Keskiviikko 16.1.2019

Alkoholisti tutki oman hoitonsa: ”Miksi tätä ei käytetä Suomessa laajemmin?”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
28.11.2013 13:44
Päivitetty: 
28.11.2013 14:02
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    Täysraittiuteen tähtäävässä Minnesota-hoidossa yksikin tuoppi lasketaan retkahdukseksi. Väitöstutkimuksen tekijä Heikki Oinas-Kukkonen uskoo, että "ainoaksi todelliseksi päihdehuollon tulokseksi tulee hyväksyä täysraittius".
|

”Olen Heikki, ja olen tänään raitis alkoholisti”. Näin alkaa filosofian kandidaatti Heikki Oinas-Kukkosen Minnesota-hoitoa käsittelevä väitöstutkimus, joka tarkastettiin Oulun yliopistossa tänään.

Oinas-Kukkonen suosittelee väitöstutkimuksessaan täysraittiuteen tähtäävän Minnesota-hoidon ottamista laajempaan käyttöön suomalaisessa päihdetyössä. Hän tuntee aiheen sekä kymmenvuotisen tutkimuksen että oman kokemuksensa kautta.

Väittelijä päätyi Minnesota-hoitoon ihmeteltyään ennen sitä vuosia, miksi akateemisesta sivistyksestään huolimatta päätyi kerta toisensa jälkeen ryyppyputkiin. Hoidoista ei ollut apua kohtuukäytön oppimiseksi.

–Heti ensimmäisenä iltana minulta, tuolla hetkellä vapisevalta ja tärisevältä mieheltä, kysyttiin: ”Tiedätkö mikä sinulla on?” Tietenkään en tiennyt. Minulle sanottiin, että minulla on sairaus nimeltä alkoholismi. Silloin lamppu syttyi. Pohdin mielessäni, miksi kukaan aiemmin ei ollut sanonut ongelman ytimen olevan sairauden, Oinas-Kukkonen kertoo esipuheessaan.

–Tämä perusta riitti aloittamaan sairauteni intensiivisen hoidon.

Kukkonen tarkkaili tutkimuksessaan 173 alkoholistin ja heidän 125 läheisensä kokemuksia Lapuan Minnesota-hoitolan kymmenen ensimmäisen toimintavuoden aikana eli 1993–2003. Tutkimustulosten perusteella kaksi kolmasosaa Minnesota-potilaista saavuttaa ”päihteistä vapaan elämäntavan”.

–Niistä, jotka määrätietoisesti käyvät läpi vuoden mittaisen hoidon, toipuu peräti 90 prosenttia, väitöstutkimuksessa todetaan.

”Miksi Suomessa ei näin hyviä toipumistuloksia tuottavia päihdehoitomenetelmiä käytetä laajemmin?”

Oinas-Kukkonen katsoo tutkimuksensa perusteella, että Minnesota-hoitomuoto on saatava sekä KELA-korvausten piiriin että yleiseksi osaksi sosiaalista päihdehuoltoa. Tutkimuksen mukaan hoidon tulokset ovat poikkeuksellisen hyviä verrattuna nykyisiin julkisin varoin toteutettuihin päihdehoidon menetelmiin.

–Löydetyt tutkimustulokset ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä. Tutkitun menetelmän mukaiset toipumistulokset ovat poikkeuksellisen hyviä ja ne haastavat suomalaisessa päihdehoidossa aiemmin tehdyt vakiintuneet linjaukset. Voidaan hyvällä syyllä kysyä, miksi Suomessa ei näin hyviä toipumistuloksia tuottavia päihdehoitomenetelmiä käytetä laajemmin, Kukkonen kirjoittaa tutkimuksen tiivistelmässä.

Kukkonen itse uskoo täysraittiuteen.

–Ainoaksi todelliseksi päihdehuollon tulokseksi tulee hyväksyä täysraittius, hän kirjoittaa.

Minnesota-menetelmä perustuu ajatukseen alkoholismista sairautena. Sairaus ei ole kenenkään syy, Kukkonen kirjoittaa, mutta siitä toipuminen on alkoholistin vastuulla.

