Torstai 27.6.2019

”Elämme huonossa tilanteessa” – Suomen verotuksessa paljon parannettavaa

Luotu: 
5.6.2013 18:47
  • Kuva: Linda Pelkonen / Uusi Suomi
    Kuva
    VATT:n tutkimuspäällikkö Seppo Kari kertoi tänään medialle, mikä Suomen verojärjestelmässä on vikana.

Faktakulma

Yhteisöveroa maksavat Suomessa yhteisöt, kuten osakeyhtiöt, osuuskunnat, liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt.

Suomen veropolitiikka on mennyt 10 viime vuoden aikana huonompaan suuntaan, kertoo Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n tutkimusjohtaja Seppo Kari.

–Se on muuttunut tempoilevaksi ja epäjohdonmukaiseksi, Kari sanoi uuden tutkimusraportin julkistamistilaisuudessa Helsingissä tänään keskiviikkona.

–Veropäätösten vaikutusten arviot tulevat usein vasta linjauksen jälkeen, hän toteaa.

Hyvän veropolitiikan periaatteet –raportissa tarkastellaan Suomen verojärjestelmää useasta eri näkökulmasta.

–Suomen verojärjestelmä on vanhanaikainen ja siinä on paljon parantamisen varaa, VATT linjaa.

Raportin mukaan julkisessa keskustelussa pidetään tärkeänä, että myös yritykset kantavat osuutensa julkisten palveluiden rahoittamisessa. Asia ei kuitenkaan ole Karin mukaan niin yksinkertainen.

–Verot siirtyvät kuitenkin aina kotitalouksien maksettaviksi riippumatta siitä kuka veron on tilittänyt, Kari sanoo.

–Tutkimusten mukaan esimerkiksi yhteisöveron kantavat nykyoloissa pitkälti työntekijät, hän lisää.

Ongelma asumisessa: verotus vaikuttaa valintoihin

VATT ehdottaa luopumista asuntojen varainsiirtoverosta.

Tutkimuslaitoksen mukaan nykyinen asumiseen kohdistuva verotus ohjaa valitsemaan omistusasumisen vuokra-asumisen sijaan ja vähentää halukkuutta asunnon vaihtamiseen.

–Käytännössä tämä johtaa tilanteeseen, jossa ihmiset asuvat erilaisissa asunnoissa ja eri sijainneissa, kuin missä heidän kannattaisi, Kari sanoo.

Hänen mukaansa ei ole mitään tieteellistä todistusta siitä, että ihmisiä pitäisi kannustaa omistusasumiseen.

–Silti Suomessa asunnon ostamiseen kannustetaan, hän ihmettelee.

Kiistelty ruuan hintaa nostava ehdotus: ”Hyvä”

Valtiovarainministeriön kiistelty ehdotus arvonlisäverokannan yhtenäistämisestä olisi VATT:n mukaan hyvä suunnitelma.

–Arvonlisävero on hyvä veromuoto, koska se toimii neutraalisti kotitalouksien ja yritysten kulutusvalinnoissa, Kari kertoo.

Uudistus nostaisi esimerkiksi ruuan hintaa noin 8-12 prosenttia.

Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Heikki Juutinen tyrmäsi verouudistuksen maanantaina. Hän uskoo, että se johtaisi halvempien eli epäterveellisempien ja ulkomaisten ruokien kulutuksen lisääntymiseen.

–Arvonlisäveron nosto rankaisisi kotimaista tuotantoa ja sitä kautta kotimaista työvoimaa, Juutinen sanoi Uudelle Suomelle.

Lisäksi epäterveellisen ruuan suosiminen näkyisi kansalaisten terveydessä.

VATT on eri mieltä.

–En näe tätä kehityskulkua ilmeiseksi, Kari kommentoi Juutisen argumentteja.

Myöskään VTT:n tutkija Tuomas Kosonen ei näe, että uudistus muuttaisi ihmisten ostokäyttäytymistä.

–Ei ole varmaa tietoa tai empiiristä näyttöä siitä, että kuluttajat reagoisivat näin, Kosonen sanoo.

Mitä Suomi voi tehdä veroparatiiseille? ”Elämme siirtymävaihetta”

Ongelmia Suomelle aiheuttaa Karin mukaan yhteisövero, joka kannustaa yrityksiä siirtämään varojaan niin sanottuihin veroparatiiseihin.

Kansainvälisten konsernien verotus perustuu niin sanotulle lähdemaaperiaatteelle, jonka mukaan yhteisövero maksetaan lähtökohtaisesti siihen maahan, jossa voitto on syntynyt.

–Lähdemaaperiaatteen globaali soveltaminen kannustaa yrityksiä siirtämään varojaan ja toimintaansa kevyen verotuksen maihin ja valtioita alentamaan yhteisöverokantojaan, Kari sanoo.

–Se on karusti sanottu, mutta se on fakta, että tämä kansainvälinen veromalli ei ole ollenkaan suunniteltu globaaliin toimintaympäristöön, hän lisää.

