Torstai 23.11.2017

Näin ministeri selitti itkemistään

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.2.2009 09:40
  • Kuva: Valtioneuvosto
    Kuva
    Astrid Thors

Maahanmuuttoministeri Astrid Thors (r.) on selvittänyt MTV3:n Huomenta Suomessa eilistä itkuaan eduskunnan ulkomaalaiskeskustelussa.

- Olen sellainen ihminen, että nauran ja liikutun helposti, Thors selitti.

- Mielestäni on erittäin epäoikeudenmukaista vetää keskusteluun 70 vuotta vanha yksittäinen kirjoitus. Ei meidän sukupolvi voi olla siitä kaikesta vastuussa, Thors kritisoi Pentti Oinosen eilistä puheenvuoroa.

Thors liikuttui uudelleen myös MTV3:n haastattelussa.

- Suomen onni verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan oli se, että toinen maailmansota yhdisti meidät. Muualla, esimerkiksi Unkarissa sota hajotti kansaa. Kaikki suomalaiset taistelivat rintamalla yhdessä, Thors muistutti ääni murtuen.

Thors pahoitti eilen syvästi mielensä ja purskahti itkuun perussuomalaisten Pentti Oinosen lyötyä suomenruotsalaisia siirtokarjalaiskysymyksellä ulkomaalaislakikeskustelussa.

Oinonen luki salissa pitkän sitaatin Hufvudstadsbladetissa vuonna 1940 julkaistusta kirjoituksesta, jossa torjuttiin karjalaisevakkojen asuttaminen suomenruotsalaisten maille. Oinonen sanoi pitävänsä tätä esimerkkinä ajattelusta, jollaista hän ei soisi enää koskaan maassa näkevänsä. Oinonen lisäsi, että siirtokarjalaisia oli vaikea asuttaa rannikkoseuduille, ja silloin "eräät väestöryhmät osoittivat rasistisia piirteitä". Se oli liikaa Thorsille.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini kommentoi niin ikään tänään kohua Huomenta Suomessa.

Itse en olisi tuollaista kieltä käyttänyt, enkä käyttänytkään, myönsi Soini.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Vieras

Näin on.
Jos 70 vuotta sitten tapahtuneista ei voi keskustella niin pitääkö odottaa vielä 20 vuotta? Vuoden 1918 tapahtumistahan on kovastikin keskusteltu.
Viralliselta Ruotsilta hakivat rantaruotsalaiset tässä asiassa apua. Lopputulos oli, että kieli säilyi puhtaana (niinkuin Närpiössä !?)
Apua haettiin paljon vaikeammassa asiassa jo -39, vaan eipä tullut!
Nyt Ruotsi armeijansa lakkauttaneena haikailee "yhteistyön" perään!

Jussi-52

Kai Astrid Thors on nyt sitä mieltä, ettei 70 vuotta vanhalla yksittäisellä kirjoituksella, jolla vain kerrotaan se, ettei karjalaisevakoilla ollut mitään asiaa koskaan ruotsinkielisten alueille, ei enää ole merkitystä? Tämän jälkeen myös Ahvenanmaan voisi ottaa pakolaisia, koska se on aiemmin siitä kieltäytynyt rasistisella kieliperusteella.

Ko. maakunnan kiintiö on sen verran jäänyt täyttämättä, että koko tämän vuoden turvapaikanhakijat voitaisiin asuttaa Ahvenanmaalle.

Corvus

Tiedän varmasti, että Ahvenanmaalle on tullut turvapaikanhakijoita, mm. kurdeja, mutta tarkkoja lukuja en ensi yrityksellä onnistunut kaivamaan esiin. Todettakoon kuitenkin, että kaikkien ulkomailla syntyneitten osuus väestöstä Suomessa oli vuonna 2007 hieman alle 4 %. Ahvenanmaalla taas tilastoidaan erikseen Ahevenanmaalla, Suomessa, Ruotsissa ja muualla syntyneet. Viimeksi mainittuja oli 4,6 % eli suhteellisesti enemmän kuin ulkomailla syntyneitä Suomessa. Äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia puhuvia oli Suomessa noin 3,5 % ja Ahvenanmaalla 5 %.