Lisäksi alkoholismi on perhesairaus, joten myös läheisten toipumiseen kiinnitetään huomiota ja he ovat mukana tietyissä hoitotapahtumissa. Kukkosen mukaan vertaistuki, läheisten mukanaolo sekä päihde- ja läheisriippuvuuden ja alkoholismin sairausluonteen ymmärtäminen on avain menetelmän toimimiseen.

Tutkimuksen perusteella ei voida antaa tyhjentävää vastausta Minnesota-hoidon yleisistä raitistumistuloksista, mutta tämä ei Kukkosen mukaan ollut tarkoituskaan. Jotain voidaan silti hänen mukaansa päätellä tutkittujen retkahduksista.

Vain noin joka viides eli 37 potilasta retkahti juomaan hoidon ensimmäisen vuoden aikana. Retkahtaneiden osuus oli näin ollen noin 20 prosenttia ja ei-retkahtaneiden noin 80 prosenttia. Sen sijaan koko ensimmäisen vuoden läpikäyneistä vain noin seitsemän prosenttia oli retkahtanut. Luvut pysyivät tasaisina myös ensimmäisen vuoden jälkeen.

Minnesota-hoito tähtää täydelliseen raittiuteen, joten yksikin olutpullo lasketaan retkahdukseksi. Hoito jakautuu kuukauden perushoitoon ja 11-kuukautiseen jatkohoitoon, joissa molemmissa potilaan läheiset ovat mukana.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Eero Iloniemi

En ota kantaa Minnesota hoitoon, mutta alkoholismin väittäminen sairaudeksi ei ole ongelmatonta. Jos sairaus vaatii sairastajan henkilökohtaisen parantumispäätöksen (kuten vain ja ainoastaan nk. riippuvuussairaudet tekevät) voidaan kysyä onko kyseessä sairaus vai joku muu psyykkeeseen liittyvä ilmiö. Ja kun sanon voidaan kysyä, tarkoitan juuri sitä: voidaan kysyä. Vastausta en tiedä.

Lauri Furtato
Vastaus kommenttiin #15

Kenties heidän historiassaan on niin suuria pettymyksiä tai traumoja että ainakin osassa tapauksista tämä on laukaissut juomisen. Toki tämä meidän kulttuurimme altistaa osan ryyppäämään kun näemme alkoholin kaksinaismoralistisesti. Meidän olisi hyvä keventää suhtautumista päihteisiin yleensä, kuten vaikka jossain monissa muissa euroopan maissa, joissa kyllä on ongelmaisia, mutta ei niin mustavalkoisesti kuin Suomessa. Monessa kulttuurissa on ok pitää hauskaa ja päihtyä, mutta siitä ei tehdä elämää suurempaa asiaa.

off topic Jenkeissäkin nännit ovat yleisesti kiellettyjä näyttää paidan alta ja alastomuus on tabu, mutta maassa on järjettömästi silikonitissejä ja valtava pornoteollisuus. Eli epäterve suhtautuminen asiaan.

Jari Kivimaki

Alkoholin vaikutukset ovat aivoihin sen kaltaiset että tilaa voidaan nimittää sairaudeksi. Ihan samaan tapaan kuin diabeteksessä, metabolisessa oireyhtymässä jossa ensin on käyttäytyminen ja sitten elimistön reaktiivisuus tilaan. Toki psyykkisen puolen osuus usein, erityisesti sairauden alkuvaiheessa,kuten esim. sydän- ja verisuonisairaustenkin kohdalla on merkittävä. Kuten huomaat, alkoholismia voidaan hyvinkin verrata muihin sairauksiin, eli se on sairaus!

Jussi Keskinen

No tostahan on kiistelty viimeset viiskymmentä vuotta, täysraittius vs. kohtuukulutus. Noissa Minnesota hoidoissa on sisäänrakennettu ansa ( itseään toteuttava ennuste ) ja se on juuri se, että yksikin olut vie miehen mukanaan ja sama peli jatkuu kahta pahempana. Olen toki sitä mieltä, että täysraittius sopii ja on ainoa vaihtoehto monelle alkoholistille - toisaalta kokonaisvaltainen parantuminen riippuvuudesta voisi antaa tilaa psyyken tervehtymiselle, ettei sitten tarvitse rehkiä muiden riippuvuuksien kanssa ( urheilu etc.) ja ettei tarvitse tuntea syyllisyyttä, jo ei nyt ihan kaikkea saa tehdyksi. Tervehtyminen on pitkä prosessi, joka vaatii todellista nöyryyttä ja anteeksiantoa.

