Torstai 21.6.2018

Islanti-päätös ärsyttää: ”Suomi saa Naton haitat, muttei hyötyjä”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
30.10.2012 15:16
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) kuvailee ilmatilaharjoituksia Islannissa "täysin älyvapaaksi" toiminnaksi.
|

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) pitää hallituksen päätöstä osallistua Islannin ilmatilan valvontaan ”täysin järjettömänä”.

– Kyse on siitä, että Nato haluaa säästää Islannin ilmavalvonnasta ja on löytänyt Suomen ja Ruotsin osallistumaan kustannuksiin eli Suomi saisi tällä operaatiolla lähinnä Naton haitat mutta ei hyötyjä, Niinistö sanoo Uudelle Suomelle.

Niinistö ottaa esiin puolustusvoimien päätehtävät: oman maan puolustaminen, virka-avun antaminen ja kansainvälinen kriisinhallinta.

– Islannin ilmavalvonnassa ei ole kyse mistään näistä puolustusvoimien kolmesta päätehtävästä. Onko nyt lisättävä lakiin kohta neljä: muiden maiden ilmatilan valvominen? Niinistö sanoo.

– Pidän sitä täysin mahdottomana ja järjettömänä ajatuksena, hän lisää.

Yksityiskohdat ilmatilan valvonnasta eivät ole vielä tarkentuneet.

– Jos kyse on harjoitustoiminnasta, pidän sitä täysin älyvapaana, Niinistö toteaa.

Niinistö kertoo yrittäneensä selvittää hallituksen edustajilta ja puolustusvoimien edustajilta minkälaista harjoitusta Islannissa on tarjolla.

– Ei ole sellaista vastausta tullut, että siellä olisi mitään sellaista mahdollisuutta harjoitukseen, mitä ei esimerkiksi Lapissa olisi, Niinistö sanoo.

Niinistön mukaan Islannissa on heikommat harjoitteluolosuhteet kuin Suomessa.

Hänen mielestään oman maan ilmatilan valvomisessa ja muussa puolustusvoimien toiminnasta olisi Suomelle tarpeeksi tekemistä.

Hän ei ymmärrä miksi Suomi lähtee valvomaan toisen maan ilmatilaa tilanteessa, jossa puolustusvoimien rakennemuutos runtelee maan suorituskykyä ja samaan on historian suurimmat budjettileikkaukset.

– En näe siinä minkäänlaisia hyviä puolia, Niinistö sanoo.

Myös keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kimmo Tiilikainen tyrmää hallituksen Islanti-päätöksen.

– Naton jäsenmaan ilmatilan valvonta tunnistelentoineen ei kertakaikkiaan kuulu liittoutumattomalle Suomelle, Tiilikainen sanoo.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Heikki Lipponen

Onhan aika diktaattorimainen päätös hallitukselta jos suurempi osa suomalaisista on tuota vastaan, Missä on demokratia, no ei ainakaan tällä hallituksella! No olkaakin sitten vastuussa tästäkin hölmöydestä, monikaan suomalainen ei sitten ole näistä vastuissa vaikka MITÄ tapahtuisi?

Juhani Putkinen

Ei ole järkevää kuluttaa Hornettien kalliita lentotunteja ja koneiden rajallista resurssia pitkiin siirtolentoihin Islantiin ja takaisin. Ei suomalaiset lentäjät tarvitse siirtolentojen harjoittelua vaan taisteluharjoituksia sekä matalalentohrjoituksia. Myös maahenkilöstön ja kaluston siirrot Islantiin ja takaisin maksavat melkoisesti.

Viron ilmatilan valvontaan Suomi sen sijaan voisi aivan hyvin osallistua - siirtolennot ja kaluston kuljetukset olisivat aivan oleellisesti halvempia. Viron puolustuksesta olisi Suomelle itselleen hyötyä.

Tapio Neva

Islannin ilmavalvontaohjelmassa opetetaan latvialaisia ja virolaisia ilmavalvojia johtamaan suomalaisia F-18 C Horneteita ja ruotsalaisia JAS-39 C:ä. Toisin sanoen Islannin ilmavalvontaohjelma on valmistava toimi sille, että Suomi ottaa Viron ja Ruotsi Latvian ilmatilan haltuunsa ja tottelee näiden NATO-maiden taistelunjohtoa.

Suomi on antanut Lissabonin sopimuksella turvallisuustakuun Latvialle ja Virolle. Samalla Suomi saa nauttia Kreikan, Kyproksen, Islannin, Lixemburgin jne. turvallisuustakuusta iana Hangosta Nuorgamiin.

