Sunnuntai 16.6.2019

Jussi Niinistö: Suomi on sodan osapuoli – ”Ei todellakaan perinteistä rauhanturvaamista”

Luotu: 
14.3.2013 16:25
  • Kuva: Petteri Paalasmaa/Uusi Suomi
    Kuva
    Puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Jussi Niinistön mukaan Suomi on Afganistanissa sodan osapuolena.
|

Eduskunnan puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö (ps.) on tutkija Charly Salonius-Pasternakin kanssa samaa mieltä siitä, että Afganistanin tilanteesta puhutaan Suomessa kaunistellen.

Lisäksi Niinistön mukaan Afganistanista palaaville "kriisinhallintaveteraaneille" tarvittaisiin Suomessakin oma kuntoutusohjelma. 

– Suomessa varmaan elää käsitys, että Afganistanissa ollaan rauhanturvaoperaatiossa, mutta käyttäisin itse käsitettä kriisinhallintasota, Niinistö sanoo.

Salonius-Pasternak sanoi Uuden Suomen haastattelussa, että Suomi on Afganistanissa sodan aktiivinen osapuoli, vaikka viranomaiset välttävätkin sodasta puhumista. 

Myös Niinistön mukaan Suomi on sodan osapuoli. 

- Se ei todellakaan ole perinteistä rauhanturvaamista sinibaretti päässä, Niinistö sanoo.

Niinistö on aiemminkin kritisoinut Afganistanin-operaatiota ja kertonut, että hänen mielestään Suomen pitäisi hallitusti vetäytyä Afganistanista kokonaan.

Salonius-Pasternakin mukaan Afganistanin operaation kannatus voisi laskea kansalaisten ja kansanedustajien parissa, jos asioista puhuttaisiin oikeilla nimillä. 

– Jos olisi laajempi ymmärrys tilanteesta siellä, operaation kannatus varmasti laskisi, Niinistö sanoo.

Koska tilannetta ei pidetä sotana, myöskään Afganistanista palaavia sotilaita ei pidetä veteraaneina. Salonius-Pasternakin mukaan ulkomaankomennuksilta palaavat sotilaat ovat sen takia käytännössä heitteillä, eivätkä saa korvausta esimerkiksi psyykkisestä kuntoutuksesta, mikäli sellaista tarvitsisivat.

- Siinä ollaan oikeilla jäljillä, että tarvitsemme kriisinhallintaveteraanien ohjelman, Niinistö sanoo.

Niinistön mukaan mallia voisi ottaa Pohjoismaista. Uusi Suomi haastatteli aiemmin ruotsalaista ulkomaantehtävistä palannutta Jontania, joka kertoi Ruotsin ulkomaankomennuksilta palaaville sotilaille tarjoamista palveluista. Ruotsissa kaikki kansainvälisistä tehtävistä palaavat sotilaat käyvät muun muassa psykologin vastaanotolla.

Niinistön mukaan myös Tanskassa, jolla on pidempi historia kansainvälisistä kriisinhallintatehtävistä, on kriisinhallintaveteraaneille tarkoitettu ohjelma.

- Sellaista ohjelmaa tarvitaan, ja mallia voidaan ottaa esimerkiksi Tanskasta. Heillä on Afganistanista palaaville kriisinhallintaveteraaneille kuntoutusohjelma, Niinistö sanoo. 

Niinistön mukaan puolustusministeriö ja ministeri Carl Haglund (r.) ovat suhtautuneet ohjelman perustamiseen suopeasti. 

- Tilanne pitäisi ymmärtää myös sosiaali- ja terveysministeriössä, Niinistö sanoo.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Lauri Furtato

Tyst!!! Ei saa persuilla eli puhua asioista suoraan. Tai poliittinen korrektiusto ja kukkahatut närkästyvät. En pidä puolestakaan perussuomalaisten politiikasta, mutta ainakin tuo puolue on Suomessa vaikuttavista ainoa rehellinen.

Hannu Mononen

Jussi Niinistö haluaa käyttää käsitettä "kriisinhallintasota" kuvaamaan tilannetta, jossa YK:n alaisessa operaatiossa pyritään vakiinnuttamaan kansainvälisen yhteisön virallisesti tunnustaman Afganistanin valtion suvereniteetti omalla valtioalueellaan, aseellista taistelua käyvää Taleban-kapinaliikettä vastaan.