Juhani Penttinen

Varmaan aivan hyvä hoitomalli tuo Minnesota-hoito. Mutta eikö tuo ole sama mitä AA-toiminta tarjoaa ? Tunnen pari kaveria jotka ovat AA:n avulla raitistuneet ja itse asiassa ero entisen ja nykyisen elämäntavan kanssa on hätkähdyttävä heissä. Olen ymmärtänyt että AA - toiminta on maksutonta ja liike itsessään ei ota avustuksia miltään ulkopuoliselta instituutiolta.

Minnesota-hoidon julkisesta suitsutuksesta minulle tulee ikävä kyllä mieleen kätketyt taloudelliset intressit sillä mitään halpaahan tuo hoito ei voi olla. Olipa maksaja sitten kuka tahansa.

Anttijuhani Tuominen

Minnesota-hoito perustuu nimenomaisesti AA:n filosofialle ja periaatteille. Myös hoidon aikana AA-ryhmään osallistuminen on pakollista. Tämä symbioosi sisältää myös ristiriidan; AA:n jäsenyys perustuu absoluuttiseen vapaaehtoisuuteen, ja ainoa vaatimus jäsenyyteen on halu lopettaa juominen. Minnesota-hoidossa AA ryhmiin osallistuminen on taas pakollista.

Vaikka muutamassa kommentissa kritisoitiin Minnesota-hoitoa eliitin omaksi, sinne luultavasti on mahdollista saada myös maksusitoumus sosiaalivirastolta, paikkakunnasta riippuen.

Timppa Patrikainen

Näkyy olevan 6500 € ensi vuoden alusta. Halpaa siihen verrattuna, jos esim. kuluttaa 200 euroa viikossa alkoholiin(10400 €). Siihen kun vielä laskee sen, mitä yhteiskunnalta menee ongelmien, tai sairauksien hoitoon, on tuo todella kevyt summa.

Käsittääkseni alkoholin aiheuttamat sairaudet ovat myös työikäisten miesten yleisin kuolinsyy.

Joose Norri

Minnesotan menestyspropaganda on sitten hyväksytty väitökseksi. Prosenttiluvut ovat samat kuin heidän mainoksissaan, ja yo. tekstistä näkeekin, että heidän sisäiset ns. tutkimuksensa ovat olleet perustana. Kuten Seppo Toiviainen totesi, laskutapa on erittäin kyseenalainen, eikä eri hoitomuotojen välille ole löydetty merkittäviä eroja.

Artikkelin mukaan kyseessä on myös huikea kehäpäätelmä: ei liene yllätys, että niistä, jotka ovat (keinolla millä hyvänsä) onnistuneet olemaan vuoden raittiina, valtaosa siinä onnistuu pysymäänkin. Ei pidä tällä perusteella tehdä yksittäistä, huippukallista hoitoa KELA-korvattavaksi. Tämän perusteella ko. väikkäri on samankaltainen uskontunnustus kuin Lapuan itse levittämä markkinointikirjallisuus.

Jorma Moll

U.S.>Tutkimustulosten perusteella kaksi kolmasosaa Minnesota-potilaista saavuttaa ”päihteistä vapaan elämäntavan”.

ooooooooo

Kuinka pitkäksi aikaa?
Näillä ihmisillä pitäisi olla elinaikaa jäljellä 30. 40, 50 vuotta.
Miten hoito vaikuttaa näihin vuosiin?

Jukka Ryhänen

"Tulipalon" sammutukseen täysraittius ja sairauspropaganda ovat ok mutta ihminen voi myös tulla terveeksi. Se vaan on usein niin tavattoman pitkä tie.

Viina, seksi, huumeet, pelaaminen yms. ovat vain oireita psyyken rikkinäisyydestä. Parantuminen on täysin mahdollista mutta saattaa vaatia niin pitkän ja kivisen tien että moni ei sitä jaksa kulkea. Helpompaa onkin valita pikatie ja tyytyä uskomaan että olen sairas enkä voi parantua. Näin saavutettu raittius tarjoaa monesti tyydyttävän ja hyvän elämän sekin ja saattaapa siinä sivussa päästä syvälle omaan itseenkin.

Itse olen todennut että retkahdusfilosofia ei sovi minulle, se sisältää pelon ja uhan jota en elämääni kaipaa.

