniulotteinen ja siksi on ymmärrettävää, että keskustelussa on syntynyt joitakin väärinkäsityksiä. On muun muassa luultu, että Suomen kokeilu olisi niin sanottu internet-äänestys, mikä ei pidä paikkaansa.'

En muista ensimmäistäkään kriittistä kirjoitusta, jossa olisi esiintynyt "luuloa" ja "väärinkäsitystä", että kokeilu on internet-äänestys. Ja Kasvi, jos kuka, tietää tämän.

'Suomen kokeilussa äänestys tapahtuu vain ja ainoastaan virallisilla äänestyspaikoilla ja äänestyssysteemi on suljettu, eikä sitä voi siis internetin kautta hakkeroida.'

Netin kautta tapahtuvaa kräkkeröintiä ei ole juuri esitetty uhkakuvana, koska kukaan ei ole "luullut" kokeilua internet-äänestykseksi. Eikä Ohion esimerkissäkään ollut kyse internet-äänestyksestä vaan nimenomaan *suljetun* äänestysjärjestelmän puutteista.

Epäluottamusta on herättänyt, että äänestysjärjestelmä on suljettu eli se on toimittajan liikesalaisuus. Äänestysjärjestelmän oikeaa toimintaa ei voida valvoa aukottomasti mitenkään muuten kuin tulostamalla jokaisesta annetusta äänestä paperiääni, molemmat äänet lasketaan, verrataan ja paperiäänet voittaa aina erojen syntyessä. Mikä tekee koko järjestelyn turhaksi.

Käsinkirjoitettu ääni on myös paljon autenttisempi kuin tulostettu paperiääni. Valmiiksi tulostettuja paperiääniä voisi olla helpompi ujuttaa ääntenlaskentaan kuin käsinkirjoitettuja ja vastaavasti laittaa annettuja tulostettuja paperiääniä "syrjään". Seteleidenkin väärentämistä tapahtuu, miksi ei myös tulostettujen paperiäänien.

Suurempi uhka äänestysjärjestelmän manipulaatiolle tulee valtaapitävästä poliittisesta eliitistä ja "sisällä" olevista ihmisistä kuin netistä. Se ettei meillä nyt ole manipulatiivista poliittistä eliittiä ja/tai sisäpiiriä, ei tarkoita sitä etteikö meillä voisi olla tulevaisuudessa - varsinkin suuremmalla todennäköisyydellä, kun keinot ja välineet manipulaatioon ovat olemassa.

Sähköisen äänestysjärjestelmän sisäänajo tällä vimmalla herättää jo kysymyksen, onko nykyinen äänestysjärjestelmämme haitta joillekin?

ville_miettinen

"Äänet eivät siis voi kadota minnekään, sanoi Brax viime viikolla."

Nyt äänet voivat mennä suoraan bittien taivaaseen, tai ylitetään jopa entisen neuvostoliiton äänestysprosentit.
Mitenkäs tarkistuslaskenta sujuu, jos vaalitulos on valmiiksi väärä?
"Pitäisi siis vain luottaa, että kukaan ei halua petkuttaa", suomentaa Effin hallituksen jäsen Jyri Luostarinen. "Kaiken huipuksi oikeusministeriö ilmoittaa tiedotteessaan, että se ei korjaa kaikkia puutteita, vaan puutteet korjataan vain 'tarpeellisin osin'! Kuka auditoi korjaukset?"
www.effi.org

Hiilinen

Miksi korjataan taas jotain, mikä ei alkuunkaan ole ollut rikki? Nykyinen äänestysjärjestelmä on hyvin toimiva, tuloksetkin on laskettu yleensä muutamassa tunnissa ja virhemarginaali on hyvin pieni. Myös valvonta on varma, kun eri puolueista on ihmisiä laskentapaikoilla.

Koneen koodi taas kuuluu jostain syystä liikesalaisuuden piiriin. Sitä ei pääse valvomaan, joten kuka tulevaisuudessa laskee äänesi?

Miljoonia taas tuhlataan projektiin, mitä ei olisi tarvinnut edes aloittaa. Rahaa tuntuu valtiolla kuitenkin olevan reilusti.

Risto Aallonharja

""Sähköisen äänestysjärjestelmän sisäänajo tällä vimmalla herättää jo kysymyksen, onko nykyinen äänestysjärjestelmämme haitta joillekin?""

Se on äkkiseltään ajateltuna haitta mm. vihreille, koska internetin 'aikakaudella' kaikenlainen huuhaa tuppaa ajautumaan paitsioon. Toinen mahdollinen uhka on demareilla, joiden kannatus se vain laskee huolimatta Urpilaisen keksinnöistä. Demarit saattavat ajatella, että 'olisi pienempi paha' väärentää vähäsen tulosta sisäpiirin toimesta, jotta 'oikeistolaisuus' ei valloittaisi sitä ihan 'kaikkea'. Vastaavasti oikealla olisi myös erittäin suuret intressit hieman muokata tulosta. Ts. jokaisella sisällä jo olevalla 'on' intressejä.

Sähköisessä äänestämisessä on yksinkertaisesti liian suuret ja erittäin moninaiset mahdollisuudet väärinkäytöksille ja nimenomaan vallassa 'jo oleville'. Väärennöksen houkutus, keinot, riskittömyys, mahdollisuudet, jne jne jne. ovat kertakaikkiaan liian suuret, että kyseiseen järjestelmään voitaisiin siirtyä edes osittain.

Tätä mahdollisuutta sisäpiirin 'hakkeroinnista' mm. Brax ei näe ja ilmeisesti tahallaan leikkii 'no clue' -peliä ja esittää "aidon" hämmästynyttä, että tämänkaltaisesta vaihtoehdosta edes puhutaan.

Jos järjestelmä tulee ilman paperivarmennusta operatiiviseksi niin äänestäminen jää omalta osaltani jaloilla tapahtuvaksi.