Kansainvälinen oikeus ei vain taida tunnustaa kapinaliikkeitä laillisiksi toimijoiksi, joita vastaan julistettaisiin sotia tai joiden kanssa solmittaisiin rauhansopimuksia. Lähi-Idässä ja Afrikassakin toimii lukuisia aseistettuja ryhmittymiä, osin kapinallisia, jotka eivät ole suoraan minkään suvereenin valtion alaisia sotajoukkoja. Millä perusteilla niitä tai aseistautuneita huumekartelleja vastaan käytävät operaatiot muuttuisivat "kriisinhallintasodiksi" rauhanturvaamisen sijasta?

Jos Suomi on Afganistanissa sodan osapuoli, mitkä ovat Niinistön mielestä siellä Suomen sodan päämäärät?

Perinteistä tai ei, mutta kyllä ISAF-operaatio on sittenkin laillisen, kansainvälisesti tunnustetun hallinnon nostamista jaloilleen ja tukemista pärjäämään omillaan ollakseen isäntä omassa talossaan.

Ei Suomi eivätkä muutkaan ISAF-joukkoja lähettäneet maat pyri aktiivisesti ja lopullisesti tuhoamaan talebaneja tai näiden sotapotentiaalia siten, kuin sodan käsite antaisi ymmärtää. Tarkoitus on estää verisen sisällissodan uusiutuminen ja sen myötä raskaat tappiot ja pitkittyvät kärsimykset siviiliväestölle.

Kyllä suomalaisten veteraanien asioista on aina huolehdittava hyvin siinäkin tapauksessa, että he osallistuvat rauhanturvaamiseen eikä sotaan - olemme valinneet 200 kansanedustajaa sitä varten, että he tarvittaessa muuttavat lainsäädäntöä, jos voimassa olevat lait eivät kata todellisuutta tai niitä tulkitaan kohtuuttoman ahtaasti. Ei sitä varten tarvitse keksiä uudenlaisia, epämääräisiä ja tulkinnanvaraisia käsitteitä kuvaamaan sisällissotaa vähäisempiä aseellisia konflikteja.

Nicolalai Lofwing

Ulkolinjan dokumentti:Koston kova hinta, kertoo pääpiirteittäin tilanteen Afganistanin pitkään jatkuneesta tilanteesta. http://areena.yle.fi/tv/1784921

Mainitsemasi "laillinen ja tunnustettu" hallinto on hieman kyseenainen käsite kun kyseessä on Afganistan. Olisi hyvä palauttaa mieleen mistä tämä tilanne sai alkunsa ja tehdä uusi johtopäätös "laillisesta ja tunnustetusta". Tulee muistaa, että ennen tilannetta maa oli vakaassa ja verrattain turvallisessa tilassa.

Martti Pelho

Ulkoministeri Lev Trotskin opissa!

Talibanit kelpaavat nyt USAn neuvottelupöytään - muttei ISAF!

Suomen valtiojohto teki elokuun 2009 Afganistanin vilppivaalin jälkeen virhearvion. Sen mukaisesti Suomi antoi edelleen tukensa Karzaille kansan enemmistön tukea nauttivana laillisesti valittuna valtionpäämiehenä.

Suomella oli realistisimpana vaihtoehtona päättää itsenäisesti ilman USA- ja NATO-konsultaatioita sotilaallisesta vetäytymisestä Afganistanin sodasta.

Afganistanin vaalikomitean 21.10.2009 julistamaa presidentin vaalin toista kierrosta 7.11.2009 ei koskaan pidetty. Näin historiankirjoihimme jäi yksin toinen, tunnetumpi vaalipäivä 7.11. Myös Floridassa 7.11.2000 äänestystulos, jonka mukaan Georg W. Bush voitti Al Goren 537 äänellä, perustui systemaattiseen vaalivilppiin ja Floridan oikeuden määräämän uusintalaskennan keskeytykseen USAn korkeimman oikeuden puoluepoliittisesti valittujen tuomareiden äänin 6-5.

USA ja Suomi ovat nyt Afganistanissa samassa tilantessa kuin Venäjän uuden hallituksen ulkoasiainkansankomisaari Lev Trotski Brest-Litovskin rauhanneuvotteluissa helmikuussa 1918. Trotskilla oli vaihtoehtoina toivottaman taistelun jatkaminen tai rauhansopimus. Kumpikaan ei miellyttänyt; Trotski juoksi ulos neuvotteluteltasta.