Kun ei tarvitse pelätä mitään, ei ole myöskään vaaraa.

Ilkka Partanen

Erittäin hyvin sanottu. Suurin osa alkoholiongelmaisista on ollut alun perin ongelmaisia jotenkin muuten ja alkoholi tarjoaa helpon vaihtoehdon asioiden käsittelylle. Tietääkseni varsinaiseen aineriippuvuuteen menee n. 15 vuotta rajullakin käytöllä.

Aamusta iltaan ja siten "ammatikseen" ryyppäävät ovat oma lukunsa, eikä heitä voi vertailla edes niin sanottuihin suurkuluttajiin. Sieltä jos katsotaan niin voi olla taustalla mitä rikkinäisin lapsuus ja hyvin varhainen syrjäytyminen.

Osmo Marttila

Ei tietenkään tällaista voi hyväksyä, koska ...
- se ei ole nomeklatuuran oppien mukainen
- miten sitten kävisi entisille 'uskottavuuksille (joiden urasuunnitelmille)
- paljonko 'lääketeollisuus' menettäsi voittoja (ja ostetut lääkärit)
Näin muun muassa.

Sillä että menettely on todisteusti tehokas ja auttava ei ole asian kanssa mitään tekemistä, koska kyse on rahasta. Miksei julkinen terveydenhuolto vois käyttää tätä menettelyä? Se on liian halpa?, liian tehokas?, liian yksikertainen?, liian tavallinen - 'lekuriylipapisto' menettää 'salaisuudenopin' hallinnan (ja rahat)?

Anttijuhani Tuominen

Uskon, että ko. hoitomuoto toimii katalyyttina sille että alkoholisti (tai narkomaani) liittyy vertaisryhmiin (esim AA, NN ja muitakin on), joista tunnetusti löytyy eniten raitistuneita, toivottomiakin. AA ja NN ovat täysin ilmaisia, joihin liittymisellä on ainoastaan yksi vaatimus: halu lopettaa alkoholin tai muiden päihteiden käyttö. Minnesotan menestys perustuu nimenomaan siihen, että alkoholisti alkaa hoitaa itse itseään.

Minnesota hoito ei ole mikään tämän päivän uusi juttu, se on toiminut jo vuosikymmeniä ja useissa riippumattomissa tutkimuksissa se on osoittautunut yhdeksi tepsivimmistä hoitomuodoista.

Hannu Rautomäki

"..miksi akateemisesta sivistyksestään huolimatta päätyi kerta toisensa jälkeen ryyppyputkiin. Hoidoista ei ollut apua kohtuukäytön oppimiseksi."

Kaikki alkoholisoituneet elättelevät toiveita kohtuukäytöstä, ja se on suurin kompastuskivi.
Raitistelujen jälkeen käytön uudelleen herättely on bensiiniä tuleen.
Sen oivaltamiseen, että ainoa jäljellä oleva vaihtoehto on täysraittius, ei tarvita päivääkään Minnesotaa.

Lauri Furtato

Entä jos alkoholi on turhan raju päihde monen ihmisen psyykkeelle? Voitaisin David Nutt'sin tapaan korvata jollain kemikaalilla tai kenties jostain afrikasta löytyvällä luontaisella relaxantilla. Ainakin osalla porukasta. Alkoholiin voisi ottaa uudelleen käyttöön jonkin kortin tai passin. Lupa täytyisi anoa ja sen rikkominen olisikin astetta vakavempi juttu.

Ari Lehtinen

Allekirjoitan tämän suurimmilta osin, pelkkä fantasia päihteen käyttämisestä näyttäisi tehokkaasti ehkäisevän varsinaisen ongelman läpikäymisen, siksi kohtuukäytön markkinointi päihderiippuvaiselle on äärimmäisen kyseenalaista. Mutta joku ei tarvitse vai kukaan ei tarvitse päivääkään Minnesotaa oivaltaakseen ainoan vaihtoehdon olevan täysraittius?

