Sunnuntai 23.9.2018

Jopa +300 €: Sähkölasku kallistuu Suomessa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
3.10.2012 09:20
  • Sähkölinjojen maakaapelointi ehkäisee sähkökatkoja. Toimitusvarmuuden kasvattaminen kuitenkin maksaa ja näkyy laskussa.
|

Suomalaisten sähkölaskuihin on tulossa tulevina vuosina noin 10 prosentin korotus sähkönsiirtomaksun voimakkaan nousun takia, arvioi työ- ja elinkeinoministeriö. Omakotitalossa asuvan vuoden sähkölasku voi kasvaa jopa 300 eurolla.

Sähkönsiirtomaksun hinnan nousu johtuu sähkölinjojen maakaapeloinnista. Kaapeloinnilla ehkäistään sähkökatkoksia.

– Toimitusvarmuutta saadaan parannettua, mistä on asiakkaalle selkeästi hyötyä, työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Markku Kinnunen sanoo Uudelle Suomelle.

Sähkölaskun hinnan nousuun vaikuttaa se, mihin johtaa tänä vuonna eduskunnan käsiteltäväksi annettava lakialoite.

– Lakialoitteen taustalla on viime joulun myrskyt. Ajateltiin, että joku raja siinä pitää olla, miten pitkään ihmiset voivat joutua olemaan ilma sähköä, Kinnunen kertoo.

Sähkökatkoksen enimmäisajaksi ehdotetaan Kinnusen mukaan joko 24 tuntia tai 36 tuntia. Mitä lyhyemmäksi sähkökatkosaika määritellään, sitä enemmän järjestelmän rakentamisesta tulee kustannuksia ja sitä enemmän kallistuvat sähkölaskut. Kinnunen arvioi, että lakiuudistus tulisi voimaan vuoden sisällä.

Esimerkiksi kerrostaloasunnossa, jossa sähkönkulutus on 5000 kilowattituntia vuodessa, vuosittainen sähkölasku voi nousta yli sata euroa. Jos sähkökatkoksen enimmäispituudeksi määritellään 24 tuntia, vuoden sähkölasku nousee esimerkkitapauksessa noin 80–100 euroa. Jos enimmäisaika on 36 tuntia, vuosittaisen sähkölaskun korotus olisi noin 60–70 euroa.

Sähkölämmitteisessä omakotitalossa, jossa kulutus on 18 000 kilowattituntia vuodessa, 24 tunnin sähkökatkon hyväksyvä sopimus kasvattaisi vuoden laskua noin 240–300 euroa. 36 tunnin sähkökatkon salliva sopimus suurentaisi laskua noin 170-220 eurolla vuodessa.

– Täytyy muistaa, että nämä luvut ovat keskiarvoja. Joissain paikoissa voi olla pienemmät luvut ja joissain isommatkin, Kinnunen korostaa.

Sähkölaskut eivät kuitenkaan kasva hetkessä. Kaapeloinnit tai muut toimitusvarmuutta parantavat toimenpiteet pitää hoitaa seuraavan 15 vuoden kuluessa.

– Korotukset hintoihin tulevat sitä myöten kun verkkoa uusitaan, Kinnunen sanoo.

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Juhani Piironen

Tässä tämä nyt huomataan. Jokainen lisävelvoite yhtiöille päätyy kuluttajien maksettavaksi.

Näin tulee käymään myös kaikissa uusissa velvoitteissa pankeille. Kuluttaja maksaa. Asiakas maksaa.

Jokainen uusi määräys, ympäristömääräys --> lisää maksuja kuluttajalle, veronmaksajalle

Erkki Mikola

Ihmetyttää, miten helposti media ja kuluttajat ovat hyväksyneet selityksen, että maakaapelit ovat ainoa varma tapa siirtää sähköä säätiloista riippumatta.
Onhan meillä Suomi "täynnä" suurjännitejohtoja, enkä ole kuullut että kertaakaan olisi tällainen päälinja mennyt poikki kaatuneen puun takia.

Se, että nykyiset sähkölinjat ovat liian kapeita tai että niitä raivataan ja tarkastetaan liian harvoin, ei ole kuluttajan vika. Sähkölinjat kulkevat maaseudulla tietääkseni vuokramaalla ja vuokrasopimukset ovat sellaisia, että linjalta kaadettavat puut kuuluvat maanomistajalle eikä sähköyhtiölle. Tähän käytäntöön pitäisi saada muutos, jotta sähköyhtiöistä tulisi myös metsäyhtiöitä, jotka ovat aidosti kiinnostuneita siitä puusta, joka linjojen vieressä ja alla kasvaa. Samat metsurit , jotka kosrjaavat puutavaraa linjoilta "hyvän sään aikana" voisivat sitten olla hätätilaresurssina myös niitä tilanteita varten, kun joku puu kaikesta metsänhakkuusta huolimatta kaatuu myrskyssä linjalle.

