Perjantai 20.10.2017

Suorat sanat Suomelle: ”Järjestelmämme on Euroopan pohjasakkaa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
10.10.2013 14:40
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    THL:n johtava asiantuntija Pia Maria Jonsson antaa murska-arvion Suomen nykyisen terveydenhuoltojärjestelmän toimivuudesta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johtava asiantuntija Pia Maria Jonsson arvostelee Suomen terveydenhoitojärjestelmää kovin sanoin.

THL:n viikko sitten julkaisema ratkaisuehdotus, yksityisten yritysten palveluiden ottaminen julkisesti rahoitetun perusterveydenhuollon tueksi, on herättänyt sekä poliittista vastustusta että kannatusta. Etenkin SDP:ssa on oltu huolissaan siitä, että mallissa perusterveydenhuolto ”näivettyy entisestään” ja alueellinen eriarvoisuus kasvaa.

THL:n Jonssonin näkemyksen mukaan Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä ei ole kauheasti näivettymistä, jos verrataan muun muassa naapurimaihin.

–Meidän terveydenhuoltojärjestelmämme on Euroopan pohjasakkaa. Meillä on lähes kaikkein epätasa-arvoisin järjestelmä. Meillä on hyvä kapasiteetti muille paitsi niille, jotka niitä palveluita todella tarvitsevat, Jonsson sanoo Uudelle Suomelle.

–Kaikista sairaimmilla, vanhuksilla, työttömillä ja vähävaraisilla on pääsy pelkästään kunnalliseen perusterveydenhuoltoon, jossa saatavuus on huono. Varakkaammilla on muut vaihtoehdot, hän lisää.

”Poliitikkojen puheet ovat aivan kummallisia”

Suomessa on siirrytty Jonssonin mukaan ”täysin kontrolloimattomaan”, yksityiseen rahoitukseen pohjautuvaan terveydenhuollon suuntaukseen ilman kunnollista suunnittelua.

Hänen mukaansa järjestelmä on Suomessa jakanut kansan kahtia niihin, jotka joutuvat jonottamaan julkiseen terveydenhoitoon, sekä niihin, joilla on varaa yksityisen puolen ohituskaistaan tai jotka ovat työterveydenhoidon piirissä.

–On aivan kummallista, että poliitikot puhuvat, että meidän julkisesti rahoitettu tasa-arvoinen järjestelmämme on uhattuna, koska se on jo nimenomaan menettänyt julkisesta rahoituspohjastaan aika paljon ja se on hyvin epätasa-arvoinen, Jonsson sanoo.

THL uudistaisi Suomen terveydenhuoltoa niin, että julkisesti rahoitetun perusterveydenhuollon palvelujen tuottajiksi hyväksyttaisiin myös yksityisiä ja kolmannen sektorin palveluntuottajia. Laitoksessa uskotaan, että tämä helpottaisi ”jonottamatta hoitoon” -tavoitteen saavuttamisessa.

”Tätä on epäilty, mutta ei Ruotsissa ja Norjassa ole ainakaan vielä merkkejä siitä”

–Tavoitteena on, että potilas voi valita kunnallisen rinnalla myös yksityisen yrityksen hoitoa. Tämä muistuttaa niin sanottua palvelusetelimallia, Jonsson sanoo.

Ruotsissa on hyviä kokemuksia yksityisten terveyspalveluiden ottamisesta julkisen terveydenhuollon rinnalle. Malli toimii niin sanotulla ”raha seuraa potilasta” -periaatteella. Tarkoituksena on, että asiakas ”voi samalla maksulla hakeutua haluamaansa hoitopaikkaan riippumatta siitä, mikä taho tuottaa palvelun”.

–Kokemukset ovat pääsääntöisesti hyviä, Jonsson sanoo.

THL:n mukaan terveydenhuollon kustannukset eivät ole Ruotsissa nousseet. Lääkäreitä on muutoksen jälkeen siirtynyt julkiselta puolelta yksityiselle. Ongelmana Jonssonin mukaan on sama asia kuin ennenkin, eli harvaan asutuille seuduille on edelleen vaikea saada lääkäreitä.

–Ei tämä uusi järjestelmä mikään taikasauva kuitenkaan ole, Jonsson sanoo.