Ari Lehtinen

Kohtuukäyttö on useimmille riippuvuusoireyhtymään sairastuneille mahdotonta, koska keskushermoston rakenne on pysyvästi muuttunut. Suurkuluttajaa ja raskassarjalaista vertailtaessa unohdetaan usein se, että jotenkin jälkimmäiseksi tullaan. Suurkuluttaminen on siis yksi vaihe matkalla raskassarjalaiseksi. Lapua ei ole ainoa Minnesota-mallin hoitoa tarjoava yksikkö, Myllyhoidossa on kyse samasta mallista. Näiden hoitojen teho todellakin perustuu juuri siihen että niissä ohjataan ihminen hoitamaan itse itseään, myös helposti saatavilla olevilla menetelmillä, kuten AA:n ja NA:n vertaistukiryhmillä. Toki pitkät intensiivihoitojaksot ovat kalliita, mutta luulen hoitamatta jättämisen tai tehottoman hoidon vasta kallista olevankin.

Ari Lehtinen

Riippuvuussairaan keskushermoston vinkkelistä on aivan sama millä sen toimintaa stimuloi, yhtä päihdettä ei voi korvata toisella. Toivottavasti tämä on alettu ymmärtää myös alkoholistien hoidossa, diatsepiinireseptejä kirjoittamalla on saatu aika monta jyrkkenevää alamäkeä aikaiseksi. Nähdäkseni päihteiden jako alkoholiin, huumeisiin ja lääkkeisiin ylipäätään edustaa vanhentunutta ajattelua. Alkoholi on itse asiassa aika brutaali " huume ", jonka asemaa suojelee kulttuuriset tekijät ja lainsäädäntö. Keskushermostoon vaikuttavat lääkkeet ovat käytännössä aivan samaa tavaraa kuin monet laittomat " huumeet ". Näiden kemiallisten yhdisteiden aseman määrää siis lainsäädäntö ja käyttötarkoitus. " Huumeiden " kriminalisoinnilla on tähän mennessä saatu aikaiseksi lähinnä huumerikollisuutta.

Jaakko Mäki

Kyllä päihteen voi korvata toisella päihteellä tai vaikka sopivalla harrastuksella. Jos asenne riittää ja päihteily johtuu elämän tyhjyydestä.
Pääkysymys on se miksi Jeppe juo? Olen huomannut että alkoholisteja tai päihdeongelmaisia on kahta päätyyppiä, toiset juovat turhautumiseen ja toiset päästäkseen itseään karkuun. Tietysti ensimmäinen tapa johtaa turhan helposti toiseen mutta joka tapauksessa toimivat hoidot ovat aivan erilaisia.
Ensimmäinen ryhmä vaatisi lähinnä jotain asiallista tekemistä(ei, ruuvipussien täyttäminen ja kortinlätkintä muiden (ex-)alkkisten seurassa ei ole aktivointia vaan varastointia.) ja mielekkyyttä elämään, jälkimmäinen taas ihan oikeasti psykiatrista terapiaa selvittämään miksi oman pään sisällä oleminen tuntuu niin pahalta.

Ari Lehtinen

Eiköhän päihderiippuvainen kuitenkin käytä päihteitä pakkomielteisesti koska on päihteestä riippuvainen? Päihderiippuvaiseksi tullaan ennen muuta käyttämällä päihteitä, syystä tai toisesta, kunnes päihteitä käytetään täyttämään tyhjiötä, jonka päihteen poistuminen elimistöstä aiheuttaa. On sanomattakin selvää että tämä aiheuttaa lukuisia sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia. Minnesota-mallin hoidoissa ajatellaan toisen toipuvan päihderiippuvaisen olevan paras asiantuntija päihderiippuvuudesta toipumisessa. Lääkäreillä ja muilla ammattiauttajilla on kyllä osansa hoidon kokonaisuudessa mutta vertaistukea pidetään ensiarvoisen tärkeänä. Kun AA aikoinaan perustettiin tulivat lääkärit yms asiantuntijat hattu kourassa ihmettelemään että miten te tuon teette, kun toivottomat tapaukset saivat elämästä kiinni. Vertaistukea ne psykiatritkin hoitomuodoksi päihderiippuvuuteen useimmiten suosittelee.