Metsät olivat minun nuoruudessani vielä Suomen rikkaus. Miten niistä ykskaks onkin tullut rasite, joka uhkaa kansalaisten sähkönsaantia?

Ja tähän lopuksi muistutus, että maakaapelit ovat alttiina kaivinkoneille vaikka ovatkin turvassa myrskyiltä. Ja että maakaapeliin itsestään syntynyttä vikaa ei voi etsiä silmämääräisestivaan tarvitaan erikoislaitteita niiden etsimiseen, kun ilmajohdoista viat löytää ja näkee helposti kuka tahansa.

Arto Heikinaro

"Ihmetyttää, miten helposti media ja kuluttajat ovat hyväksyneet selityksen, että maakaapelit ovat ainoa varma tapa siirtää sähköä säätiloista riippumatta."

Ruotsissa asuneena ja ruotsin asioita seuraavana voin kertoa teille lukijoille, että Ruotsi on siirtynyt maakaapeleihin ja Ruotsissa siirtohinnat ovat laskeneet.
Vielä kerran. Sähkönsiirtohinnat ovat laskeneet maakaapeleihin siirryttäessä kaikissa muissa valtioissa paitsi Suomessa nousee.
Vielä kerran. Espanja on Frankon jälkeen uusinut voimalla sähköverkkoaan ja siirtynyt maakaapeleihin koska se on halvin ratkaisu kuluttajalle.

Mutta Suomessa meillä on Fingrid yhtiö, jolla monopoli ja mukava rahasampo ulkomaalaisille sijoittajille.

Juha Ritvanen

Ja ratkaisusi tälle ongelmalle on mikä?

Muutama lähde mitä suosittelisin:
http://en.wikipedia.org/wiki/Fingrid
http://en.wikipedia.org/wiki/European_Network_of_Transmission_System_Ope...
http://ec.europa.eu/energy/gas_electricity/studies/doc/electricity/2003_...
http://europa.eu/legislation_summaries/energy/internal_energy_market/en0...

Täytyy taas kyllä kysyä: Onko poliittinen puolueesi lähinnä Perussuomalaisia/Muutos 20xx -puoluetta/Itsenäisyyspuoluetta?

Tapani Rouhiainen

MIksi esimerkkinä on mukana kerrostaloasunto? Käytännössä kaikkiin kerrostaloihin kaupungeissa tulee jo maakaapeli. Vai onko joku nähnyt sähkötolppia kerrostalojen lähellä? Ehkä viimeksi 70-luvulla.

Kaupungin kerrostaloasukkaat ovat jo maksaneet maakaapeloinnin sähkönsiirtomaksuissaan. Aikaa sitten. Joten korotuksia tuskin tulee. Jos ei sitten yritetä maksattaa muiden maakaapeloinnin kustannuksia jollain lehmänkaupalla.

Haiskahtaa poliittiselta suhmuroinnilta.

Erkki Mikola

Maakaapeloinnilla on toki kaksi muutakin etua verrattuna ilmajohtoihin:
- sähköjohdot saadaan niiden avulla piiloon. Useimmat ihmiset pitävät ilmajohtoja ja niitä kannattelevia sähkötolppia rumina.
- maakaapeliin ei iske salama, mutta ilmajohtoihin voi iskeä ja aiheuttaa kuluttajien sähkölaitteiden vioittumista ylijännitepiikkien takia. Ilmeisesti sähköyhtiöt ovat vastuussa kuluttajille myös sähkön laadusta eikä pelkästään siitä, että sähköä on aina saatavilla. Se selittänee, miksi maakaapeloidut siirtolinjat tulevat halvemmiksi kuin ilmajohdot (=koska asiakkaille maksettavat korvaukset rikkimenneistä sähkölaitteista vähenevät?)
- ja on kolmaskin etu verrattuna avojohtoihin (vaan ei ilmakaapeleihin): Avojohdosta voi saada lapset sähköiskuja jos/kun kiipeilevät sinne tolppiin. Tai jos kaatuva puu pudottaa johdon alas tolpasta katkaisematta silti itse johtoa. Aikuinen kai nykyään jo ymmärtää, ettei avojohtoon pidä koskea?

