Keskiviikko 16.1.2019

HS:n maksumuurista löytyi heti aukko – ”Karkkien varastamista”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
20.11.2012 11:06
  • Kuva: Ruutukaapaus
    Kuva
    HS.fi otti tiistaina käyttöön maksumuurin.

Helsingin Sanomat siirtyi tiistaina verkkojulkaisunsa tarjonnassa maksumuurin käyttöön. Verkossa levisi kuitenkin jo aamulla tieto siitä, että maksumuurin voi kiertää muuttamalla selaimen asetuksia.

Helsingin Sanomien toimituspäällikkö Paula Salovaara kertoo Uudelle Suomelle, että lehdessä ollaan tietoisia asiasta.

– Emme ole pitäneet tätä hirveän suurena ongelmana. Jos joku haluaa kovasti lukea lehteämme ja päätyy kikkailemaan tekniikalla, niin siitä vaan. Isompi ongelma on, että lukijat menevät muualle, Salovaara sanoo.

Salovaaran mukaan HS ei ainakaan vielä harkitse toimenpiteitä, joilla maksumuurin kiertäminen estettäisiin nykyistä paremmin.

– Tarkkailemme asiaa ja mietimme jatkoa vasta sitten. Asiaa voi verrata karkkien varastamiseen kaupasta. Vaikka se on helposti mahdollista, suurin osa ihmisistä ei sitä silti tee, Salovaara jatkaa.

 HS.fi-sivustolla on uudistuksen myötä mahdollista lukea viikoittain viisi artikkelia maksutta. Tämän jälkeen uutisten lukeminen edellyttää verkkolehden tilaamista.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jussi Vaarala

Kun virukset valtaavat yrityksen tietojärjestelmän ja tuhoavat yrityksen taloudellisen arvon

Helsingin Sanomat nostaa kädet pystyyn maksumuurinse helpon kiertämisen edessä - miksi - ennakoikohan se tätä kehityskulkua.

Onkohan niin että joku iso ja erityisesti tietotekniikkariippuvainen yritys kuten Facebook tai Google saattaa liian kasvun myötä päätyä tilanteeseen jossa yhtiö ei mahda mitään enää tietokoneviruksille ja ne valtaavat yrityksen tietojärjestelmän niin että valta ei enää olekaan yrityksen käsissä vaan virusten kaoottisen vallan käsissä.

Jos niin kävisi merkitsisi se tuollaisten yritysten taloudellisen arvon romahdusmaista laskua liki nollaan - aivan samaan tapaan kuin homeen vallatessa talon siitä tulee käytännössä arvoton ja tilannetta ei voi korjata kuin purkamalla tai polttamalla talon.

Onko monimutkaistuvien tietojärjestelmien aukot yrityksissä jo mahdoton tukkia ja seuraavaksi on vaarassa koko yrityksen joutua hakkereiden käsiin yllä mainituin seurauksin.

Tästä tietysti voi seurata se että toisaalta yritys joutuu vakuuttamaan itsensä virushyökkäysten varalta - mutta myös sitä että ehdottomien pitkien vankeusrangaistusten langettaminen massiivisten vahngonkorvausten lisäksi on aiheellista niille jotka tuhoavat yrityksen arvon virusvaltauksella.

Mutta on tässä sekin että tunkemalla joka paikkaan yhä monimutkaisemmin ja haavoittuvaisemmin ohjelmin it-ala sahaa omaa oksaansa koska monimutkaisilla ohjelmillaan se lataa yrityksiin virusaikapommeja.

Ollaanko jo tilanteessa että tietojärjestelmiä pitää turvallisuussyistä alkaa purkaa ja yksinkertaistaa.

Jussi Vaarala
eettis-realistisen aatteen kehittäjä
Alanya, Turkki

Jussi Vaarala

Otetaan tähän vertailukohdaksi nykyautot jotka on ihan utopiaa tavallisen ihmisen korjata ja joku vanha Citroen CV joka käsittääkseni oli paitsi kansalaisymmärryksen tasolla näkyvän looginen että itse korjattavissa.

Milloin palataan takaisin kansalaisloogiseen teknologiaan niin it-alalla kuin muutenkin teknologiassa.

Keijo Kepakko

No mutta yksinkertaisempiin toteutuksiin ollaan jo siirtymässä ohjelmistoteollisuuspuolella. Palveluorientoituneessa arkkitehtuurissa, lyhyemmin SOAssa, pyritään tekemään ohjelmisto itsenäisissä ja erillisissä pienissä komponenteissa. Keskinäisten riippuvuuksien poistaminen tekee kokonaisuudesta helpomman hahmottaa, mikä parantaa tietoturvaa ja helpottaa ohjelmiston kehittämistä edelleen. Ei oikeassa elämässä lukkosepänkään tarvitse tietää, miten talon LVI-järjestelmä toimii.

Jaakko Aalto

"Jos joku haluaa kovasti lukea lehteämme ja päätyy kikkailemaan tekniikalla, niin siitä vaan. Isompi ongelma on, että lukijat menevät muualle, Salovaara sanoo." Minä ainakin menin muualle. Paperilehden tilaajana en missään tapauksessa aio maksaa nettilehdestä lisämaksua. Pikemminkin tuli mieleen kysymys, että jos vanhoja vakiasiakkaita kohdellaan näin, miksi minä ylipäänsä tilaan sitä paperilehteäkään.