Mihin muuten perustuvat tiedor, joiden mukaan Ahvenanmaa ei ottaisi pakolaisia? Onko Jussilla esittää väitteensä tueksi tosiasioita viime vuosikymmeniltä, ei siis 1940-luvulta?

Mitä tulee karjalaisevakkojen sijoittamiseen, jälkeen päin voidaan pitää valitettavana, että heitä päätynyt enemmän ruotsinkielisille alueille, jossa heidän murteensa olisi säilynyt paremmin kuin suomalaisten keskellä.

MKN

Parisen vuotta sitten Ahvenanmaalla tehdyn mielipidekyselyn mukaan he ottaisivat paratiisiinsa mieluummin somaleja kuin suomenkielisiä l. eiköhän olisi aika ryhtyä toimeen ja sijoittaa somaliankkurilapsia sinnekkin.

Pakolaisten salakuljetusbisniksentekijät voisivat antaa heidän palvelujaan käyttäville neuvon siitä, että kannattaa Tukholmassa hypätä Maarianhaminan lauttaan.

Vastaanotto on taatusti lämpimän huolehtivaa ja majoituskin olisi taatusti toista luokkaa kuin joku Syvälammen kaltainen loukko!

Vieras

Suomessa tehtiin 1945 maanhankintalaki, joka tähtäsi karjalaisten
asuttamiseen.

Silloinen pääministeri ( ei presidentti ) Paasikivi vaati ( ei toivonut ) lakiin kielipykälän, jossa selväkielisesti todetaan ettei
karjalaisten asuttamisella haluta vaarantaa kuntien kielisuhteita.

Pääministeri oli tähän pakotettu, koska Suomen ruotsalaiset kävivät
Ruotsissa hakemassa tukea tähän asiaan. Paasikivellä ei ollut halua
vaarantaa silloin suhteita Ruotsiin.

juka74

Ruotsinkieliset kunnat kieltäytyvät nykyisinkin ottamasta vastaan pakolaisia, heidät sijoitetaan poikkeuksetta suomenkielisiin kuntiin. Silti ruotsinkieliset ovat äänekkäimpinä vaatimassa suvaitsevaisuutta ja muiden kulttuurien hyväksymistä.

TakojaIlmarinen

Olet oikeassa juka74.
Ehkä Thors joka sanoi itkeneensä vanhojen asioiden nyt esille tuontia voisi tirauttaa pienen itkun tällekin päivälle.

Jokaisessa ruotsinkielisessä kunnassa ja kaupungissa "rotusyrjitää" suomenkielistä väestöä. Etunenässä täällä etelässä Tammisaari, viimeinen reservaatti etelärannikolla kun Sibbon puolustus murtui!
Itketään myös tätä! :-( yhdessä Thorsin kanssa!
Ei sentään, suomenkieliset nauravat iloisina :D

Corvus

Yksi maan 12 vastaanotttokeskuksesta sijaitsee kunnassa, jossa on ruotsinkielinen enemmistö (Oravainen). Pohjanmaan kunnista esim. Närpiössä ja Korsnäsissä on sen verran paljon ulkomaalaisia, että he ovat vaikuttaneet kielisuhteisiin. Närpiö on edelleen ruotsinkielinen kunta, vaikka ruotsinkielisten osuus on enää 89,5 %. Suomenkielisiä on 5,8 % ja muunkielisiä 4,7 %. Korsnäs taas on menettänyt asemansa maailman ruotsalaisimpana kuntana. Suomenkielisten osuus on jonkin verran kasvanut, mutta selvästi enemmän on muunkielisiä, yhteensä 4,7 %.

