Keskiviikko 16.1.2019

Suomeen syntyi synkkä miljoonabisnes - Ministeri pohtii estämistä

Jaa artikkeli:
Luotu: 
22.10.2012 15:14
Päivitetty: 
22.10.2012 18:51
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonin (sd.) mielestä voiton tavoittelu ei sovi yhteen lastensuojelun kanssa.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) olisi valmis harkitsemaan lastensuojelupalveluiden, kuten lasten sijaishuollon siirtämistä kilpailuttamisen ulkopuolelle. Guzenina-Richardsonin mukaan alalla pitkään toimineet järjestöt eivät pärjää kilpailutuksessa alaa valtaaville suurille terveysalan yrityksille.

Kuntia velvoittaa EU:n hankintalaki, mutta lastensuojelu voitaisiin mahdollisesti määritellä Suomessa poikkeukseksi.

- Poikkeusmenettelyllä jokainen maa pystyy itse määrittelemään tietyt palvelut yleishyödyllisiksi ja yhteiskunnan kannalta strategisiksi, jolloin niiden kohdalla voidaan luopua kilpailuttamisesta, Guzenina-Richardson sanoo Uudelle Suomelle.

Ministerin mukaan lastensuojelu on erityisen haavoittuva ala. Jos lasten sijaishuolto määriteltäisiin poikkeukseksi hankintalakiin, käytännössä sen järjestäminen siirtyisi yhä enemmän voittoa tavoittelemattomille järjestöille, jotka nyt eivät pärjää kilpailutuksissa.

- Itse kannatan tämän lainsäädännön selvittelyä. Selvitystyötä on työ- ja elinkeinoministeriön puolella jo tehty, ministeri sanoo.

Ongelma on ministerin mukaan se, että järjestöt, joilla on sijaishuollosta pitkä kokemus ja asiantuntemus, eivät pärjää kilpailutuksessa suurille terveysalan yrityksille. Ministerin mukaan Diakonissalaitoksen ja Kalliolan setlementin kaltaisten järjestöjen osaaminen lastensuojelussa menee siksi hukkaan.

Helsingin Sanomat kertoi tänään, että terveysalan suuret yritykset ovat yhä kiinnostuneempia sijoituspalveluista, joita kunnat ostavat vuosittain 620 miljoonalla eurolla. Suuret yritykset pystyvät myös erilaisin keinoin painamaan hinnat alas.

- Voittoa tavoittelemattomat järjestötoimijat laittavat koko kunnalta saamansa korvauksen palvelun kehittämiseen. Ne häviävät kilpailutuksissa suurille yrityksille, jotka pystyvät hilaamaan hintaa alas, Guzenina-Richardson sanoo.

Yksi syy siihen, että suuret yritykset ovat kiinnostuneita lasten sijaishuollosta on, että huostaanotot ja niiden aiheuttama sijaishuollon tarve ovat lisääntyneet. 

- Huostaanottomäärät ovat kasvaneet, ja isot hoivayritykset ovat löytäneet siitä bisneksentekomahdollisuuden.

Guzenina-Richardsonin mukaan sijaishuollossa tarve on suurempi kuin tarjonta, jolloin yksityisille yrityksille maksetut palkkiot ovat nousseet korkeiksi. Voittoa tavoittelemattomissa järjestöissä lähestymistapa lastensuojeluun on ministerin mukaan kokonaisvaltaisempi. 

Ministerin mielestä voittoa tavoitteleva liiketoiminta ei sovi lastensuojeluun.

- Yksityisillä yrityksillä on jo osakeyhtiölainsäädännössä määritellyt, omat lainalaisuutensa. 

Yksityistä sektoria on kuitenkin ollut pakko hyödyntää, sillä kaikkia huostaanotettuja lapsia ei voida sijoittaa esimerkiksi sijaisperheisiin vaan etenkin murrosikäisille huostaanotetuille nuorille usein ainoa vaihtoehto on laitospaikka.

