Sunnuntai 22.7.2018

Tulevaisuuden ammatit: Näillä taidoilla riittää kysyntää Suomessa

Jaa artikkeli:
Luotu: 
2.10.2013 20:38
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Tutkija Katariina Nilsson Hakkala kertoi millä aloilla riittää töitä.

Suomessa on monia ammatteja, joissa riittää töitä jatkossakin, kertoi Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen VATT:n erikoistutkija Katariina Nilsson Hakkala VATT-seminaarissa tänään tiistaina.

Hän mainitsee esimerkiksi asiantuntijan, kokin, lääkärin, insinöörin, autonkorjaajan, opettajan, siivoajan ja rekkakuskin työt.

Suomen työmarkkinat ovat olleen Nilsson Hakkalan mukaan viimeiset kuusi vuosikymmentä rakennemuutoksessa. Syinä ovat etenkin teknologian kehitys ja kansainvälinen kauppa.

Nilsson Hakkalan mukaan töitä, joita ihmiset tekevät paremmin kuin tietokoneet, on vaikea korvata.

Hän jakaa nämä työt kolmeen ryhmään: asiantuntija-ajattelua vaativat työt, inhimillistä vuorovaikutusta sisältävät työt ja fyysiset ei-rutiinityöt.

–Ensimmäiseen ryhmään kuuluu korkeasti koulutettuja kuten lääkäreitä, insinöörejä ja asiantuntijoita. Myös kokin tehtävät ovat asiantuntijatehtäviä. Hänen täytyy käyttää luovuutta ja tietää minkälainen prosessi ruoanlaitto on, Nilsson Hakkala sanoi.

Kaikkiin asiantuntijatehtäviin ei hänen mukaansa kuitenkaan tarvita korkeaa koulutusta. Esimerkiksi auton korjaaminen on monimutkainen prosessi, johon tarvitaan asiantuntijuutta.

–Toinen osaaminen mitä kysytään tulevaisuudessakin on inhmillinen vuorovaikutus, Nilsson Hakkala sanoi.

Tähän ryhmään kuuluu esimerkiksi työnjohtajia, joiden pitää motivoida työntekijöitä ja antaa ohjeita ja opettajat, jotka välittävät tietoa, sekä tarjoilijat, jotka ottavat vastaan tilauksia.

–Kolmas ryhmä on fyysiset ei-rutiinityöntekijät. Näitä ovat esimerkiksi rekan kuljettaja, siivoajat, Nilsson Hakkala sanoi.

Monissa töissä yksittäisiä tehtäviä voidaan siirtää tietokoneille tai ulkomaille, mutta esimerkiksi kielitaidon hallintaa ja kokonaisuuksien hallintaa ei voi ulkoistaa, Nilsson Hakkala korosti.

Hän arvioi, että kansainvälinen kauppa ja erikoistuminen kasvattavat mahdollisesti korkeakoulutettujen kysyntää. Lisäksi ikärakenteen muutos voimistuu, mikä kasvattaa hoito- ja terveyspalveluiden kysyntää.

Vuoden 1995 jälkeen keskipalkkaiset työt ovat selvästi vähentyneet, mutta alimmin palkatun kolmanneksen ja korkeimmin palkatun kolmanneksen työpaikat ovat lisääntyneet.

–Aika suuresta muutoksesta on kysymys, Nilsson Hakkala sanoi.

Korkeapalkkaisiin lasketaan Suomessa muiden muassa matemaattis-luonnontieteelliset, tekniikan ja liikealan erityisasiantuntijat kuten insinöörit.

Keskipalkkaisia ovat prosessityöntekijät, teollisuustuotteiden valmistajat ja kokoonpanijat, sekä asentajat ja korjaajat.

Matalapalkkaisimpaan kolmannekseen kuuluvat palvelu- ja suojelutyöntekijät.

