Perjantai 14.12.2018

Suomen ensimmäinen somalikirjailija: ”Muistan sen tuijotuksen”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
25.12.2013 10:44
  • Kuva: Uusi Suomi
    Kuva
    Nura Farah toivoo, että hänen kirjansa voisi olla maahanmuuttajanuorille esimerkkinä siitä, että unelmistaan ei kannata luopua.

Vuonna 1996 Suomessa oltiin ylpeitä. Suomalainen nainen oli julistettu maailman kolmanneksi kauneimmaksi Miss Universum -kisoissa.

Menestyksessä oli kuitenkin hämmentävä sivumaku. Nigerialaissuomalainen Miss Suomi Lola Odusoga ei kaikkien mielestä oikein näyttänyt siltä, miltä suomalaisen pitäisi. Aiemmin kisoissa olivat menestyneet sellaiset suomalaisen yhteinäiskulttuurin ikonit kuin Armi Kuusela ja Anne Pohtamo.

Samana vuonna, jona Odusoga itki onnenkyyneleitä tiara kutreillaan, 16-vuotias Nura Farah istui koulukuraattorin huoneessa helsinkiläisellä yläasteella.

Kyllä tämä tästä, Lolakin voitti. Pikkuhiljaa helpottaa, ihmisten ymmärrys lisääntyy, kuraattori vakuutti teini-ikäiselle Farahille.

Farah oli tullut Suomeen Somaliasta 13-vuotiaana varhaisteininä kolme vuotta aiemmin, keskelle pahinta lamaa. Koulussa ei ollut juuri muita maahanmuuttajaoppilaita.

Muut oppilaat antoivat selkeästi ymmärtää, että Farah oli vähemmän älykäs. Vuonna 1996 suomalaisella yläasteella kuraattorin sanoja ei ollut kovin helppo uskoa.

– Ne nuoret olivat aika ilkeitä suoraan sanottuna. Mutta se on ollutta ja mennyttä, Farah sanoo joulukuussa 2013 kahvilassa Helsingin Itäkeskuksessa.

Maahanmuuttajanuorelle 1990-luvun Suomessa oli Lola Odusogan lisäksi vähän esikuvia. Farah katseli tv:stä Passi ja hammasharja -visailuohjelmaa, jota sentään juonsi intialaissyntyinen Tino Singh.

Farahin mukaan yläasteen alussa etenkin maantieto ja biologia tuntuivat vaikeilta. Arvosanat olivat heikkoja. Farah oli opiskellut vuoden suomea ennen yläasteen aloittamista.

– Se oli hirveän hankalaa, kun ei ollut hirveästi sanavarastoa. Kymppiluokalla sain keskiarvon nostettua yli kahdeksan, Farah kertoo.

Kaaos ajoi Suomeen

Helmikuussa 2014 ilmestyy nyt 34-vuotiaan Farahin suomeksi kirjoittama, 1940–1960-lukujen Somalian paimentolaiskulttuuriin sijoittuva romaani Aavikon tyttäret.

Se on ensimmäinen somalialaisen Suomeksi kirjoittama romaani. Farahille itselleen romaanin valmistuminen ja kustannussopimus Otavan kanssa ovat vuosien unelmien täyttymys.

Kun Farah pääsee puhumaan Somalian historiasta ja nykypäivästä, puhetta tuntuu riittävän loputtomasti. Farah kertoo, että kirjan kirjoittaminen oli hänelle itselleen tärkeä tilinteko siitä, miksi Somalia on ajautunut nykytilanteeseen, jossa klaanit taistelevat toisiaan vastaan.

Kirjan kuvaama aikakausi itsenäistymisen kynnyksellä oli Farahin mukaan se hetki Somalian historiassa, johon liittyy toivoa paremmasta tulevaisuudesta. Itsenäisyys siirtomaavallasta oli aivan nurkan takana.

Somalian itsenäistyttyä 1960-luvulla yhteenottoja aiheuttaneesta klaanijärjestelmästä yritettiin päästä eroon ja perustaa toimiva valtio. Ikiaikainen perinne piti kuitenkin pintansa, ja tuore valtio sortui klaanisotiin.

Pakolaisneuvonta ry:n mukaan Somalian kriisi on yksi eniten pakolaisuutta aiheuttaneista konflikteista viime vuosina. YK:n pakolaisjärjestö pitää Afrikan sarven hätätilaa nykypäivän pahimapana. Somaliassa islamistien ja hallituksen väliseen taisteluun maan etelä- ja keskiosissa yhdistyvät kuivuuden aiheuttama nälänhätä ja klaanien väliset selkkaukset.

”Täysi kaaos”, kuvailee Farah tilannetta Somaliassa oman lähtönsä aikaan vuonna 1993. Farahin mukaan häntä kiinnosti selvittää, miksi Somalialle kävi kuin kävi.

Siirtomaavallan aikaan Somalialla oli Farahin mielestä oma, yhtenäinen identiteetti.

– Kun pääsimme siirtomaavallasta eroon, aloimme tapella keskenämme. Identiteetti ei ollutkaan tarpeeksi vahva, ei ollut sellaista tunnetta, että me olemme me. Jokainen klaani ja suku oli keskenään, Farah sanoo.

Farahin mukaan valitettavasti klaanitausta kulkee monen maahanmuuttajan mukana esimerkiksi Suomeen, sillä harva pystyy irtisanoutumaan siitä.

– On aivan uskomatonta, miten somalit eivät tule keskenään toimeen. Mutta jos Eurooppa on selviytynyt toisesta maailmansodasta ja holokaustista, niin eiköhän Somaliakin selviä, Farah puuskahtaa.