Ilpo Isoluoma

Muistaakseni viimeisimmän myrskytuhon jälkeen maksettiin korvauksia n. 100 miljoonaa euroa. Ilmeisesti tämän lisäksi vakuutusyhtiöt korvasivat myös pilaantuneita pakastimen ruokia ym. Eihän tällä rahalla vielä kaikkia maakapeleita saada, mutta senverran olisi kannattavaa melkein vuosittain investoida.

Erkki Hietalahti

Eihän sähköyhtiöt sitä ota huomioon, että korjaus- ja kunnossapitokustannukset laskevat jyrkästi tulevina vuosina maakaapeloinnin seuraksena, vaan kaapeloinnin hinta on otettava nyt ja justiinsa, että saadan moninkertainen voitto siitäkin toimenpiteestä. Kokoomuksen ahneus taas tässäkin on vaikuttimena ja ennakointi tuleviin pörssi- ym. veromaksuihin.

Jouko Koskinen

Justiinsa nii . . . Ahneudesta on kymysys. Maakapelointi tarvitaan nimeomaan ja ihan erikoisesti viehreuusiutuvan huulivoiman takia. Satojentuhansien myllyjen yhdistäminen toisiinsa ja valtakunnanverkkoon ilmajohtoina vaatisi sellaisen häkkyrän että itse ristihämähäkki vihertyisi kateudesta.

Tästä voitte kysyä tanskalaisilta. Ovat pakoitetuja maakaapeli-tasavirtayhteyksiin. Ja sehän se vasta maksaakin messinkiä.

Vaihtovirtasyöttö maakapelilla on myös huollon ja häviöiden kannala täydellinen kataistsrofi. Häviöt kasvavat exponentissa suhteessa etäisyyteen. Tasajänitelinja on ainoa keino saada siitä huulisähköstä edes jotain käyttäjälle saakka.

Siinäkin on vielä vähintään kaksi viherrahastuksen saumaa:
Rakennetaan ensin tyristoriautomaatti (joka ei toimi) ja muutetaan se tehotransistoreille isolla rahalla taas.

Siinähän valkkaatte; älyttömän kallista huulisähvöä entistä kalliimmilla kaapeloinneilla. Jotka todetaan susiksi juuri kuten Tanskassa, Kaliforniassa, Espanjassa . . . .

Extallarien ahneudella ei ole kattoa.

Juhani Piironen

Hallitus korotti minimikorvauksia sähkön katkeamisesta. Kuka maksaa? Kuluttaja maksaa.

KAIKKI määräykset nostavat AINA hintaa. Vaikka yhtiö määrättäisiin laskemaan pulun paskat firmansa pihalta, niin kuluttaja maksaa, koska se on ainut lähde mistä rahat voidaan ottaa.

Seppo Ilmari

Täysin väärä arvio! Toki sähkön siirtohinta nousee van ei sähkö. Siitä on rajusti ylituotantoa hyvien vesivoimareservien, sähkön kulutuksen laskun sekä, yllätys yllätys! kivihiiilenkäytön lisääntymisenä Euroopassa. Hiilen hinta on lakenut ja päästökauppakin kulkee 8 euroa/tn hinnoilla.
Syyskuussa tukkusähkö maksoi yli 40 euro/KWh ja nyt se on jo alle 30 euroa. Hinta laskee yhä ainakin 20euroon/MWh. Loviisan voimalakin on ollut koko syksyn vuosihuollossa ja kun sekin tulee mukaan tuotantoon, niin mikään ei laskua pysty pysäyttämään. V.2017 mennessä markkinoille tulee uutta tuotantoa ynnä uusi ydinvoimala. Valistunut arvaukseni on että päädymme pian n.15 euroon/KWh.
Tässä muuten syy miksi Fennovoiman osakkeet lähtevät pois uppoavasta laivasta ja sen "kipparikin" (johtaja) poistui laivastaan kuin italialais-kippari konsanaan.

Jouko Koskinen

" Valistunut arvaukseni on että päädymme pian n.15 euroon/KWh."

Vihreän huulivoiman kuluttajahinta on oikeasi noin 35€/ kWh kuluttajalle / veronmaksajalle. Hintaero nyt 45 € Ruotsissa - 23 € Suomessa. Kts:http://www.fingrid.fi/fi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman-tila/Sivut/Poh...

Siis alue / tukkuhinta - spottina pari euroa alempi - siihen hassilainen sähkövero, täällä 17% Ruotsissa ~1% .

Eipä jää montakaan harakkaa aidalle venaamaan kun yksi ammutaan. Niillä on pirun hyvä muistikin - Sinsalo, Siuvatti, Räty . . . . on pantu muistiin globaalisti - onhan ne sen 'ansainneet' !

