Maanantai 25.3.2019

Maahanmuuttajanuoret 2–3 vuotta jäljessä koulussa – ”Tämä oli yllätys”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
3.12.2013 13:14
  • Erot maahanmuuttajien ja syntyperäisten suomalaisten oppilaiden välillä eivät selitä Suomen Pisa-sijoituksen laskua, korostavat asiantuntijat.
|

Maahanmuuttajanuorten ja syntyperäisten suomalaisten nuorten erot oppimisessa ovat tänään julkistetun Pisa-vertailun perusteella jopa 2–3 kouluvuotta.

– Ero syntyperäisiin suomalaisiin on suuri. Tämä oli meillekin yllätys, koulutuksen tutkimuslaitoksen johtaja, professori Jouni Välijärvi sanoi Pisa-tulosten julkistamistilaisuudessa.

Välijärven mukaan kieli voi olla yksi eroa selittävä tekijä. Välijärven mukaan oppiminen tulee sitä haastavammaksi ja kielitaidon merkitys kasvaa, mitä abstraktimmista asiakokonaisuuksista on kyse.

Suomesta tutkimukseen valittiin kaikki sellaiset koulut, joissa oli vähintään viisi maahanmuuttajataustaista oppilasta. Maahanmuuttajataustaisia oli 15 prosenttia suomalaiskoulujen oppilaista. Maahanmuuttajista oli siis tarkoituskella yliedustus.

Opetusministeri Krista Kiuru (sd.) kuitenkin korosti, että maahanmuuttajataustaisten ja syntyperältään suomalaisten oppilaiden välisillä eroilla tuloksia ei pidä selittää. Suomen sijoitus putosi vertailussa enemmän kuin minkään muun OECD-maan. 

– Yksin maahanmuuttajien osuus ei tuloksia selitä, Kiuru sanoi.

Myös professorit Pekka Kupari ja Jouni Välijärvi korostivat, että ero maahanmuuttajataustaisten ja suomalaissyntyisten oppilaiden tuloksissa ei vaikuta kokonaistulokseen kuin yhdellä tai parilla pisteellä.

Ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaoppilaiden keskimääräinen pistemäärä matematiikassa oli 98 pistettä heikompi kuin syntyperäisten suomalaisoppilaiden. Ero vastaa yli kahta kuoluvuotta.

Ero lukutaidossa oli 116 pistettä ja luonnontieteissä 126 pistettä.

Suomalaisnuorten matematiikan osaamisen keskiarvo oli kahdestoista Pisa 2012 -tutkimukseen osallistuneen 65:n maan joukossa. Matematiikka oli edellisen kerran päätutkimusalue vuonna 2003, jolloin Suomen sijoitus oli kaikista osallistujista toinen.

Suomen sijoitus laski vuodesta 2003 yhteensä 25 pisteellä. Tutkimukseen osallistuvat 15-vuotiaat nuoret.

Sen sijaan koulujen väliset erot olivat Suomessa yhä pieniä. 

Vaikka yleensä oppimistulokset heikkenivät, ruotsinkieliset koulut pitivät tason paremmin kuin suomenkieliset. Aiemmin ruotsikieliset koulut ovat menestyneet Pisa-vertailussa suomenkielisiä huonommin.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jani Pulkki

Toivottavasti kaikki humanistit ja muut "monikulttuurisen" yhteiskunnan ihannoijat ovat tyytyväisiä saavutuksiinsa. Suomesta tehdään luokka yhteiskunta "humanitääristä" syistä! Singaporen, HK:n, Korean ja Japanin malli sekä koulukurin että yhteiskunnan "monikulttuurisuuden" suhteen olisi vastaus Kiurun toivomuksiin, Ruotsin vaihtoehto on sitten toinen tapa edetä hyvillä aikomuksilla vielä pahempaan katastrofiin. Heillä luokkayhteiskunta tosin taitaa olla geeneissä tai ainakin meemeissä joten kai he vain tarvitsevat suuren C-luokan kansalaisten osuuden väestöstä kun suomalaiset ikävästi ovat nousseet jo siitä asemasta, paitsi Suomessa, tietenkin.

Otto Gustafsson

Jos yhtään lohduttaa, niin Ruotsissa Pisa-tulokset suorastaan romahtivat. Opetusministeri syytti tästä demarihallitusta, mutta kyllä jotain vikaa pitäisi olla oppilaissakin tai heidän vanhemmissaan, jos he eivät perusopetuksessa opi kunnolla lukemaan tai edes ruotsin kieltä. Muut taidot ovat vastaavalla tasolla, koska koulusta pääsee läpi, kunhan viitsii tulla sinne riittävän usein.

Harri Salonen

Noniin, vaikuttaahan se.

Erohan on:

maahanmuuttaja% * 98 (matematiikassa)

.. jos maahanmuuttajia on 15% ja niillä on keskimäärin 98 pistettä alle keskiarvon, niin tuo tarkoittaa 14.7 pistettä heikompia tuloksia. Tämä on hieman enemmän kuin "muutama piste" ja Suomen saamasta 519 pisteestä jo monta prosenttia.

Tällä pistemäärällä olisimme menneet ohi Viron, Alankomaiden ja Sveitsin - suoraan top-10:een.

Mitä, jos tosiasiat voitaisiin myöntää, vaikka ne saattavat kuulostaa rasismilta? Näin voitaisiin kohdistaa kehitystoimia, jolla ongelmaa voitaisiin korjata. Kun ongelmaa ei ole, mitään ei todennäköisesti tapahdu ja kaikilla on kivaa, kun tulokset laskevat ja maahanmuuttajat eivät opi yhtä tehokkaasti.

Lauri Furtato

Huono ilmapiiri ja kestämättömyys tuskin auttavat asiaa. Mm Joutsenossa lapsena asuessa meillä oli jatkuvasti opettajia poissa "sairaana". No matematiikan, kuvaamataidon ja musiikinopettajat ainakin olivat alkoholisoituneita. Jos koulusta ei löydy sitä yhteishenkeä eikä saa henkistä kannustusta, niin sitä haetaan sitten muualta ja koulussa vain käydään pakotettuna.

Lauri Furtato

Tjaa. Muistan omasta nuoruudestani, että meidän luokalla oli parikin venäläistä, jotka myös mamuja ja kielen opetelleet ja pärjänneet. Yksikin venäläinen tyttä oli parhaan 5 joukossa. Äidinkielen (Suomen) aineistakin tämä tyttö veti lähes täydet kympit. Toisaalta luokallamme oli myös pari muuta venäläistä joita koulu ei kiinnostanut sitten pätkääkään ja kielikin teki tiukkaa.

Eristäytyminen ja sosiaalinen pääoma lienevät niitä ongelmiä niiden ongelmaisten mamujen keskuudessa.

Jani Pulkki

Kun pitäisi päättää harrastetaanko täkäläistä kulttuuria jossa Pisat yms. On tärkeää vai eletäänkö samalla jossain sellaisessa kulttuurissa jossa opiskelun merkitys rajoittuu uskonnollisten tekstien ulkoa oppimiseen. Voidaan tietysti ottaa kumpikin ja jättää osa porukasta muun yhteiskunnan ulkopuolelle tai muu yhteiskunta heidän kulttuurin ulkopuolelle. Monikulttuurisuuden käytäntö on hieman hankalaa.