Jaakko Mäki

Hieno kehäpäätelmä. Päihdeongelma johtuu päihdeongelmasta ja päihdeongelmainen on päihdeongelmainen koska on vajavainen ihminen.
Mukavasti unohdit että mistä se päihdeongelma lähtee, kaikki meistä melkein on kumminkin päihteitä käyttänyt. Miksi osalle kehittyy niistä ongelma? Miksi se jeppe juo _liikaa_?
Tämä on liian mukavaa ja helppoa unohtaa päästäkseen tuomitsemaan. Ja tiedätkös, _se_ on oikeasti tuhoisaa..
Minnesota-hoitoon en usko sen enempää kuin mihinkään muuhunkaan halvaksi väitettyyn asiaan jota varten minulla ainakaan ei olisi riittävästi rahaa. Niinkuin en olisi tämän vuoden aikana useamman sen läpikäyneen kanssa ollut juopottelemassa.

Matti Siikala

"Tutkimustulosten perusteella kaksi kolmasosaa Minnesota-potilaista saavuttaa ”päihteistä vapaan elämäntavan”. Tämä on vale ja hyvää bisnestä. Väite on jopa humoristinen. Totta kai vuoden osallistuminen johtaa hienoihin tilastoihin. Osallistuneista suurin osa keskeyttää hoidon, eikä heitä tarvitse ottaa tilastoihin.

Antti Hissa

Kuten niin moni muukin hoitomuoto/metodi, toimii tuo toisille ja toisille ei. Ei mikään hoitomuoto tee ihmisestä raitista vaan oma päätös ihan omien korvien välissä. Tuo malli antaa ihmiselle repullisen työkaluja, joilla joko voi edesauttaa omaa toipumistaan tai heittää ne menemään, tunnen ihmisiä, jotka ovat raitistuneet vuosien ns. sekakäytön jälkeen käytyään hoidon läpi ja toisia, jotka seisoivat Alkon kassajonossa 4 h lähdettyään hoitoklinikalta... Sekin tuli nähtyä, että motivaatio riippui siitä, tuliko ihminen vapaaehtoisesti kuukauden "sissikurssille# vai esim. työnantajan työterveyshuollon ohjaamana ts pakotettuna, näinhän se menee. Mutta itse en tätä kirjoittelisi ilman em hoitoa vaan pelaisin golfia Elviksen kanssa jossain...

Pentti Järvi

Antti Hissan kommentti oli lähinnä omaani eli motivaatio noille kursseille osallistujille on suuri. Firman hoidosta ei tule mitään, avioliitto natisee, yhteiskunnan paheksunta (potilaana pappi, poliisi, kunnanjohtaja tjms.)
Kävin Lapuan sissikurssilla 3vkoa 4:stä. Karmea kokemus tällaiselle ateistille.
Hinta tyrmistyttää.

Jukka Ryhänen

Oletko todella Pentti syntynyt 1919? Uskomatonta - mutta totta?

Joo onhan se niin että ei tota hintaa voi verrata siihen paljonko viinaan menisi, vaan siihen paljonko ylipäätään joku asia maksaa. Kun AA on ilmainen niin se on lähin vertailukohta.

Minnesota ei anna yhtään enempää kuin AA:kaan, ei varmasti.

Puhumattakaan kaikista muista saatavilla olevilla raittiuden tuki- ja apumuodoista.

Eli hinta on ongelma, siitä ei pääse mihinkään. Onhan toki kymmenen ja sata kertaa kalliimpiakin vaihtoehtoja, ei tarvitse lähteä Eurooppaa kauemmaksi. Jos haluaa rahoistaan eroon.

Risto Virrankoski

Vai hirvittää kurssin hinta. Ns. alan mieheltä kurssimaksu menee kurkusta alas alle vuodessa.

Minnesota on kova, jopa raaka, koulu. Sen suorittaneilla on hyvät mahdollisuudet päästä sananmukaisesti selville vesille. Kaikki eivät saa kurssia suoritettua. Syitä on monia, onhan alkoholisti taitava syiden keksijä. Osa heistä sitten jatkaa yhteiskunnan kustannuksella katkaisuhoitokierteessä ja muussa sairaanhoidossa.