T. O. N.

Iivari Kauranen

Viron ilmatilanvalvonta olisi aivan yhtä järjetöntä kuin Islannin. Sekä Islanti että Viro ovat sotilaallisesti liittoutuneita maita. Ne ovat rakentaneet puolustuksensa puolustusliiton varaan. Suomi on sitoutumaton maa, joka rakentaa puolutuksensa omiin puolustusvoimiinsa.
Viro ja Islanti ovat keskenään samassa leirissä, mutta Suomi ei kuulu siihen.

Tapio Neva

Jos Islanti olisi Euroopan unionin jäsen, pitäisi Euroopan unionin jäsenvaltioiden, myös Suomen. myöntää, mutta se saisi myös nauttia Lissabonin sopimuksen ehdottomasta turvallisuustakuista, jotka eivät edellytä edes konsultaatiota.

Islanti ja Norja eivät kuulu Lissabonin sopimuksen turvallisuusyhteisöön ETA-maina.

Eurooppalaisen NATO:n haasteena on se, että turvallisuuden nettomaksaja, Yhdysvallat, vetäytyy Neuvostoliiton vastaiselta rintamalta Kiinan vastaiselle rintamalle ja Yhdysvaltain laivaston poissa olevuus vaikuttaa siihen, että katteettomien turvallisuustakuiden järjestelmä alkaa horjua kuin puhaltimensa menettänyt kuplahalli.

Suomihan ei kykene neljän F-18 C Hornetin parvella edes torjumaan diplomaattisesti näyttävää provokaatiota, jollaisia on ollut mm. Japanissa.

Käytännössä Suomen täytyy sopia, että Yhdysvallat lähettää Saksasta tai Englannista laivueen F-15 C:ä tai sitten Horneteiden kanssa ryhdytään vain pääasiassa naurettaviksi Baltian maiden tapaan, joita Venäjä aina silloin tällöin kouluttaa maakaasu-Merkelin puuttumatta mitenkään asiaan.

T. O. N.

Seppo Penttinen

Mitä mieltä sotilaat ovat operaatiosta? Anteeksi, eihän heiltä kysellä eivätkä he saa tehdä muuta kuin totella.
Mutta reserviin siirretty saa sanoa mielipiteensä. Katsokaapa vaikka viimeisin Siivet-lehti ( Kenraali Matti Ahola).

Tapio Neva

Suomen puolustusvoimissa työpaikkademokratia jäi Latviaan. Siellä oli jääkäreillä 1917 jotain neuvostoja ja lähetystöjä.

Ainakin Lapissa tulee ongelmaksi se, että jos Lapin lennostosta pitää lähettää vahvistuksia Islantiin, tulee Suomen oma hävittäjäpuolustus melko ohueksi.

Uskon, että Rovaniemen uusilla kaupunginvaltuutetuilla voisi olla puolustuspoliittinen mielipide asiaan.

T. O. N.

Tapio Neva
Vastaus kommenttiin #11

Suomen tähtäimessä ei voi olla mikään muu kuin Latvia ja Viro. Lue hallinnolliset päätökset yhteisen ilmavalvonta-alueen muodostamisesta.

NATO on julkaissut paljon aineistoa siitä, miten latvialaiset ja virolaiset osallistuvat. Ainakin Viron toinen osallistuja taitaa olla nainen, josta suomalaiset naistoimittajat ovat toistaiseksi vaienneet melko tehokkaasti, vaikka muutoin ylläpitävät luetteloa naisten etenemisestä työelämässä.

On sinänsä mielenkiintoista, ettei Suomella ole puolustuspoliittista sopimusta Islannin eikä Norjan kanssa, koska nämä ovat EFTA-ETA -maita, kun taas Lissabonin sopimuksen turvallisuuslauseke sitoo Suomen, Ruotsin, Latvian ja Viron yhteen.

Noin 2-5 vuoden päästä sanotaan, että Islannin ilmavalvonta oli ainoa mahdollinen tapa harjoitella Latvian ja Viron ilmapuolustuksen yhteensovittamista Lissabonin sopimuksen edellyttämällä tavalla Ruotsin ja Suomen ilmavoimiin tänä ajankohtana.

Se, että Suomi sitoutuu Ruotsin kanssa Baltiankin ilmapuolustukseen eurooppalaisen NATO:n puolesta Lissabonin sotilasliiton velvottein, johtaa tietenkin kalliiseen F-35 A:n hankintaan, joka jouduttaa asevelvollisuuden ja maavoimien loppua.

