Keskiviikko 16.1.2019

Tälle paikalle syntyy Suomen ensimmäinen ”jättimäinen” sähkövarasto?

Jaa artikkeli:
Luotu: 
5.8.2013 08:53

Energiayhtiöt Oulun Energia, Oulun Seudun Sähkö, Turku Energia ja Vantaan Energia suunnittelevat ”jättimäistä” sähkövarastoa ehtymässä olevan Pyhäsalmen kaivoksen tilalle.

Pyhäsalmen kaivoksen malmi ehtyy näillä näkymin vuonna 2019. Energiayhtiöt ja kaivosyhtiö Pyhäsalmi Mine Oy selvittävät parhaillaan kaivoksen soveltuvuutta säätövoimana käytettäväksi pumppuvoimalaitokseksi.

–Kaivoksella on pumppuvoimalan yläaltaaksi soveltuva, riittävän suuri avolouhos. Alustavan suunnitelman mukaan tarvittavat pystykuilu ja ala-allas voidaan louhia kaivoksen infrastruktuuria hyväksikäyttäen nykyiselle toimintatasolle, yhtiöt kertovat tiedotteessaan.

Yhtiöiden mukaan pumppuvoiman putouskorkeudeksi saataisiin näin ennätykselliset 1 400 metriä, jolloin tarvittavat virtaamat ja vesivarastot jäisivät kohtuullisen pieniksi.

Pyhäjärven kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Tikanmäki toivottaa sähkövaraston tervetulleeksi.

–Pumppuvoimala on mielenkiintoinen avaus ja tervetullut Pyhäjärvelle, Tikanmäki sanoo.

–Euroopan syvimpiin kuuluva Pyhäsalmen maanalainen kaivos ja sen infrastruktuuri tarjoavat valtavia mahdollisuuksia eikä niitä tule jättää kaivostoiminnan päätyttyä hyödyntämättä.

Yhtiöiden tiedotteen mukaan pumppuvoima on ”ainoa tunnettu kaupallisesti merkittävä sähkön varastointitekniikka”. Pumppuvoimalan on tarkoitus tuottaa nopeaa varavoimaa silloin, kun sähköverkossa on tehopula.

Euroopassa pumppuvoimaa on rakennettu jo yhteensä noin 44 500 megawattia lähes kaikissa muissa maissa paitsi Suomessa, yhtiöt kertovat.

Yritykset: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Juhani Putkinen

Pumppuvoimala on vanha keksintö.

Onko hanke kuitenkaan taloudellisesti kannattava Suomessa on erittäin tärkeä kysymys?

Jos se kannattaa ilman tukiaisia veronmaksajien pussista ja ilman syöttötariffeja, tms. niin siitä vaan tekemään.

Sillä tuotetun sähkön kokonaiskustannus pitäisi kuitenkin olla alempi kuin ydinvoimalla tuotetun sähkön kokonaiskustannus - että se kannattaisi rakentaa. Pelkästään typerän tuulivoiman auttaminen tuulettomina kausina ei ole järkevää kalliilla kustannuksella.

Eero M. J. Kauranen

Kysymys on voimalaitoksen kyvystä toimittaa nopeasti säätövoimaa. Juuri niinä kylminä talven hetkinä jolloin kulutus on suurta, varsinkin päiväsaikaan, tarvitaan kulutushuippuja varten lisää säätövoimaa, jotta kaikkea kulutushuippujen vaatimaa sähköenergiaa ei jouduttaisi ostamaan moninkertaiseen hintaan naapurimaista. Aurinko- ja tuulivoimalaitoksilla ei ole tällaista ominaisuutta: ne tuottavat mitä milloinkin, säätilasta riippuen. Eivätkä aurinkovoimalat tuota juuri mitään talven pakkasilla, kun kulutus on suurimmillaan. Kulutushuippujen aikana suuri määrä johdetaan voimalaan, jonka tuottama sähköenergia on suuri pienilläkin vesimäärillä, koska putouskorkeus on valtava: 1400 metriä. Vähäisen kulutuksen aikana vesi pumpataan takaisin vesialtaaseen, käyttäen senhetkistä halpaa sähköä.
Täysin maallikkona mieleeni tulee, että sähköntuotatantoa eniten rajoittava tekijä voi olla kaivoksen pohjalla olevan louhitun tilan rajallisuus. Ehkä sinne joudutaan lisää tilaa vedelle. Mutta kyllä voimalan suunnittelijat osaavat laskea tarpeelliset vesimäärät ja kuinka kannattava investointi voisi olla.