Klaanijärjestelmä on johtanut Farahin mukaan myös poikalasten ihailuun, sillä miesten avulla klaanin valta kasvaa. Pojilla on mahdollisuus opiskeluun, mutta tyttöjen tärkein tehtävä on yhä usein miehen löytäminen.

Farah itse halusi kirjoittaa naisten näkökulmasta. Kirjan päähenkilö haluaa rikkoa paimentolaiskulttuurin naisille osoittamia rajoja ja alkaa runonlaulajaksi. Se on perinteisesti miesten ammatti.

Farahin kirja on harvinainen tapaus. Naiset eivät Somaliassa vieläkään juuri kirjoja kirjoita.

– Tänne tullessani ajattelin, että ihanaa, kun saa opiskella. Ajattelin, että minustahan voi tulla vaikka mitä, Farah sanoo.

Kemiasta kiinnostuneesta Farahista tuli ainakin elintarviketurvallisuusvirasto Eviran laborantti, ammattiyhdistysaktiivi ja kirjailija.

Yläasteella vastaan hangoitellut suomen kielikin alkoi taipua yllättävän nopeasti, kun Farah luki ja luki suomalaista kirjallisuutta. Suomalaisista kirjailijoista Farah mainitsee erityisesti Sofi Oksasen, Riikka Pulkkisen ja Jari Tervon.

Sofi Oksasen Puhdistus on raskas kirja, mutta Farahille etenkin siitä tuli helpottunut olo.

– Se osoitti, että jokainen kansa on käynyt samantapaista taistelua, ja naisia on syrjitty Euroopassakin. Se tuo toivoa, että lohduttomastakin tilanteesta voi toipua.

Ei kannata lannistua

Farahin mukaan Suomi on mennyt 1990-luvulta parempaan suuntaan suhtautumisessa maahanmuuttajiin. Hän sanoo pitävänsä suomalaisia järkevinä.

– Kun tulin 1993, olihan se paljon kovempaa aikaa. Jos haluaa olla inhimillinen, sitä voi ymmärtää siinä mielessä, että olimme niin uutta, Farah sanoo.

1990-luvun Helsingistä Farah kertoo muistavansa Hakunilan kahakat ja skinien ja somalien yhteenotot Kontulassa.

– Tuollaisethan ovat vähentyneet, Farah toteaa.

Farah huomauttaa, että ketä tahansa suomalaista tuijotettaisiin Somaliassa. Suomalaiset ovat kuitenkin pikkuhiljaa tottuneet siihen, että kadulla kävelee vastaan erinäköisiä ihmisiä.

– Muistan sen tuijotuksen, Farah sanoo.

Siitä ei Farahin mukaan aina osannut sanoa, oliko kyse, ihailusta, kiinnostuksesta vai rasismista.

Kun lama 1990-luvulla kaatoi niin suomalaisia yrityksiä kuin ihmisiäkin, maahanmuuttajiin ei suhtauduttu hyvällä. Farah uskoo, että silloin syntyi myös täysin perättömiä tarinoita, kuten se, että maahanmuuttajat asuvat hotellissa.

Farahin mukaan sviittiä ei ole tarjottu, mutta sen hän myöntää, että Suomi on tarjonnut kaikki mahdollisuudet aloittaa oma elämä ja pärjätä.

Suomessa puhutaan monesti yhteisöllisyyden puutteesta. Farahin mukaan Somaliassa yhteisöllisyyttä on, mutta malliksi Suomelle hän ei sitä tarjoaisi.

– Se on ristiriitainen asia. Niin kauan kuin ajatellaan yhteisön kautta, emme voi luopua klaanijärjestelmästä, joka aiheuttaa eripuraa ja johtaa vainoharhaisuuteen, Farah sanoo.

Farah sanoo ymmärtävänsä toisen polven maahanmuuttajanuoria, joilla ei ole kosketusta vanhempiensa synnyinmaahan, mutta jotka eivät oikein tunnu sopeutuvan Suomeenkaan.

Maahanmuutton kriittisimmin suhtautuvat ovat pelänneet etenkin nuorten miesten turhautuvan, syrjäytyvän ja lopulta radikalisoituvan. Farah sanoo ymmärtävänsä pelkoa, mutta huomauttaa, että lopulta radikaali fundamentalismi sopii hyvin harvoille.

– Jos olisin kaksikymppinen, kyllä minäkin ihmettelisin sitä, että puhun täydellistä suomea, mutta olen niin erilainen. Sanoisin heille, että ei kannata lannistua.

Kun Farahin Aavikon tyttäret -romaani julkaistaan helmikuussa, siitä voi hyvinkin tulla joillekin maahanmuuttajanuorille esimerkki siitä, että unelmistaan ei kannata luopua. Niin Farah ainakin sanoo toivovansa.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Kaijala

Vilpittömät onnittelut Nura Farahille! Hienoa, että saamme nimenomaan naisen kirjoittaman romaanin somalien taustoista ja historiasta. Odotan mielenkiinnolla kirjan julkaisua.
Luettuani juuri Ayaan Hirsi Alin kirjan "Infidel, my life", joka kuvaa koskettavasti islamin ja somalien klaani- ja perhekultturin vaikutusta naisen asemaan, ymmärrän paremmin miten merkittävästä saavutuksesta tässäkin on kyse.

Hannu Mononen

"Farah uskoo, että silloin syntyi myös täysin perättömiä tarinoita, kuten se, että maahanmuuttajat asuvat hotellissa."

Eikö Farah tosiaan tiedä, että hotellimajoitus oli Suomessa käytäntönä 1990-luvulla ennen vastaanottokeskusten perustamista, ja nimen omaan Somaliasta tulijoille? Kyseessä olivat usein enimmäkseen tyhjillään olleet syrjäisemmät hotellit, kuten Varsavuori Mikkelissä.