USAlla olisi ollut edessään laittomana Afganistanin miehittäjänä loputon taistelu. Jo pari vuotta sitten USA päätyi tuskaisen rauhanprosessin aloittamiseen talibaanihallinnon kanssa.

Yli 50 Afganistaniin sotimaan vedetyllä valtiolla ei ole osaa ei arpaa näiden USAn päättämien ja toteuttamien neuvottelujen tavoitteisiin; ISAFia viedään kuin passia narussa.

Uudessa ”Afganistaninin rauhansopimuksessa” Afganistanin luonnonvarojen ja öljyn hyväksikäyttäjiksi – Irakin öljyn tavoin - USA hyväksyy vain amerikkalaisten omistamat ja hallinnoimat yhtiöt.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia

Hannu Mononen

Kiitos Nicolalai Lofwingille linkistä varsin hyvään dokumenttiin. Se tosin jättää kertomatta, miksi Taleban alkujaan salli Al-Quaidan perustaa koulutustukikohdan alueelleen, millaista tämä toiminta oli laadultaan ja laajuudeltaan, ja miten kävi 9/11/2001 Twin Towers- hyökkäyksen jälkeen George Bushin vaatimukselle USA:n paikan päälle pääsemiseksi.

Se "laillinen ja tunnustettu" hallitus on kirjavasta taustastaan ja kaikista puutteistaan huolimatta kuitenkin sekä de facto että de jure statukseltaan edelleen tunnustettu toimija kansainvälisen lain edessä - ilmeisesti paras kompromissi, joka oli saatavissa kokoon Afganistanin oloissa.

On siihen maahan ainakin amerikkalaista rahaa pumpattu massiivisesti, toki ikävä kyllä paljolti vääriin kohteisiin ja korruptiota kiihdyttäen, osan rahasta palautuessa länsimaihin, mutta resurssien puutteesta ei ainakaan jää kiinni maan tulevaisuus. Sen sijaan lukutaidottoman väestön perinteisiinsä jumiutuneesta kivikautisesta heimoyhteiskunnasta on vaikea loikata nykyaikaiseen demokraattiseen yhteiskuntaan, vaikka mitä teknologiaa rahdattaisiin paikan päälle. Samoin kansakunnan rakentamiselle tarpeellista luottamusta on vaikea luoda, jos perinteenä on kilpailla keskinäisen juonimisen taidoissa ja klikkiytyä omien heimojen mukaan vetämään kotiinpäin.

Afgaaneilla on edelleen kaikki mahdollisuudet joko sössiä asiansa ja ajautua sisällissotaan tai onnistua kansallisvaltion rakentamisessa ISAF-joukkojen vetäydyttyä. Se, että ISAF-joukot (mukaan lukien suomalaiset) ovat pyrkineet edes tarjoamaan työrauhan järjestäytyneen yhteiskunnan pystyttämiselle, ei mielestäni ole mitenkään häpeällistä, onnistuipa se lopulta tai ei.

Vesa-Pekka Sainio

Joidenkin mukaan 9/11-terrori-iskuihin liittyy huomattavia epäselvyyksiä ja kyseenalaisuuksia, joiden valossa koko ns. virallinen salaliittoteoria saattaa olla vain yksi salaliittoteoria muiden joukossa. Mutta ehkä tämäkin asia on vähän mielipidekysymys.

Rainer Salosensaari

Parasta olisi jos suomalaiset sotilaat pysyisivät kotimaassa ja tarvittaessa puolustaisivat isänmaata. Itse en ainakaan suorittanut asevelvollisuutta aikoinani sen takia että suomalaiset sotilaat lähetettäisiin osapuoliksi konfliktiin, jossa sotilaallista ratkaisua ei ole näköpiirissä. Suomalaisten "rauhaninto" aseita kalistemalla tuo jollain tavalla mieleen jälkijättöisen halun toimia maailman aseellisena poliisina.

Martti Pelho

BBC näytti 20.10.2009 suorana Afganistanin Kabulissa USA:n YK:n nimissä muutamalle toimittajalle järjestetyn ”YK:n lehdistötilaisuuden”. Lavastus oli kuin kopio Moskovassa vuonna 1937 Stalinin järjestämistä näytösoikeudenkäynneistä.