Olavi Nieminen

Voimalinjat kaupunkien keskustoissa ovat:
- suuri terveysriski
- Suomessa ei sähkön haittoja tunneta, ei tunnusteta edes sairaudeksi!
- niiden lähitaloissa esiintyy mm. syöpäsairauksia
- niiden turvaetäisyydet ovat väärät jopa kaavoituksessa
- ne vievät tuhottomasti tilaa
- ne ovat todella rumat ja pilaavat luonnon

Jouko Koskinen

Suomen taajamissa ei juuri avolinjoja näe - varmaan Nieminenkin on nähnyt avolinjojen verhoamia kortteleita vain vanhassa lännenfilmissä.

Avolinjan alle ei ole pakko jäädä telttailemaan - maakaapelista et tiedä vaikka sammuisit sen päälle.

Ilpo Isoluoma

Sähkölinjoja on monenlaisia. Suurimmat valtakunnalliset 400 kV:n piuhat kyllä kestävät melkoisen myrskyn. Lähemmäksi kuluttajaa tulevat sitten 40 kV:n ja siitä alemmat jännitteet. Ns pylväsmuuntajat ja kaupungissa koirankopin kokoiset jakelumuuntajat syöttävät sen 240 V lopullisesti käyttäjille. Haja-asutusalueilla ne loppupätkän linjat ovatkin eniten häiriöille alttiina. Tähän asti on ollut lakikin kieltämässä voimalinjojen kaapelointia tien viereen. Asia on muuttumassa. Tasvirtatekniikka on jo käytössä suurillakin yhteyksillä, esim Ruotsista ja Tallinnasta Suomeen. Periaatteessa koteihinkin voisi syöttää tasavirtaa. Vaatisi kuitenkin lähes kaikkien laitteiden rakenteeseen muutoksen.

Erkki Mikola

Et kai ole tosissasi, että tasavirtaa koteihin? Se sota käytiin jo 1880-luvulla ja vaihtovirta sen voitti hyvin monesta syystä. Suosittelen wikipedia-artikkelia http://en.wikipedia.org/wiki/War_of_Currents
ja siellä mainittua kirjaa Jill Jonesin kirjaa: Empires of Light: Edison, Tesla, Westinghouse, and the Race to Electrify the World
Mutta toki sähköenergiaa voidaan siirtää suurina määrinä valtakuntien välillä tai kaukaisista voimalaitoksista, erityisesti pitkissä merikaapeleissa myös tasavirtana, koska tällöin päästään pienemmin häviöin. Samalla tosin menetetään mahdollisuus käyttää muuntajia jännitteen alentamiseen (tai nostamiseen). Tasavirtajohdon päässä on siis aina tehoelektroniikkalaitteisto, jolla tasavirta muutetaan takaisin vaihtovirraksi, sillä vaihtovirtana se yleensä saadaankin voimalaitosten generaattoreista. Ja vaihtovirtana sitä tullaan jakelemaan pitkin ja poikin valtakuntaa

Jouko Koskinen

Tasavirtaa juu - ja molempiin suuntiin. Kun poljet kuntopyörää yli oman sähkönkulutuksen niin saat korvauksen verkkoon menevästä sähvöstä.

Toimii vain vihreän sähköinsinöörin unelmissa ja mummeleiden kynällä äänestyskopissa.

Jouko Koskinen

Norjasta Britteihin valmisttu SHVDC -kaapeli Pohjanmeren alitse v2020
Kaapelin pituus on noin 700 km , kapasiteetti on 1400 MW , maksaa 12 miljardia Norjan kruunua ja aloittaa toimintansa vuonna 2020
Kaksisuuntainen (siis transistori?) - kummassakin päässä hyvänlaisen kerrostalon kokoinen "matakaradio" .

Toivottavasti hieman vähentää sademetsien hakettamista . . . .

Ilpo Isoluoma

Tuo 1880 päätös vaihtovirran käytöstä oli aivan oikea. Onneksi olivat tekniikan ammattilaiset asialla. Senjälkeen on vain menty eteenpäin tekniikassa. Nykyään vain kännykän laturit ym pienlaitteet on edullisinta toteuttaa lähes suoralla tasasuuntauksella verkkojännitteestä. Hieman isommat virrat saadaan hakkuripowerilla, joka ensin tasasuuntaa ja sitten muuttaa vaihtojännitteeksi joka lopulta tasasuunnataan. Mikropiiri hoitelee siinä ohjaustyön.
Tasavirtamoottorit nykyään lähes yksinomaisesti vaikkapa pesukoneissa tai raitiovaunuissa. Oikeastaan makuasia puhutaanko tasa- vai vaihtovirtamoottorista.