Guzenina-Richardson sanoi Puheenvuoron blogissaan viime vuonna, että valtionosuusjärjestelmä on huostaanotoissa vinoutunut, kun se tavallaan palkitsee kunnan huostaanottojen määrän perusteella. Niin sanottu lastensuojelukerroin tarkoittaa, että kunta saa enemmän valtionosuutta, jos sen huostaanottomäärä on maan keskiarvoa korkeampi. Nyt ministeri on eri mieltä.

- Sijoitusten kustannukset ovat kuitenkin niin korkeat, että sellainen ajattelu, jonka mukaan huostaanotto olisi kannattava kunnalle, ei ole ihan pitävää, ministeri sanoo.

Ministeri korostaa, että kaikkein edullisimmaksi kunnille tulisi tietenkin puuttuminen ongelmiin ajoissa ja avohoidon kehittäminen.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka S. Palo

Ministeri on oikeilla jäljillä.
Suuret terveystalot voivat kilpailutuksessa tarjota palvelut jopa alle omakustannehinnan hankkiakseen markkinaosuuksia.
Kilpailutus on voimassa 3+1+1 vuotta, jona aikana kilpailutuksessa pudonneet eivät saa käytännössä palveluitaan myytyä lainkaan, koska ainoa asiakas on kunta (yl. kuntaliitto/-yhtymät), jolloin niiden toiminta loppuu taloudellisista syistä.

Seuraavalla kierroksella "pelilaudalla" onkin enää vain pari-kolme tarjoajaa, jotka ilman merkittävää kilpailua jakavat koko markkinan ja muutamassa vuodessa ottavat sen valtakunnallisesti haltuunsa.
Pienyrittäjillä (paikalliset erityistarpeet ja osaaminen siinä) tai perheyrityksillä (kodinomaisemmat perhekodit) ei ole mitään jakoa tässä suuruuden logiikassa.

Jouko Heyno

Höpöhöpö.

"Kuntia velvoittaa EU:n hankintalaki"

Tätähän kansan enemmistö nimenomaan halusi. Vain noin 38% äänioikeutetuista vastusti ja halusi säilyttää Suomen itsenäisenä.

Sitä saa, mitä tilaa. Maria Gkin halusi Suomen EU:iin, joten mistä moinen itku ja kitinä?

Pyry Virtanen

Demarin logiikkaa. Ei osata ostaa (määritellä tuotetta) riittävän hyvin, joten rukataan sääntöjä, jotta saadaan hommat suhmuroitua vanhalla jengillä tuttuun tyyliin. Veronmaksaja maksaa. Nämä "alalla pitkään touimineet järjestöt" eivät ole mitään hyväntekeväisyyttä vaan korruption ja suojatyöpaikkojen saaristo.

Matti Pihlaja

Eilen 21.10.12 Arto Nyber väitti että suomessa lapsi pyritään palauttamaan vanhemmille heti kun olosuhteet on otolliset palauttamiseen.
Tiedän erään perheen jonka lasta on 4 vuotiaasta kuljetettu näissä yksityisissä hoitopaikoissa, hän pääsi kesällä ripille ja on yhä Kurikassa tällaisen yksityisen yrityksen "hoidossa" ja vaikka olosuhteetkin on muuttuneet, nän tuskin vapautuu ennenkuin tulee täysi-ikäiseksi.

Iivari Lappalainen

No jo on perkele jos ei muka ihmisen hädästä saisi tehdä bisnestä, raha se on kulkaa mikä ratkaisee!

