Lauantai 19.8.2017

Valvoiko Talvivaaraa sen padon suunnitellut mies? Verkossa leviää väärä tieto

Jaa artikkeli:
Luotu: 
8.11.2012 16:51
Päivitetty: 
8.11.2012 17:02
  • Kuva: Talvivaara
    Kuva
    Talvivaaran vuotaneen jätevesialtaan suunnitteluun ja rakentamiseen osallistunut Timo Regina siirtyi myöhemmin ely-keskukseen. Regina kertoo jäävänneensä itsensä Talvivaaran kaivoksen valvonnasta. Arkistokuvassa kaivoksen jätevesiallas.
|

Kainuun ely-keskuksen patoylitarkastaja Timo Regina ei ole omien sanojensa mukaan osallistunut millään tavalla Talvivaaran valvontaan. Uusi Suomi tavoitti Reginan torstaina iltapäivällä kertomaan asemastaan Kainuun ely-keskuksessa.

Kysymykset Reginan asemasta Talvivaaran kaivoksen valvovana viranomaisena lähtivät liikkeelle, kun Suomen Luonto julkaisi Facebook-sivullaan päivityksen, jossa viitattiin Reginan aiempaan työhön Destiassa.

- Tulin taloon [ely-keskukseen] vuonna 2009. Otin asian esiin tuolloin ja jääväsin itseni Talvivaaraa koskevista asioista. Keskustelin tästä esimieheni ja juristin kanssa. Se oli meidän mielestämme oikea päätös, Timo Regina sanoo Uudelle Suomelle.

- Virkamiehen tulee itse ilmoittaa tämänkaltaiset asiat.

Uuden Suomen toimitus ei saanut Reginan jääviydelle vahvistusta ely-keskuksesta torstaina iltapäivällä. Reginan vastuulla on miehen kertoman mukaan kaikkien Suomen muiden kaivosten padot. Talvivaaran patoasioita valvoo patoylitarkastaja Heli Nurmi.

- En ole häneen esimiesasemassa, Regina sanoo.

Timo Regina työskenteli vuonna 2007 valtion maanrakennusyhtiö Destiassa. Tuolloin hän osallistui projektipäällikkönä Talvivaaran maanrakennustöiden suunnitteluun ja toteutukseen. Reginan projektissa rakennettiin myös tällä viikolla vuotanut jätevesiallas ja sen varoaltaat.

Kommentti ärsyttää

Erityisesti yleisöä on ihmetyttänyt Reginan antama kommentti Yleisradiolle, jossa hän toteaa, ettei usko Suomessa sijaitsevien kaivosten mennen ”siitä mistä aita on matalin”.

Regina ei muista Ylen toimittajan kysymystä suoraan, mutta sanoo kertoneensa toimittajalle kommentoivansa vain yleisesti suomalaisen kaivosteollisuuden toimintaa.

- Talvivaaraa en kommentoi lainkaan. Olen tehnyt tämän selväksi kaikille toimittajille, joiden kanssa olen puhunut, Regina sanoo.

Regina ei kommentoi Talvivaaraa ja sen jätevesialtaiden patoasiaa myöskään Uudelle Suomelle.

Talvivaaran alkuperäinen, tällä viikolla vuotanut pato rakennettiin vuosina 2007-2008. Pato rakennettiin silloisten noudattaen silloisia määräyksiä, joiden mukaan altaan pohjalle riitti ohut suojamuovi. Sittemmin määräykset ovat muuttuneet tiukemmiksi.

Ympäristöministeri Ville Niinistö kertoi tänään käynnistävänsä selvityksen, onko Talvivaaraa valvova viranomainen toiminut oikein ja määräysten mukaan Sotkamossa sijaitsevan kaivoksen kanssa.

Talvivaaran ympäristölupa on viime vuosikymmeneltä, ja sille on alkuperäisen luvan jälkeen annettu uusia lupia laajentaa toimintaansa.

Tällä viikolla havaittu jäteveden vuoto on kolmas Talvivaarassa huomattu ympäristöpäästö. Ympäristöministeri Ville Niinistö on kuvaillut tilannetta ”ympäristörikkeeksi”.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Yritykset: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jussi Vaarala

Jos Talvivaaran kaivoksen todelliset päästöt olisi tiedetty, yhtiö ei todennäköisesti olisi saanut ympäristölupia.

–  Näillä tiedoilla Talvivaara ei saisi enää lupia. Nyt tiedetään, että Talvivaara pilaa ympäristöä, kerrotaan Pohjois-Savon elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksesta.