Vieras

joo pitäähän ruotsinkielisillä olla kurjalistonsa jota hyysätä, että saa katsoa nenänvartta pitkin kuinka tämäkin ressu heittäis henkensä ellei me sille ruokaa antais ja mistä niitä ruotsinkielisiä muualta enää tulis ku pakolaisista. olikos siinä kaksikielisyyden määritteessä joku 4% raja kansalaisista, jonka jälkeen suomi ei enää olis kaksikielinen???? voi olla että tuo prosentti on vääräkin mutta jotain tuollaista siinä laissa sanotaan. sitä on kait laskettukin jonkun kerran että sais kaksikielisyyttä jatkettua?

Vieras

Kunnista puhuttatessa raja on 8 % tai 3000 asukasta. Jos vähemmistökielen osuus pienenee, niin kunta ei muutu yksikieliseksi ennen kuin osuus on laskenut alle 6 prosentin. Turku ja Vantaa ovat kaksikielisiä ruotsinkielisten lukumäärän perusteella.

Tuula Hölttä

Kun itse on 90-luvulla antanut omasta puolestaan valtiolle omavelkaisen takauksen eteläiseltä pallonpuoliskolta olleen nuoren puolesta, minkä seurauksena tämä kotimaassaan puhjennutta sisällissotaa pelännyt nuori sai lopulta luvan jäädä tähän maahan, kun hänen jäämisestään valtiolle mahdollisesti aiheutuvista kuluista vastaisimme yksin ”me kaksi” takauksen antajaa, niin ymmärtää perin juurin Astrid Thorsin ulkomaalaislakipyrkimyksen inhimillisen tarkoituksen.

Ehkä tämä ymmärrys turvapaikanhakijoita kohtaan on osa omaa ”karjalaista kahjuperinnettä”, joka on kulkenut suvussa, kun karjalaiset joutuivat Hbl:n vuodelta -40 olevan eduskunnassa Astrid Thorsia itkettäneen artikkelinkin antaman todistuksen mukaisesti kokemaan oman ”muukalaisuutensa” tässä yhteiskunnassa. Jos Astridia lohduttaa yhtään, niin karjalaiset joutuivat kyllä kyseisen ”ryssittelyn” kohteeksi muidenkin kuin ruotsalaisten toimesta.

Jotenkin tuntuu, että Unicefin toiminnan joskus sisäistäneinä niin Astrid Thors kuin esim. minäkin karjalaissukujuurisena olemme joutuneet kokemaan ”toiseutemme” kovasydämisten ja –sanaisten taholta tässä yhteiskunnassa. Luulisin, että yhteistä meille kummallekin on ainakin se, että (muistaakseni) Aila Meriluodon sanoja mukaillen ”häpeämme maailmaa, johon lapsemme saatamme” ja ainakin joskus me Edith Södergranin tavoin myös ”längtar till landet som icke är, ty allting som är, är vi trött att begära…” Voimia Astrid Thorsille!

Ekonomisti

"Ehkä tämä ymmärrys turvapaikanhakijoita kohtaan on osa omaa ”karjalaista kahjuperinnettä”, joka on kulkenut suvussa, kun karjalaiset joutuivat Hbl:n vuodelta -40 olevan eduskunnassa Astrid Thorsia itkettäneen artikkelinkin antaman todistuksen mukaisesti kokemaan oman ”muukalaisuutensa” tässä yhteiskunnassa. Jos Astridia lohduttaa yhtään, niin karjalaiset joutuivat kyllä kyseisen ”ryssittelyn” kohteeksi muidenkin kuin ruotsalaisten toimesta."

Epäilemättä ryssittelyä kuului muualtakin suomenruotsalaisten suusta.