/sarkasmi offille

Tiedä sitten olenko ajatustenki kanssa yksin, mutta minusta -tietyt asiat- tulisi hoitaa just tasan niin mallikkaasti kuin ne vain suinkin voidaan, ihan sama vaikka joku lääkäripulju voisikin tarjota sitä huokeampaan hintaan. Mikäli tällainen lastensuojelutoimi floppaa riittävän pahasti, niin mielenvikaisesta ja yhteiskunnasta syrjäytyneestä lapsesta tulee vuosikymmenten aikana paaaaaaljon pidempi lasku kuin mitä tässä vaihessa voisi pahimmilaankaan syntyä. Toki se henkinen puoli on vielä oma asiansa erikseen.

Mutta tämä on minusta taas kerran tätä perinteistä suomalaista säästämistä: Säästämme tänään kympin ja maksamme yli huomenna kymppi tonnin. Ihan kaikkia "menoja" ei kannata laskea kvartaaleissa...

Jukka S. Palo

Lienee syytä myös hieman avata tästä "synkästä bisneksestä" muutamia tosiasioita:
- laitos-sijoitukset perustuvat aina tarveharkintaan ja huostaanotot sekä sijoituspaikan vahvistaa käräjäoikeus
- työntekijöille on korkeat koulutus ja pätevyysvaatimukset ja n. 80% kustannuksista muodostuu henkilöstön palkkakuluista. Rikostaustaote tutkitaan työntekijöiltä.
- toiminta on luvanvaraista ja sen on täytettävä vaativat aluehallintovirastojen valvomat lupaehdot. Tarkastukset laitoksiin tekee sekä aluehallintovirasto, että sijaintikunnan sosiaalitoimi - molemmat käymällä fyysisesti paikanpäällä.
- laitoksilla on toiminnastaan vastuuhenkilöt, joilta vaaditaan koulutuksen lisäksi vuosien työkokemus sekä osoitus johtamistaidosta. AVI ylläpitää rekisteriä hyväksymistään vastuuhenkilöistä.

Niinpä esim. J.Bäckmanin väite Arto Nybergin haastattelussa,
(kohdassa 36,15 http://areena.yle.fi/tv/1674766 )
että "tätä bisnestä ei kukaan kontrolloi, kukaan ei tiedä kuinka paljon tällaisia yksityisiä lastenkoteja on jne jne..."
osoittaa täyttä tietämättömyyttä ja ymmärtämättömyyttä koko lastensuojelusta, jossa kaikki päätökset perustuvat lakiin, eikä mielivaltaisiin tuntemuksiin.

Petri Sakkinen

Mainio avaus Guzenina-Richardsonilta. (Joukoheynojen urputuksesta ei kannata välittää.)

Mutta, kuten niin monta kertaa ennenkin, osakeyhtiölakia ei tunneta.

”Ministerin mielestä voittoa tavoitteleva liiketoiminta ei sovi lastensuojeluun.”

Nimenomaan ei. Ei myöskään terveydenhoitoon, vanhusten hoitoon jne.

”- Yksityisillä yrityksillä on jo osakeyhtiölainsäädännössä määritellyt, omat lainalaisuutensa.”

Ei ole. Osakeyhtiölain mukaan yhtiön tarkoitus on tuottaa voittoa vain, jos yhtiöjärjestyksessä ei toisin määrätä. Niinpä osakeyhtiö voi, saamatta viskaaleja niskaansa, olla tavoittelematta voittoa. (Ja olla tuottamatta, vaikka tarkoitus olisikin....)

Sitten on tietysti myös henkilöyhtiöt ja osuuskunnat.

tuomas tanner

Ei kunnan sosiaalityöntekijä, joka huostaanotosta on päättänyt ehdi enää perehtyä laitostilanteeseen, vaan joutuu uskomaan heidän arviota huostaanoton jatkamisen tarpeesta.

Olemme olleet tukiperheenä lapsille, jotka ovat olleet yksityiseen laitokseen huostaanotettuina. Oma näkemyksemme oli, että sitä mukaa kun tilanne heidän kotonaan parani (ei ollut alkujaankaan uhkaava) syyt huostaanoton jatkamiseen vaihtuivat mitä oudoimmiksi, jotta aikaa (rahaa) olisi saatu jatkettua.