Ruotsissa ei näyttöä kustannusten salakavalasta noususta

Muun muassa Uppsalan yliopiston dosentti Ulrika Winbland on tutkinut Ruotsin yksityistämismallin seurauksia. Esimerkiksi vanhusten hoidossa yksityistäminen on hänen tutkimustensa mukaan saanut aikaan huomattavia eroja. Henkilöstön määrä on pienempi hoidettavaa asukasta kohden, mutta hoidon laadussa on tapahtunut parannuksia ja muun muassa aterioiden välinen yöllinen tauko on lyhentynyt.

Winblandin mukaan yksityistämisen seurauksia täytyy kuitenkin jatkuvasti tarkkailla.

Suomessa yhtenä vaarana on pidetty sitä, että kustannustehokkaamman yksityisen sektorin palveluiden kustannukset alkavatkin nousta sitten, kun julkinen sektori on tullut niistä riippuvaiseksi.

Pia Maria Jonssonin mukaan näin ei ainakaan toistaiseksi ole naapurimaissa.

–Tätä on epäilty, mutta ei Ruotsissa ja Norjassa ole ainakaan vielä merkkejä siitä. Jos sellaista olisi näkyvissä, siihen kyllä ehdittäisiin reagoida, Jonsson vastaa.

Suomessa THL:n aloitetta ovat tukeneet etenkin kokoomuksen poliitikot. Muun muassa kansanedustaja Lenita Toivakka on kirjoittanut Puheenvuoron blogissaan Ruotsin mallista.

–On selvää, että meidän on otettava mallia Ruotsin hyvistä kokemuksista, mutta oikeasti meidän on räätälöitävä Suomeen aivan oma malli. Valinnanvapaus lisääntyy Suomessakin uuden lainsäädännön myötä ensi vuoden alussa. Ongelma on se, että meillä ei aidosti ole mistä valita. Kun Ruotsin mallin mukaisesti meilläkin raha seuraisi potilasta, palvelujen tuottajien määrä todennäköisesti kasvaisi, Toivakka kirjoittaa blogissaan.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Kari Kuuva

–"On aivan kummallista, että poliitikot puhuvat, että meidän julkisesti rahoitettu tasa-arvoinen järjestelmämme on uhattuna"

Just näin on marjat, kylmä totuus on että julkinen systeemi on periaatteessa jo nurin ei nämä Arkadianmäen pilareiden takana lymyilevät "kansankynttilät" voi tällaista tietää hehän eivät käytä julkisia terveyspalveluja ja jos vahingossa sinne joutuisivatkin niin ei heille mitään kolmen kuukauden jonotusaikaa tarjota vaan sisään heti koska he ovat ns. etuoikeutettuja.

Mari Heimala

Suomessa pitäisi olla yksikanavainen rahoitus. Nyt sairaanhoitopiiri vie hoidon kauas, sitten KELA ihmettelee matkakustannusten nousua. Vammautunutta pidetään hoitojonossa, KELA tai vakuutusyhtiö maksaa sairauspäivärahaa. Pitäisi olla yksi potti, josta esim viidelle alueelle jaettaisiin varat, ja niillä olisi rahoitetettava kaikki terveydenhuoltoon ja vammaispalveluihin liittyvä.
Niin, ja päättäjät olisi velvoitettava käyttämään samaa järjestelmää kuin työttömät ja eläkeläiset.

Pertti Pajuniemi

Kerron oman tarinani.
Läksin Thaimaasta v 2004 Suomeen halvemiin tutkimuksiin Thaimaassa todetun makskirroosin vuoksi. Keki- Suomen siranhotopirriin Saaarijärven terveyskeskukseen. Asumaan jouduin menemään itsemaksavana asiakaana paikalliseen Oy Hoivaktiin,Jone tei vuokara sopimuksen 14.07.2004, 180 €/kk.

Alexius Manfelt

Aina parannettavaa löytyy - tietty.

Tapauskertomus:

Itselläni oli vasemman kyynerpään kohdalla hermopinne. Kaksi viikkoa paikallisen terveyskeskuksen lähettestä pääsin keskussairaalaan ortopedin vastaanotolle. Ja sain jopa valita itse päivän jona leikkaus tapahtuisi. Tuo päivä oli kahden viikon päästä tapaamisesta ja siis kuukausia lähetteen kirjoituksesta. En olisi edes yksityisellä selvinnyt noin nopeassa aikataulussa.

Sitäpäitsi esim. Linnan klinikan asiakaspalvelu on niin totaalisen epäystävällistä, että en edes halua mennä sinne mistään hinnasta.