Mutta vain suomenruotsalaiset estivät Karjalan evakoiden asuttamisen "pyhälle ruotsalaiselle maalle". Ja käyttivät tässä maanpetoksellisesti vieraan vallan apua. Tämä vieras valta, Ruotsi, saadakseen tahtonsa läpi etnisten sukulaistensa, suomenruotsalaisten hyväksi, rupesi jopa kiristämään Suomea. Ruotsin hallitus ilmoitti, että lainaa sotakorvauksten toimittamiseksi ei myönnetä, jos suomalaisia asutetaan ruotsalasialueille.

Tuula Hölttä

Jostakin syystä vain karjalaisia on "ryssitelty" ja syytetty maanhankintalain mukaisten korvausten vuoksi, vaikka karjalaisen siirtoväen ja rintamamiesten lisäksi maansaantiin olivat oikeutettuja myös mm. sotainvalidit, sotalesket ja sotaorvot.

Maata oli v. 1957 loppuun mennessä käytetty asutukseen kaikkiaan n. 2,45 milj. ha, josta asuntotiloja ja –tontteja oli muodostettu vuoden 1957 loppuun mennessä n. 55 800 kpl, josta siirtoväen osuus oli 31%. Muodostetuista maataloustiloista siirtoväen osuus oli 59%.

Asutustoimintaa johtaneen Veikko Vennamon mukaan ”Maanhankintalain puutteista ja heikkouksista on taas syytä esiintuoda, että sanottu laki ilmeisesti virheellisesti kohdistui vain maatilatalouteen ja omakotitalojen rakentamiseen asuntoalueille, kun siirtoväen aikaisempi elinkeinojakautuminen sekä sodanjälkeinen kehittyvä talouselämämme ehdottomasti olisivat vaatineet muunkinlaisen pienyritteliäisyyden kuin maatilatalouden mukaan ottamista lakiin.” (Taavi Patoharju: Suomi tahtoi elää, osa II, Pitäjänmäki 1958)

Esim. oma pakkoluovutetulta alueelta paennut muuta kuin maataloutta pääelinkeinonaan harjoittava pienyrittäjäsukuni ei kuulunut maanhankintalain korvausten piiriin, eikä näin ollen vienyt maata sen paremmin ruotsalaisilta kuin suomalaisiltakaan. Sodan jälkeen pakkoluovutetulta alueelta penneiden "pienyrittäjä-meikäläisten" oli vaan opittava "tulemaan toimeen omillaan" uudessa yksityisyritteliäisyyden "riistokapitalismiksi" tuomitsevassa yhteiskunnassa.

Vieras

Oinonen sai multa ainaki lisäpisteitä. Hyvä, että joku uskaltaa joskus näpäyttää ja kunnolla vaikkei se nyt ihan korrektia ollutkaan.

Mistähän Astrid pierasee niille maahanmuuttajille työpaikat, kun eivät edes kaikki suomalaiset ole työllistyneet edes hyvinä aikoina.

Miksei maahanmuutosta oikeasti osata puhua kriittisesti, jos on sen lisäämistä vastaan leimataan esim. rasistiksi?

yksikielinen-kaksimielinen

Ei saa muistella Halla-ahon tai Sisulaisten parin vuoden takaisia kirjoituksia, mutta 70 vuotta vanhat kirjoitukset on OK.

Vuosien varrella olen lukenut ja kuullut Karjalan evakoiden kertomuksia Suomalaisten (suomenkielisten) harrastamasta halveksimisesta, ryssittelystä jne.

Mistähän herra Oinonen osasikin kaivaa ko. artikkelin?

Pakolaisista ja maahanmuuttajistahan päästään eroon, sen kun erotaan vain ensin EU:sta, Venäjä ottaa meidät varmasti miellellään läheisempääkin liittoon tai suhteeseen kanssaan.

Henri K.

"Sodan jälkeen pakkoluovutetulta alueelta penneiden "pienyrittäjä-meikäläisten" oli vaan opittava "tulemaan toimeen omillaan".

Eikö samaa voisi odottaa nyt Suomeen pyrkiviltä "eteläisen pallonpuoliskon nuorilta"?