"Suomi on tarjonnut kaikki mahdollisuudet aloittaa oma elämä ja pärjätä" - miksi ihmeessä somalialaiset maahanmuuttajat eivät käytä täällä tilaisuuttaan irtautua kahlitsevasta klaanijärjestelmästään ja ryhdy oman onnensa sepiksi, ottamalla täysi hyöty tarjolla olevasta koulutuksesta akateemisia tutkintoja myöten? Mikään muu ei auta unelmiensa toteuttamisessa yhtä hyvin.

Mitkä yritykset Suomessa ovat somalitaustaisia?

Vaikka radikaali fundamentalismi sopiikin hyvin harvoille, yksikin terroristi pilaisi pysyvästi koko etnisen ryhmän maineen ja somalialaisen yhteisön on viisasta puuttua asiaan ajoissa yhteistyössä viranomaisten kanssa jos sellaista ilmenee.

Esimerkiksi Vietnamista ja Somaliasta muuttaneilla on Suomessa kovin erilainen maine työelämässä. Montako sukupolvea tarvitaan ja miksi, jotta tilastollisesti selvät erot vihdoin tasoittuisivat?

http://tietotrendit.stat.fi/mag/article/41/

Suomalaista lukijaa kiinnostaisi myös tietää, mikä estää Somaliaa rauhoittumasta pysyvästi ja diasporassa olevia satoja tuhansia nyt länsimaisen koulutuksen saaneita somaleita palaamasta rakentamaan uudelleen alkuperäistä kotimaataan.

Markku Tyry

Nuna Farah tekee tärkeää työtä oman kulttuuriperintönsä, ja sen suhteesta maahanmuuttajana Suomessa.

Ongelmia on tottakai kotoutumisessa ja sen Nuna varmasti tiedostaa. Ongelmia, suuria on entisessä kotimaassa Somaliassa, sen Nuna tiedostaa.

Nuna Farahille on suotu lahja ja hän on sen myötä tunkeutunut läpi kiviseinän.
Hän on somaliyhteisön kärki-ihminen nyt, ohi imaamien, ja uskonnollisten vaikuttajien.

Siunausta Nunnalle tulevaisuuteen.

Raili Sergejeff

Onnittelut rohkealle naiselle! Toivottavasti moni muu seuraa perästä.

Hannu Mononen:

- käsittääkseni tuossa artikkelissa ei puhuttu somalitaustaisista yrityksistä, vai mistä moinen kysymys "Mitkä yritykset Suomessa ovat somalitaustaisia?"

- hotelliasuminen näissä hylätyissä hotelleissa ja motelleissa ei ollut hotellitasoista asumista

Maahanmuuttajan ei ole kovin helppo irtautua maansa kulttuurista yms. sellaisesta asiasta. Ei se niin yksinkertaista ole kuin annat ymmärtää.

Itsekin parikymmentä vuotta Ruotsissa asuneena tiedän, mitä vaikeuksia esim. kielimuri asettaa. Ja minäkin osasin sentään kouluruotsia jo sinne mennessäni.

Moni suomalainen ei osannut, eivätkä he myöskään pystyneet käyttämään hyväkseen mahdollisuuksiaan, kuten minä muutamaa vuotta myöhemmin pystyin - kielitaidon kohennuttua.

Suomalaiset suhtautuvat niin epäluuloisesti ja ennakkoluuloisesti somaleihin, ettei heillä ole mitään mahdollisuuksia oppia suomea suomalaisten yhteyksien kautta. Minulla oli se mahdollisuus Ruotsissa, vaikka ennakkoluulojakin oli.

Kyllä meidän suomalaistenkin pitäisi katsoa peiliin!

Hannu Mononen

Minunkaan käsittääkseni tuossa artikkelissa ei todella puhuttu mitään somalitaustaisista yrityksistä, mutta tiedän toki monien muiden etnisten maahanmuutajaryhmien sellaisia perustaneen - useinkin etnisiä ravintoloita ja muita pienyrityksiä. Minua kiinnostaa tietää, miksi juuri somalitaustaiset loistavat poissaolollaan yrittäjinä huolimatta n. 15 000 somalia äidinkielenään puhuvasta, Suomen kolmanneksi suurimmasta vieraskielisestä väestöryhmästä, jonka voisi olettaa edustavan kohtuullista ostovoimaakin maksavina asiakkaina.

Maahanmuuttajia on aivan turha niputtaa yleistävästi sen suhteen, kenen on tai ei ole helppo irtautua maansa kulttuurista. Se on joillekin tulokkaille paljon yksinkertaisempaa kuin toisille, ja tässä minua kiinnostaa, miksi kivikautisesta klaanijärjestelmästä, jonka myös Nura Farah niin selvästi tiedostaa vaikeaksi ongelmaksi monin eri tavoin niin Somalialle kuin sen asukkaillekin, on radikaalista ympäristön vaihdoksesta huolimatta edelleen niin vaikea luopua vielä Suomessakin.

Kielimuurin kohtaavat myös kaikki muut Suomeen hyvinkin sopeutuvat maahanmuuttajien väestöryhmät, eikä sen voi odottaa olevan ongelma enää täällä syntyneille.

Raili Sergejeff syyttää erityisesti suomalaisia siitä, ettei somaleilla ole "mitään mahdollisuuksia oppia suomea" suomalaisten yhteyksien kautta, vaikka heillä on käytettävissään suomalainen ilmainen koulutusjärjestelmä aina yliopistotasoa myöten. Tämä kertonee kyllä kirjoittajasta enemmän kuin vallitsevasta todellisuudesta.

