Perjantai 24.5.2019

Poikkeuksellinen rikos Suomessa – Professori: ”Ei koskaan aiemmin”

Luotu: 
27.1.2014 15:44
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    AKT:n kiusaamisjuttu voi edetä Korkeimpaan oikeuteen, arvioi prosessioikeuden professori Matti Tolvanen. Arkistokuva kahden vuoden takaa.
|

Tänään Helsingin käräjäoikeudessa tuomion kahdesta työturvallisuusrikoksesta ja pahoinpitelystä saaneen Timo Rädyn tapaus voi jäädä Suomen oikeushistoriaan.

Oikeus tuomitsi Rädyn 80 päiväsakkoon. Käräjäoikeuden tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Tuomiosta valitetaan todennäköisesti hovioikeuteen.

Uuden Suomen haastatteleman prosessioikeuden professorin Matti Tolvasen mukaan aiemmin oikeudessa ei ole annettu tuomiota pahoinpitelystä, joka olisi aiheuttanut uhrilleen henkisen vamman.

- Pahoinpitely vaatii tekijän olevan tietoinen, että toiminta voi aiheuttaa uhrille vamman. Minun tietooni ei ole tullut tapausta, jossa henkinen kiusaaminen olisi ollut vamman aiheuttamista, Tolvanen sanoo.

Rädyn tapauksessa uhrina oli AKT:n entinen viestintäpäällikkö. Timo Räty oli rikoksen aikaan päällikön esimies.

Lain mukaan pahoinpitelystä voidaan tuomita henkilö, joka ”tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä”. Aiemmin oikeus ei ole Tolvasen mukaan käsitellyt henkistä väkivaltaa pahoinpitelynä.

- Sairauden aiheuttamista on käsitelty tapauksissa, jossa on juotettu viinaa alaikäiselle tai myrkytetty joku, Tolvanen kertoo.

Käräjäoikeus totesi tuomiossaan, että Räty oli aiheuttanut Ahteelle sairauden. Ahde sai 12 000 euron vahingonkorvauksen, mikä on myös poikkeuksellisen suuri korvaus Suomessa.

Suomalaisen oikeuskäytännön mukaisesti rikoksen uhrille korvataan vain todellinen, toteen näytetty vahinko. Amerikan mallin mukaisia miljoonien eurojen vahingonkorvauksia ei Suomessa makseta.

- Tähän tarvitaan lääketieteellistä arviointia. Käräjäoikeus on kuunnellut lääkäriä, Tolvanen toteaa.

Tolvasen mukaan kyse on ennakkotapauksesta ja rikoshistoriallisesti poikkeuksellisesta oikeudenkäynnistä, joka saattaa hyvinkin edetä Korkeimpaan oikeuteen asti.

- Tämä on asianosaisista kiinni. Jutulla on hyvät edellytykset korkeimpaan. On näyttökysymys ja merkittävä oikeuskysymys, Tolvanen muistuttaa.

Käräjäoikeus pohti tuomionsa perusteluissa rangaistukseksi myös vankeutta Timo Rädylle. Oikeus päätyi kuitenkin työturvallisuusjutuista tuttuun sakkorangaistukseen.

Rädyn rangaistus on Tolvasen mukaan linjassa, sillä suurin osa pahoinpitelytuomioista hoidetaan sakoilla. Vankeutta tuomitaan lähinnä törkeistä pahoinpitelyistä.

Toinen merkittävä piirre AKT:n kiusaamisjutussa on ammattiliiton saama 20 000 euron yhteisösakko. Oikeuden mielestä AKT ei ollut hoitanut kiusaamisasiaa kunnolla.

Jutun syyttäjä on ilmoittanut olevansa tyytymätön AKT:lle määrättyyn yhteisösakkoon.

Jaa artikkeli:

Kommentit

kaija kelhu

"Suomalaisen oikeuskäytännön mukaisesti rikoksen uhrille korvataan vain todellinen, toteen näytetty vahinko. Amerikan mallin mukaisia miljoonien eurojen vahingonkorvauksia ei Suomessa makseta.
-Tähän tarvitaan lääketieteellistä arviointia. Käräjäoikeus on kuunnellut lääkäriä, Tolvanen toteaa."

"Toteen näytetty vahinko" on mielestäni aika veteen piirretty viiva? Avoimeksi jää monia kysymyksiä mm. "uhrin" oma jo aikaisempi masennus ja siitä johtuva yliherkkyys normaalille käytökselle, josta on vaikea sanoa ylittääkö se kiusaamisen kriteerit? Näytöt jälkikäteen herättävät lukuisia kysymyksiä.

