Lauantai 20.7.2019

Yrittäjät haluavat eroon lomarahasta – ”Kivaahan se oli, mutta millä perusteella?”

Luotu: 
17.7.2013 16:07
  • Kuva: Uusi Suomi / Maija Vehviläinen
    Kuva
    Heidi Vulkon mielestä lomaraha on työntekijälle kannustin.
  • Kuva: Uusi Suomi / Maija Vehviläinen
    Kuva
    Jörgen Palmgren ottaa lomakorvauksen mieluiten vapaana.
  • Kuva: Uusi Suomi / Maija Vehviläinen
    Kuva
    Helena Vidgren on pärjännyt jo kymmenen vuotta hyvin ilman erillistä lomarahaa.
|

Luonnontieteellisen museon tietotekniikkapäällikkö Jörgen Palmgren on juuri palannut lomalta töihin.

Lomaa Palmgrenilla oli komeat kuusi viikkoa. Rusketus ja leveä hymy ovat yhä tallella.

– Olen viimeiset 15 vuotta yrittänyt vaihtaa lomarahat vapaiksi. Yleensä se on onnistunut, Helsingin keskustassa kävellyt Palmgren sanoo.

Nykyinen työnantaja Helsingin yliopisto saa Palmgrenilta kiitosta siitä, että lomarahat on voinut vaihtaa joustavasti vapaiksi.

Suomen yrittäjien toimitusjohtaja Jussi Järventaus sanoi tänään Porin Suomi Areenalla, että lomarahoista pitäisi luopua kokonaan yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi.

Järventauksen mukaan yritykset maksavat ”tekemättömästä työstä”, sillä lomarahaa maksetaan loma-ajalta, jolloin työntekijä ei ole työnantajan käytettävissä.

Helsingin keskustassa lomapäivää viettänyt Heidi Vulkko on täysin eri mieltä. 

Hänen mielestään lomarahat ansaitaan vuoden aikana kertyneinä työpäivinä. Lisäksi niiden saaminen tuntuu yksinkertaisesti hyvältä, vähän niin kuin saisi ylimääräisen kiitoksen tehdystä työstä.

Vulkon mielestä lomaraha on kannustin, josta ei pitäisi luopua.

– Minulla ei ole mitään muita ylimääräisiä kannustimia, ravintola-alalla työskentelevä Vulkko sanoo. 

"Kivaahan sen saaminen oli, mutta en ihan näe, millä perusteella sitä pitäisi maksaa"

Vulkko seuralaisineen on sitä mieltä, että lomaraha pitää myös työmotivaatiota yllä. Vulkon mukaan lomarahojen poistuminen vaikuttaisi työmotivaation lisäksi lomasuunnitelmiin. Todennäköisesti lomabudjettia pitäisi karsia.

Jörgen Palmgrenilla, joka vaihtaa rahan mieluiten vapaa-aikaan, lomarahojen poistuminen vaikuttaisi sen sijaan ajankäyttöön lomalla.

Palmgren huomauttaa, että lomaraha on vakiintunut osa Suomen palkkajärjestelmää. Sen maksaminen alkoi 1970-luvulla.

– Olen käsittänyt, että se on monelle tärkeä. Se on niin syvällä työelämän rakenteessa, että en näe sen olevan korvausta tekemättömästä työstä, Palmgren sanoo.

Hän kuitenkin myöntää, että myös vakiintuneista korvauksista on välillä hyvä keskustella kriittisesti.

Lomaraha ei ole Suomessa lakisääteinen etu, vaan se perustuu työehtosopimuksiin. Se on kuitenkin vakiintunut useimmille aloille. 

Helena Vidgren kertoo olleensa viimeiset kymmenen vuotta töissä ilman lomarahaa. Vidgren työskentelee lehtorina ammattikorkeakoulussa. 

Hän pohtii pitkään, mitä mieltä on Suomen yrittäjien ehdotuksesta.

– Kivaahan sen [lomarahan] saaminen oli, mutta en ihan näe, millä perusteella sitä pitäisi maksaa, Vidgren toteaa.

Vidgrenin mukaan hänen kuukausipalkkansa vastaavasti nousi, kun lomarahasta luovuttiin, joten periaatteessa lomallakin rahaa on käytettävissä samalla tavalla kuin ennen. Hän ei oikein osaa kaivata lomarahaa.