Kyllä metsä vastaa kuten sinne huudetaan, ja yhteyksien luomiseen tarvitaan aina kaksi kiinnostunutta osapuolta. Työelämä ja koulutus ovat aivan erinomaisia tapoja kotoutua Suomeen ja tutustua suomalaisiin, mutta valitettavasti lähes 80 % somaleista jää sen ulkopuolelle vielä parinkymmenen vuoden siirtolaisuuden jälkeenkin. Ruotsinsuomalaisia oli kielellisesti ummikkoina töissä täyttä päivää Saabin ja Volvon tehtailla ilman laajamittaista kotoutusta.

Itsensä työllään elättäminen on sekä tärkeä että joillekin ongelmallinen kysymys, joka ei valitettavasti millään peilailemisella ratkea, mutta vaikeasti työllistyvästä alakulttuurista tulevan kirjailijan voisi odottaa antavan jotakin lisävalaistusta tähän aiheeseen.

– Tänne tullessani ajattelin, että ihanaa, kun saa opiskella. Ajattelin, että minustahan voi tulla vaikka mitä, Farah sanoo. Sitä samaahan me kaikki toivoisimme rahoituksellamme kotoutetulle suurelle väestöryhmälle.

Bodil Rosengren

Pitkään maassa asuneiden somalien työllisyys on ihan hyvä ja työllisyysaste on 60% tietämillä. Pakolaistaustaisten työllisyys on aina paljon heikompi kuin muiden maahanmuuttajien. Näin oli esimerkiksi vietnamilaisten kohdalla. Somaliasta on tullut näihin päiviin asti uusia pakolaisia ja näin ollen kokonaistyöllisyys pysynyt heikkona. Somalit myös kohdanneet paljon ennakkoluulujoa ja mustamaalamista.

Odotan innolla tätä kirjaa.

Jani Pulkki
Vastaus kommenttiin #22

"ihan hyvä" työllisyysaste on 100% kun ontarpeeksi pieni otanta. Pakolaistausteisten vietnamilaisten tilanne oli "sama".
Kyllä on jutut. Minulla on ollut onni tuntea näitä kummankin ryhmän pakolaisia, Vietnamissa olen muutaman kerran käynytkin heidän kanssaan. Yhden kaverin (Suomeen 1988) isä osti vuonna 2000 itselleen ja tyttärelleen 350 000mk:n mersut, siis kaksi E240 V6 mallia, tyttärelleen häälahjaksi. Siis tämä 12vuotta maahantulon jälkeen. Molemmilla tyttärillä oli kivitalot Espoossa ennenkuin täyttivät 30. Vietnamissa tapasin tyyppejä joilla oli siellä yökerhoja, ravintoloita, moottoripyöräkauppoja, etc, sekä valtavan kokoisia asuntoja, yövyin yhdessäkin juuri valmistuneessa viisikerroksisessa omakotitalossa, joka kerroksessa wc+suihku ja pari huonetta, katolla terassi ja kotitemppeli.
Autoina sielläkin tietenkin uudet mersut, tosin Suomea hillittömimpien hintojen vuoksi vain C-sarjalainen, (reilut 50 000$).
Samaan aikaan Kambodzhasta tulleella kaverin appiukolla ei ollut kuin rivarikämppä Espoossa ja käytettynä ostettu pari vuotta vanha S500, mutta ehkä sieltä kotoutuminen oli hankalampaa, Pol Pot ja kaikkea.
Voin luetella muutaman sivun verran näitä vietnamilaisten kotoutumisongelmia, olen sentään ollut sen yhteisön kanssa aika tiiviisti tekemisissä.
Huonoiten meni yhdellä perheellä joiden vanhemmat erosivat ja isä meni naimisiin suomalaisen kanssa, isäpuolen kanssa eivät vanhemmat lapset tulleet ollenkaan toimeen, Jakomäki peruskouluineen ei ehkä antanut myöskään kunnollista sosiaalista mallia yhteiskuntaan. Eikä heillä ollut tukea isästään, joka kuoli varhain, tai muustakaan suvusta, koska sitä ei ollut täällä.
Huonoiten koulussa pärjännyt tytär on pitänyt kampaamoa parikymppisestä ja on naimissa 2. polven vietnamilaisen insinöörin kanssa. Hyvin kuulemma menee, omakotitalo heilläkin ennen kuin täyttivät 30. Kahdella muulla oli lukion keskiarvot yli ysin, reilusti, heidän myöhemmistä kohtaloistaan en tiedä, tuskin yli ysin keskiarvolla ressusta steisille kuitenkaan päätyy hengailemaan, ainakaan täyspäivätoimisesti.
Minusta somalien ja vietnamilaisten erojen selittäminen suomalaisilla on typerää.
Aasialaisten(etnisten) mediaaniansio Yhdysvalloissa on viidenneksen suurempi kuin kaukasialaisten. Sitä lienee vaikea selittää rasismilla, josta aivan varmasti saavat osansa.
Pitää ymmärtää kulttuurien erot, yksinkertaisesti islamilainen kulttuuriperimä on haittatekijä länsimaisessa yhteiskunnassa, kun taas buddhalainen\aasialainen kullttuuriperimä antaa taloudellisessa kulpailussa etulöynnin myös eurooppalaiseen\kristilliseen perimään nähden. Tai jos selitys ei kelpaa niin sitten se varmaan johtuu geeneistä.

Jani Pulkki
Vastaus kommenttiin #25

*siis Euroopassa\P-Amerikassa asuvien\asuneiden vietnamilaisten talot, sijoitukset etc Vietnamissa mitä luettelin. Tämän kaverini isä joka osti mersut, niin olin hänen parhaan lapsuudenystävänsä hotelissa, täyshoito, for free, yritin maksaa muttei huolinut, niin tämä kaveri oli päätynyt Kanadaan. Monilla näillä baarien täällä olevilla aasialaisilla on nykyjään enemmän sijoituksia ja tuloja kotimaassaan kuin täällä.