Häviäviä töitä Suomessa ovat rutiininomaiset työtehtävät, jotka voidaan ohjelmoida tietokoneiden tehtäväksi. Häviäviin ammatteihin kuuluvat esimerkiksi teollisuuden työntekijät ja palvelualan työntekijät eli asiakaspalvelijat ja toimistotyöntekijät.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Joni Saarela

Seitsemän on muutoksen luku. Se on ajanjakso jolloin yleensä suuremmat elämänmuutokset tapahtuvat. Siinä mielessä oikein sopiva määrä tuohon tekstiin tuo seitsemän. En pannut merkille koko asiaa ennekuin mainitsit. Huvittavaa, Nilsson Hakala sitä, Nilsson Hakala tätä. Jäähän nimi ehkä hatarampaankin muistiin, tuskinpa mun kuitenkaan, ehkä se muistaminen oli toimittajan tarkoitus. Frendi kenties...

Viljamzon _

"–Kolmas ryhmä on fyysiset ei-rutiinityöntekijät. Näitä ovat esimerkiksi rekan kuljettaja, siivoajat, Nilsson Hakkala sanoi."

Eikös robottiautot ole tulossa kovaa vauhtia kohti todellisuutta.

"Häviäviä töitä Suomessa ovat rutiininomaiset työtehtävät, jotka voidaan ohjelmoida tietokoneiden tehtäväksi. Häviäviin ammatteihin kuuluvat esimerkiksi teollisuuden työntekijät"

Sanoisin, että: Häviäviä töitä Suomessa ovat rutiininomaiset työtehtävät, jotka voidaan siirtää vaivattomasti Kiinaan tai Intiaan (ja sulkea tehdas Suomessa)

Atte Rätt

Ihan sitä oikeaa suunnittelutyötä tekevät insinöörithän ovat lähinnä keskituloisia. Tietysti kaiken maailman managerit voivat lukeutua suurituloisiin, mutta suurimmaksi osaksi ne hommat olisi helppo ulkoistaa: allekirjoitellaan matkalaskuja ja pannaan YT:tä käyntiin jos kassavirta osuu punaiselle. Ei paljon vaadi koulutusta sellainen homma.

Oili Jarvenpää

Siivoojia tarvitaan mutta kukaan ei ole valmis maksamaan siivouksesta joka on kaiken työn edellytys. Siivousalalla tehdään urakkatyötä minimi palkalla.
Otetaan kalliita remppamiehiä kalliiseen remonttiin ja remontista tulleet jätteet kärrätään metsään. Ympäristöalallakin olisi töitä mutta kukaan ei ole niistä valmis maksamaan. Ne hoidetaan vapaaehtoisvoimin, kun ovat viherpiipertämis- kettutyttömeininkiä. Kyllä älähdetään jos jätteitä ilmestyy bättre folk kesämökki alueelle...

Heikki Leivo

Jutussa tarkoitettiin varmaan ulkomaalaisen kuljettajan töitä? Suomalainen kuorma-autokortti kun on nerokkain poliittisin päätöksin onnistuttu hinnoittelemaan niin, että harvalla duunariperheen vesalla on siihen enää varaa. Mutta se lienee ollut tarkoituskin.

Jussi Keskinen

Katariina Nilsson, älä kerro, kun et näe metsää puilta. Vuorovaikutustaitoja eli ihmissuhdetaitoja tarvitaan, nyt ne ovat usein pelkkää sananhelinää.

Kokkien ammatti on yksipuolistettu niin, että työt voidaan helposti korvata toisella työntekijällä - TVn kokkisotakilpailut, eivät kerro kokin arjesta mitään muuta kuin valheellista mielikuvaa. TosiTV on tullut jäädäkseen ilahduttamaan muuten kuollutta arkea,jota höystämään voi lausua:"elämä on" viisauksia. Tekniikan kehitys ja erilaiset aplikaatiot ovat tie varmaan tuhoon, ne eivät tule ihmisen avuksi, kuten ei tullut automaatiokaan. Tarvitaan tehtäviä, jotka kantavat, työ antaa vapaa-ajalle siivet... so. työ, joka täyttää tekijänsä positiivisella mielihyvällä.