Maallikollekin selvisi, että YK:n lehdistötilaisuudelle varattu vaatimaton huone oli täynnä USA:n ja NATO:n sotilasvirkailijoita. Amerikkalaiset olivat kutsuneet näytökseensä joitakin uskottuja amerikkalais-, britti- ja afgaanitoimittajia tekemään “oikeita kysymyksiä”.

USA:n entinen presidenttiehdokas, senaatin ulkoasianvaliokunnan entinen puheenjohtaja ja uusi ulkoministeri, John Kerry, johti tilaisuutta. Presidentti Karzain nimittämää ja kontrolloimaa ’riippumatonta ja puolueetonta’ vaalikomitea, jolle presidentinvaalia koskeva päätösvalta muodollisesti kuluu, ei oltu edes kutsuttu ”YK:n lehdistötilaisuuteen”.

Myöskään YK:n naapurijäsenmaiden eli Iranin, Kiinan, Pakistanin, Turmenistanin, Uzbekistanin, Tadzikistanin edustajia, joilla Afganistanin naapurimaina on YKn säädösten mukaan laillinen intressi asiassa, “YK:n lehdistötilaisuuteen” ei kutsuttu.
Uskotut amerikkalaiset ja brittitoimittajat kysyivätkin kiltisti 7.11. järjestäviksi ilmoitetun presidentinvaalin ns. toisesta kierroksesta.

Ilmeisesti sovitusta käsikirjoituksesta poiketen afgaanitoimittajat kysyivätkin käydyistä hallitusneuvotteluista ja maahan nyt salassa muodostetusta koalitiohallituksesta, sen kokoonpanosta ja ohjelmasta.

John Kerry ja presidentti Hamid Karzai väittivät epäuskottavasti valehdellen ettei mitään hallitusneuvotteluja ole käyty. Afgaanitoimittajien käsityksen mukaan vaalien rehellinen toimeenpano kahdessa viikossa on mahdotonta ja vaalipäivä 7.11. on pelkkä Botemkinin kulissi.

USA takasi Karzaille ja vaalikomitean jäsenille - vaalirikollisille - syytesuojan elokuun systemaattisesta vaalivilpistä. Samalla USA ilmoitti tuhansien äänestyspaikkojen sulkemisesta 7.11. vaalin toiselta kierrokselta “väärinkäytösten takia”.

Ihmisoikeusjärjestöjen arvioiden mukaan Afganistanin vaikeissa olosuhteissa presidentinvaalin toisen kierroksen uskottava ja rehellinen valmistelu- ja toimeenpano olisi edellyttänyt elokuun vaalituloksen julkistamista ja vähintään kolmen kuukauden valmistelujaksoa.

Amerikkalaiset kenraalit päättivät 15 päivän julkisen valmisteluajan riittävän kulissivaalille. Elokuun vaalin ääntenlaskennan epäonnistumisen varmistuttua amerikkalaiset nimesivät jo syyskuussa toisen kierroksen ehdokkaat ja päättivät vaalipäiväksi surullisen kuuluisan 7.11. Näytelmän pakollinen rekvisiiitta, 21 miljoonaa äänestyskuponkia, oli painettu ja jakeluvalmiina Afganistanissa jo 1.10.
Afganistanin kulissivaalin äänestyspäivän 7.11. valinnassa amerikkalaiset kenraalit lienevät alitajuisesti muistelleet omaa Floridan kulissivaaliaan 7.11.2000.

Floridan 7.11.2000 äänestystulos, jonka mukaan Georg W. Bush voitti Al Goren 537 äänellä, perustui myös systemaattiseen vaalivilppiin ja Floridan oikeuden määräämän uusintalaskennan keskeytykseen USAn korkeimman oikeuden puoluepoliittisesti valittujen tuomareiden äänin 6-5.

Sulkemispäätöksen toimeenpano – tuhansien lakkautettavien äänestyspaikkojen valinta – takasi Karzain hallinnolle tosiasiallisen mahdollisuuden keinottelun ja vaalivilpin jatkamiseen lyhyellä kahden viikon toisella kierroksella.

BBC2 Jeremy Paxmanin “Newsnight”-ohjelmassa 20.10. haastateltu USAn hallituksen edustaja - sovitusta käsikirjoituksesta poiketen - lipsautti hallitusneuvotteluja käydyn mutta niiden ratkaisu on yksin afganistanilaisten oma asia. Eli afgaanitoimittajat olivat oikeassa ja tiesivät mistä kysyä!

