Sunnuntai 23.7.2017

Suomessa vieraillut de Klerk huolissaan: ”Tärkeää koko maailmalle”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.10.2013 20:01
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Etelä-Afrikan presidentti Federik Willem de Klerk tapasi mediaa Helsingin Paasitornissa tänään perjantaina.
|

Faktakulma

Frederik Willem de Klerk

–Toimi Etelä-Afrikan presidenttinä vuosina 1989-1994.

–Sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1993 yhdessä seuraajansa Nelson Mandelan kanssa apartheid-politiikan lopettamisesta eli työstä rotusortoa vastaan.

–Tunnetaan ydinaseiden vastustajana. Etelä-Afrikka on luopunut ydinaseista kokonaan vuonna 1990.

Suomessa vieraileva Etelä-Afrikan presidentti Frederik Willem de Klerk pitää nykyisiä keinoja puuttua ydinasevarusteluun riittämättöminä. Iranin keskiviikkoinen kompromissiehdotus ei yksistään pelasta tilannetta, vaan ”yhteisöllisempiä tapoja” tarvitaan.

Iran antoi keskiviikkona myönnytyksiä sille, että Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA voisi saada laajempia oikeuksia Iranin ydinlaitosten tarkastuksiin.

Kuinka merkittävänä pidätte Iranin keskiviikkoista lausuntoa, presidentti de Klerk?

–Iranin tilanne pitää ratkaista. Sillä on valtava potentiaali luoda vielä pahempi kriisi Lähi-itään, de Klerk vastasi Helsingin Paasitornissa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

–Lähi-itä on erittäin tärkeä alue koko maailmalle. Kaikki päähaasteet Lähi-idässä pitää hoitaa yhteisöllisemmällä tavalla, mitä nyt tapahtuu, de Klerk lisäsi.

Hän korosti, että Iranin tilanne ei ole Lähi-idän ainoa ratkaisua vaativa asia, mutta se on ”äärimmäisen tärkeä”. Hän toivoo, että Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ja Iranin presidentti Hasan Ruhani keskustelevat Iranin tilanteesta, mikä voisi vielä tilannetta parempaan suuntaan.

Iranin mukaan maan ydinaseohjelma on rauhanmukainen, eikä se kehittele ydinasetta.

Europarlamentaarikko ja Euroopan parlamentin Iran-delegaation puheenjohtaja Tarja Conberg (vihr.) uskoo, että Iranin lausunto voi olla totuudenmukainen, vaikka länsimaat epäilevät sitä laajasti.

Cronbergin mielestä on selvää, että Iran haluaa kynnysvaltion aseman, eli mahdollisuuden kehittää ydinase nopealla aikataululla.

–Luulen, että heille on strategisesti enemmän etua siitä, että he eivät ole ydinasevaltio, koska muuten muutkin hankkivat ydinaseita, mutta kynnysvaltiona heillä on strateginen etu, Cronberg sanoi.

Cronberg kritisoi asetelmaa, jossa ydinasevaltiot neuvottelevat Iranin kanssa, jotta Iranilla ei olisi ydinasetta.

–Ydinaseneuvotteluissa on kummallista, että ydinasevaltiot neuvottelevat niiden valtioiden kanssa, joilla ei vielä ole ydinasetta, Cronberg sanoi.

–Olen ehdottanut, että ydinaseettomuudesta neuvottelisivat valtiot, jotka ovat jättäneet ydinaseet, hän kertoi.

Valtioita, joilla on virallinen lupa pitää ydinaseita on viisi: Venäjä, Iso-Britannia, Ranska, Kiina ja Yhdysvallat.

–He ovat saaneet oikeuden pitää ydinaseita, koska he olivat ennen vuotta 1967 tehneet ydinräjähdyksen. Se on aivan absurdi tilanne, Cronberg sanoi.

–On kansainvälisesti aika epäoikeudenmukaista, että joillakin on oikeus ja toisilla ei, hän lisäsi.

 

Faktakulma

Frederik Willem de Klerk

–Toimi Etelä-Afrikan presidenttinä vuosina 1989-1994.

–Sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1993 yhdessä seuraajansa Nelson Mandelan kanssa apartheid-politiikan lopettamisesta eli työstä rotusortoa vastaan.

–Tunnetaan ydinaseiden vastustajana. Etelä-Afrikka on luopunut ydinaseista kokonaan vuonna 1990.

Jaa artikkeli:

Kommentit