Toisaalta palkan päälle maksettava etu tuntuu aina jotenkin paremmalta.

– Se oli tavallaan työnantajalta arvostuksen osoitus tehdystä työstä, Vidgren sanoo.

Lomarahaa eli lomaltapaluurahaa alettiin alunperin maksaa metalliliiton työntekijöille näiden pitkän lakon jälkeen vuonna 1971.

Tarkoituksena oli toisaalta turvata taloudellisesti työntekijöiden lomanvietto, toisaalta varmistaa työntekijöiden paluu työpaikoille. 1970-luvulla ei ollut tavatonta, että työntekijät hakeutuivat loman aikana Ruotsiin töihin.

Pitäisikö lomarahan maksamisesta luopua?

4150 ääntä annettu
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Mark Andersson

Tottakai siitä pitäisi luopua ja siirtää kaikki muutkin ylimääräiset palkanlisukkeet sellaisenaan peruspalkkaan...

Tuo Järventauksen puhe siitä, että lomaraha maksettaisiin "tekemättömästä työstä" on vihonviimeistä talousfundamentalisti- diipadaapaa, joka ei mene läpi kuin hölmöläisille.

Simo Perttula

Täällä keskustelevat henkilöt ovat nuoria poikasia. Samoin kaikki ministerit ym. päättäjät.
Lomaraha päätettiin ottaa aikanaan väliaikaiseen käyttöön. Sen oikea nimikin kertoi sen:Lomaltapaluuraha oli sen nimi. On vihdoin aika luopua siitä!

Antti Kettunen

Ohhoh. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja aikoo puuttua työehtosopimuksiin valtakunnallisesti. Vaikea kuvitella. Eikös se ollutkaan niin että paras tietämys näistä asioista on siellä liittotasolla, eikö nämä pitäisi hoitaa siellä?

Jos Järventaukselta kysytään ihmisten varmaan pitäisi maksaa siitä hyvästä että hyvä yrittäjä täysin omaa etuaan ajattelematta suostuu järjestämään mielekästä työtä! 1000e/kk yrittäjälle näppiin kun noinkin epäitsekästä toimintaa harrastaa.

Voi ristus näitä pukumiesten avautumisia.

Jari-Pekka Vuorela

Tuo 1970-luvun alun "lomaltapaluuraha" oli vain muodollinen perustelu sille, että Suomessakin ruvettiin noudattamaan sivistysmaille tyypillistä 13 kuukauden vuosipalkkaa.

Ei siitä ole syytä luopua niissä harvinaisissa tapauksissa, joissa peräti vuoden mittaisia työsuhteita ja jonkinlaisia vuosilomia vielä on olemassa.

Jaakko Oksa

Lomaraha on faktisesti osa palkkaa.

Kuka tahansa työntekijä voisi varmaan olla aivan hyvin olla ilman lomarahaa jos se siirrettäisiin osaksi kuukaisipalkkaa.

Tämähän Suomen Yrittäjien toimitusjohtajalla varmaan oli mielessä? Eihän hän ole niin tyhmä että vakavissaan ehdottaisi yleistä palkanalennuista, eihän?

Johan Von

Ainoa vika tässä on, että se unohtuu seuraavissa palkkaneuvotteluissa. Minulla on kokemusta, että kaikki lisät jotka sisältyvät palkaan unohtuvat varsin pian. Siksi yrimääräisiä lisiä jotka tulevat jostain muusta kuin palkasta. ei milloinkaan saisi liittää palkkaan. Minulla siitä on kokemusta 49 työvuoden ajalta. Ei tullut ihan 50 vuotta.

Jouko Heyno

Niin se historia vaan unohtuu, "työnantajilta". Lomaraha ja lomaltapaluuraha olivat molemmat alunperin STK:n ideoita työntekijöiden sitouttamiseksi työnantajaan. Nyt siitä sitten pitäisi luopua, kun kukaan ei enää halua työntekijöitä sitouttaa mihinkään.

Kaikkea ei saa. "Työnantajakaan".

Aki Terentjeff

Mites yrittäjät joilla ei ole lomia eikä paluurahoja, onko se oikein, niin onhan meillä riskit kannettavana taloudelliset ja se että jos palkkaat jonkun.
Pidämme kuitenkin Suomen pystyssä tuotteliaalla työllä ja emme ole taakkana yhteiskunnalle missään määrin.

