Keskiviikko 16.1.2019

Professori: Suomalaisten masennus on oikeasti työuupumusta

Jaa artikkeli:
Luotu: 
21.8.2013 15:17

Suuri osa suomalaisten nykyisestä masennuksesta liittyy työperäiseen uupumukseen ja työn ongelmiin, väittää Oulun yliopiston aate- ja oppihistorian professori Petteri Pietikäinen, joka on tutkinut myös psykologian ja psykiatrian historiaa.

Äskettäin Hulluuden historia -teoksen julkaissut Pietikäinen puhuu työuupumuksesta ammattiliitto JHL:n Motiivi-jäsenlehdessä.

Pietikäinen muistuttaa, että Suomessa työuupumuksen perusteella ei saa sairauslomaa.

– Väitän, että jopa nykyinen ihmisten masennus liittyy pitkälti työperäiseen uupumukseen ja ongelmiin. Miksi Hollannissa on työuupumusta mutta ei meillä? Hollannissa se on yleisimpiä diagnooseja, mutta Suomessa käytetään vastaavista oireista masennusta, Pietikäinen sanoo Motiiville.

”Meillä ei ole poliittisista syistä otettu käyttöön työuupumusta”

Pietikäinen arvelee, että Suomessa työuupumus-diagnoosia ei ole otettu käyttöön ”poliittisista syistä”.

– Silloin alettaisiin puhua työympäristöstä ja rakenteista enemmän, Pietikäinen sanoo.

Pitkittyneen työstressin seurauksena kehittyvää työuupumusta ei Suomessa lueta sairaudeksi, mutta siihen liittyy riski sairastua muun muassa masennukseen ja unihäiriöihin, Terveyskirjasto kertoo. Suomessa työuupumus ei koskaan ole yksinään sairausloman peruste. Jotta sen perusteella voi saada sairauslomaa, täytyy oireiden täyttää masennuksen tai jonkin muun sairauden diagnostiset määritteet.

Suomalaisasiantuntijoilla on eriäviä mielipiteitä masennuksen ja työuupumuksen suhteesta.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Tuomas Sikander

Ei ihme, EK.n mielestähän työpaikat pitäisi muuttaa jonkinlaisiksi Kiinan kanssa palkalla kilpaileviksi työleireiksi ja työntekijöitä kohdella kuin navetan tuotantoeläimiä.
Ja kaikki globalisaation nimissä tietenkin, vaihtoehtoja ei matalan otsan takana ole.
;-)

Tiina Keskimäki

Työpaikkakiusaaminen on henkistä väkivaltaa, johon valvovalla viranomaisella ei ole tahtoa eikä toimivaltaa puuttua. Nekin asiakasaloitteiset selvityspyynnöt, joita työnantajien toimista tehdään, lakaistaan maton alle ja syyllistetään uhri leimaamalla hänet rettelöitsijäksi.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen (ESAVI) vuoden 2012 toimintaa koskevasta raportista lainattua:

"Havavaittavissa on myös, että häirintään vetoamista käytetään lyömäaseena työnantajaa kohtaan erilaisissa ristiriitatilanteissa. Myös uhkaa yhteydenotosta työsuojeluviranomaiseen tai asian viemistä julkisuuteen käytetään painostuskeinona tilanteissa, jossa työnantajan tekemä ratkaisu asiassa ei tyydytä työntekijää.
Työnantajaa halutaan rangaista, usein vielä työsuhteen päätyttyäkin ja yritetään saada viranomainen toimimaan tässä välikätenä."

http://www.tyosuojelu.fi/upload/paw9q2s5.pdf

Eeva Liisa Billhardt

Pietikäinen arvelee, että Suomessa työuupumus-diagnoosia ei ole otettu käyttöön ”poliittisista syistä”.

– Silloin alettaisiin puhua työympäristöstä ja rakenteista enemmän, Pietikäinen sanoo.

Kiusaamisen voi jokainen ymmärtää aiheuttavan toiselle ihmiselle tunne-elämän loukkauksen ja pahimmillaan johtavan joko sielulliseen tai ruumiilliseen sairastumi-seen. Mutta myös työn epäeettisyys ,mitä esiintyy paljon hoitotyössä aiheuttaa työuupumusta.
Työuupumusta, joka alkaa unihäiriöillä esiintyy toisaalta paljon tietokoneilla työs-kentelevillä. Kummallista että Suomessa ei haluta myöntää sitä että tietokone sairastuttaa.

Oletankohan vain että Hollannissa on myös tietokoneiden sairastuttava vaikutus on havaittu ja tunnustettu ja ainut keino on silloin hoitaa sitä mahdollisemman varhai-sessa vaiheessa ja joissakin tapauksissa se vaatii uudelleen kouluttautumista.

Silmiinpistävä saksalaisessa sairausvakuutusasioissa taas on jako sielulliset sairaudet ja fyysiset sairaudet, jolloin masennus kuuluu tietenkin ensimmäisiin ja silloin voi myös tehdä sen yksioikoisen päätelmän että koska sielu on tunne-elämänkeskus, toisen ihmisen tunteiden toistuva loukkaaminen johtaa pitkittyessään masen-nukseen.

Matti Auer

Työuupumuksen ja masennuksen takia keskimäärin naiset hamuavat lääkkeitä ja miehet alkoholia. Tämän on tavallinen kansa aina jokseenkin tiennyt ja nyt eliitille se tulee uutena uutisena ja pääsee valtalehtien sivuille. Hurraa maalaisjärki.

Jouni Minkkinen

Elikkä yksinkertaistettuna sama asia. Kohdellaan muita ihmisiä kuten haluaisimme itseämme kohdeltavan ja annetaan vastuu omista tekemisitämme.

Homma pätee kautta koko linjan aina rasvatuubin aukaisijan apupojan juoksupojasta aina itse pääpiruun.

Mark Andersson

Homma pätee teoriassa, muttei toimi käytännössä.

Ja juuri siksi "vapaa" markkinatalous ei toimi kuin paperilla. Tai niiden kohdalla, joilla se "vapaus" on muiden kustannuksella.

Ja ihan samasta syystä sosialismikin toimii - paperilla.

Mikko Ahonen

Jos se masennus johtuu työperäisestä uupumuksesta, niin mikähän siinä työympäristössä on iso kuormitustekijä?

- MASTO-projektissa Sosiaali- ja terveysministeriö tehokkaasti unohti yhden keskeisen kuormitustekijän - mobiiliteknologiat:

http://mikkoahonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/98455-miksi-masto-projekti-v...

- Burn-out, selitysmalli Saksasta niiden nopeaan kasvuun:

http://tinyurl.com/burn-out-mobile

- Meillä on kohta todella paljon nuoria aikuisia sairaseläkkeellä:

http://tinyurl.com/RNCNIRP

Koska asioista alettaisiin puhumaan niiden oikealla nimellä ja työympäristöistä oikeasti tehtäisiin terveellisiä?

Sami Huttunen

Ei se elämä voi millekään maistua jos ei sitä ole, ja voiko sanoa että sitä on jos kaikki hereillä oleva aika käytetään toisten tavoitteiden toteuttamiseen? Työnteossa ei sinällään mitään vikaa, paitsi jos se on yksilön kannalta katsottuna väärää työtä. Tähän kannattaa tutustua jos oman tahdon selkeyttäminen kuulostaa oman tahdon mukaiselta tavoitteelta: http://www.alkuajatus.org