Mutta mitaan ei poliitikot ja virkamiehet kuitenkaan tehneet tuon tiedon julkisuudesta viime kevaana saadessaan.

Enta onko saadökset tiukentuneet sitten luvansaannin turhaan. Eivat - vaan sen takia ettei mitaan sattuisi.

Ja nyt sattui - kun ensi kadessa poliitikot ja toiskadessa virkemiehet eivat tehneet mitaan vaikka tiesivat Talvivaaran aikapommin ladatun.

Ja kun ymparistöministeriö ei toiminut uusien tarpeelliseksi koettujen uusien saannösten pohjalla teki ministeriö ja ministeri virheen.

Jussi Vaarala

Miikka Saharla

Noista luvista ja niiden valvonnasta vastaa paikallinen ELY-keskus. Ja ELY-keskukset ovat Työ- ja Elinkeinoministeriön alaisuudessa. Ympäristöministerillä tai ympäristöministeriöllä ei ole lain mukaan toimivaltaa puuttua tähän asiaan.

Eero Mattila

Niinpä ja kas kummaa uraani unohtui ympäristöluvasta kokonaan.
- Ympäristöministeriö vaatii mummoja tekemään tarpeettomia puhdistimia päästöilleen, mutta kaivosteollisuus tekee mitä tahtoo. Ympäristöministeriön valmistelemat lakiuudistukset pitäisi laittaa kaikki jäihin ja etsiä jostain ammattitaitoista porukkaa ja laittaa nämä nykyiset kravattikaverit lapion varteen.
- Toisaalta tehdään turhanpäiväisiä ja kalliita päätöksiä ja kun pitäisi toimia ollaan täysin pihalla. Mistähän nyt etsitään syntipukki. Mummoja ja maataloutta ei ehkä pysty syyllistämään tässä asiassa.

Arvo Koiso

Onko ajan henki se, että tehdään kaikki päin persettä? Siis ihan kaikki. Mihin katosi se viisaus, että tee liian hyvin? Kaikki on sutta ja sekundaa, kertakäyttöistä ja juostenkustua, kädetöntä tuhertamista. Nykyään, kun tehdään ydinvoimalaa Suomessa, se tilataan toimittajalta ilmeisesti täysin poliittisin perustein, ammattitaidottomien huuhaa-ukkojen juostessa pitkin Eurooppaa nauttimassa veronmaksajien piikkiin villisikavartaista ja voissa paistetuista etanoista. Jumalauta, eivät edes osaa kunnolla kommunikoida keskenään millään kielellä, ja tuskin ymmärtävät puoliakaan siitä, mitä soppareissa lukee.

Joo, kyllä se perkele on varmaan hyvä, kun joku konsultti vetää muistitikkuun nykyaikaisesti tallennetun esitelmän projektorikankaalle, ja silmien edessä vilisee jotain IT-insinöörien -jotka ei koskaan ole edes kukkaruukkua betonista valaneet- huikaisevia visioita ydinvoimalan turvatekniikasta?

Mitä ihmeen porukkaa siellä on oikein puikoissa?

Jukka Laitinen

Vanha "perimätieto" ja koetellut toimintatavat on siirretty aikoja sitten kortistoon ja eläkkeelle. Nyt meillä on IT-tekniikka apunamme, mutta on unohdettu "mikä ei toimi manuaalisesti - ei toimi ATK:llakaan". Uudemmille sukupolvitte tiedoksi, että tämä ATK on sitä IT:aa.

Eero Saastamoinen

Talvivaarassa on noussut esille se kaikki hyvä, mitä kaivostoiminnalla voidaan saada aikaan. Eli kaivokset tuottavat vapaassa markkinataloudessa todella hyvin , kun on olemassa toimintaa ja tuloja. Mutta , kun tulee vastoinkäymistä, niin kaikki menevät suojaan, vaikka missään ei räjäytetäkään enään.
Alkuun räjäytyksiä ei pelännyt ministeri Paula Lehtomäkikään, vaan siirsi osakkeita KOKO SUVULLEEN, ihan lapsiaan myöten.

Oma suu ja suvun suu on tärkeämpi kuin kontin suu. Kontin suu on kuitenkin valtion eli kansan kukkaro. Sille lankeaa nyt juuri suunnaton lasku. Muutama päivä sitten oli karmaisevia esimerkkejä kaivostoiminnan kannattavuuslaskuista ympäristövaikutusten kannalta. Siinä laskelmassa oli n. 3,5 miljardin hyöty kansakunnalle, siis osakkeitten omistajille, jotka voivat asua missäpäin maapalloa lystäävätkin. Mutta vain n. 0,7 miljardia aiheutuisi ympäristölle vahinkoa. Vain tuo 700 miljoonaa euroa suhteessa 3500 miljoonaan. Tuo vahinkohan olisi siis 20 %.