Bodil Rosengren
Vastaus kommenttiin #25

Pakolaisina tulleiden vietnamilaisten työttömyys oli yli 70% aikoinaan. Nythän ei ole tullut vuosikausiin vietnamilaisia pakolaisia mutta esimerkiksi tänne tulleista myanmarilaisista vain 8% on työelämässä. Uskonnolla ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Eikä edes voi puhua mistään yhteisestä islamilaisesta kulttuuriperimästä.

Jani Pulkki
Vastaus kommenttiin #27

Yhtä vähän kuin kristillisestä tai buddhalaisesta. Myanmarista tulleet ovat juuri tulleita, jotenkin epäilen heidänkin olevan ruyhing tms. vähemmistöä, jotka ovat lähinnä Bangladeshilaisia ja muslimeita.
Ei sitten puhuta islamilaisesta kulttuurista, tarkoitan fundamentalista salafismi wahhabismiä joka on täysin yhteensopimaton länsimaisen kulttuurin kanssa. Vuonna 1950 oli 15 kpl heidän Koraani koulujaan, talebanien paikkaa, nyt niitä on jotain 70 000.
Turkkilaisten työllisyysaste Saksassa on alle 40%. Joka ainoa tuli töihin sinne. 2. Sukupolvi ei enää pärjää. Jihadistit saavat kyllä äänensä kuuluviin ja kierre syvenee.

Bodil Rosengren
Vastaus kommenttiin #30

Totta että suurin osa myanmarilaisista ovat saapuneet viime vuosina kiintiöpakolaisina. Eivät ole muslimeja ja mikä ihmeen väliä sillä uskonnolla on? Osa somaleista asuneet pitkään, osa syntyneet täällä mutta osa myös juuri maahan tulleita.

Jani Pulkki
Vastaus kommenttiin #32

Mikäli sinusta uskonnolla ei ole väliä niin sinusta lienee sama johtaisiko Suomea Päivi Räsänen vai Pekka Haavisto.
Minusta uskonnolla on todellakin väliä, esimerkiksi yhtäkään homoseksuaalisuuden tuomitsevaa, saatikka siitä kuolemantuomiota kannnattavaa antisemitistiä ei pitäisi päästää maahan, millään verukkeella. Ylipäätään kiintiöpakolaisjärjestelmästä pitäisi typeränä luopua. Missään ei kerrota keitä Myanmarin pakolaiset ovat. Esitin arvelun, muslimit ovat siellä kaikkein huonoimmassa asemassa ja heitä on kymmeniä tuhansia leireillä, yksikään valtio ei hyväksy heitä kanaslaisikseen, kuten ei kareneitakaan. Thaimaan leireillä on satojatuhansia pakolaisia, auttaakin tosi paljon että Suomi hakee parisataa pois vuosittain.
Kyseessä on kotimaisen pakolaisbisneksen etu, eräänlainen ihmiskaupan muoto jonka suurimpia hyötyjiä ovat muutoin tarpeettomat sosiaalipuolen virkailijat. Lähtömaata, Suomea tai maailmaa, yksilöäkin vain ehkä, jälkeläisten kohdalla saatetaan vaikeuttaa elämää.

Arre Kougappi

Raili Sergeeff kirjoitti:
,,Kyllä meidän suomalaistenkin pitäisi katsoa peiliin,,

Suomalaiset ovat hoitaneet kaikki asiat mallikkaasti, nyt on tulijoiden otettava iso peili eteen. Jos ei siihen pysty, niin klaaneineen on lähdettävä kotimaahan.

Jani Pulkki

Suomalaiset ovat kotoutuneet kaikkiin maihin joihin ovat muuttaneet. Tilastojen valossa suomalaiset toisenpolven mamut pärjäävät Ruotsissa paremmin kuin meidän suomenruotsalaiset täällä. Jotka eivät sukutaustaltaan useinkaan ole edes ruotsalaisia vaan sieltä sun täältä, erityisesti täältä.
Bushit ovat metsä savolaisia Ruotsista, mutta siis suomalainen suku, Tsurunen on korkeimpaan asemaan noussut gaijin sitten shogunin päivien, tosin korkeammalla kuin britti silloin, GM:n pääjohtaja on suomimamu 2. Tai 3:ssa sukupolvessa, etc etc.
Mielipuolista sotkea suomalaisten yleistä sopeutumiskykyä toisten kyvyttömyyteen ja etsiä ratkaisua suomalaisista!
Somalien ongelmat ovat samat kaikissa länsimaissa. Suomalaisilla ei ole ongelmia keidenkään kanssa paitsi joidenkin vilkkaassa mielikuvituksessa.

Petri Sakkinen

Heh heh! Asuessani Australiassa toimin tulkkina vuosikymmeniä siellä asuneille lääkärikäynneillä (hyvin kiusallista) ja oikeudenkäynteihin valmistautumisvaiheessa (kiusallista.) Suomalaiset muodostivat ghettoja missä vain voivat.

Raili Sergejeff

Tottakai jokaisella on vastuu itsestään. Yritin vain kertoa, että kaikki ei ole niin yksinkertaista kuin annetaan ymmärtää. Esim. kulttuuritausta vaikuttaa hyvinkin paljon omaan kykyyn sopeutua ja käyttää hyväkseen annettuja mahdollisuuksia.

Yhteisökuri on todella tiukka monissa kansallisuuksissa, ja se varmasti pitää paikkansa esim. somalien kohdalla.

Totta on sekin, etteivät kaikki suomalaisetkaan pystyneet käyttämään hyväkseen annettuja mahdollisuuksia Ruotsissa.