Toinen ääripää on tietysti kunnallinen tk- vuodeosasto, josta kotiutetaan tippatelineen kanssa.

Heikki Karjalainen

Metsään on menty jo pitkän aikaa. Tarkoittaa sitä, että säännellyssä ja kontrolloidussa kuntien ja valtion vastaamissa yhtiöissä on tapahtunut räikeä tulonsiirto osakeyhtiöille, joiden yksiselitteinen tavoite on tehdä voittoa omistajille ( Björn Wahlroos ). Vertaan tätä kansallisomaisuuden myyntiä Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä oleviin omaisuudensiirtoihin oligarkeille, jotka ovat tällä hetkellä upporikkaita. Ja kansa köyhää.
Suunta Suomessa on sama.
- Ensin myytiin valtion halllinnassa ollut autojen katsastus, jolla ulkomaiset omistajat rahastivat ( ryöstivät) yksityisiltä autonomistajilta omaisuuden.
- Terveysbusineksessa, vanhustenhoidossa, lastenhoidossa sama ilmiö. Olemme luovuttaneet kansallisomaisuuden tässäkin asiassa Caymansaarilla, Jerseyssä, Gibraltarilla, Monacossa ja Luxenburgissa tuloutettaviksi voitoiksi.
- Suomen päässä uutisointi toisensa jälkeen kertoo terveydenhuollon
keikkalääkäreistä, jotka ovat potilaistaan aivan pihalla.
- Vanhustenhuollon räikeistä laiminlyönneistä jne.
Syyt näihin ovat lait, jotka hallitukset typeryydessään ovat laatineet ja hyväksyneet Eduskunnan kanssa. Sekä vastuussa olleiden puolueiden, virkamiehien, hyväveliverkostojen, jotka palvelevat näissä aisoissa businesta- ei vastuuta lähimmäisestä.

Heikki Karjalainen

Martii Santalalle: Ei se ole "pomoportaan" puuttumisesta, vaan aivan eri säännöistä, miten asiat hoidetaan yrityksissä ja miten julkisessa palvelussa. Yrityksissä on tulostavoitteet ensimmäisinä, jotka tavoitteet ( erityisesti ajankäytön suhteen ) työntekijät tietävät tarkan ohjeistuksen mukaisesti, julkisissa ensisijaisesti työn tekeminen laadukkaasti on sekunneista riippumatonta. Työntekjät eivät näe sen hintaa. Palkkakin on erilainen. Yritys tekee voittoa tehokkuudella= käytetty aika/ suorite / kustannus. Silloin ei useasti laatu kulje käsi-kädessä annetun tavoitteen suhteen. Molemmissa on ongelmia; yrityksen tavoittelema tehokkuus saattaa laskea laatua rajusti palveluissa, julkisen puolellea valvonnan lepsuus ja itsestään selvyys toista kautta.
Nyt leikitään sellaisilla asioilla, mitä ei pitäisi olla edes olemassa. Kuka niistä vastaa.

Jussi Vaarala

Meneekö asia noin:

Kunnat saavat valtiolta runsaasti rahaa lastensuojelun huostaanoton tapauksissa.

Ja kun huostaanotto on 100 % vaitiolovelvollisuuden alaista niin kuntapoliitikon on helppo sysata vastuu virkamiehen vaitiolovelvollisuuden taakse - hankkiakseen huostaanotoilla kunnalle valtion rahaa.

Ja virkamiehen rooliksi jaa hankkia valtiolta '' valtionapua '' huostaanoton jalkeisiin sijaisperhe- yms hankkeisiin.

Siis kunnallispoliitikot ja sosiaaliviranomaiset hankkivat kuntaan työta ja toimeentuloa huostaanoton valtionavuilla - jotka lienee suurempia osuudeltaan kokonaiskustannuksista kuin vaikitakapa uimahallin rakentamisessa.