Ahteen tapauksessa on aika vaikea nähdä, että kuinka tunnettu, julkisuudessa paljon esiintynyt, itsevarma ja viehättävä nainen antaisi johtajan kohdella itseään sairastumiseensa saakka? Sen voisi hyvin ymmärtää silloin, jos kyseessä olisi työpaikastaan hyvin riippuvainen yksinhuoltaja äiti, jonka on alistuttava huonoon kohteluun säilyttääkseen edelleen työpaikkansa.
Hilkka Ahteen taustan lehdistä aikaisemmin luettuna, ei anna oikein kuvaa avuttomasta uhrista?

tuomas tanner

Ihanaa, että suomalaisissa työyhteisöissä puhaltaa täydellisen harmonian tuulet ja yhteenpuhaltamisen voimat. Henkinen väkivalta on todettu enennäkemättömäksi oikein professuurin suulla. Tämän täytyy olla seurausta KIVA- koulu järjestelmästä.

kaija kelhu

Varmaankin suomalainen työyhteisö ei ole aina harmoninen ja kiva, mutta nyt onkin kysymys vain tästä tapauksesta, jossa kysymyksessä on kuitenkin tunnetusta julkisuuden henkilöstä, jonka ei luulisi antavan kohdella itseään vuosikausia huonosti nousematta kapinaan? Ei toivoisi, että meillä mennään Amerikan malliin, jossa korvauksia joutuu maksamaan asiasta, jota ei voida välttämättä oikeaksi todistaa.
En puolusta huonoa käytöstä missään tapauksessa ja oikeus voittakoon aina ja joka tilanteessa.

Pekka Korpela

Mielestäni Kaija kommenttisi on hieman ristiriitainen.
Sanot: "...kysymyksessä on kuitenkin tunnetusta julkisuuden henkilöstä, jonka ei luulisi antavan kohdella itseään vuosikausia huonosti nousematta kapinaan?"
Ahde nousi kapinaan, välittömästi tilanteen alettua, mutta prosessi on kestänyt vuosia.

Toinen perustelu, jota en aivan ymmärrä on tämä "yksinhuoltajaäiti"-näkökulma. Eikö "yksinhuoltajaäideillä" ole mielestäsi samat oikeudet nousta kapinaan kuin Rva. Ahteella? Vai ovatko kaikki "yksinhuoltajaäidit" vain uhreja?

Mielestäni nainen ja mies ovat tasa-arvoisia ja naisten väkivalta on yhtälailla väärin kuin miestenkin.

Usein feminiininen väkivalta on "verhotumpaa" kuin maskuliininen "suora" väkivalta. Kumpikin on väärin ja tuomittavaa.

Asiaa tarkemmin tuntematta, luulen, että Hra Räty on käyttänyt ns. feminiinistä "verhotumpaa" väkivaltaa ja siksi oikeuslaitos arvio nyt Rva Ahteen olleen väkivallan uhri.

Tilanne olisi voinut olla myös toisinpäin, jolloin useat olisivat kokeneet lain tuomitsevan vain maskuliinisen "suoran" väkivallan, jota ei tässä tapauksessa ollut.

kaija kelhu

"Ahde nousi kapinaan, välittömästi tilanteen alettua, mutta prosessi on kestänyt vuosia."

Olen ymmärtänyt Ahteen kärsineen viimeiset kolme vuotta kiusaamisesta, joka tv:n mukaan oli mykkäkoulua ja syrjäyttämistä joistakin aikaisemmista töistään? Se mitä ihmettelin hänen kohdallaan, oli se, että miksi fiksu ja filmaattinen nainen viitsii jäädä kiusattavaksi kolmeksi vuodeksi ja menettää mielenterveytensä vielä vuosiksi eteenkin päin? Harva itsenäinen nainen toimisi niin, jos ei ole pakko?

" "Eikö "yksinhuoltajaäideillä" ole mielestäsi samat oikeudet nousta kapinaan kuin Rva. Ahteella?""

Totta kai yksinhuoltajaäidillä on mahdollisuus nousta kapinaan johtajaansa vastaan, mutta vasta tarkan harkinnan jälkeen, että onko hänellä mahdollisuutta ottaa poispotkimisen riskiä? Sitä vastaan painaisi taloudellinen riski, jota todennäköisesti entisellä ministerin- ja pääjohtajan vaimolla ei taas ollut. Toinen riski yksinhuoltajalla olisi uuden työpaikan löytyminen ja toki se sama syy olisi myöskin rva Ahteella, mutta siinä ei häneltä leipä kuitenkaan loppuisi kuten yksinhuoltajalta?
Joten me ihmiset emme ole aina kaikissa asioissa täysin tasa-arvoisia, niin kuin toivoisin olevan.

Koko asia on vaikea, kun vastakkain ovat viehättävä julkkisnainen ja kovana pidetty lakkokenraali, jolla näyttää olevan myös melkoisen huonot ihmissuhdetaidot? "Oikeusmurhaa" ei kuitenkaan soisi hänellekään tapahtuvan?

