Keskiviikko 19.9.2018

Poliisiselvitys Enkeli-Elisasta: ”Minulla ei ole mitään salattavaa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.7.2012 10:01
  • Kuva: Facebook / Enkeli-Elisa
    Kuva
    Keskustelu Elisan tarinan todenperäisyydestä on jatkunut Minttu Vettenterän projektin Facebook-sivuilla.
|

Omakustannekirjailija Minttu Vettenterä on ihmeissään ”Enkeli-Elisan” joutumisesta poliisin selvityksen alle. Vettenterä kertoo Uudelle Suomelle, että poliisi ei toistaiseksi ole ollut häneen yhteydessä.

Helsingin Sanomat kertoi maanantaina, että poliisi on oma-aloitteisesti päättänyt selvittää huijaukseksi epäillyn Enkeli-Elisa-projektin taustoja. Poliisi ei tässä vaiheessa epäile rikosta, mutta tapausta selvitellään sen herättämän suuren huomion vuoksi.

–Mitään rikosta ei ole tapahtunut, minulla ei ole mitään salattavaa, Vettenterä sanoo Uudelle Suomelle.

Vettenterä lupaili aiemmin Helsingin Sanomille todisteita koulukiusatun Elisan ja tämän itsemurhaan johtaneiden tapahtumien todenperäisyydestä. Tullaanko nämä mainitut todisteet nyt antamaan poliisille?

–Asiaa tullaan käsittelemään poliisin kanssa. Poliisikuvio tuo tähän oman puolensa, sillä on ihan mahdollista, että poliisi katsoo, että tässä ei ole mitään tämän kohun mukaista, Vettenterä pohtii.

–Nyt pitää katsoa uusiksi, mitä todisteiden kanssa tehdään.

”Ei ole enää mikään ihme, että poliisi selvittää asiaa”

Poliisin kirjaus asian selvittämisestä on tehty ennen HS:n Kuukausiliitteen artikkelia, joka käynnisti varsinaisen kohun Vettenterän ympärillä. Ihmetys niin mediassa, projektin Facebook-sivuilla kuin keskustelupalstoillakin on ollut niin suurta, ettei käänne enää yllättänyt Vettenterää.

–Tämä on yksi jatkumo näille perin juurin kummallisille tapahtumille tässä viime päivinä, Vettenterä sanoo.

–Ei ole enää mikään ihme, että poliisi selvittää asiaa.

Vettenterä katsoo tehneensä jo blogi- ja kirjaprojektin alkuvaiheessa lukijoille selväksi, että Elisan tarina on fiktiivinen kertomus todellisista ihmisistä ja osin todellisista tapahtumista. Kohu kuitenkin osoitti, että monet olivat ottaneet Elisan tarinan täytenä totena. Tämän myöntää myös Vettenterä.

–On varmasti paljon sellaisia, jotka ovat lukeneet vain pienen osan [projektin kaikista blogi- ja muista teksteistä], Vettenterä selittää.

–On surullista ja kurjaa, että jotkut kokevat tulleensa petetyiksi. Tarkoitus ei ollut tehdä dokumenttia vaan romaani.

Vettenterän mukaan hänen yksityiselämänsä on nyt vedetty ikävällä tavalla mukaan soppaan.

–Kaivetaan esiin kaikki, mitä olen tehnyt vuosien ajan ja mitä olen jättänyt tekemättä, hän toteaa.

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Pekka Siikala

Sopimattomista markkinointitavoista tässä kysymys on. Kirjailija kertoo myyneensä 2000 kirjaa ja ansaineensa enne veroja 7000 euroa. Kovin on ollut halpa kirja tai kallis paino. Kirjan painattaminen maksaa noin euron kipale.

Mervi Luhtanen

En ole lukenut kirjaa, mutta käsitykseni mukaan siinä puhutaan koulukiusaamisen seurauksista fiktiivisen tarinan keinoin.

Eikö koulukiusaaminen ole kuitenkin se, johon pitäisi tässä tapauksessa keskittyä, eikä se miten tai kuka siitä kirjoittaa? Sitä paitsi on tiedossa, että koulukiusaamisen seurauksena on tehty itsemurhia, joten asia on mitä ajankohtaisin. Kirjailija pitäisi palkita siitä, että hän on nostanut asian esille ja saanut sille huomiota.

jouko viitala

Mietin kumpikohan on ollut hyödyllisempää ja tärkeämpää?
Kirjailijan työ koulukiusaamisesta, luulen, että teksti on edes jonkun kiusaajan
hahahduttanut.
Toimittaja, varmasti aivan hyvin on työnsä tehnyt, mutta mitä hyötyä esimerkiksi
kiusatulle on tuosta artikkelista? Kysympä vain!
Minua ihmetyttää poliisin toiminta. Toisaalla valitetaan rahan ja resulssien puutteesta ja sitten taas oma-aloitteisesti tälläistä juttua lähdetään tutkimaan.
Suuri määrä selviä rikoksia jätetään tutkimatta "kiireen ja rahapulan " vuoksi.
Ja sitten taas tälläiseen on varoja?!