Perustamme kuntaan sijaisperheen ja saamme siihen valtionapua.

Eika niita rahoja taitane tarvita maksaa valtiolle takaisin.

Mutta asiahan on selva etta tuossahan tehdaan jonkin sorttista ihmiskauppaa.

Heratys EU ja YK - valtio ja kunnat tekevat lapsilla ihmiskauppaa.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittaja
Alanya, Turkki

Jussi Vaarala

Keskustelu lastensuojelun huostaanotolsta jatkuu. Mutta sen ytimessä olevaa vaitiolovelvollisuutta ei välttämättä osata nähdä sellaisessa valossa joka tekee vaitiolovelvollisuudesta vaarallisen ilmiön yhteiskunnassa - joka kyseisenä ilmiönä on samaa sukua monen hallituksen ilmiölle " keskeneräsistä asioista ei puhuta hallituksen ulkopuolella".

Ja se ilmiö on se että lastenssuojelun vaitiolovelvollisuus poistaa tehokkaasti lastensuojelun huostaanotoista poliittisen keskustelun - kun ei voi keskustella kun ei tiedetä mistä pitäisi keskustella - ministerit ei tiedä, kansliapäälliköt ei tiedä, kansanedustajat ei tiedä, kunnanvaltuutetut ei tiedä.

Ja miten sellainen demokraattinen poliittinen järjestelmä voi olla kehityskykyinen joka ei päästa asioita poliittiseen keskusteluun edes jollain foorumilla - esteenä lastensuojelun vaitiolovelvollisuus.

Tai myös hallituksen keskeneräisistä asioista vaikeneminen. Ja herra paratkoon mistä kaikista eniten pitäisi keskustella kuin valmisteilla olevista keskeneräsisitä asioista - sehän on se varsinainen vaikuttamisen paikka - eikä hyödytön valittaminen jälkikäteen salassa jo tehdyistä päätöksistä.

Sellaista virkamiestä ja poliitikkoa ei olekaan joka ei olisi taipuvainen irtautumaan asiantuntijuuksineen ulkoisen vaikutuksen alaisuudesta jos siihen suodaan mahdollisuus vaitiolovelvollisuuden suomalla poliittisella täysumpioisuudella.

Tilannehan on sama kuin pantaisiin lasipulloon juomavettä ja pannan korkki tiukasti kiinni ja heitetään mereen toiveella että merivesi ja suolaton juomavesi sekoittuisivat. Ei taida sekoittua.

Eikä sekoitu vastaavasti asiantuntijuus ja poliittinen keskustelu jos asiantuntijuudelle suodaan täysi koskemattomuus täydellisellä vaitiolovelvollisuudella - ja se on kuitenkin poliittinen keskustelu joka kehittää asioita ja demokratiaa jos mikä.

Siksi lastensuojelun toimille pitää olla aina myöskin vaitiolovelvollisuudella varustettu poliittinen foorumi jolle lastensuojelun virkamiehet raportoivat tekemisiään ja niiden perusteita. Ilman sellaista lastensuojelun virkamiehet alkavat toilailla ihan omiaan kun eivät ole poliittiseen suuntaan mitenkään vastuussa.

Jussi Vaarala

eettis-realistisen aatteen kehittäjä

Alanya, Turkki

Jussi Vaarala

Oikeastaanhan me todistamme sita etta Suomesta puuttuu lapsi- ja perhepolitiikka. Sita samaa kertoo sekin miten tahmeaa on ollut saada koulukiusaaminen ymmarretyksi aarimmaisen vahingolliseksi ja jopa vaaralliseksi kuten koulukiusatut kouluampujat osoittivat. Ja samaa sukua on myös se etta nuoria on niin paljon heitteilla.

Onko kyse siita etta suuria ikaluokkia ei lapsi- ja perheasiat kiinnosta - HEILLAHAN LAPSET OVAT JO AIKUISIA.