Afganistanin koalitiohallitukseen osallistumislupauksensa USA:lle antanut entinen ulkoministeri, tohtori Abdullah Abdullah, ilmoitti käytännössä jo 26.10 ettei osallistu 7.11. kulissivaaliin ja tulevaan korruptiohallitukseen.

Esimakua luopumisesta saatiin jo Abdullahin ”vaalikampanjasta”: se rajoittui Kabulin kodin pienessä puutarhassa pidettyihin kolmeen toimittajatapaamiseen. Abdullah kertoi toimittajille 26.10 olevansa käytännössä vankina omassa kodissaan.

YK:n pääsihteeri, Etelä-Korean entinen ulkoministeri Ban Ki-moon oli 2.11. 2009 sattumalta virkamatkallaan Kabulissa. Ki-moon antoikin tuoreeltaan YK:n nimissä onnittelut presidentti Karzaille vaalivoiton johdosta sekä laittomat näennäisperustelut, joiden mukaan Afganistanin vaalikomitean 2.11. presidentinvaalin tulosta koskeva vahvistamispäätös saa välittömästi lainvoiman eikä vaalikomitean ratkaisuun tyytymättömillä asianosaisilla ole oikeutta hakea valittamalla muutosta tai päätöksen mitätöintiä tuomioistuimelta.

Jopa Afganistanin korkeimman oikeuden Karzain nimittämät riippumattomat tuomarit osaavat antaa arvoa tosiasialla ettei Karzain nimittämä ja valvoma ns. riippumaton vaalikomitea koskaan julkistanut elokuun vaalin vaalipiirikohtaisia tuloksia.

Nyt Karzain hallinnon santarmit jahtaavat ja lahtaavat vaalivalittajia rikollisina. YKn pääsihterin tulkintojen mukaan viranomaiset suorittavat vain heille kuuluvia tehtäviään!

Presidentti Karzain nimittämä ’riippumaton’ entisen avustajansa, prosessori Azizullah Ludinin, johtama 7-jäseninen vaalikomitea päätti 20.10. toimenpanna vaalissa ns. toisen kierroksen 7.11. 2009. Päätöksen perustelun mukaan yksikään ehdokas ei saanut elokuun vaalissa yli puolta annatuista äänistä – siis ei edes istuva presidentti Karzai! Vaalikomitean päätöksen 2.11. sekavan perustelun mukaan Karzai olisikin saanut elokuun vilppivaalissa yli puolet annetuista äänistä!

Vaalikomitean puheenjohtaja, professori Azizullah Ludin, luki lehdistötilaisuudessa 2.11.2009 Kabulissa seuraavan vaalikomitean perustelun Karzain valinnalle:

"We declare that Mr Hamid Karzai, who won the majority of votes in the first round and is the only candidate in the second round, is the elected president of Afghanistan" (Ilmoitamme, että herra Hamid Karzai, joka sai enemmistön äänistä ensimmäisellä kierroksella ja joka on ainoa ehdokas toisella kierroksella, on valittu Afganistanin presidentiksi).

Mainittu vaalikomitean lehdistötilaisuus on järjestetty – YK:n arvovallalle sopien - rähjäisessä pienessä huoneessa, jonne mahtui vain kourallinen toimittajia. Heitä oli kutsuttu vain muuta Kabulin tuhansista kansainvälisistä ja omista toimittajista ja kuvaajista. BBC:kään ei saanut kutsua tilaisuuteen ja joutui ostamaan suoranlähetyksensä kuvan ja äänen afgaanitv:ltä.

Kun vaalikomitean lavastetun lehdistötilaisuuden lopuksi puheenjohtaja Ludin kertoi vastaavansa kolmeen esitettyyn kysymykseen, samassa ensimmäinen afgaanikysyjä oli jo äänessä esittäen tyhjänpäiväisen kysymyksen, joka ei edes koskenut presidentinvaalia. Afgaanitietojen mukaan kysyjä oli vaalikomitean oma työntekijä – turvallisuuspoliisi!

Vaalikomitea ei koskaan julkistanut elokuun vaalipiirikohtaisia äänestysprosentteja. Toisaalla komitea on antanut julkisuuteen tietoja, joiden mukaan esimerkiksi Helmandin maakunnassa kolmella yli 50.000 äänioikeutetun vaalipiirissä vain pari sataa äänioikeutettua olisi käynyt äänestämässä eli alle 0,5% äänioikeutetuista.