Johan Von

Työllään myös työntekijät pitävät työnantajiaan elossa. Kuten palkkaan kuuluvilla lisillään. Ei työntekijät niitä tyhjästä saa vaikka työnantajien mielestä koko työntekijän palkkakin on liikaa.

ulf fallenius

Lomakorvauksen saa kaikki mutta monella alalla ei enään tunnetta lomarahaa ellikkä entistä paluurahaa eikä pekkasia niin ei sen erikoisempaa se luopuminen ei ole.Sehän on selvä että yritykset tulee maksamaan tulevaisuudessa tehdystä työstä mutta ei muusta.

Heikki Kananen

Kai se kuitenkin on niin, että yrittäjät/yritykset kaiken kustantavat. He maksavat työllistävyytensä kautta kaiken. Palkkojen maksu sisältää työntekijöiden ennakonpidätykset ja titenkin palkat, jolla työntekijät ostaa elantonsa veroineen. Samoin eläkeen kertymisen. Yritykset hoitaa myös arvonlisäverosta osansa. Näen, että ilman yrityksiä meilä ei ole palkkatuloja eikä liioin kerry veroja, joten kaikki satsaus yrittämiseen.

Matti Mottonen

Yritykset ovat tärkeitä ja yrittäminen tärkeää, ei kuitenkaan villakoiran ydin.

Arvonlisävero on läpikulkuerä, kulu vain verotonta toimintaa harjoittavalle. Sen pyörittäminen on yrityksen vaiva.

Muistetaan myös ettei ilman palkkatuloja ole ostajia niille yrityksille. Mitään ei ole ilman ihmistä ja hänen tarpeitaan. Ei kasvua, ei yrityksiä.

Voimme kaikki olla lopulta yrittäjiä, mutta ollaanko silloin takaisin vaihdantataloudessa, jossa yrittäjät vaihtelevat työsuorituksiaan?

Lomaraha sai työntekijän tulemaan takaisin töihin eikä menemään paremman tarjouksen perässä. Yrittäjäthän tekisivät saman. Tulisiko toimintaan liikaa epävarmuutta? Miten tehdä tarjous, jos tekijöistä ei ole tietoa tai joutuu aina neuvottelemaan alihankkijoiden kanssa? Mitä parempi kauppa, sitä enemmän voi kiristäää.
Ilmeisesti yrittäjillä ei ole huolta HYVÄN ja OSAAVAN työvoiman saannista - tai laadulla ei ole väliä.

Vai orjatalous voisi .... ratkaisu. Asunto-orjuus toimi aikansa, nyt se on liikkuvuuden este sekin.

Johan Von

Milloin työnantajat ovat yritystään ilman työntekijöitä eteenpäin vieneet. Tosin minä hetken kun yksinäni yritin. Olin työnantaja sekä työntekijä. Yritys sekin tominimi on. mutta 71 vuoden iän jälkee jouduin lopettamaan. Tyon tekijänä se oli edessä 66 vuotiaana. Kun vanha työantajani myi yrityksensä ja uusi omistaja sanoi vanhoja työntekijöitä irti. Kauniimmin kyllä( pyysi heitä lähtemään) .Otti kyllä nuorenpia tilalle. Mutta samaa tekemistä se on yrittäjänäkin. Tosin minulla oli verotus suuri eläkkeen vuoksi silloin.

Heikki Kananen

Kai se kuitenkin on niin, että yrittäjät/yritykset kaiken kustantavat. He maksavat työllistävyytensä kautta kaiken. Palkkojen maksu sisältää työntekijöiden ennakonpidätykset ja tietenkin palkat, jolla työntekijät ostaa elantonsa veroineen. Samoin eläkkeen kertymisen. Yritykset hoitaa myös arvonlisäverosta osansa. Näen, että ilman yrityksiä meillä ei ole palkkatuloja eikä liioin kerry veroja, joten kaikki satsaus yrittämiseen.

Artti niemelä

Tosin itseäni eläkeläisenä eivät enää mitkään lomarahat ja pekkaset lämmitä, mutta olen jyrkästi sitä mieltä, että mikä aikoinaan on saatu "taisteltua", on syytä säilyttää.
Lupaukset niiden palauttamiseksi olojen parannuttua ovat samaa luokkaa kuin on
tuo "väliaikanen" auton käyttömaksu!
Jospa siis aloitettaisiin tuo kiristäminen turhanpäiväisten pomojen palkkauksista!