Politiikan seurauksena on NATO:n puolustusulottuvuus Suomessa ja se, että Suomi jo Lissabonin sopimuksen perusteella tulee NATO:n ilmavoimattomuuden nettomaksajaksi.

Toisin sanoen ei riitä se, että Suomi maksaa sotakorvauksia EMU:sta. Se joutuu ajamaan ilmavoimien laajennettujen tehtävien vuoksi vielä maavoimansa ja yleisen asevelvollisuuden, jotta on olemassa valtiontakuu sille, ettei puolustusvoimaa enää koskaan kyetä uudelleen luomaan, silloinkaan, kun olisi tarvis.

T. O. N.

T. O. N.

Jukka Mikkola

Perinteisesti Puolustusvoimat ovat pysyneet päivä politiikan ulkopuolella, mutta nyt taitaa näyttää siltä, että olisi delegaation paikka pääministerin virkahuoneeseen.

Muistuu mieleen Nootti- kriisi vuonna 1961, kun isäni totesi ruokapöydässä: ”Saa nähdä milloin alkavat telaketjut kolisemaan”. Hänellä oli kokemusta näistä kolinoista Talvisodan ajalta mm. Äyräpäässä, josta Pekka Parikka teki hienon Talvisota-elokuvan. Elokuva tuli katsottua aikanaan esikoisen kanssa ennen kuin hän lähti suorittamaan varusmiespalvelusta.

Nyt ei tarvitse pelätä niinkään näitä kolinoita, mutta taloudellisia ”kolinoita” saattaa olla edessä, jos järki ei tule mukaan ajatteluun.

Ulkoasianvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolaisella on hieno harrastus: lintujen bongailu.
Sen sijaan on aivan turha ärsyttää itänaapuria näillä itälintujen ”bongailuilla” Islannin ilmatilassa.

Jäitä hattuun tässäkin asiassa arvon hallituspuolueiden kansanedustajat!

Lilli Markkanen

Eduskunta on valittu demokraattisesti ja sen myötä hallitus. Käydyissä kunnalisvaaleiseissa hallituspuolueet saivat enemmistön. Mikä tässä sitten on demokratian vastaista? Se että kaksi oppostiopuoluette on tuota asiaa vastaan, ei muuta sitä epädemokraattiseksi;=J

Richard Järnefelt

En oikein tiedä, mitä sanoa. Jos ajatellaan kustannuksia, maksamme muiden laskuja, eikä se ole hyvä. Jos ajatellaan liittoutumattomuutta, ei silloinkaan ole hyvä sekaantua, koska Islanti on ainakin paperilla NATO-maa. Ja ihan rehellisesti sanottuna, mitä valvottavaa Islannin ilmatilassa on? Se on korkeintaan vain portti USA:n ja Kanadan kimppuun, ja heilä on omat, toimivat ilmavoimat.

Asiasta ei muuta saa kuin pari hyvää lehtijuttua, missä kiitollinen Jonkun-dottir pussaa suomalaista lentäjää poskelle, kun tämä niin auliisti puolustaa Islantia ja Islannin saagoja.

Mikko Nenonen

Nyt jäitä hattuun Katainen ja RKP. Hoitakoot Nato omat tehtävänsä ihan kiltisti. Suomelle ei ole hyötyä tästä pelleilystä, ainoastaan maksajan rooli. Ruotsi yrittää vain tällä tempulla mainostaa JAS-hävittäjiään. Mutta Käteinenhän on erikoismies näissä muiden valtioiden maksuhommissa. Jep,jep

Hannu Rautomäki

Islanti on Nato-maa, joten sen ilmavalvontavastuu on täysin Natolla, ja Suomella ei ole asiaan mitään yhteyttä.
Suomea ajetaan Nato-integraatioon ja lopuksi Natoon kuin käärmettä pyssyyn, eli aivan väkisin hivuttamalla.
Edes Ilmavoimat ei kannattanut tätä toimintaa, sillä se merkittävästi vähentää koulutuslentotunteja Suomessa.
"Pääministerin mielestä kyse on jatkosta Pohjoismaiden väliselle turvallisuusyhteistyölle."
Silkkaa venkoilua. Kyse on vain siitä, että Nato sälyttää tehtäviään ja kustannuksiaan myös Naton ulkopuolisille maille.