Suomalaiset sopeutuivat, osa heistä ei. Moni jo 60- ja 70-luvulla Ruotsiin muuttanut seurustelee edelleenkin vain suomalaisten kanssa - sekin on totuus, vaikka suurin osa on sopeutunut niin, että on osittain jo unohtanut suomen kielenkin.

Tottakai työelämä ja koulutus ovat erinomaisia tapoja kotoutua ja tutustua suomalaisiin. Mutta kuten sanoin, somaleille, ja muillekin jotka eroavat suomalaisista ulkonäkönsä suhteen suuresti, on vaikeaa tutustua suomalaisiin, koska ennakkoluulot estävät sen. Uskon kyllä, että ennakkoluuloisuus on molemminpuolista, ja se on iso este tutustumiselle.

Olen edelleenkin sitä mieltä, että myös suomalaisten on aihetta katsoa peiliin - ja tottakai maahanmuuttajillakin on.

Ei silti saisi olla sokea "omiaankaan" kohtaan, vaan pitäisi pystyä realistisesti tarkastelemaan asioita. Emme me suomalaiset ole täydellisiä kuten eivät minkään muunkaan maan kansalaiset.

Enkä todellakaan ole mielipuoli. Tällainen henkilökohtaisuuksiin meneminen on enimmäkseen ennakkoluuloisten ihmisten keino alistaa ja alentaa, kun joku ei olekaan myötäkarvaan silittäjä.

Jani Pulkki

Minä sanoin väitettä mielipuoliseksi, en esittäjää, ehkä muotoilin hieman huonosti. Mun täti on Ruotsissa opettajana, serkut ympäri Eurooppaa, somalin on työllistänyt viisi vuotta ja tunnen Henk. Koht useita somaleita.. Viimeksi eilen istuin kahvilla yhden kanssa.
Kenialaisten työllisyysaste on parempi kuin suomalaisten, miten suomalaiset osaavat olla suvaitsemattomia niin valikoivasti? Erottaako näitä jokin ulkoinen tekijä niin paljon.. Hitto kun en ole tajunnut koskaan ajatella että saisin jotakin etua palkkaamalla pigmentin tai uskonnon perusteella. Minua kiinnostaa työmoraali, rehellisyys, vähäinen kolariherkkyys ja ahkeruus. Olen lopettanut kantasuomalaisen työsuhteen lyhyeen ja somalitaustaisenken, aivan riippumatta hiusten kiharuudesta. Näytöt ratkaisevat. Uskoisin että 99% yrityksistä ja ammatinharjoittajista ajattelevat niin, kunnat ja valtio voivat sitten valita kielen tai pigmentin perusteella töihin. Positiivisesti diskriminoiden lol

Ykä Lepola

"Tänne tullessani ajattelin, että ihanaa, kun saa opiskella. Ajattelin, että minustahan voi tulla vaikka mitä, Farah sanoo."

Todella hienoa, että tänne on tullut Nura Farahin kaltainen nuori nainen, josta tosiaanon jo tullut "vaikka mitä". Se on erinomainen asia! Mitenkähän saataisiin nuo samoista lähtökohdista olevat nuoret miehet kotoutumaan suomalaiseen sukupuolten suhteen tasa-arvoiseen kulttuuriin aivan yhtä hyvin?

Raili Sergejeff

Olen ollut itsekin yrittäjänä vuosikausia, ja tehnyt töitä useammassakin maassa.

Työnantajaa ei varmastikaan kiinnosta ihon väri tai yleensäkään etninen tausta tai uskonto, vaan juuri työmoraali, rehellisyys ja ahkeruus. Mutta kun monella on ennakkoluuloja eivätkä he sen takia halua ottaa "erilaisia" edes työhaastatteluun. Siinäkin on ongelma.

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194825259333/artikkeli/puheenaihe+rasis...

Hannu Mononen

Juuri siksi yrittäjyys eri maahanmuuttajaryhmien keskuudessa on kiinnostavaa (vaikka se ei Maija Vehviläisen ylläolevaan kirjoitukseen liitykään), että voisi olettaa siitä tulevan reitti työelämään sekä yrittäjälle itselleen että hänen palkollisilleen - ehkäpä ennakkoluuloja ja sen takia haluttomuutta ottaa edes työhaastatteluun voisi odottaa vähemmän jos kyse on omista maanmiehistä.

Vai onko tällöin ongelma, että työnhakija olisikin väärästä klaanista?

"Farahin mukaan valitettavasti klaanitausta kulkee monen maahanmuuttajan mukana esimerkiksi Suomeen, sillä harva pystyy irtisanoutumaan siitä.

– On aivan uskomatonta, miten somalit eivät tule keskenään toimeen. Mutta jos Eurooppa on selviytynyt toisesta maailmansodasta ja holokaustista, niin eiköhän Somaliakin selviä, Farah puuskahtaa."

Suomen lakien mukaan syrjintä myös klaanitaustan perusteella täyttänee rikoksen tunnusmerkit - moniko somalitaustainen huomaa käyttää sitä hyväkseen valvoessaan etujaan?

Ja mitä viime kädessä on se sovittamaton vihanpito klaanien kesken, joka estää lopettamasta väkivaltaa Somaliassa vuosikymmeniä siirtomaaherrojen lähdönkin jälkeen?

Ennen kaikkea: missä viipyy Suomen somalialainen näkökulma tässä keskusteltuihin asioihin? Joka ikisen kirjoituksen tässä ketjussa Maija Vehviläisestä alkaen näyttää nimen perusteella kirjoittaneen kantasuomalainen, kirjailija Nura Farahiakin on ainoastaan haastateltu.