Työpakko ei tuo tullessaan mitään hyvää, koska sitä ei käytännössä voida toteuttaa, kuin orjamentaliteetilla ja silloin sen sisään on ladattu ainoastaan negatiivinen lataus ja työpakon aikaansaama laiskuus.

Hengissä selviämisestä tulee taitolaji, siinä riittää työsarkaa ja Suomessa se tarkoittaa, yksilöllistä suunnitelmaa ja irtautumista yhteiskunnasta kohti mahdollisimman omavaraista toimeentuloa. Tieto ja taito omasta terveydenhoidosta on ensiarvoista, samoin toisiaan auttavat pienyhteisöt. Punanen mökki, tehokas energian käyttö ja punanen perunamaa on yksi vaihtoehto, mikäli ei halua liittyä ahneiden rosvojoukkoon. Ulkomaalaisia maahanmuuttajia tarvitaan tekemään työt, josta ei makseta käypää palkkaa ja esimerkiksi lääkäreiden työt "dementiakodeissa", joissa millään osaamisella ei ole mitään väliä - dementikko on ilmisesti paras dementikon hoitaja.

Valheellisten mielikuvien erottaminen on ensiaskel kohti elämäntarkoitusta, joka ei ole työ vaan työstä saatu tunne ansaitusta vapaudesta, työn pitää siis olla kantavana tekijänä yksilön elämässä, olipa se sitten mitä tahansa. Kannattaa alottaa katsomalla peiliin ja vilkasemalla peilin taakse - mitä näkyy?

Juhani Sademaa

"Tulevaisuudessa" tarkoittaa edellä 10-20v aikajännettä. Sen pidemmälle emme teknologian kehityksestä paljon pysty sanomaan.

Rekkakuskin ja siivoojan ammatit ovat aivan varmasti tulilinjalla. Jakeluautojen kuljettajille löytyy töitä hieman kauemmin, mutta terminaalista toiseen suuria kuormia kuljettavat robottirekat ovat teknologian kannalta realismia 10v kuluttua, jopa aikaisemmin. Lainsäädäntö ja virkamiesten asenteet ovat sitten toinen juttu.

Siivouksesta löytyy luonnollisesti erikoistehtäviä, mutta niiden laitos- ja toimistosiivoojien työt, joita olen seuraillut, ovat hyvin pian automatisoitavissa. Robotti, joka tekee töitä 24/7-periaattella, kestää 10v ja maksaa siivoojan vuosipalkan verran, on hyvin pian todellisuutta. Alkuun tusina robottisiivoojaa tarvitsee yhden ihmistyönjohtajan, joka huolehtii esimerkiksi kerrosten vaihtamisesta.

Omassa ammatissani, insinöörityössä, on täysin mahdollista, että työn tuottavuus saadaan tehokkailla työkaluilla kymmenkertaistettua, joten 90% insinöörikunnasta joutaa eläkkelle.

Tietysti eläkeikää on laskettava ja panostettava voimakkaasti työurien lyhentämikseen! Kansantaloutemme tervehtyminen edellyttää näitä.

Pauli Sumanen

"Häviäviin ammatteihin kuuluvat esimerkiksi teollisuuden työntekijät ja palvelualan työntekijät eli asiakaspalvelijat ja toimistotyöntekijät."

Kun teollisuus on hävitetty Suomesta, mitä virkaa niillä kaikilla insseilläkään on? Teollisuus on vientiala ja vientiä tarvitaan vähintään entisessä laajuudessaan, koska Suomi ei pärjää ilman tuontia. Esimerkiksi kaikki liikenne infraa myöten on tuonnin varassa ja kun asiaa ajattelee hieman syvemmältä, niin on maatalouskin. Kuokalla ei tuoteta luomuruokaa viidelle miljoonalle vaan täältä on pakko lähteä patikoimaan kohti Välimerta, jos tuonti tyrehtyy. Jos vienti alkaa toden teolla supistua, mistä tuontitavarasta on helpointa luopua? Tehkääpä pieni ajatuskoe.