Maanantai 27.3.2017

Tutkimus: ”Euroskeptikoista tehtiin naurunalaisia Helsingin Sanomissa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.3.2013 15:04
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Lehdistö ei ottanut euroskeptikkoja tosissaan, mutta kansan parista heille löytyi kannatusta. Kuvassa perussuomalaisia ryhmähuoneessaan eduskunnassa.

Suomen, Ruotsin ja Viron lehdistön artikkeleissa tehtiin vuosina 2000–2006 naurunalaiseksi euroskeptikoiden huoli hyvinvointiyhteiskunnasta, katsoo virolainen yhteiskuntatieteilijä Katri Vallaste lauantaina Helsingin yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassaan.

Vallaste on tarkkaillut kunkin maan laajalevikkisintä sanomalehteä eli Helsingin Sanomia, virolaista Postimeestä ja Dagens Nyheteriä sekä euroskeptikoiden kirjoituksia vuosilta 2000–2006.

– Havaitsin, että kaikkien kolmen maan sanomalehdet käsittelevät euroskeptisyyttä hyvin samankaltaisesti, Vallaste kertoo yliopiston tiedotteessa.

– Artikkeleissa tehdään naurunalaiseksi Suomen ja Ruotsin euroskeptikoiden huoli hyvinvointiyhteiskunnasta ja annetaan ymmärtää, että Viron euroskeptikot haikailevat Neuvostoliiton perään, hän toteaa tutkimuksen tiivistelmässä.

Vallasteen mukaan sanomalehdet ylistivät tarkkailuaikana EU:ta ja kutsuivat omia maitaan EU:n kannattajiksi. Samaan aikaan mielipidemittaukset osoittivat, että euroskeptisyyttä esiintyi kansalaisten parissa melko runsaasti.

Vallasteen mukaan euroskeptisiä argumentteja ei juuri koskaan käsitelty suurimpien sanomalehtien pääkirjoituksissa.

– Vaikka sanomalehdet vaativat laajempaa julkista EU-keskustelua, euroskeptikoiden leimaaminen ongelmalliseksi ryhmäksi keskittymällä argumenttien sijasta henkilökohtaisuuksiin käytännössä estää hedelmällisen keskustelun aiheesta, Vallaste katsoo.

Vallasteen mukaan euroskeptikoihin liitettiin liki poikkeuksetta väheksyviä termejä, kuten ”passiivinen”, ”irrationaalinen” ja ”tietämätön”, sekä negatiivissävytteisiä uudissanoja, kuten ”EU-pessimisti” ja ”eurofoobikko”.

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Matti Loikkanen

Helsingin Sanomat on selvästi kallellaan vasemmalle. Vasemmistoa ja Vihreitä myötäilevä artikkelit saavat enemmän tilaa. Kaikki kolumnien kirjoittajat ovat vasemmiston kannattajia ja HSn "valvottuun" keskusteluun pääsee helpoimmin punavihreillä milelipiteillä.

Otto Gustafsson

Helsingin Sanomat meni pieleen siinä, että se ryhtyi olemaan joistain asioita tiettyä mieltä. Tämä alkoi EU-jäsenyydestä, jonka kannattajaksi se julistautui. Sen jälkeen erilaisia kannatettavia asioita onkin tullut useita. Lehti ei enää voi olla puolueeton.

Nykyään lehteä toimitetaan punavihreille, nuorille "ajatteleville ja edityksellisille" (1970-luvulla olisi puhuttu samoin sanoin taistolaisista) nuorille aikuisille. Ainoa vika tuossa sisällössä on, että tällaisesta kiinnostuneet eivät lue enää lehtiä. Hesari menettää lukijoitaan yhä kiihtyvällä vauhdilla sitä mukaa kun tilauslaskuja tippuu.

Vuoden kuluttua voi olla jo karmea pudotus levikissä, sillä ei eilisen uutiset tulostettuna PDF:nä aamuisin ole enää se juttu, joka toisi sille uusia lukijasukupolvia.

Pentti Juhani Järvinen

Näissä tutkimuksissa suhtautumisesta Euroopan yhteisöön ja yhdistymiseen olisi hyvä muistaa pikku johdanto asian historiaan. Tässäkin jutussa annetaan asioista - yleensä ottaen - hiukan harhainen kuva.

Helsingin sanomat teki Kylmän sodan aikana arvokasta työtä kahdessa asiassa. Yksi oli yhteykein pito länteen, toinen ensin Eftaan sitten EU:hun liittyminen.

Noita yhteyksiä palveli mm. uutis- ja artikkelipalvelujen osto suurimmmilta lännen uutistoimistoilta ja lehdiltä, mm. New Yor Times´iltä, Washington Post´ilta ja Los Angeles Times´iltä. Ne toivat maahan tosi arvokkaan uutis- ja tietovirran, jota ilman se olisi näivettynyt tapahtunutta vielä pahemmin. Sitä myös vastustettiin - monin keinoin. Poliitikot hankkivat asenteella ansioita NL:n lähetystössä. Kuitenkin tuo tieto oli - todellisuudessa - arvokkaampaa kuin PE/Tiedustelun ja UM:n raportit yhtensä. Kun on molempia lukenut, juttu on selvä, muttei tunnustettu.

Toinen vastaavan vastustuksen aihe olivat Efta ja EU. Vielä vuoden 1973 alussa, muistaakseni, jopa lakko katkaisi EU:ta suosivan pohdinnan. DDR tuli nimittäin ensin, tuli ensin vahvasti. Niin vahvasti, että toimituksen sisällä nuo lakkolaiset jahtasivat "fyysisesti" EU:n kannattajia, joiden mielipiteet johtuivat mm. "liian viinin juonnista" Ranskassa. Vodka oli oikein - ja korkeimmilla tasoilla käytetty.

Nykyajan nuorten, ml. Tossvaisen, olisi hyvä tietää nämäkin taustat. Jatkot ovat sitten olleet liikaakin vastausta aiempaan: eli samaa vanhaa takin kääntäneiltä.

Mauri Hyhkö

Tiedonvälitysliiketoiminnan pirstaloituminen on vähentänyt Sanomakonsernin vaikutusvaltaa, eikä sen nykyinen puolueellinen asenne ainakaan herätä luottamusta kriittisissä lukijoissa. Voimme vielä nähdä Maaseudun Tulevaisuuden menevän levikissä Hesarin ohi.

Malyle1 .

- Katri Vallasteen tavoin jokainen omilla aivoillaan ajatteleva, joka kieltäytyy nielemästä eu - ja europropangaa, on todennut HS:n tehneen oman puolueellisen asenteensa täysin selväksi lehden linjauksissa. HS on vallan puudeli eikä palvele kansalaisia vallan vahtikoirana kuten median kuuluisi toimia. HS:n puolueellisuuden vuoksi moni on jättänyt tilauksensa uusimatta. Kansalaisina emme kaipaa pelkästään vallankäyttäjiä silittelevää kirjoittelua, kriittisyys ja tutkiva journalismi kuuluu median perustehtäviin.