Monet maat ovat tajunneet, että niiden kannattaa pitää verotuksensa taso alhaalla. Tämä aiheuttaa ongelmia korkeamman verotuksen maille.

Karin mukaan korkean verotuksen maiden yhteisöverotus on laskenut jo 15 vuoden ajan.

–Jollei kansainvälisessä verokoordinaatiossa löydetä korvaavaa periaatetta, kannusteet voivat johtaa jopa yhteisöverokantojen häviämiseen, hän sanoo.

Nyt mailla on Karin mukaan edessä korvaavien verotulojen etsiminen.

–Nyt on käynnissä siirtymävaihe. 20 vuoden jatkuva liukuma on näkyvissä tilastoista, hän sanoo.

Suomen pitäisi Karin mielestä nyt kehittää joku strategia yhteisöveron muutokseen sopeutumiseksi.

–Kansainvälisessä järjestelmässä on nyt voimakkaat kannustimet ajaa yhteisöveroja alas, hän sanoo.

Ratkaisuja Suomen tilanteessa voisivat Karin mukaan olla veropohjan laajentaminen, verovähennysten rajoittaminen ja uusien asioiden tuominen tuodaan verotuksen piiriin muita asioita.

Yksi vaihtoehto olisi tuoda yhteisöveroa lähemmäs muiden maiden kehitystä.

–Elämme huonossa tilanteessa. Yhtään täysin toimivaa ratkaisuehdotusta ei ole olemassa, hän sanoo.

Pääkandidaatti ratkaisuksi voisi hänen mielestään olla yhteisöveron laskeminen.

–Verokantoja voitaisiin koordinoida muiden maiden kanssa eli maat sitoutuisi soveltamaan yhteisesti sovittuja yhteisöverokantoja, Kari sanoo.

Hän myöntää, että se kuulostaa mahdottomalta, eikä asiaa ole ehdotettu 1990-luvun jälkeen.

–Se olisi kuitenkin mahdollinen ja hyvä vaihtoehto. Se vähentäisi verosuunnittelua, Kari toteaa.

Faktakulma

Yhteisöveroa maksavat Suomessa yhteisöt, kuten osakeyhtiöt, osuuskunnat, liikelaitokset, julkisyhteisöt, yhdistykset, laitokset, säätiöt ja asunto-osakeyhtiöt.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo Kalliokoski

Aloitetaan nyt se koordinointi siitä, että ruoan alv on yleiseurooppalainen 6%, eikä 22 tämän herran ohjeiden mukaan.

Koko veropohja on kohta siirretty Cayman-saarille. Mutta kyllä alv:n korotuksella tapetaan viimeinenkin pieni liikunta kotimarkkinoilla.

Arto Heikinaro

Valtion virkamiehet kun suunnittelee, niin ei tule mieleen supistaa Suomen maailman suurinta julkista sektoria (suhteessa asukaslukuun). Suomessa on 770000 työntekijää valtion ja kuntien palveluksessa ( Tilastokeskus). Tähän pitää laskea vielä julkisyhteisöt kuten YLE, Veikkaus yms. julkisin varoin ja lakien tukemat monopolit.

Ruotsissa on muuten 640000 työntekijää valtion ja kuntien palveluksessa (Tilastokeskus, Statskontoret) ja ruotsin väliluku on tuplasti suurempi eli 9,6 miljoonaa.

Eli voisimme ensi alkuun vähentää valtion ja kuntien työntekijöitä vaikkapa 130000 henkilöllä. Näin säästyisi heti 6 miljardia euroa järkeviin tarkoituksiin ja vapautuisi 130000 "osaajaa" yksityisen sektorin työvoimapulaa helpottamaan.

MOT

Jorma Pallasvirta

Jos olen ymmärtänyt oikein, niin Suomen BKT:n sisällytetään valtion ja kuntien virkamiesten ja polittisessa asemassa olevien tuottama "lisäarvo". Jotenkin aina vaivaa se seikka, että tuo lisäarvo tuotetaan verotuksella. Eli yhteiskunnalle tuloa tuottamattomat tahot ohjaavat yrittäjien ja palkansaajien rahankeruuta valtiolle. Toivottavasti heillä on korkea ammattietiikka ja -taito tehdä ratkaisuja yhteiskuntamme ylläpitämiseksi.

Suomi on nyt Euroryhmässä, miksi Suomen Pankki ei ole vähentänyt henkilöstötarvettaan tai Ulkoministeriö tai Eduskunta hallintokoneistoaan jne? Yle on oma lukunsa - kukaan ei kykene valvomaaan laatua eikä asetamaan tulostavoitteita!

Matti Koponen

Hyvä Kaarlo! Olet niin oikeassa. Itse asiassa olet vähän väärässä, Suomessa on vielä vähemmän todellisia verokassan kerryttäjiä...

Suomessa on veronmaksajia n. 1,6 miljoonaa, näistä on vain 1/3 - 1/2 yksityisellä sektorilla. Siis pahimmillaan verokassaa kerryttää oikesti vain n. 400 000 - 500 000 suomalaista palkansaajaa. Näiden verotuloista rahoitetaan koko höskä. Kauhistuttavaa.