Jouko Koskinen

Juuri näin - kestomagneettimoottorin taajuusmuuttajakäyttö säästää kuparia, sähköä ja on helposti ohjattavissa prosessin vaatimuksien mukaan - pyykki- ja astianpesukoneista paperikoneisiin ja maalämpöpummpuihin. Sama AC tai DC käytöllä.

Jakelulinjana tasavirta törmää ongelmiin. HVDC -linjaa ei voida haaroittaa AC-linjan tapaan vaan haaroitus vaatii aina sen matkaradion - ison jääkaapoin kokoisen paketin tyristoreita ja transistoreita joka mökkiä varten.

Tuulimylly vaatii aina sen kaksisuuntaisen tehonsyötön. Omakäyttösähkön vaikka ei tuulisi lainkaan. Sama juttu mm. ydinvoimaloissa.

Tuulimylly on pidettävä tyynenä pakkaspäivänä lämpimänä ja kuivana. Siipien jäänpoisto päällä.

Erkki Mikola

Tasavirralla on omat alueensa, mihin se sopii (esim. kesämökille, joka sähköistetään aurinkokennoilla ja autoihin, joissa energiaa varastoidaan akkuun, vaikka se vaihtovirtageneraattorilla yleensä synnytetäänkin.)
Tasavirtamoottoreita on käytetty iät ja ajat koneissa, joissa tarvitaan säädettävää pyörimisnopeutta (kuten esimerkiksi raitiovaunuissa, paperikoneissa ja jäänsärkijöissä)
Mutta silläkin puolella on kyllä viime vuosikymmeninä menty kohti vaihtovirtamoottoreiden käyttöä - kiitos mainitsemasi tekniikan kehityksen ja tehopuolijohteiden avulla toimivien taajuusmuuttajien, joissa ensin tehdään 50 Hz vaihtovirrasta tasavirtaa ja siitä sitten sellaista vaihtovirtaa kuin kullakin hetkellä tarvitaan, jotta moottori pyörisi halutulla nopeudella ja antaisi halutun vääntömomentin.
Tehopuolijohteiden ja elektroniikan kehitys on myös tuonut takaisin kuvioihin sähköenergian siirron suurella tasajännitteellä. Esim. Fenno-Skan-kaapelissa jännite on 400 kV kts. http://fi.wikipedia.org/wiki/Fenno-Skan
Tuollaisesta sähköstä ei ole kuitenkaan helppoa eikä halpaa tehdä joka kodin 220V /50Hz vaihtojännitettä (eikä sen puoleen turvallista tasajännitettäkään) joten uskon, että maanpäällisissä jakeluverkoissa tullaan käyttämään 3-vaiheista vaihtojännitettä eri suurisina jännitteinä tästä "ikuisuuteen". Eli niin kauan kuin sähköä ylipäänsä siirretään 100 metriä pitempiä matkoja.
Jännitemuuntajien ja jakeluverkon kannalta ei ole ollenkaan makuasia puhutaanko tasa- vai vaihtosähköstä, vaikka nykytekniikalla osataankin niitä muuttaa toisikseen kohtalaisen pienin häviöin. (Jokaisessa muunnoksessa on kumminkin häviöitä, jotka ovat suhteellisen suuria verrattuna jännitemuuntajaan, joka vaihtaa pelkästään vaihtovirran jännitettä.)

Jouko Koskinen

Vaihtovirtakaapelin pituus on hyvin rajallinen - - kapasitiivinen vaihesiirto synnyttää loistehoa ja lopulta pätötehoa ei ole kaapelin toisessa päässä enää lainkaan.

Oikein suunnitelussa avolinjassa kapasitanssi ja induktanssi kumoavat toistensa vaihesiitopyrkimyksen ja häviöt ovat tällöin lämpö- ja koronahäviöitä.

Ilpo Isoluoma

Voisi olettaa, että kaivuutyön kustannukset on saatu alenemaan tekniikan kehittyessä. Kallioperäkin hoituu alan laitteilla. Ehkä muut maankäytön rajoitukset ovat lisäämässä kustannuksia. Yleisesti kehitystä on jokaisella tekniikan osa-alueella Joissakin suhteissa olisi vielä kehitettävää. Tuntuu turhalta, että kodin elektroniikkaan tarvitaan jokaiselle oma virtalähteensä. Noita luokkaa 12 VDC:n vempaimia on helposti 10 erilaista. Lisäksi jokaisessa on jonkinlainen tulipalon vaara olemassa. Samoin ukkosilma tuhoaa niitä hyvin näppärästi. Kauppahan kyllä tästä on tyytyväinen.