Suomi on enemmistödiktatuurien - lue: valtasivistymatön - luvattu maa.

Reijo Halme

Ministeri paljasti myös meiltä tähän asti visusti varjellun tiedon:

- Poikkeusmenettelyllä jokainen maa pystyy itse määrittelemään tietyt palvelut yleishyödyllisiksi ja yhteiskunnan kannalta strategisiksi, jolloin niiden kohdalla voidaan luopua kilpailuttamisesta, Guzenina-Richardson sanoo Uudelle Suomelle.

Yhteiskunnan kannalta strateginen alue on pyös puolustusvoimat. Miinanraivaajat hankitaan Italiasta, sotilasjalkineet Kiinasta .....

Olisi tutkivalle journalismille töitä. Mitä aloja eri EU-maat ovat sulkeneet kilpailutuksesta?

Marjatta Vehkaoja

Nyt komppaan mielelläni MGR:ää. Palautetaan lastensuojelu ei-kaupalliseksi toiminnaksi kun kerran EU sen sallii. Miksi näin yksinkertaista asiaa ei ole otettu ennemmin esille? Sama koskee - helkkari soikoon - tietenkin muutakin sosiaalihuoltoa. Siitä vaan anomaan... ja saadaan omaan hanskaan takaisin niin vanhushuolto, kehitysvammahuolto, mielenterveystyö kuin päihdetyökin.

Kuin olis jos Suomi monia Manner-Euroopan maita seuraten nojaisi huostaanottoratkaisuissa enemmän isovanhempiin. Huoltajuuden väliaikainen siirto heille olisi inhimillinen vaihtoehto laitoshoidolle ja säästäisi tolkuttomasti myös yhteiskunnan rahaa. Vaan ku isovanhemmat ei oo mittään tässä lastensuojelussa. Olen seurannut läheltä ihan karseita esimerkkejä. Sosiaalipuoli tukee ilman ääneen lausuttuja perusteluja ratkaisuja, joissa lapsen toinen suku eristetään yhteydenpidosta kokonaan...

Jussi Vaarala

Se eiriita etta lastensuojelu palautetaan eikaupalliseksi koska pitaisi paasta siihen ajatteluun etta kunta on vastuussa seka eettisesti etta taloudellisesti kuntalaistensa elamankaaresta. Tallöin ei pitaisi ollenkaan olla mitaan valtionapuluonteisia saamisia mm huostaanottoluontoisissa asioissa.

Silloin palautetaan seka ongelma etta resurssit kokonaan kunnalle. Ja se on tervetta koska silloin kunnassa opitaan ajattelemaan etta jaahas tassa on sitten ongelma ja tassa evaat ja mistaan ei saa lisaa. Se jos mika on ratkaisuja etsimaan pakottava tilanne ja luovuutta esiin taikova.

Demareiden valtiokasityksessa olisi petrattavaa ettei se ottaessaan vaaria asioişta itselleen passivoi ja vaarista systeemeja.

Jo itsenikin kovasti esiinhuutama lahitoiminta-ajattelu nojaa ennenkaikkea kuntaan - eika mihinkaan suurkuntaan vaan luokkaa 10000 asukasta. Koska siina koossa koon tuomat sisallön etenemisen estotekijat eivat paase viela asioihin vaikuttamaan.

Siis - vaitiolovelvollissuus poliittisesti auki etta poliitikot paasevat nakemaan missa mennaan ja myös miten asioita vieda eteenpain.

Demareiden valtiohurmos ja kokoomuksen suurkuntahurmos ovat kovasti haitallisia monin tavoin.