Alice Töyrylä

"Tarkoituksena on, että asiakas ”voi samalla maksulla hakeutua haluamaansa hoitopaikkaan riippumatta siitä, mikä taho tuottaa palvelun”.
Hienoa, näin kuuluisi olla ja hoitavan tahon tulisi kohdella asiakasta samanarvoisesti riippumatta kuka lopulta on maksaja.
Kassa 1 omavaraiset, maksavat asiakkaat.
Kassa 2 laskuasiakkaat, sosiaali- ja toimeentulotukiasiakkaat.
Kassat sijaitsevat avoimessa jonotus aulassa.
Tasa-arvoista ja oikeudenmukaista?

Timo Knuutila

No, Irlannissa on käytännössä vain yksityiset, julkinen puoli on niin pieni että pääkaupungissa on yksi rytöinen terveysasema joka tietysti aina täynnä. Eli kalliiksi tulee, varsinkin kun vakuutukset harvemmin kattaa arkisia lääkärikäyntejä.

Eli yksityistämismalli on aika tuhoisaa jälkeä. Britannian puolella puolestaan NHS toimii esimerkillisen hienosti. Hoitivat ilman eri veloitusta tai vakuutuskuvioita Irlannissa asuvan kahteenkin eri otteeseen eri aikaan vuotta ja kunnolla hyvin sittenkin.

Ritva Sjölund

Täytyy tunnustaa, että olen vieläkin katkera siitä, kun itse kipeänä ja särkyisenä jouduin 3 kuukautta odottamaan pääsyä ortopedin vastaanotolle niin minun vuorollani sisään pyyhälsikin ulkomaalainen hidalgo tulkkeineen. Vaikka kuinka olisi ollut avun tarpeessa niin sitä olin minäkin, joka sentään vuosikymmeniä on hyödyttänyt systeemiä veroäyreillään. Kyseinen ulkomaalainen puolestaan tuskin oli maksanut terveyspalvelusta senttiäkään.

Olli Saarinen

Ymmärrän ärtymyksesi, mutta terveydenhoidon tasa-arvo merkitsee hoitoa hoidon tarpeen mukaan. Maailmankuulu aivokirurgi Hernesniemi kertoi haastatteussa, että osa Töölön potilaista on laitapuolen kulkijoita, jotka ovat kaatuilleet tai tapelleet itselleen vamman mutta hänen jonossaan he ovat samanlaisia potilaita kun muutkin. Siis vaikkei historiasta löytyisi yhtään sairausvakuutusmaksua.

Olisikin tosi hankalaa, jos hoitojonoa järjestetäisiin papukaijamerkein. Niinhän meillä on käynytkin, kun työterveyshoito toimii suht. hyvin varsinkin isojen työnantajien työntekijöille.

Se on tosi, että nurkumatta paikansa täyttänyt jää yleensä maksajan rooliin mutta oikeastaan se kuuluu asiaan, muutoin tasa-arvoista hoitoa on vaikea järjestää. Terveet maksavat eniten kun jäävät kokonaan vaille palveluja!

Olli Saarinen

Hienoa ja arvostettavaa, että viranhaltija ottaa kannan palvelujen tasa-arvoon, kun ministerit eivät sitä tee. Politiikan tutkimuksen kannalta olisi hyväksi, että joku tekisi gradun tai vastaavan terveystieteen väitöskirjan syistä, mikä estää kunkin puolueen ministerejä näkemästä, ettei keisarilla ole vaatteita.

Jouko Heyno

Tyypillistä uuslibertaarista puppua:

Ongelma on todellinen, ratkaisuksi tarjotaan tilanteen pahentamista.

Oikea ratkaisu: Lisää rahaa julkiseen terveydenhuoltoon, lisää aloituspaikkoja lääkiksiin - heti ja paljon.

Sen jälkeen, kun yksityistä aletaan rahoittaa julkisin varoin sen sijaan, että julkiset varat käytetään julkisiin palveluihin, "yksityinen" lakkaa olemasta yksityistä, siitä tulee varastamista. Väistämättä.

Näin on aina ollut ja näin on aina oleva.

Pasi Käyhkö

Kyllä tässä(kin) asiassa Meidän kannattaa ottaa oppia Ruotsista. Siellähän oli samantapaiset ongelmat vielä noin 5 vuotta sitten kuin meillä nyt. Nyt, muutosten jälkeen, Ruotsissa kansalaiset ovat hyvin tyytyväisä terveydenhuollon toimintoihin.