Marja-Liisa Kalkela

Kun nyt yrittäjät haluavat säästöjä ja uudistuksi me veronmaksajat haluamme myös. Jos vihdoin nykyaikana poistettaisiin verovaroilla maksettavat lomittajat n.10 000 henkeä (n.300milj.) ja maatalousyritykset alkaisi vastata itse yrityksiensä henkilöstöstä myös lomien aikana.
Tuokin raha vanhustenhoitoon ja eläinten hyvinvointituki käsipareihin vanhusten hyvinvointi tueksi.

Harry Rönnberg

Lomaltapaluurahat keksittiin jotta porukka ei käyttäisi kesälomaa vaihtaakseen työpaikkaa kun metallialalla oli nostetta ja oli pulaa metallialan työvoimasta. Mutta sitten tästä väliaikaisesta tuli palkkaneuvottelujen kautta "pysyvä etu", ja toisetkin liitot saivat samaa etua.
Nyt ollaan kivasti työnantajapuolella unohtamassa että nämä "lomaltapaluurahat" ja "pekkaspäivät" ovat tänään vain toisessa muodossa maksettua palkkankorotusta.
Kyllähän tällaisiesta voisi luopua kunhan varsinainen palkka nousisi vastaava määrä.

Pekka Tanskanen

Siitä vain lomaltapaluuraha ja pekkaset pois mutta vastapainoksi ALV pois.

Silloin kaikki olisi yhtäkkiä niin paljon halvempaa, ettei lomaltapaluurahojen puuttuminen tuntuisi missään kun rahaa jäisi silti vuositasolla käteen enemmän kuin ennen.

Ai niin mutta mistä tällainen läntti kuin Suomi saisi sitten verotuloja? Mittasuhteiltaan vertailuksi Yhdysvalloissa New Yorkin kaupungin (NYC) väkiluku on 8,3 miljoonaa.

Tyhjästä on huono nyhjäistä.

Irja Laamanen

Lomaraha tai 13. kuukauden palkka vaihtelee maittain. Kun googlasin tuon 13 kuukauden palkan niin löytyi kaikenlaista mielenkiintoista. Joissakin maissa kokonainen kuukauden palkka, täällähän se ns. lomaraha on vain osa kuukausiansiosta. Jossakin ylimääräinen maksu tehdään joulukuussa. Kiinnostavaa oli se, että usein tästä ekstrasta luopumisesta aletaan puhua, kun maksun aika lähestyy.
Makusta on luovuttu Kreikassa, Portugalissa ja osittain Unkarissa. Onko Suomella tällainen tie edessä eli näiden velkaantuneimpien maiden malliinko mennään vai sittenkin yksinkertaisesti työnantajien, joiden on kaiken aikaa parannettava tuloksentekoa? Eikö valtio hyödy myös tästä pienestä palkan lisästä, jota maksetaan työtä tekeville, siis niille jotka ovat työpaikan saaneet? Niille ei makseta maailmalla, jotka eivät tee kokonaista työaikaa. Tämähän on laajempi kysymys kuin vain työnantajakysymys. Vastaan tulee lakikin jne.

Matti Mustonen

On hyvä että edes yrittäjäjärjestö pitää pk sektorin puolta EK on jo ajat sitten muuttunut lähinnä vuorineuvosten ja kv suuryritysten leikkikehäksi, jossa työntekijäärjestöt saavat lähes mitä tekstimuutoksia tahansa läpi.
Ja politiikot vain kehittävät lainsäädäntöä yhä hullumpaan suuntaan (YT lait, sairasloma säännökset yms.).

Pekka Tarvainen

Nämä lomaltapaluurahat ja pekkaset ovat tärkeitä lähinnä työntekijäportaalle, keskijohto, väliportaat ja ylin johto sekä erilaiset konsultit voisivat nistä varmaan luopua.

Mutta ongelmana on se, että työn hintaa halutaan kilpailuttaa lähinnä työntekijöiden piirissä. Ammattimies saa 2500-2900 brutto kuussa, hanslankari 2000, ja he toteuttavat suunnittelijoiden, tarkastajien, arkkitehtien ja projektijohtajien (4000++/kk) kaikki toiveet riippumatta siitä, miten vaikeita ne ovat tehdä. Siivooja 1800/kk korjaa sotkut, jotta työmaa pyörii päivästä toiseen.