Matti Muukkonen

Mutta eihän tuossa ministerin kommentissa ollut logiikkaa. Hänen mukaansa voittoa tavoittelemattomat järjestöt pistävät "koko kunnalta saamansa korvauksen" toiminnan kehittämiseen. Ymmärrän, että hän tarkoittaa palveluntuotannon päälle jäävää siivua. Tämä viittaa siihen, että myös järjestöt tavoittelevat/saavat voittoa, mutta eivät tietenkään luonteestaan johtuen kotiuta niitä. Jos taas "siivua" ei jää, viittaa se siihen, että yritykset tekevät palvelun kustannustehokkaammin ja jos vielä heille jää palkkioksi tästä voittoa, niin sehän viittaa vieläkin suurempaan tuottavuuteen. Yritystoiminnassahan usein kehittäminen on tehty ennen kuin tulovirtaa alkaa tulla. Se on liiketoiminnan hyöty. Toisaalta voitto on myös pääomasijoittajan palkka, siis hänen, joka mahdollistaa kunnille kustannustehokkaammat palvelut. Näin ollen pitäisi ennemminkin miettiä, että miten vastaava tuottavuus saadaan siirrettyä julkiselle puolelle, kuin markkinahäiriöitä tehden valita ne kenen kanssa leikitään. Toimitus voisikin vähän tentata ministeriä vielä tästä asiasta, että mitenkä se nyt olikaan tämän logiikan kanssa?

I P

Demarien perusperiaatehan on, Ruotsistakin opittuna, että "yhteiskunta" osaa kasvattaa lapset paremmin kuin kansalaiset. Se ei ole tietenkään niin hyvä, jos toteuttajana on joku firma(?). Huostaanotto on kuitenkin prosessina selkeästi demarien suojeluksessa ja jopa toivottavaa heidän maailmankatsomukselleen.

On kokemusta siitä, että nämä firmat vaan eivät tahdo haluta hoitaa kuin helppohoitoisimpia näistä lapsista - siis niitä, joitka ovat tyytyväisiä kun pääsevät "kehnojen vanhempien" parista "turvaan". Ne lapset halutaan siirtää "muualle", jotka on huostaanopettu lasten oman ongelmakäyttäytymisen takia (väkivaltaisuus, kykenemättömyys koulunkäyntiin, kykenemättömyys noudattaa mitään sääntöjä, huono käytös, alkoholi, huumeet yms).

Kuntaa ei kiinnosta lasten tai perheiden ongelmat ja on kokemusta, että "ensihoito" ongelmanuorelle oli huostaanotto laitokseen poliisin viemänä. Vanhemmat olivat aivan äimän käkenä, kun ensimmäisellä sossun käynnillä tuli riita lapsen kanssa ja hänet vietiin. Laitokset ovat sitten sitä varten, että tilanteesta myös yllättyneelle ja vihaiselle lapselle opetetaan huumeiden ja alkoholin käyttö. Laitosten vetäjät sulkevat silmänsä siitä, mitä heidän "lapsensa" tekevät, koska hehän pyörittävät vain voittoa tuottavaa yritystä. Tämä tarina on siis totta ja samaa helvettiä on jatkunut sen jälkeen vuosia. Ei sellaisesta lapsesta tahdo tulla yhteiskuntakelpoista kansalaista, joka joutuu tuon läpikäymään, vaikka perhe ja sisaruksensa olisivatkin ok.

Jussi Vaarala

On aika epanormaalia ja aika totaalista ammattinsa perusteiden osaamattomuutta jos reagoidaan hallinnollisilla toimilla siihen vain etta lapsi ja vanhemmat riitelee.

Kas kun maaritelmanomaisesti ongelmaperheissa on ristiriitoja ja siita aivan yhta maaritelman omaisesti seuraa myös yhteenottoja perheen sisalla.

Ja jos noita riitoja ei perheen sisalla ristiriidoista synny niin miten ne ristiriidat sitten oireilee - siten etta lapset tuhoavat perheen ulkopuolella yhteiskunnan omaisuutta ja/tai itseaan paihteilla ja vanhemmat esim ryyppaa tai eivat viihdy kotona ollenkaan.