Jouko Heyno

Kirjoituksesi on varmaan juuri sitä "mustaa huumoria":

Nykyiseen tilanteeseen olemme joutuneet ottamalla mallia Ruotsista. Nyt pitäisi ottaa mallia Ruotsista siinä, miten tästä Ruosista mallia ottamalla hankitusta, katastrofaalisesta, tilanteesta päästään.

Ironiasi on loistavaa!

Pasi Käyhkö

Ruotsin nykyinen järjestelmä ei ole samanlainen kuin Suomen. Kuten mainitsin Ruotsi on muuttanut järjestelmäänsä viimeisen viiden vuoden aikana ja nyt se toimii. Sorry, en tarkoittanut kirjoitustani " mustaksi huumoriksi".

Seppo Vehviläinen

Minusta tuntuu , että tuota työterveyshuoltomantraa hokevat ihmiset jotka eivät siitä tiedä mitään.
Kyllähän sieltä antibiootteja ja sairaslomaa saa mutta kun erikoislääkäri ja tarkemmat tutkimukset on rajattu pois sopimuksesta , niin oikeasti sairastuessa ei auta muu kuin lähteä julkiselle puolelle .

Irja Laamanen

Olen samaa mieltä viimeaikojen kokemusten pohjalta, että julkinen puoli toimii muutoin paitsi tietjojärjestelmät eivät toimi yhteen ja jumittavat muuta työtä. Terveyskeskukseen oli todella sujuvaa saada aika. Mariassa joutui jonottamaan ja toteamaan miten sekalaista potilasaineistoa lääkärit joutuvat kohtaamaan. Lääkräit olivat asiansa osaavia, nuoria suomalaisia. Järjestelmässä olevan viana paikannusta ei ole osattu tehdä, eikä siksi oikeaa korjauskeinoa ole löydetty. Tuntuu olevan pahasti hakusessa.

Matti Rauvala

Minulta kysyttiin aikoinaan yleislääketieteen erikoislääkäritentissä että mitkä olivat lain tarkoitusperät, perusteet kun kansanterveyslakia luotiin.
Tästä en ollut tullut lukeneeksi mitään, mutta päättelin, että kaipa se oli niin, että tarttis saada tasapuolisesti koko kansalle parempaa terveyttä edullisesti.

Tällä perusteella runoilin sitten pitkän vastauksen, jossa ensin surkuttelin palvelujen tarjonnan epätasaisen jakautumisen surkeutta ja vanhan järjestelmän kalleutta ja sitten ylistin edessä häämöttävän tasa-arvon ihanuutta, palvelujen tarjonnan riittävyyttä tasapuolisesti, laatua, laadunvalvontaa ja yhdenvertaisuuden autuutta ja kunnallisen järjestelmän kustannustehokkuutta.

Sain hyvät pisteet vastauksestani. Sama vastaus saattaisi kelvata nytkin selostamaan, miksi nykyistä järjestelmää pitäisi purkaa.

Anne Lindell

Tiedän ...tuttua ... siskoni olis halvaantunut, jollei olisi päässyt pikaisesti selkäleikkaukseen. Olin hoitamassa siskoani ja hän ulvoi kivusta ja söi monelaisia ja eittäin vahvoja tulehduskipulääkkeitä ... eivät auttaneet. Miniä tuli vierailulle ja yhdessä päätimme ottaa yhteyden yksityiselle lääkärille, koska julkisella puolella oli kuukausien leikkausjono. Julkisen puolen lääkärin vastaanotolle olisi päässyt vasta 2 viikon odotuksen jälkeen. Aivan uksomatonta, mutta totta. Yksityiselle lääkärille hän pääsi seuraavana päivänä ja leikkauskin hoitui parin päivän päästä. Siskoni aikuiset lapset maksoivat leikkauksen ja myös sairaalapäivät Kesksusairaalassa yksityisenä potilaana -aika kallista sekin. Lääkäri kertoi, että siskoni oli todealla vakavasti vaarassa halvaantua, jos leikkusta ei olisi heti tehty.

Tämä jos mikään on eriarvoisuutta. Onko enää vain varkkailla oikeus päästä nopeasti hoitoon? ... Pelottaaa tulla vanhaksi.