Työn hinta työntekijätasolla on jo kilpailutettu, nyt pitäisi päästä eteenpäin noihin alle kuuden tuhannen ansioihin? Sitä suurempiin ei liene syytä kajota, paitsi normaalit korotukset.

Missä kohtaa koet työn hinnan liian kalliiksi?

Jani Palomäki

Taitaa olla mahdotonta vain "luopua" lomarahoista. Lomarahan siirtäminen osaksi kuukausipalkaa voisi hyvinkin olla mahdollista. Se tasoittaisi yrityksen kassan vaihtelua, kun hiljaisen kesän päälle ei tarvitsisi maksaa enää isoa lomarahaerää. Toisaalta monilla aloilla/yrityksissä huonompina aikoina lomarahat on muutettu vapaiksi, jolloin se on tuonut kivutonta joustoa tilanteeseen. Jos lomarahasta ei luovuta, sen maksun voisi jakaa vaikka kesälle ja joulukuulle. Mukavasti buustaisi lomakauden lisäksi sitten myös joulukauppaa. Luulisi yrittäjienkin siitä pitävän.

Joku kommentoi, että erä sovittiin aikoinaan väliaikaiseksi ratkaisuksi ja siitä voisi sen perusteella luopua. Niinhän autoverokin 50-luvulla taidettiin säätää väliaikaiseksi.

Kalevi Hautala

MInulla hyvä esimerkki Saksasta ja yrittäjästä. Viime itsenäisyyden aikana oli Berliinissä viikon. Kävin paikallisessa Lidlissä osatamassa miesten aluspaitapakkauksen hintaan 3, 75 €, pakkaus sisälsi kaksi miesten aluspaitaa. Tammikuussa sama pakkaus tuli Suomessa Lidliin, hintaan 5,25 €. Ei pitäisi Suomessa yrittäjien valittaa, kun tilastojen mukaan työvoimakustannukset alkavat olla molemmissa maissa samaa tasoa.

Mikko Lindberg

Pitää varmaan mennä todella syvälle, ennen kuin järki löytyy. Järventaus on siinä ihan oikeassa, että palkka pitää maksaa tehdystä työstä, ei tekemättömästä. Työnantajilla on aivan kohtuuttomasti kuluja, jotka eivät sinne kuulu. Uusin älyttömyys on, että työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa, kun tämä sairastuu lomalla. Sitten vielä loma siirtyy. Järki hoi. Tällä hetkellä työllistämiskulut ovat jo sillä tasolla, että kun työntekijä saa käteen euron, hänen tuottavuutensa pitää olla viisi euroa ilman yrityksen investointikuluja! Mitenköhän tämä toimii julkisella puolella...

Johan Von

Iso mies ei saa puhua p....a. Aivan tehdystä työstä myös siitä, etytä saaa sitä työtä. Samoin yrittäjän on tienattava niin, että hänkin elää kun sairastuu. Yritys on symbioosi missä on työnantaja ja tekijöitä. Siien osallistuu myös tuotteiden ostajat sekä verottaja. Jonka tehtävä on verottaa kumpiakin niin, että niillä voidaan selvitä muista asioista kuin siitä kiinteästä mitä yrityksessä tapahtuu. Eli siitä mitä valtio ja kunta antaa. Tämäkin kuuluu siihen. Se on aika monimutkainen juttu. Ei yritys eikä työntekijä ole vain se teetetään jotain tehdään ja nautitaan siitä saatu hyöty siihen kuuluu paljon muutakin ainakin suhteelisen sivistyneess yhteisössä. Tämä on se ero joka on kivikautisen ja nykyisen yhteisön välillä. Kivikautisessa yhteisössä oli se oikeassa joka oli voimakkain. Voimakkamman ei tarvinnut tehdä mitää hän vain ryösti toisilta mitä tarvitsi. Maailmallakin on aika pitkään näiin tehnyt ehkä toinen maaailmansota uhrellaa sivistyneille jotain opetti. Ei kuitenkaa läheskäään kaikille.

Lauri Viljanen

"palkka pitää maksaa tehdystä työstä" Hyvä periaate. Hivenen ihmetyttää miten ohueksi Järventauksen tilipussi jäisi, vai olisiko kuukausia ettei kertyisi mitään. Minä kun olen sen verran vanhanaikainen etten laske paskanpuhumista ja ruikuttamista työnteoksi.