Jos kyseessä olisi öljytankkeri Itämereellä, se tarkoittaisi , että 100.000 tonnin tankkilaiva laskisi 20.000 tonnia mereen öljyä joka matkallaan.

Eihän sekään ole mitään, kun meressähän se öljy on alunperin ollutkin. Jne.''

Mihin olemmekaan menossa , kun näin suuntaamme tahtotilamme. Eikö voisi alkaa oppia kansakunta valitsemaan helpompia tapoja selviytyä, kuin alleenlaskeminen.

Sotien jälkeinen Suomihan toimi juuri noin alkeellisisssa teollisuuskuvioissaan, laskemalla kaiken jätteen meriin ja maakuoppiin odottamaan tulevia POLVIA.

Minkä saasteen tulevat polvet perivätkään tällä menolla, kun jo meidän velkamme saavat perinnökseen.

Ei ole varmaan helppoa olla nykynuori eikä tulevaisuudenkaan nuori.

Jussi Vaarala

Yhteiskunnalla oltava kriiseissa mahdollisuus ottaa komento

Erikoinen tilanne Talvivaara-asiassa kun vain syyta ladataan ministerien ja virkamiesten niskaan - jonne sita tietenkin kuuluukin - mutta ei kaivosyrityksen niskaan.

Jos ja kun kaivosyhtiö tiesi koko ajan tekevansa asioita ymparistöriskilla mm. aiempien löpröiden luvansaantiperusteiden vuoksi ja silti jatkoi toimintaa yrittamatta IHAN ITSE korjata tilannetta niin sehan merkitsee etta vallassa on seuraavanlainen wahlroosimainen ajattelu:

yrityksella ei ole moraalia ja velvollisuuksia ennenkuin yhteiskunta huomaa sellaisia ja vaatii toimenpiteita.

Ja kysymys myös kuuluu - miten nama wahlroosilaiset saattavat laisinkaan vaatia mitaan vapautta ja arvostelukykyynsa luottamista kun he eivat IHAN ITSE merkkaa mitaan vastuuta saamaansa vapauteen sita kuuluisaa arvostelukykya kayttaakseen.

Kuten yrittamisen vapauteen. Wahlroosilaiset ovat toisin sanoen tuhoamassa IHAN ITSE yrittamisen vapauden yhteiskunnalliset perusedellytykset.

He kun toimivat siten etta korjatakseen asioita he odottavat ''jaavansa kiikkiin'' viranomaisten silmissa - ja samanaikaan haluavat olla itsenaisesti omalla vastuullaan toimivia.

Sellainen yrittajyys ei ole itsenaista vaan nimenomaan yhteiskunnallisesti epaitsenaista ja suorastaan kyynista.

Minusta pitaa saataa laki etta jos yrittaja itse tiesi aiheuttavansa mm. ymparistövahinkoa eika sen eteen mitenkaan toiminut - kuten ilmoittanut viranomaisille - niin siita pitaa rangaista.

Yritysmaailma joka on korostuneen valveutunutta oman etunsa eteen mutta ei mitenkaan yhteiskunnalle aiheuttamiensa haittojen suhteen on sairasta ja ansaitsee yhteiskunnalta sen minka sairaat usein ansaitsevat - pakkohoidon ja holhouksenalaisuuden.

Siksi Talvivaaraa pitaa harkita otettavaksi yhteiskunnan holhoukseen.

Kuten italialainen meriviranomainen ilmoitti rantaan kariutuneen loistoristeilijan kapteenille taman paettua laivasta '' mina otan nyt komennon ''.

Yhteiskunnalla ja eduskunnalla pitaa olla mahdollisuus ottaa komento yhteiskuntaa uhkaavien yritysten suhteen.

Jussi Vaarala
eettis.realistisen aatteen kehittaja
Alanya, Turkki

Seppo Rajala

Niinistön pitäisi erota, on se niin avuton ministeriksi. Mutte ei se vastuuta kanna tietenkään ministerin pesti se on niin makea, tuntuu että voi päättää todella maailmanlaajuisista ympäristöön liittyvistä liirumlaarumeista. Tietenkin jossakin kaukana jonne on kiva matkustaa "töihin". Siellä takapihan paskatunkiot unohtuu ja voi monen kirjavassa joukossa maailmaa parantaa enklanntiamongertaen ja papereita selaten ja julkilausumia sorvaten.