Pekka Toivonen

Seuraavana on sitten vuorossa seurakuntien jumalanpalvelukset . Niissä riittääkin poliisiviranomaisilla faktan ja fiktion sekoittumisen selvittämistä. Samalla voi seurata kolehtihaavien tuoton tilityksen kaikinpuolista rehellisyyttä.
Positiivisena puolena on tosiasia, että istumapaikkoja Herran temppeleissä on runsaasti vapaina.

Leila Mustanoja-Syysmeri

Kyllä poliisi nyt ampuu omaan jalkaansa, kun ryhtyy oma-aloitteisesti tutkimaan tätä asiaa. Tämän jälkeen on mahdotonta uskoa, että poliisilla on resurssipulaa - pulaa näyttää olevan vain työstä.
Koko tämä moitevyöry on aivan käsittämätöntä ja täysin vastuutonta lokakampanjaa - vedotaan sitten "vääriin markikinointitapoihin" tai Mintun "valehtelemiseen". Kuten Mervi Luhtanen kommentoi toisessa ketjussa, tässä ammutaan viestintuojaa ja keskitytään sivuasioihin, koulukiusattujen hädällä ja auttamisella ei ole väliä,se on pelottavaa. Kunhan vain voidaan hurskastella ja olla "on a moral high horse". Luulisi nuorten auttamisen olevan ensisijainen tavoite, ei oman egon ja paremmuuden julistaminen.

Leila Mustanoja-Syysmeri

Mutta miksi he edes lähtevät tarkistamaan itsemurhan päivämäärää? Kirjailija on jo kertonut, että hän on muuttanut päivämäärää yksityisyyden takaamiseksi ja että tarinassa on paljon fiktiota, vaikka se perustuu tosiasioihin. Kun poliisi toteaa, etteivät löydä sopivaa tapausta, niin mitä sitten? Haastetaanko Minttu Vettenterä oikeuteen valehtelusta vai mitä ihmettä poliisi tutkii?

Pekka Manner

Poliisin heikolle maineelle tutkinta ei tee hyvää, poliisilla on siis aikaa tutkia asioita joissa ei edes ole rikosta.

Yhden lehden eli Hesarin aloittama kaunakamppanja on tulkittavissa siten että koulukiusaamisesta ei saa kertoa, Hesari siis puolustaa koulukiusaajia.

Haima Uusi-Kaarlepyy

Pitäisikö tehdä poliisille tutkintapyyntö kirkosta ja Raamatusta? Väitetäänhän kyseisen teoksen pohjautuvan tositapahtumiin ja jopa miljoonat ihmiset ovat ottaneet väitteen todesta. Ristiinnaulittujen kohtaloilla mainetta ja mammonaa hamuavat tahot vastuuseen jos tutkinnassa ilmenee, että kirjassa on myös fiktiota.

Maximilian Frode

Tapaukseen liittyy taloudellista toimintaa mm. yhdistystoiminnan kautta. Tukijoina on ollut yrityksiä ja ymmärtääkseni yksityishenkilöitä. Yhdistysten talouden seuranta on varsin leväperäistä. Vertailukohdaksi voi ottaa esimerkiksi varainkeräykset syöpäsairaille lapsille. On paikallaan selvittää, onko (valheellisella) tunteisiin vetoavalla aineistolla hankittu taloudellista hyötyä. Tietysti poliisin on paikallaan selvittää viimeistään nyt mahdollisten kiusaajien rikosoikeudellista vastuuta uhrin kärsimysten aiheuttamisessa - jos siis tapaus perustuu edes löyhästi tositapahtumiin.

Keskustelun herättämistä kiusaamisesta on pidetty keskusteluissa hyvänä oli tarina totta tai ei. Väittäisin itse, että uhrin asemassa olevia tämä ei auta - jopa päinvastoin. Yksin asian kanssa usein on ja malliksi tuodaan marttyyrimäinen itsemurha. Tulella leikkimistä tuollainen on.