Jukka Mikkola

Tämä periaatepäätös tehtiin siis jo presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan yhteiskokouksessa viime viikolla ja se tuotiin nyt julki heti vasta vaalien jälkeen. Tämä siksi, että kunnallisvaaleista piti saada ”sato” mahdollisimman tuottoisana omaan laariin. Siinä onnistuttiin. Tämä on sitä poliittista peliä, jota tässä maassa harjoitetaan vuodesta toiseen.

Ilmavoimien komentaja puhui eilen illalla uutisissa asiasta käyttämällä sanaa ”vartiointilento”. Sellaista ei suoriteta ilman aseistusta. Ilmeisesti hallituksessa on ruvettu eilen illalla vähän miettimään, mihinkä ”soppaan” lusikat on nyt laitettu. Keitto voi olla liian suolaista. Siitä kielii nyt puheet aseistamattomista valvontalennoista.

Hornet- hävittäjien lennot Islannin ilmatilassa ilman aseistusta olisivat täysin järjetöntä puuhaa jo lentäjien turvallisuudenkin takia. Nämä lennot on kerta kaikkiaan hyvä jättää tekemättä. Tästä on nyt turha tehdä mitään arvovaltakysymystä. Siitä on tehtävä nyt ns. taktinen peräytyminen.

Skandaalista on turha puhua, vaikka Salolainen käyttikin tätä sanaa aamu- tv:ssä.
Kuten olen aikaisemmin sanonut: Pertti Salolaisella on hieno harrastus: lintujen bongaaminen, mutta näiden itälintujen ”bongaaminen” Islannin ilmatilassa kannattaa nyt kerta kaikkiaan jättää tekemättä.

Jussi Vaarala

Suomen puolustusvoimien päätehtävät ovat: oman maan puolustaminen, virka-avun antaminen ja kansainvälinen kriisinhallinta.

Hallituksen paatös osallistua Nato-maan Islannin ilmatilan valvontaan merkitsee oleellisesti kahta asiaa.

Sita etta kyseessa on instituution eli tassa tapauksessa puolustusvoimien kayttamisesta poliittisen virkanimityksen luontoisena kohteena.

Ja sita etta Suomi asettautuu kansainvalisten jarjestöjen valimaastoon itsenaisten valtioiden ja YK:n valiin kampeamaan YK:ta sivuun tehtavistaan Naton ja Yhdysvaltain hegemonian tielta.

Joten kyse on myös Suomen itsensa kayttamisesta poliittisluontoisen virkanimityksen kohteena.

On vaarallinen mustavalkoinen kehitystie edes ajatella asettavansa Naton toimijaksi yli ja ohi YK:n - koska se jos mika tuhoaa maailmanrauhan perusedellytykset.

Jussi Vaarala

eettis-realistisen aatteen kehittaja

Alanya, Turkki

Jussi Vaarala

Suomalaisuus - pieni kivi tiellä, suuri kengässä

Suomi ja suomalaisuus on erikoislaatuinen asia. Suomalaiset ovat eläneet ankarissa oloissa, ovat pienenä vajaan kuuden miljoonan ihmisen kielialueena venäläisen ja skandinaavisten kielten välissä kaukana manner-eurooppalaisista kielistä pitkällä yli 1300 km maarajalla Venäjään. Ja suomalaiset ovat toistuvasti joutuneet naapurimaidensa Ruotsin ja Ve
näjän ja osin myös Saksan ylikävelemäksi, miehitetyksi, alistetuksi ja hyväksikäytetyksi vuosisadoista toiseen.

Varmaankin kaikki tuo on johtanut osin änkyrämäiseen ja epäluuloiseen mutta myös sanansa pitävään ja erityisesti itsenäisesti tarpeen tullen toimimaan kykenevään kansanluonteeseen jota voisi luonnehtia osuvasti seuraavalla aforistisella lauseella:

Pieni kivi tiellä on suuri kivi kengässä.

Suomalaisuus on osoittanut paitsi puolensapitämisen tahtoa niin myös jopa maailmanpolitiikan mitassa sellaista suorituskykyä että harva jos yksikään samankokoinen kansa on kyennyt.

Niin että Suomen asema itsenäisen suorituskykyisen kansan esimerkkinä maailmanmitassa on kiistämätön.

Ja saattaa olla että nykyinen poliittinen ja taloudellinen leikittely Suomella mm Naton toimesta saattaa johtaa toteamukseen - oli se Suomi pieni kivi tiellä mutta pahankokoinen kengässä.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Alanya, Turkki