Tässähän tarjoutuu nyt kerrankin tuhannen taalan paikka antaa tietoa ja oppia suomea suomalaisten yhteyksien kautta, vaikka Raili Sergejeff tietääkin kaikkien muiden suomalaisten suhtautuvan niin epäluuloisesti ja ennakkoluuloisesti somaleihin, ettei heillä ole tähän mitään mahdollisuuksia. Uusi Suomi tuskin kuitenkaan asettuu sellaiselle yhteydenpidolle esteeksi?

Arre Kougappi

Nepalilaiset työllistyy paremmin kun kantaväestö, tiedoksi vaan. Tätä samaa ei voida sanoa muista, joten tämä selittely ennakkoluuloista ei pidä paikkansa, voin myös kertoa lähipiirin afrikkalaisista jotka työllistyvät mikäli on vaan haluja. Linkittämäsi kirjoituksen ja raporttin voi heittää suoraan roskakoriin.

Bodil Rosengren

Maahantulon syy vaikuttaa eniten työllistymiseen, ei kansalaisuus sinänsä. Nepalilaiset ja esimerkiksi kenialaiset tulevat pääosin työperusteisilla oleskeluluvilla. Silloin pitää olla työpaikka olemassa ennen oleskeluluvan myöntämistä. Onhan selvää että työllisyys on silloin parempi.

Arre Kougappi

Kansalaisuus ja kulttuuri vaikuttaa erittäin paljon työllistymiseen, tätä on turha kiistää, mikäli asiassa on jotain epäselvää voit laittaa talon vakuudeksi ja ruveta yksityisektorin työllistäjäksi ja korjata tilanteen. Asia ei ole sen vaikeampi.

Jani Pulkki

Musta on huvittavaa että uskonto ei ole selitys mihinkään joidenkin mielestä, eikä kulttuuri. Tai ainakaan muu kuin suomalainen kulttuuri ja ihmiset. Eivätkö nämä näe ristiriitaa ajattelussaan?
Mikäli uskonto ei selitä eikä kulttuuri, niin mikä sitten? Kirjailija puhuu klaaneista ja ristiriidoista. Mistä muusta ne kertovat kuin länsimaahan huonosti sopeutuvasta kulttuurista?
Selittääkö Päivi Räsäsen maailmankuvan kulttuuri ja uskonto vai ihonväri?
Kulttuuri, eikä uskonto, ole muuttumaton vaan kyse on meemeistä, ne tavat ja uskomukset jotka leviävät, leviävät ja ne jotka eivät leviä niin kuihtuvat.
Kyse ei ole ihmisen arvottamisesta, eikä suoraan edes kulttuurin, mutta pitää olla vahva uskossaan mikäli ei näe mitään eroja missään.
1700-luvun lopulla aasia vastasi noin 80% maailmantaloudesta. 2000-luvun lopulla jälleen tulee vastamaan. Uskonto nimeltä kommunismi ja impivaaralaisuus aseteknologiassa sekä korruptio aiheuttivat hetkellisen heikonnuksen tilanteeseen.
Sunnifundamentalismi kuolee kun öljyn käyttö loppuu.

Jani Pulkki

Ketä tarkoitat? Miten jonkun 100-vuotta sitten eläneen ihmisen mielipiteet minuun liittyy Oletko ilkeä luonnostasi vaiko huviksesi yrität pahoittaa toisten mielen? Ymmärrän typerän yrityksesi verrata minua natseihin ja täten dissaten väitteeni henkilökohtaisella pahuudellani. Olet varmasti todella älykäs ja humaani ihminen kun tuollaisen keksit.

Jani Pulkki
Vastaus kommenttiin #45

Te? Minä olen ateisti, enkä natsi, eikä ajattelussani ole Hitlerin, kommareiden kanssa mitään yhteistä. HV. Sinä olet leimakirvestä heiluttava trolli.
Yksilön määrittelee uskonto? Laitat sanoja suuhuni ja ajatuksia päähäni, haukut natsiksi.. Kaikki klassisia typeryyden osoituksia ja käytöstapojen puutetta.
Descartes oli väärässä käsityksessään yksilöstä, tuskin olet tarpeeksi sivistynyt edes tietääkseni mitä tarkoitan.
Yksilö on geeniensä ja kulttuurinsa tuote, eikä mikään tabula rasa niinkuin kommunisti idiootit halusivat uskoa.
Uskonnot eivät ole oopiumia vaan kulttuuria. Anna joskus johonkin asiaan jokin konkreettinen mielipide\väite ja lopeta toisten ihmisten arvostelu heidän mielipiteidensä vuoksi.
Minusta kristinusko on aivan yhtä typerää kuin juutalaisuus ja islam, sekä muutkin satuolennot enkä ole heittämässä ketään mihinkään, paitsi sinut sivistymättömien itsetyytyväisten moukkien tunkiolle.

Jani Pulkki
Vastaus kommenttiin #45

Miten sinä ilkeät puhua minusta ja natseista te muodossa? Tuntematta minua? Onko sinulla mitään tapoja? Minä tiedän mitä natsismi oli, olen lukenut Maon, Lenin, Stalinin ja Hitlerin elämänkerrat. Suurempaa loukkausta kuin esitit on vaikea kuvitella.
En koskaan, milloinkaan, esitä yhtäkään rasistista mielipidettä, koska minulla ei niitä ole. En koskaan arvostele mitään väitettä minkään ideologian lasien läpi, koska minulla ei sellaistakaan ole. Olen tietenkin geenieni ja kulttuurini tuote joten minulla on niistä johtuvat rajoitteet ajattelussani ja ymmärryksessäni joita on vaikea itse hahmottaa. En arvota ihmisiä heidän taustojensa perusteella.
Huomautan että olen työnantaja muslimille, asunut pakolaisen kanssa vuosikymmenen. On kuvottavaa kuinka joku "tietää" minun haluavan heittää elämäni tärkeimmät ihmiset "ulos". Pyydä edes anteeksi jos pystyt tuntemaan katumusta.