Jussi Lehtonen

Joo o, itte vapauduin naantalista samasta koulusta rapiat parivuotta sitten. Sen jälkeen elänyt raitista ja hyvää elämää.
Mikä on kallis? Mun mielestä halpa hinta elämästä. Ja se mitä tulin yhteiskunnalle maksamaan ennen hoitoon menoa niin puhutaan 10x summista.
Mut joo tän joutuu maksamaan ihan itte. Sinne katkolle on kiva mennä..ottaa vähän vitamiineja ja pameja.. jaksaa taas jatkaa dallaamista. Eikä maksa itelle mitään.. yhteiskunnalle useemman satkun päivässä. Pelkkä aa ei mulla toiminut. Liian helppoa puhua päivän säästä kuivahumalaisten idioottien kanssa..jotka vetänyt 30 vuotta hampaat irvessä ettei tee viinaa mieli.
Tilastoihin en ota kantaa. Kanssani oli samaan aikaan 9 potilasta joista 8 elää raitista elämää tänään. Yksi palasi radalle ja kesti 4kk jonka jälkeen sai pysyvän raittiuden.. hiekkahoidossa..
Kuten joku aikaisemmin sanoi minäkin pelaisin golffia jeesuksen kanssa ilman rehappia. Mut kukin tavallaan..
Alkpholismi perinnöllinen sairaus? En tiiä mut viimiset 4sukupolvea meiltä mennyt kaikki 100% viinan takia ennen aikaseen hautaan.

Hauskaa joulua teille kanssa kulkijat. Käykää katkolla, palatkaa radalle ja jatkakaa samaa.. ,mää en juonut viimisiin vuosiin siks et hain mielihyvää.. vaan siksi että pystyin jotenkin elämään. Yhteiskunta tarjosi bentsot jaksamiseen. Niilöä ja viinalla sai muutaman vuoden lisää aikaa..kunnes en enää vaan jaksanut oli pakko nostaa kädet pystyyn

Veli-Jussi Jalkanen

Ei saada viinaongelmaa kuriin terapialla. Yksittäisen ihmisen kohdalla voit toimiakkin mutta massojen kohdalla kulut ovat toivottomat. Alkoholihaittoja saataisiin kuriin vähentämällä alkoholin kulutusta. Keinoja kyllä löytyy: kaikki mainonta pois, mäyräkoirat yms kielletään, keskiolutta laimennetaan, A pois urheilikilpailuista, varovähennysoikeus pois, Alkot palvelumyymälöiksi, ruokakaupoissa A-juomat oven taakse kuten tupakka. Paljon tulee äläkkää jos nämä toteutetaan (poliitikot ei uskalla, mieluummin otetaan lisää velkaa) mutta 3000 kuollutta/v, hirveä määrä henkistä hätää ja 6 mrd kulut on järjetön lasku nykyisestä leperöinnistä.

Martti Haverinen

Yhteisöhoidot (Minnesota, Myllyhoito, muut AA-pohjaiset hoidot, kristillispohjaiset Kan-kodit...) ovat tehokkaita keskimäärin, jos hoitoa ei pilata syöttämällä toipujille mömmöjä (lisäävät retkahduksen riskiä), psykiatrisoimalla liikaa, asiantuntemattomalla kokemattomalla henkilökunnalla, keskittymällä hoidossa fyysisen kunnon kohottamiseen tai jättämällä kipeät asiat käsittelemättä. Moni yhteisöhoitoa tarjoava kuntoutuspaikka ylittää viiden kymmenen prosentin rajan toipuneissa, ja ne lisäksi ovat hinnaltaan edullisempia kuin lääketieteeseen nojaavat "viralliset" hoidot.
Järvenpään sosiaalisairaalan toipumisprosentti on perinteisesti ollut alle 2 % ja A-klinikat eivät kykene parempaan. Asiakaskunnassa ei ole eroa.

Veli Laurinsalo

Minulta kesti 10 vuotta tajuta se, miksi Suomessa käytetään vanhoja, vähemmän tehokkaita menetelmiä terapia-alalla, mistä tämäkin kirjoittajan tilanne kertoo. Nimittäin se, että hoidoista päättävien (usein lääkärien) palkkaus ei perustu tuloksiin vaan siihen, että tehdään sääntöjen (esim. käypähoitosuositus) mukaan. Maissa, missä on esim. yksityisvakuutusjärjestelmät ovat pääsäänöisenä hoitojen maksajana tai yksityisillä klinikoilla vain tulokset ratkaisevat, ja kas, uudet tehokkaat hoitomuodot ovat niissä keskeisimpiä hoidon välineitä. Kela sitten on tämän jämähtäneen systeemin ytimessä, missä lääkärikollegio päättää, miten Suomalaisia saa hoitaa.