Suomessa virastoja ja virkamiehiä tulee koko ajan vain lisää. Julkisen sektorin palkat ovat KORKEAMMAT kuin yksityisellä sektorilla (miten tämä on edes mahdollista?). Virastot haalivat itselleen lisää työtä, resursseja (l. rahoitusta) kuin viimeistä päivää... Ei ole hyvä.

Absurdeja esimerkkejä on hulvattomasti. Esimerkiksi KELAn palveluksessa on yli 600 IT-alan erikoisosaajaa. Siis mitäh? Mikä olikaan KELAn toimiala? Itella ei maksa arvonlisäveroa? Täh? Monopolifirma, joka myy Marimekon kasseja? Wtf?!

Meno on sairasta. Se mitä todellakin tulisi tehdä on
- supistaa julkista sektoria, vähentää virastoja ja virkamiehiä rajusti ja isolla suuttimella (niinkuin aikuisten oikeesti)
- lisätä ihmisten vapautta ja vastuuta
- vähentää julkisen sektorin puuttumista, säännöstelyä, tukiaisia yms.

Joachim Seetaucher

Tempoilevaa veropolitiikka toden totta on. Milloin alennetaan alkoholiveroa, milloin nostetaan. Milloin alennetaan ruoan ALV:ta, milloin nostetaan. Milloin alennetaan tuloveroa ja milloin nostetaan, j.n.e. Ja kaikki tämä perättäisinä vuosina sillä perusteella, että asialla on "pitkän tähtäimen positiivista vaikutusta".

Mikko Paavola

Uusi veroluontoinen tulo valtiolle voitaisiin säätää eli sakko niille jotka Suomessa kulkevat PAKKASELLA ILMAN PÄÄHINETTÄ. Sopiva sakko olisi 50 euroa. Pakkanen on todettavissa kaikkialla tienpäällä joten - näin säästettäisiin terveysmenoja - sitten 30-40 vuoden päästä kun alkaa repiä ohimoja ja nuoruuden kylmyys - tyhmyys - vaivata vanhana.
Tupakoitsijoitakaan ei olisi jos he kuolisivat 5-6 vuoden tupakoinnin jälkeen.

ulf fallenius

Voisiko edes joskus ajatella verotuksen selbvää alentamista kautta linjan että saataisiin talouden rattaat pyörimään.Sehän on jo nähty että korotukset pysäyttää talouskasvun olemattomiin.Olen samaa mieltä että Suomen verotus on vanhentunutta maailmaa mutta eri mieltä muutoskeinoista varsinkin jos korotuksista puhutaan.Jos verotus kohtuullista niin raha ei karkaa veroparatiiseihin vaan pysyy kotimaassa sekin olisi jo jotain.

Kaarle Akkanen

Kuvastaa hyvin "sateenkaari-hallituksen" aikaansaannoksia. Omat toimet ovat; souda ja huopaa? Mieluusti mennään ulkopuolisten selän taakse. Aivan kuin itse emme voisi tehdä mitään!? Me voimme jos haluamme (pystymme)! Pelkään, että tämä hallituskokoonpano ei siihen kykene.

Ossi Väänänen

Meillä on jumalattomasti virkamiehiä, mutta kun joku päätös pitää tehdä kysytään neuvoa ulkopuoliselta konsultilta. Taitaa jotkut olla väärässä työpaikassa, jos ei osaa niin annetaan hänelle työ jonka hän osaa(jos sellainen löytyy).

Osmo Marttila

Suomen veropolitiikka menee kokoajan väärään suuntaan siirtämällä verorasitetta rikkaimmilta köyhimmille.

Asuntojen varainsiirtoverosta luopuminen siirtäisi entisestään varorasitetta rikkaimmilta, joilla on varaa omistusasuntoon köyhimmille, joiden on pakko asua vuokralla maksamassa asuntoa toisen omaisuudeksi.

Ruoan hintaa nostava veromuutos +10% koskettaa vain köyhimpiä, joiden rahat menevät jo nyt kaikki asumiseen ja ruokaan eikä riitä mihinkään muuhun. Tämä johtaisi vain siihen että köyhät joutuisivat syömään entistäkin huonompaa ja epäterveellisempää ruokaa, mikä johtaa sairastumisiin ja ennenaikaisiin kuolemiin. Sekö on tarkoituskin?

Mitäkö Suomi voi tehdä veroparatiiseille? No alotaa lähimmästä veroparatiisista, eli Suomesta.

" Sijoitustoimintaan liittyvän lainsäädännön mahdollistama sijoitusten nimettömyys (hallintarekisteri) tekee Suomesta veroparatiisivaltion, joka ei voi valvoa omia verovelvollisiaan eikä pysty antamaan tietoja muiden maiden viranomaisille. "
- Eduskunnan selvitys Suomen harmaasta taloudesta vuodelta 2010.

www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/trip?${BASE}=erekj&${HTML}=akxpdf&${SNHTML}=akxeiloydy&tunniste=TRVJ+1/2010