Lauantai 20.7.2019

Guggenheim-päätös käsillä – toisi Helsingille laajasti huomiota

Luotu: 
13.1.2014 14:54
Päivitetty: 
13.1.2014 15:17
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Guggenheim-säätiön johtaja Richard Armstrong esitteli säätiön uutta museoehdotusta Helsingissä syksyllä.
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Guggenheimia kiinnostaa punaisella merkitty tontti Helsingin Eteläsatamassa. Helsingin kaupunginhallitus käsittelee tonttivarausta tänään kokouksessaan.
|

Guggenheimin Helsingin museohankkeen epävarmuus voisi karkottaa arkkitehtuurikilpailun osallistujien joukosta lähinnä yksittäisiä maailmanluokan tähtiarkkitehteja, Suomen arkkitehtiliiton Safan kilpailusihteeri Mari Koskinen uskoo.

Toteutuessaan kilpailu saavuttaisi todennäköisesti laajaa kansainvälistä huomiota. Menestyminen siinä toisi joka tapauksessa palkkion ja näkyvyyttä. 

Koskinen uskoo, että monet arkkitehdit ja arkkitehtitoimistot olisivat motivoituneita osallistumaan kilpailuun museohankkeen epävarmuudesta huolimatta.

– Jokaisessa kilpailussa on aina olemassa se mahdollisuus, että rakennus ei toteudu, ja suunnittelijat kyllä tietävät sen, Koskinen sanoo.

Koskisen mukaan yleisiä, kaikille avoimia kilpailuja järjestetään maailmalla nyt melko vähän.

– Esimerkiksi koko Etelä-Euroopassa ei juurikaan ole käynnissä isoja rakennushankkeita, jotka eivät olisi yksityisiä, Koskinen sanoo.

Näyttää myös siltä, että kutsukilpailuja suositaan yhä enemmän yleisten kilpailujen sijaan.  Koskisen mukaan se ei ole kaikkien mielestä vain hyvä asia, sillä etenkin nuorille arkkitehdeille ja toimistoille kilpailumenestys voi olla käänteentekevää.

– Suomessa on mielestäni vielä hyvä kilpailusysteemi, että on yleisiäkin kilpailuja, Koskinen sanoo. 

Guggenheim-säätiön järjestämän kilpailun on tarkoitus olla avoin. Edellisen kerran Suomessa paljon huomiota saanut avoin kilpailu järjestettiin Helsingin keskustakirjastosta. Kesäkuussa 2013 ratkenneeseen kilpailuun tuli 544 ehdotusta.

Esimerkiksi Ruotsissa Tukholmaan rakennettavasta Nobel-keskuksesta järjestettiin viime kesänä kutsukilpailu, johon osallistui 12 toimistoa Pohjoismaista, muualta Euroopasta ja Japanista.

Kutsukilpailun etuja ovat tehokkuus ja nopeus, jos tarvitaan muutama ehdotus nopealla aikataululla. Avoin kilpailu puolestaan tuo hankkeelle näkyvyyttä ja useita vaihtoehtoja toteutuksen pohjaksi, eikä se vaadi osallistujien esivalintaa.

– Kun puhutaan korkean profiilin hankkeesta, sanoisin, että yleinen kilpailu on parempi, Koskinen sanoo.

Helsingin kaupungihallituksen on tarkoitus tänä iltapäivänä päättää tontin varaamisesta Guggenheim-säätiölle Helsingin Eteläsatamasta. Guggenheim on toivonut tonttivarausta järjestääkseen museosta arkkitehtuurikilpailun.

Säätiö maksaisi kilpailun kulut itse, eikä kilpailun järjestäminen sitoisi Helsingin kaupunkia hankkeen toteuttamiseen. Tonttivarauksen läpimeno kaupunginhallituksessa näyttää todennäköiseltä, sillä vihreät ja kokoomus puoltavat varausta. Yhdessä puolueilla on kaupunginhallituksessa enemmistö.

Koskisen mielestä Guggenheim-kilpailussa ainakin alkuvaiheessa tiivis yhteistyö Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa olisi välttämätöntä. 

Koskisen mielestä näyttäväkin ehdotus voisi sopia Guggenheimin haluamalle tontille, jos ympäristö ja esimerkiksi liikenteen vaatimukset otetaan suunnnittelussa huomioon. Yhteistyö ja avoimuus voivat myös vaikuttaa siihen, miten ehdotus otetaan vastaan.

– Wow-hankkeet ovat usein kaatuneet siihen, että ne tulevat jollekin yllätyksenä, mistä herää vastustus. Wow-arkkitehtuurissa sinänsä ei ole mitään huonoa, mutta käytännön realiteetit pitää ottaa siinäkin huomioon, Koskinen sanoo.

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Matias Härkönen

Kun lähestulkoon kaikki tuota Guggenheimia vastustavat, niin onko järkeä ajaa hanketta eteenpäin. Guggenheim tarvitsee julkista rahaa viimeistään sitten jos se rakennetaan. Sitä ei ole luvattu, eikä sitä kansalaiset halua antaa. Nyt varataan tontti "joka ei sitouta" mihinkää. Ei varmaan, sehän nähdään.

Jaakko Aalto

Ei sitouta, ei. Kunnes huomataan, että niskassa on peijakkaanmoiset vahingonkorvausvaateet, jos museota ei rakenneta. Mutta niinhän se on, että "fool and his money soon apart". Paitsi, että nyt päättäjät eivät suinkaan pane likoon omia rahojaan ja maksajilta ei haluta suurin surmineenkaan kysyä yhtään mitään.

Jani Virtanen

Kaikki tietävät miten homma etenee: arkkitehtuurikilpailu on nyt sitten päätetty ja aikanaan tulee ehdotuksia. Teräspeltiä on taivuteltu sinne tänne tonne. Hesari esittelee ne täysaukeamalla. On wow-arkkitehtuuria. Pakkohan niistä on joku valita. Kustannusarvio on kaksinumeroinen miljoonaa. Rakennus myöhästyy viisi vuotta ja maksaa kolminumeroinen miljoonaa, eikä ensimmäinen luku ole edes yksi tai kaksi. Valtio tulee apuun, otetaan lisää lainaa. Kävijöitä on ensimmäisen vuoden jälkeen noin viidesosa odotetuista. Kokoomus ja vihreät jatkavat helsingin johdossa.