Maanantai 21.8.2017

Professorilta jäätävä kysymys Pekka Himaselle

Jaa artikkeli:
Luotu: 
7.11.2013 11:27
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Filosofi Pekka Himanen joutui vastaamaan ikävään kysymykseen torstain tiedotustilaisuudessa.

Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo ei antanut julkisuudessa ryöpytetylle filosofi Pekka Himaselle armoa Helsingin Säätytalossa torstaina.

Himasen tutkimusryhmän tänään julkistettu kestävän kasvun raportti sai Hiilamon pohtimaan tieteen syvintä olemusta.

–Tutkimuksen peruste on, että siinä tuodaan uutta tietoa. Siis uutta ja tietoa, Hiilamo kritisoi tutkimuksen julkistustilaisuudessa.

–Tutkimuksessa tehdään yleensä kirjallisuuskatsaus, jossa selvitetään mitä aiheesta on jo kirjoitettu, mitä jo tiedetään. Tässä teoksessa ongelmana on, että kirjallisuuskatsausta ei ole tehty. Tuntuu, että tässä on kierrätetty vanhoja ajatuksia enemmän kuin tuotu uutta.

Hiilamo kyseenalaisti koko raportin uskottavuuden.

–Haluan esittää Himaselle kysymyksen: millä perusteella julkaisu on esitelty tutkimuksena?

Himanen vastasi Hiilamolle filosofin tavoin.

”Aika paljon oli viittaamattomia lähteitä ja vaikeaselkoisia lauseita”

–Kiitos tästä tieteelliselle keskustelulle ominaisesta kommentista. Tämä on hyvin perusteellisesti rakennettu tutkimus, hän totesi.

Hiilamo nosti esille myös asiavirheitä ja ristiriitaisuuksia tutkimuksesta. Teoksessa eräässä osiossa todetaan, että Suomen bruttokansantuote on korkeampi kuin Yhdysvaltain ja ison-Britannian.

–Sivulla 315 indeksissä kuitenkin kerrotaan että Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian bkt:t ovat isompia kuin Suomen, Hiilamo sanoi lisäten:

–Tämä on ehkä ilkeä esimerkki.

Turun yliopiston professori Markku Wilenius oli tilaisuudessa maltillisempi analyysissään.

–Hanke on kunnianhimoinen ja altis kritiikille. Se näyttää hyvin, mitä eri puolilla maailmaa on, mutta metodologia ei selkene. Niitä olisi voinut tuoda enemmän yhteen, Wilenius sanoi.

–Aika paljon oli viittaamattomia lähteitä ja vaikeaselkoisia lauseita.

Lopuksi Hiilamo otti esiin myös "sympaattisena" pitämänsä kohdan tutkimuksesta.

–On hirveän suuri joukko ihmisiä, joilla ei ole töitä. Oli oikein sympaattista, että otettiin esille elämän arvokkuus. Suuri haaste arvokkaan elämän edellytysten turvaamiselle olisi se, että jokaiselle olisi mahdollisuus johonkin mielekkääseen tapaan osallistua yhteiskuntan, Hiilamo sanoi.

Kestävän kasvun malli -tutkimushankkeen loppuraportti julkaistiin tänään valtioneuvoston verkkosivuilla.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Ilari Kiema

Minä lainasin Seppo-Juha Pietikäisen blogin kommentissa 7.11.2013 10:17, jo ennen Hiilamon lausumaa, bruttokansantuoteasiaa Castellsin ja Himasen raportista:

”Haku sanalla ”saksa” tuottaa tasan kaksi osumaa:
”Suomen BKT henkeä kohti on 49 350 dollaria, mikä on enemmän kuin Yhdysvaltojen ja suurimpien EU-talouksien Saksan, Ranskan ja Britannian. ”(74)
”Kun von Bismarck loi Saksassa ensimmäiset vanhuuseläkkeen…” (89)”
http://sjphki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/153376-tanaan-ei-julkaista-sinist...

Tuossa ei oteta kantaa itse asiaan, koska tilastoja on erilaisia. Useimmissa julkaistuissa bkt-luvuissa Yhdysvaltojen bkt per capita on suurempi kuin Suomen. Toisaalta Suomen bkt per capita on kaikissa tilastoissa pienempi kuin Ruotsin tai Tanskan. Raportti on lukeilla. Calderonin osuus tuntuu kökkökoosteelta jostakin 20 vuoden takaa.