Vaalikomitea vahvisti elokuun 2009 presidentinvaalista kolme erilaista, keskenään ristiriitaista ja toisensa poissulkevaa tulosta (16.9.2009, 21.10.2009 ja 2.11.2009).

Afganistanissa asuu noin 33 miljoonaa ihmistä. Vain 17,2 miljoonalla Afganistanin 18 vuotta täyttäneellä kansalaisella on ollut tilaisuus tai tosiasiallinen mahdollisuus rekisteröityä vaalirekisteriin. Vaalioikeuden valtiollisiin, maakunnallisiin ja paikallisiin vaaleihin antava rekisteröinti kattaa vain noin 70% maan aikuisväestöstä.

Karzain hallinto jätti YK:n ja NATO:n tieten suorittamatta kansalaisten vaalirekisteröintiä koskevat virkatoimensa alueilla, joissa Karzain oma kannatus oli heikkoa ja varteenotettavien kilpailijoiden vahvaa.

Vaalikomitea vahvisti 16.9.2009 elokuun presidentinvaalissa annetun 5.602758 hyväksyttyä äänestyslippua. Tämän ilmoituksen mukaan vaalin äänestysvilkkaus olisi ollut 32% ja Karzai olisi saanut yli puolet (54,3%) hyväksytyistä (valid) äänistä.

Vaalikomitea kumosi 21.10.2009 aikaisemman, 16.9.2009 antamansa, vahvistuspäätöksensä. Uuden vaalikomitean vahvistuspäätöksen 21.10.2009 mukaan vaalissa olisikin annettu 4.597 727 hyväksyttyä äänestyslippua. Näin peräti 1.065 031 äänestyslippua olisi hylätty virallisessa’tarkistuslaskennassa’ eli 18.8% äänistä.

Vaalikomitea ilmoitti 21.10. hylänneensä 874 000 Karzaille annettua äänestyslippua eli kaikista hylkäyksistä (vilpistä) 83% kohdistui YKn ja NATOn valitseman Karzain puolesta harjoitettuun vaalikeinotteluun.

Karzain omista apulaisistaan ja ystävistään nimittämä seitsenjäseninen vaalikomitea keskeytti Karzain äänimäärästä jo lähes puolet mitätöineen 26.000 vaalihuoneiston toiminnan tarkastuslaskennan ilmoittamalla ettei yksikään ehdokas saanut enemmistöä ensimmäisen kierroksen vaalissa.

USA:n lehdistötilaisuudessa kerrottiin vaalikomitean nimissä vaalissa päätetyn toimeenpanna toinen kierros 7.11. kahden eniten ääniä saaneen, presidentti Hamid Karzain ja tohtori Abdullah Abdullahin, kesken.

Tarkastuslaskentaviranomaisten keskeytettyä laskentaa koskevien arvioiden mukaan elokuun vaaliin osallistui todellisuudessa vain noin 3 miljoonaa afganistanilaista eli alle 15% aikuisväestöstä.

Elokuun vaalin alla kansainväliset - Karzain kutsumat - aseistetut sotilasosastot suorittivat afgaanikoteihin satojatuhansia kotitarkastuksia ja jakoivat perheille vaalilahjuksia. Mainittuja kotitarkastuksia voidaan perustellusti pitää myös pakottamisena ja panostuksena äänestää ainoa oikeaa ehdokasta eli presidentti Karzaita. Näissä YK:n valvomissa vaalipiireissä Karzai menestyikin erinomaisesti.

Valtioneuvoston tammikuisessa selonteossa eduskunnalle NATO:n ISAF-operaation laajentamistarpeen näennnäisperusteluksi todetaan seuraavaa: ”Afganistanin hallituksen odotetaan esittävän virallisen tukipyynnön NATO:lle kun vaalipäivä on määrätty”.

Eli Suomi hyväksyy presidentti Karzai ilmoituksen missä laajuudessa hän katsoo tarvitsevansa sotilaallista vaalitukea tullakseen valituksi suoraan vaalin ensimmäisellä kierroksella.

Toukokuussa 2007 suomalainen sotilas kuoli Faryabin maakunnassa pommi-iskussa. Iskussa menehtyi myös yksi afganistanilainen ja neljä norjalaista loukkaantui. Teosta tuomittiin seitsemän afganistanilaista. Kuuden kuukauden kuluttua teosta - lokakuussa 2007 -presidentti Karzai armahti tuomitut perusteluitta.