Jani Pulkki

Luin sen leiri 14, tai jotain sinnepäin, P-Koreasta paenneen ikänsä vankileirillä olleen kaverin tarinan. Siitä selviää hyvin mikä merkitys on kulttuurilla, kaveri masentui Kaliforniassa, muttei leirillä. Vaikka ilmiantoi vanhempansa ruuan toivossa.
Hänestä ei tullut onnellista vieraassa kulttuurissa, koko maan auttaminen olisi tehnyt sen varmemmin. Ihminen ei ajattele mahdollisuuksien historiaa ja onnellistu todetessaan että asiat voisivat olla huonomminkin vaan ihminen vertaa itseänsä ympäristöön ja tekee päätelmät asemastaan sen perusteella. Mikäli ympäristö ei saa vahvistusta itsetunnolle ja kuulumisen tunnetta, sitä tarjoaa vertaistuki kansan raamattuseurassa tai liivijengissä. Tästä johtuen ongelmat syvenevät lisäämällä huonosti sopeutuvien määrää, eivät suinkaan vähäne.
Rasistisinta mitä ikinä olen kuullut on toisten ihmisten mieltäminen väristyksiksi, väriksi, rikkaudeksi, rotunsa tai uskontonsa tähden. Rasisti sentään oikeasti vihaa ja viha on pelkoa, objektina näkeminen halveksuntaa

Heidi Ala-Jukuri

Helsingin kaupunki ei pysty järjestämään vuokra-asuntoa kaikille maahanmuuttajille, sen vuoksi on vuokrannut heille majoitusta Forenomilta, joka tarjoaa tavallista vuokra-asuntoa huomattavasti kalliimman majoitusvaihtoehdon. Forenom tarjoaa kalustettuja asuntoja ja huoneistohotellimajoitusta.

Hannu Mononen

"Most Somalis—Britain’s largest refugee population—do not work. They are among the poorest, worst-educated and least-employed in Britain. In a country where other refugees have flourished, why do Somalis do so badly?"

Economistin toimittaja ei sentään tarjoile "säälittävän työllisyysasteen" selitykseksi kaavamaisesti kantaväestön rasismia ja ennakkoluuloja, mikä taas on Suomessa erityisen suosittu genre niiden keskuudessa, jotka pyrkivät todistamaan kaikenpuolista omaa ylemmyyttään Hyvänä Ihmisenä verrattuna toisiin suomalaisiin.

Norjan hallitus on somaliväestöstään niin huolissaan, että se haluaa ottaa näiden kurjuuden tutkimuskohteeksi. Jotakin erityistä somalien sopeutumisvaikeuksiin täytyy kyllä liittyä, jos ne toistuvat muita maahanmuuttajia pahempina kaikissa uusissa asuinmaissa.

Nura Farah osoittaa kuitenkin rehellisyyttä ja kiitollisuutta myöntäessään, että Suomi on tarjonnut kaikki mahdollisuudet aloittaa oma elämä ja pärjätä. Astrid Thors ja muut poliitikkomme taas ovat tehneet parhaansa salatakseen, paljonko tämä on tähän saakka tullut maksamaan suomalaisille veronmaksajille.

markku palonen

Kun kaksi somalialaista tapaa ,kysyy toinen mikä klaani (mikä suku) toinen vastaa klaaninsa ja korkeampaa klaanin jäsentä pitää kunnioittaa,eli tavatessaan somalit asettavat itsensä jo eriasemaan toisiinsa nähden.
Länsimainen yhteiskunta ei toimi siten.
Kulttuuri on syntynyt paikallisista tavoista ja sitä on erittäin vaikea siirtää muualle maapallon alueelle.

Jani Pulkki

Aasialaisen ajattelun mukaan ihmisen "hyvyys" näkyy itselle ja suvulle kerääntyneenä varallisuutena. Kuolleille sukulaisille uhrataan rahaa jotta voisivat taivassa ostaa uuden mersun itselleen ja saada arvostusta kuoleman jälkeisessä elämässä sekä auttaa sukua rikastumaan maan päällä.
Toisin sanoen köyhyys johtuu suvun\yksilön synneistä ja kitsaudesta, vauraus taas kertoo suvun vanhurskaudesta(millä sanalla sitä nyt sitten kuvaakin).
Heillä kilpailutalous on kultturinen rakenne, toisin kuin meillä joilla uskonnon ja kulttuurin ihanne on sosialistinen kommuuni essealaisjuutalaiseen\alkukristittyyn malliin. Meillä rikkaan on vaikeampi päästä paratiisiin, joten jo rikkaus itsessään on synti, kun aasialaisessa kulttuurissa köyhän on vaikea päästä paratiisiin. Buddha oli upporikas prinssi, btw.

markku palonen

Kuten huomaamme Pulkin kommentista on maailmassa satojatuhansia eri uskonnonlajeja ja kaikki ne liittyvät kulttuureihin jossa ne on syntynyt.Ne saattavat tosin olla jopa vastakkaisia kuten tässä kommentissa
Uskonnoissa on vaikein asia kuten eri kansojenkin kesken laajetumis pyrkimys välittämättä muiden oikeuksista.
Palavasti uskonnollinen saattaa saattaa herkän ihmisen tuhoon,kuten myös palavasti maataan rakastava.

Sami Etelälahti

Pakolaiskiintiöt on ilmaista rahaa kotoustusbisnekselle, joka toki esim. Ruotsissa on viety paljon pidemmälle, johtuen kymmenkertaisista pakolaisvirroista. Siellä on jo omat maahanmuuttokeisarit, "humanitäärisen logistiikan" tuottamat miljonääriyrittäjät.