On totaaliaaliömainen ihmis ja perhekasitys ja aivan ulkona psykologian realiteeteista se ettei ihmisella ole tai saa olla emootioita ja myös negatiivisia ja myös oikeus ilmaista niita.

On normaalia jos ihminen artyy tai suuttuu kun hanta kohdellaan huonosti tai jos han ilmaisee tunteitaan ristiriitaisissa tilanteissa paineiden alla. Epanormaalia on jos han ei niin tee.

Jos sosiaalitoimi Suomessa on kritisoimassani ihmiskasityksessa ja toimii sen mukaan pitaa alkaa antamaan alan professoreille potkuja siita etta vaarinkouluttavat sosiaalialan ihmisia.

I P

Huostaanotossa ei ollut kyse primäärisesti perheen sisäisestä riidasta vaan sossun tädeille tuli lapsen kanssa riitaa ja veivät saman tein. Eka käynti perheessä, joka ei ole ollut ongelmaperhe, eikä ole vieläkään. Riitoja tosiaan on kaikilla, penempiä tai isompia ja tärkeintä on miten niistä selvitään ja mitä opitaan.

Erkki Mikola

Kertokaa nyt tyhmälle suomalaiselle, miten voittoa tavaitteleva (ja tuottava) yhtiö voi kilpailussa voittaa aatteelliset yhdistykset ja kolmannen sektorin organisaatiot ja kunnan oman palvelutuotannon.
Eli ministerin sanoja lainaten: "järjestöt, joilla on sijaishuollosta pitkä kokemus ja asiantuntemus, eivät pärjää kilpailutuksessa suurille terveysalan yrityksille. "

Vaikka siis järjestöt käyttäisivät kaiken saamansa rahan palvelun tuottamiseen ja terveysalan yritykset jakaisivat saamansa rahan kuluihin, veroihin ja voittoon.

Majlis Lahtinen

Tulee mieleen että jos nykyään tehdään lapsia myytäväksi. Tuntuu kyllä pahalta,miksi ei nämä rikkaat voisi palkata kunnon lapsenhoitja kotiin. Niin minä tein,vaikka oli vain keskipalkainen,lapset oli tärkein,huvi ja oma nautinto sai jäädä,mutta olen saanut kiitokset lapsista,joka ei polta,ei juo,kuin aniharvoin maistelee vähän,ovat hyvin koulutettuja kaikki. Äidiltä ja isältä se tuntuu hyvältä..En olisi uskonut että nyt joudutaan puhua jo ''kuka maksaa enämpi lapsestani.''Tähän on jouduttu,kiitos SDP joka on aina vaatinut äidit töihin,lapsista ei tarvi piitata,nyt ovat sitten lapset ja nuoret hunningolla,joka myös maksaa yhteikunnalle paljon. Olisi kai parasta neuloa kiinni se alapää kokonaan...

Satu Järvinen

Guzenina on oikeassa; tietyt asiat pitää pitää rahanahneuden ja keinottelun ulkopuolella, kuten nyt tämä lastensuojelun asia...onko törkeempää, jos tästäkin voidaan alkaa tekemään bisnestä? Olen sitä mieltä, että tässä kärsii ne lapsiperheet ja lapset, joita tämä koskettaa. Jos kunta säästää jossain euron, niin sen maksavat sitten moninkerroin ne lastenhuollon asiakkaat, joita tämä koskee. Eihän niillä, jotka tästä bisnestä tekee ole välttämättä intressinä sen palvelun laatu, vaan tyyliin "rahat pois" kunnalta, ja lapset kärsii...pelkkä tälläisen keinottelun mahdollisuuskin tulisi lainsäädännön keinoin poissulkea ja ihmisten kuuluisi saada parasta mahdollista laatua kuntien taloustilanteesta huolimatta, sillä tämä on asia, josta ei voida säästää.