Vesa-Pekka Sainio

Onhan se ehkä joillekin valtion tason toimijoille ja henkilöille hienoa, että näitä selvityksiä tehdään. Mutta itse näkisin että keskiverto kaduntallaaja ei ole näistä elitististä talousjargonia sisältäviä, 400-sivuisista raporteista kiinnostunut. Suurin kiinnostus liittyy siihen miten hanke on toteutettu, yksityiskohdat liittyen kustannuksiin jne.

Artturi Määttä

Mikäli Katainen edelleen hehkuttaa ja arvostaa raporttia ja sen sisältöä. Tulisi hänen samantien hajoittaa Hallitus ja erota, koska hallituksen toimet ovat täysin päinvastaisia raporttin sanoman kanssa. Autonomiaa(liittovaltio), kestävää kehitystä(kaivokset)
Raportti itsessään mielestäni oikeilla jäljillä, mutta pääosin perinteistä akateemista jargonia.
Kanna Katainen kerrankin VASTUUSI!

Sauli Harju

Kuka alkujaan edes luuli että tuo äijä saa mitään aikaan ? Tämä on rosvousta eikä mitään muuta, katainen siirtää kavereilleen suomalaisten rahoja ja vastineena suomi saa hutiloiden tehdyn tutkimuksen joka ei auta suomalaisia p....n vertaa.

Tatu Lund

Itse latasin dokumentin tänään ja olen ehtinyt vain ylimalkaisesti selaamaan sitä. Sinänsä hienoa, että näin Internetin aikana tämän tyyppiset raportit saa helposti kuka vain nähtäväkseen. Siitä pisteet. Raporttia voi lukea monesta näkökulmasta ja arvostella näkökulman mukaan. Hiilamon komentti on selvästi annettu siitä näkökulmasta, että mitä hänen mielestään siinä on puutteita, jos raporttia aiotaan kutsua tieteelliseksi tutkimukseksi. Seurasin myös tuon julkistustilaisuuden. Itse olen jonkin verran perhetynyt alan julkaisuihin ja keskusteluun Suomessa ja maailmalla. Pikavilkaisulta näyttää siltä, että varsinaista uutta tietoa tässä raportissa on vähän ja tärkeimmät johtopäätökset ovat alan ihmisille tuttuja. Case-esimerkeissä on jonkin verran kiinnostavia anekdootillisia juttuja, joissa voi olla uutuusarvoa. Tieteellisestä näkövinkkelistä siis kritiikki on jossain määrin perusteltua. Tämä paperi ei kuulu välttämättä tieteellisten julkaisujen kärkeen.

Toisaalta paperi on kuitenkin tilaustyönä kirjoitettu poliitikoille ja virkamiehille, jotka tarvitsevat yhteenniputetun katsauksen siitä, mistä alan asiantuntijat keskustelevat. Siitä näkövinkkelistä paperi on kohtuullisen hyvä. Kaikkea siitä ei tietenkään löydä, vaan kohtuullisen valikoiman keskeisiä keskustelun alla olevia yhteiskinnallisia asioita. Olennaisissa teemoissa mitä tämä pumaska käsittelee, en ole havainnut mitään fundamenttaalilla tavalla väärää. Jos paperin tärkein tavoite on viedä näistä ajatuksista viestiä poliitikoille ja ajantasaistaa heidän tietojaan, niin siinä suhteessa voisin pitää julkaisua jopa hyvänä ja hintansa arvoisena.

Sitä paitsi mitä kovemman hinnan tiedosta maksaa sitä paremmin siihen myös sitoutuu. Se on peri-inhimillinen ominaisuus. Näin me kaikki teemme kun ostamme vaikka laihdutustuotteita, vaikka kaikkien meidän pitäisi tietää mikä tuo painon hallinnan "salaisuus" on. Sama pätee tietoon mitä poliitikot tarvitsevat. Ilmaiseksi Googlaamalla olisi voinut itsekin löytää netistä samat olennaiset asiat kuin tässä paperissa, mutta eihän se ole puoliksikaan niin vakuuttavaa.