Eija Sipilä

Kolmella eurolla kuussa saat lisäarvoa, esim. arkiston. Jos et tarvitse mobiilituotteita kuten iPad appsin kautta Hesarin lukua (upeaa) ja kolme euroa tuntuu suurelta investoinnilta, niin miksi et vain jatkaisi paperilehdellä. Jos mobiili/pc-luku on sinun juttusi, voit tilata vain digiä. Jos Hesarin digin lisämaksua tuosta aletaan kovin korotella, jaan tunteesi. Suomen kuvalehti ja Tekniikan maailma ovat nyt tarjonneet paperilehden tilaajille digin ilmaiseksi, kiitos siitä.

Joonas Kiminki

Olen ollut toteuttamassa joitakin maksumuureja Suomessa ja käsitykseni mukaan lehtitaloilla olisi halu jakaa nettitilausta kestotiilaajille ilman eri maksua. Ongelma on kuitenkin se, että Suomessa ei saa myydä kytkykaupalla muuta kuin kännykkäliittymiä. Tästä syystä on lätkäistävä joku pieni lisämaksu sisällöistä, jotka ovat muillekin maksullisia. Jos kestotilauksen hintaa taas laskee niin, että yhteishinta tilaajalle on sama, julkaisija saa itse asiassa vähemmän tuloa, koska nettilehdillä on printtilehtiä korkeampi arvonlisävero.

Suo siellä, vetelä täällä. :)

Tapio Neva

Tämä osoittaa Sanoman eettisen ja teknisen tason:"Ei sen niin väliä." Arvottomuus on johtava arvo. Helsingin Sanomien tulee keskittyä vain vakaisiin keskituloisiin lukijoihin, jotka ovat riittävän kritiikittömiä sisällön suhteen, mutta riittävän välinpitämättömiä menojen suhteen.

Henri Hirvonen

Asia tuskin muodostuu ongelmaksi jos
- Hinnoittelu on hyvä ja
- Ostaminen on helpompaa kuin suojauksen kiertäminen.

Jos käyttäjä joutuu liian usein kirjautumaan sisälle uudestaan tai ostaminen on tehty liian vaikeaksi tulee kiertämisestä houkuttelevaa. Varsinkin kun kierto onnistuu Chrome selaimella ilman asetuksien muutoksia. Säännöllinen (5 lukukertaa) selaimen uudelleen-aukaisutarve on varmastikkin ärsyttävää, joten kaikki kulminoituu edellisiin pointteihin.

Arto Liukkonen

Eihän tuota voi sanoa edes karkkien varastamiseksi, kun tuo uutinen ladataan käyttäjälle selaimeen, mutta piilotetaan vaan vähän näkyvistä. Karkkivertauksella kauppias tulee kaupassa tarjoamaan sulle karkkia kädet selän takana ja kysyy "Kummassa kädessä". Ja oikein arvaamalla saat sen ilmaiseksi.

Tällä hetkellä tuon HS:n muurin voi ohittaa ainakin neljällä tapaa
1) "Private-browsing" / "Incognito" -tila (voit lukea viisi uutista kerralla ja sitten käynnistää selaimen uudestaan)
2) Asettamalla selaimeen oma tyylitiedosto Hesaria varten (voit lukea uutisia rajatta ikinä näkemättä muuria)
3) Laittamalla kirjanmerkki jota klikkaamalla Hesarin lukukerrat nollaantuu (joudut käsin painamaan yhtä painiketta aina viiden uutisen välein)
4) Laittamalla HS luulemaan että selaimesi tulee aina Facebookista (voit lukea uutisia rajatta ikinä näkemättä muuria)

Tapio Neva

Kyse ei ole "aukosta" vaan siitä, että tuon viiden maksuttoman artikkelin jakson voi käyttää useampaan kuin yhteen kertaan, joten se on "ominaisuus".

Jos Helsingin Sanomat lopettaisi viiden maksuttoman uutisen luvun, olisi kaikki maksullista. Kun kaikki olisi maksullista, ei kukaan tietenkään kiinnostuisi edes maistiaisiksi aiheesta.

Helsingin Sanomien seuraava tulikoe on tablodisoituminen.

Antero Hilpari

Anteeksi herrat "neropatit" ja kaiken tietäjät, jos opastan teitä, mutta:

Hesari haluaa kaikki maksulliset asiakkaat itselleen tietysti.
Hesari haluaa kaikki maksamattomatkin asiakkaatkin itselleen, koska klikkaukset muuttuvat mainostuloiksi.

Hesari ei vain halua, että maksavat asiakkaat luulevat, että maksamattomat saavat saman kuin he. Kukaan ei halua olla hölmö. Se ei Hesaria kuitenkaan häiritse, jos maksamattomat muuttuvat salaklikkaajiksi, vaan on hyvä juttu.

Antero Hilpari

Ajatellaanpa muinaisia aikoja. Miten sanomalehteä häiritsisi muka, jos ihmiset lukisivat kalakääröjensä uutiset vaikka viimeiseen tavuun. Siinä on potentiaaliset tulevat asiakkaat.

"Ut esse futurum teloneariorum", sanoi Cicerokin aikoinaan.

Rolf Sormo

Olen tullut toimeen ilman tilattua, maksullista Hesaria jo vuosikausia ja aion edelleenkin tulla kunnes HS lopettaa freelancereiden moraalittoman kyykyttämisen. Kiitoksia maksumuurin ohittamisneuvoista.
Rolf (Fred) Sormo
päätoimittaja, ent puoluesihteeri