Tuisku Talvikki

vuonna 2007, putoamisesta johtuvaa selkämurtumaa ei koskaan hoidettu, kuukausia päivystyksessä käydessäni valittamassa massivisia kipuja ja liikuntakyvyttömyyttä lääkäri suositteli ottamaan buranaa. 4 kuukauden jälkeen lääkäri suostui ensimmäistä kertaa pistämään lähetteen röntgeniin josta selvisi alarangan pien murtuma, joka oli luutunut väärään asenton aiheuttaen kroonisesti pahenevan skolioosin, rangan ja lonkan kiertymän ja välilevyn pullistuman. Kuntoutusta ei koskaan järjestetty, julkiselta puolelta lääkäri suositteli hakeutumaan yksityiselle, koska julkinen puoli ei kata kuntoutusta selkäongelmiin. Yksityiselle puolelle hakeutumine ei ole ollut optio perheen tai oman taloudellisen tilanteen takia koskaan terveydellisissä ongelmissa. Vuonna 2011, taidenäyttelyn ripustuksessa hajonnut kehys lävisti ranteen hermon kohdalta, käsi ja sen varsi turposi 5 viikoksi liikuttelemattomaan kuntoon, puolen vuoden ajan kädestä katosi tunto ajoittain, sormia ei pystynyt liikuttamaan, ranne ei kiertynyt. Hakeuduin kallion terveysaseman päivystykseen ongelman takia n. 5 kertaan lähikuukausien aikana. Lääkäri aikaa ei tarjottu, asiaa ei tutkittu, ei myöskään sairaslomaa myönnetty vaikka käsi oli kuukausia täysin käyttökelvoton- edes oman kodin ovea en pystynyt itse avaamaan mutta töissä jouduin kuitenkin tämänkin ajan käymään. Nyt 22v, aikaisemmin täysin perusterveenä, liikuntaa harrastaneena nuorena taistelen oikeudesta kuntous palveluihin invaliidiliiton puolelta, ja tähän mitään takeita ei ole. Massiiviset selkäkivut, sen aiheuttamat komplikaatiot ( kuten ajoittainen kävelykyvyttömyys, krooniset lihas jännityksestä johtuvat uniongelmat, päänsäryt) ja ranteen pysyvä motoriikka vaurio ovat onglemia jotka tulevat vaikuttamaan tulevaisuudessa kaikkeen työllistymisen ja opiskelun suhteen. Sen lisäksi että suomen terveydenhuoltojärjestelmä rampauttaa hoitoon hakeutuvia ihmisiä omalla toimimattomuudellaan se ylikuormittaa ja ruuhkauttaa itse itsensä luomalla pysyviä sairas/vammais tapauksia jotka palaavat lääkärin luukulle vuodesta toiseen samojen kroonisesti pahentuvien ongelmien takia jotka olisivat olleet yksinkertaisempi vain tutkia, hoitaa ja kuntouttaa vamman tapahtumis hetkellä. Mun tarina on nyt näistä vain yksi, surullinen totuus on että meitä on paljon, liian paljon myös muita.

Marjut Waltanen

Kun asuin Saksassa vuosina 1996 - 2002, jouduin usein käymään ns. perhelääkärin luona. Siellä heidät sai valita vapaasti esim. jonkun tutun suosituksen perusteella. Mitään käyntimaksua ei ollut. Jos lääkäri katsoi tarpeelliseksi erityislääkärin konsultaation, sinne saattoi päästä jo seuraavana päivänä, ilman erityistä maksua. Kerrankin minulla oli jo toista kertaa peräkkäin keuhkokuume, ja lääkärini soitti hänen mukaansa kaupungin parhaalle keuhkospesialistille, jonne meninkin saman tien. Lääkkeistä maksettiin vain pieni osa, joten sairastelu ei käynyt minunkaan pienelle kukkarolleni kalliiksi. Sairaalassaolo oli muistaakseni ilmaista, vain poliklinikkamaksut olivat kuin täälläkin. Mielestäni Suomen kannattaisi käydä tutustumassa muidenkin maiden, esim. Saksan, malliin, eikä vain Ruotsin tai Norjan. Norjassa pitkään asuneena tiedän, että siellä tilanne on hyvin sama kuin täällä Suomessa: ne joilla on rahaa, pääsevät yksityisen terveydenhoidon kautta nopeasti hyvään hoitoon. Terveydenhuollon jos jonkin pitäisi olla tasavertainen!