Reino Alho

Tämä ei voi olla tieteellinen työ, vaan lähinnä se vaikuttaa poliittiselta projektilta. Kun siitä ei ilmene sen enempää tutkimuksessa käytettyjä lähteitä kuin sitäkään, millä metodilla haalittua ainieistoa on käsitelty. Sen takia ei ole mikään ihme, että mitään tutkimustuloksia ei ole saatu. Vikojen esittäminen "mututuntumalta", sekö muka olisi jotakin uutta tietoa suomalaisista?

Juhani Sarsila

Kovin on ollut kilttiä yhden jos toisenkin professorin "kriittisyys" Himasen tekstiä kohtaan. Ja kas, samat professorit ja muut eivät uskalla julkisesti tunnustaa, saati ruotia ja syyttää, että projektiin lähtenyt Suomen Akatemia on matelevaisesti osoittanut olevansa - tai osoittanut, että se todella kokee kokevansa olevan Kataisen ja tämän suuren esikunnan (poliittisen) PAINOSTUKSEN alainen. - Akatemiassa ja yliopistoissa vavistaan, että Kataisen väki leikkaa määrärahoja vielä raskaammalla kädellä, ellei tehdä hänen "fantastisen" tahtonsa eli "tahtotilansa" mukaan... - Siksi KATAISEN ja seuraajien projekteja tuetaan yhtä ruhtinaallisesti myös vastedes, vaikka talouden alamäki vielä entisestään jyrkkenee. SOTE-uudistus osoittautuu fiaskoksi, ja sama koskee kuntauudistusta. Mutta kas - JULKINEN LUOTTAMUS (Fides publica) luonnollisesti kaiken kestää - niin kuin se kesti myös "fantastisen" yliopistouudistuksen.

Pekka Kohonen

Himanen ei selkeästi osaa kirjoittaa suomen kielistä tekstiä. Eli johdanto vilisee anglisismeja esim. "käsillä oleva" ja määreiden laittaminen lauseen loppuun. Käännös, jossa on käytetty ammattilaista, onkin sitten jo paljon parempi. Tutkimus, jos sitä haluaa lukea, kannattanee kuitenkin todenäköisesti lukea englanniksi. Vähän surullista tämä suomen kielen rappio, mutta minkäs sille mahtaa.

Kirsti Hermunen

Näitä jäätäviä professoreja riittää. Olen iloinen ja kiitollinen, että Himanen kumppaneineen rohkenee palauttaa kaikenlaisen tekemisen ytimeen 'elämän arvostamisen'. Jos en arvostaa elämää, kaikessa, on turhaa yritykseni - ja pahimmillaan tuhovaa.

Karl Fransen

Eräs paljon tehtyjen ”tutkimuksien” tarkoitus lienee tuoda esiin erinäisiin väitteisiin perustuvien käsitteitten todellinen puoli. Väittelyjen keskeinen ominaisuus useinkin on enemmän siitä kuka on oikeassa kuin mitä on oikein. Kaikki mielipiteet voidaan kumota tai todistaa oikeaksi, mutta silloin kun itsestään selviä factoja todistellaan oikeiksi, tai vääriksi, olemme mielipiteiden maailmassa, ja siellä, mielipiteiden maailmassa, etsitään neulaa heinäkasasta, heinäkasasta jota ei edes ole olemassa – neulasta puhumattakaan.

Jukka Laitinen

Himasta kritisoitaan erilaisista puutteista ja virheistä. Hyvä niin ja kunhan jaksamme odottaa, samat tahot kertonevat sen totuuden, joka Himasen tutkimuksesta puuttui? Toivottavasti.

Itseäni kuvottavat nämä vapaata mielipiteenmuodostusta vaativat bloggaajat, jotka tieteellisen filosofian nimissä ennakkosensuroivat kaiken omiin glogeihin liittyvän kommentoinnin. Vapaata filosofista keskustelua sekö?

Sirpa Asko-Seljavaara

Hiilamon arvostelu on liian kova. Suomenkielinen versio, jonka saimme, oli lyhennelmä tulevasta englanninkielisestä, joka varmasti sisältää kirjallisuusluettelon.
Toisen tutkijan työtä ei pidä oikopäätä arvostella niin kovin sanoin kuin Hiilamo teki. Meillä lääketieteessä ei ole ainakaan tätä tapaa. Tulee mieleen "happamia sanoi kettu.."