BBC on kertonut NATO-lähteisiinsä viitaten USA:n päättäneen lähettää Afganistaniin 40.000 uutta amerikkalaissotilasta. BBC:n mukaan päätöksen on tehnyt USAn sotilasjohto ja sen toimeenpano odottaa enää presidentti Barak Obaman allekirjoitusta.

BBC World News väitti 2.11. 2009 presidentti Barak Obaman soittaneen heti vaalikomitean 2.11. ratkaisun jälkeen presidentti Karzaille ja onnitelleen tätä ”vaalivoiton johdosta”.

Myöhemmin samana päivänä 2.11. BBC lähetti Barak Obaman oman lausunnon, jossa Obama kommentoi varsin happamasti ja kiukkuisasti ulkoministeriönsä lavastamaa ”onnittelusoittoaan”. BBCn kommentaattori totesikin iltalähetyksessä presidentti Obaman jättäneen onnittelematta Karzaita.

BBC jätti 2.11 kuitenkin kokonaan kertomatta, että presidentti Obama soitti samana päivänä Karzain organisoiman ja YKn siunaaman vaalivilpin takia vetäytyneelle elokuun vaalin toiselle ehdokkaalle, tohtori Abdullah Abdullahille.

Useiden maiden valtionpäämiesten nimissä lähetettiin 2.11.2009 imartelevat ja vaalikomitean laitonta ratkaisua sievistelevät onnittelusähkeet presidentti Karzaille.
Presidentti Obama puuttui tästä joukosta. Hän päätti ettei Yhdysvaltain presidentti lähetä onnittelusähkettä Karzaille vaikka ulkoministeriö oli niin jo päättänyt ja laatinut lipevän virkatekstin presidentin hyväksyttäväksi.

Sen sijaan Yhdysvaltojen Afganistanin suurlähettiläs Karl Eikenberry lähetti 2.11. sähkeen Karzaille, jossa onniteltiin Karzain ohella myös tohtori Abdullah Abdullahia ja muita ehdokkaita ”osallistumisesta Afganistanin demokraattisen tulevaisuuden rakentamiseen”. Afgaanilähteet tulkitsivat USAn suurlähettilään sähkeen Karzaille annetuksi ultimaatumiksi.

Samainen suurlähettiläs Eikenberry ilmoitti 12.11.2009 julkisuuteen ettei Afganistaniin voida toistaiseksi lähettää yhtään uutta amerikkalaissotilasta. USAn asevoimien esikuntapäällikkö Stanley McChrystal vaati jo elokuussa ja uudelleen 8.11.2009 40.000 uuden amerikkalaissotilaan välitöntä lähettämistä Afganistaniin.
Myös Ranskan presidentin sähke 2.11. Karzaille on monimielinen ja sisältää sekä kätkettyä ja avointa kriittiikkiä Karzain toimia kohtaan. Ranskan presidentin mukaan Karzai sai kansaltaan vain ”laajaa tukea presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella”.

Presidentti Barak Obama on nyt oman maansa aseteollisuuden konsernien ja sotilasjohdon haukkojen terrorismin vastaisen taistelun nimissä suoritetun - virhearviointeihin ja kostoon perustuvan - Afganistanin miehityksen vanki.
Kun Yhdysvaltojen sotilasjohto päätti toimeenpanna ”The Operation Urgent Fury”- nimellä tunnetun brittiläiseen kansainyhteisöön kuuluvan Grenadan saarivaltion miehityksen 23.10.1983 klo 05.00, se päätti olla kertomatta miehityksestä etukäteen edes läheiselle NATO-liittolaiselleen brittihallitukselle.

Grenadan miehitys vuonna 1983 oli USA:n armeijan ja laivaston suurin sotilasoperaatio Vietnamin sodan jälkeen. YK tuomitsi USA:n Grenadan laittoman miehityksen äänin 108-9.

Syyskuun 11. päivänä 2001 joukko USA:n liittolaismaan, Saudi-Arabian, kansalaisia suunnitteli ja toteutti itsemurhaiskuja eri kohteisiin Yhdysvalloissa. Terrori-iskujen provosoimana USAn sotilasjohto päätti julistaa sotatilan ja aloitti maailmanlaajuisen sodan ja ristiretken terrorismia vastaan ”tarkoitus pyhittää keinot”-ideologiallaan.

Martti Pelho