Vieras

"Mistähän Astrid pierasee niille maahanmuuttajille työpaikat, kun eivät edes kaikki suomalaiset ole työllistyneet edes hyvinä aikoina."

Johan ne tekevät ns p****duunit joihin ei aikoihin ole suomalaisia saatu. Kyllä näille ahkerille ulkomaalaisille tohtoreille (valitettavasti) löytyy työtä siivoojina ja bussikuskeina. Turha itkeä että vievät suomalaisten paikat, kun suomalaiset ovat laardeissaan niin pöhöttyneitä ettei vartalo taivu roskien poimimiseen.

Suomalaiset tuntuvat helposti unohtavan että täältä on lähdetty sadointuhansin _elintasopakolaisiksi_ mm Ruotsiin, Ausseihin ja Jenkkeihin. Ei sinne sortoa ole paettu tai hengenhätää vaan leveämmän leivän perässä. Nyt nämä elintasopakolaiset sitten vinkuvat Ruotsissa että suomalaisilla tulisi olla jotain oikeuksia?

Minusta tähän maahan mahtuu ahkeria ja työtä tekeviä/opiskelevia ulkomaalaisia. Tervetuloa vaan intialaiset ja kiinalaiset!

Tissot

"Suomalaiset tuntuvat helposti unohtavan että täältä on lähdetty sadointuhansin _elintasopakolaisiksi_ mm Ruotsiin, Ausseihin ja Jenkkeihin. Ei sinne sortoa ole paettu tai hengenhätää vaan leveämmän leivän perässä. "

No,mm. evakkoja asutettiin täysin elinkelvottomille maatilkuille, joita osa sai suon laidoilta ja korvista velkaa vastaan, jota he vielä maksoivat 1960 luvulla.

Sotakorvaukset olivat n. 30 % menetettyjen maiden arvosta ja nekin maksettiin vasta 1940-luvun loppuvuosina, eli n. 10 vuotta talvisodan jälkeen.

Om anoppini ja appeni mm. saivat hankittua maatilkun Savosta. Se oli suota ja korpea, sinne ei ollut tietäkään. Ala siinä sitten elämään. En yleensä ymmärrä, miten voi säilyä täysijärkisenä siinä.

Lapsille ei ollut sitten mitään tarjota, joten heistä kaksi lähti täysin kielitaidottomana Ruotsiin.Ei siinä ollut kotouttamisesta mitään tietoa tai asunnosta tai kieliopinnoista. Sorvin ääreen ja siitä eteenpäin omin neuvoin.

Oli häpeällistä, että varakkain porukka ruotsinkielisillä rannikkoalueilla ja etelä-Suomessa saattoi keiltäytyä maanluovutuksesta silloin, kun kansakunta oli hädässä ja pakolaisia tuli 430 000 kerralla.

Mitä Australiaan ja Amerikkaan tulee, niin sinne on tätä nykyä todella vaikea päästä. Valitsevat tulokkaat hyvin tarkasti.

Pääsääntöisesti suomalaiset ovat menneet muihin maihin tekemään töitä. Ei heitä kukaan ole hyysännyt.

Ja sitten oikeuksista. Täällähän napsahtaa kunnan asunnot ja terveyshuolto ( kiintiöpakolaisilla 3 vuotta täysin maksuton) ja kielikurssit ja kokonainen virkamiesarmeija hyysää maahantulijoita. Ja se maksaa!

Vieras

"Vuoden 1940 Hufvudstadsbladetista.

Katkelmassa Suomen suurimman ruotsinkielisen sanomalehden kirjoittaja vannoo, että muukalaisia eli karjalaisia ei pyhälle rannikolle oteta. Aidot skandinaavit ovat saaneet tarpeekseen "kaikista niistä laiskiaisista, joita meidän on ollut pakko pitää ja ravita viime talvesta alkaen"."

Vähemmästäkin tulee itku, häpeästä.