Kirsti Hermunen

Eikö kaikki väkivalta ole henkisesti vammauttavaa? Väkivalta on 'pakottavaa' alistamista tekijän toiminnalle, kostavaa, rankaisevaa, jne. Tekijän yritystä siirtää oma sisäinen ahdistus, tuska, häpeäkokemukset ... toisen tai toisten kokemukseksi, uudelleen ja uudelleen. Jostain luin, että ei vain Räty vaan kanssatoimivat olivat palkanneet rouvan siksi, että suunnittelivat hyötyvän rouvan miehen vaikutusvaltaisesta asemasta eli käyttävänsä häntä välineenä, hyödyn tavoittelussa välineenä. Lähtökohtaisesti 'hyväksikäyttöä' vallan tavoittelussa? Eikö Räty toiminnassaan muutoinkin ole ollut 'pakottava' - ja jäsenistönsä mielestä "v-mäinen" mies, joka tekee 'hyviä sopimuksia'. Ovatko olleet pitkällä tähtäimellä?
- Toivoisin, että oikeusjärjestelmässä työskentelevät todella ottaisivat huomioon 'toteennäytettynä vahinkona' sen vamman, jonka pakottava hyväksikäyttäjä (vanhempi, opettaja, esimies), joita raiskaus ja ns,'lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö' ovat (joskaan ei rajoitu näihin) , pakottava toiselle ihmiselle tekee. Toisen läheisille myös - tekijän läheiset ainakin. Rahallinen korvaus ei tee tekoja tekemättömäksi, mutta voi mahdollistaa toipumista auttavan hoidon saamiseen. Tajuaako tekijä, miten pakottavasti, alistavasti ja mitätöivästi on toiminut - siitä riippuu hänen tuleva selviämisensä.
-

Pekka Lehtonen

Onneksi nykyisin on nuo älykännykät, joihin voi nykyisin nauhoittaa kaikki johtamistapahtumat. voi jälkeenpäin sitten toimittaa oikeudelle aineiston, oliko puhe huutamista ja kuka kiusasi ketä ja kuka ehdotti mitä.
Samaa kannattaa käyttää jatkoille menosta sovittaessa, ettei vaan toinen tunne itseään kiusatuksi tai ahdistelluksi.
Hilkka Ahde maksoi nyt Matti Ahteen potut pottuina. Sille vaan, joka sattui pomona olemaan.
Ei tämä näin voi olla, että kaikki on kiusaamista tai ahdistelua, jos jostakin siltä tuntuu.
Voi pyhä oikeuslaitos!

Lauri Viljanen

Jälleen tuli tuomio joka ei ole oikein tästä maailmasta. Ensinnäkin valtuuston jäsenten saama tuomio. Valtuuston jäsen kun ei käytännössä voi mitenkään vaikuttaa liiton konttorin toimintaan. Puheenjohtajan valinnassa puolue asettaa ehdokkaan ja valtuusto huutaa hurraata. Jos yrität vastaan mutista niin et ole seuraavissa vaaleissa edes ehdokkaana. Miten voi napapiirillä elävä jäsen käydä Helsingissä tarkastamassa miten hommat hoidetaan? Käytännössä kun ei pääse edes konttoriin sisälle.. Käteen lyödään vain ruokalippu työväentalolle. Jos puolue asettaa urkkijan valvomaan konttorin toimintaa niin mitä urkkijalle pitäisi puhua? Oikeus olisi voinut määritellä montako sanaa vuodessa pitää sanoa. Rädyn virheenä oli ettei tehnyt hoitoon ohjausta kun huomasi selvästi henkilökohtaisen ongelman. Puolueen pelko ei ollut viisauden alku. Työnsä Räty hoiti muuten kiitettävästi. Jos joku epäilee niin kysyköön EK:sta..

Veijo Turunen

Näyttää olevan professori Tolvasella, kuten monella muullakin päivitykset jääneet tekemättä. Kopioin pari otetta 1.9.1995 voimaan tullutta rikoslain uudistusta koskevasta hallituksen esityksestä (HE 94/1993 vp).

Em. hallituksen esityksen kohdassa 1.9.1.4. ”Muutoksen tarve ja keskeisimmät muutokset” todetaan, että ”Säännöksissä, jotka koskevat rikoksia terveyttä vastaan, on pyritty ottamaan huomioon, että terveys nykyisin käsitetään paljon laajemmin kuin tilaksi, jossa ruumiilliset vammat tai sairaudet puuttuvat. Useassa yhteydessä on ehdotettu, että henkinenkin pahoinpitely olisi säädettävä pahoinpitelynä rangaistavaksi. Henkisen pahoinpitelyn käsite on kuitenkin siinä määrin epämääräinen, ettei sitä sellaisenaan voida sisällyttää rikostunnusmerkistöön. Ehdotuksessa on terveyden vahingoittamisen käsitteen avulla pyritty siihen, että sellainen henkinenkin väkivalta, joka vahingoittaa mielenterveyttä, voitaisiin rinnastaa ruumiillisia vammoja aiheuttavaan fyysiseen väkivaltaan.”

Saman hallituksen esityksen 21 luvun 5 §:n perustelujen mukaan ”Pahoinpitelyn tunnusmerkistö ehdotetaan rakennettavaksi edelleen pääasiassa kahden perustekomuodon varaan. Ensinnä pahoinpitelyä olisi ruumiillisen väkivallan tekeminen toiselle. Siinä olisi kysymys pahoinpitelystä toimintona, jolla loukataan toisen ruumiillista koskemattomuutta. Tämä tunnusmerkistön osa koskisi siten pahoinpitelyä ulkoisena toimintona, josta voi aiheutua toiselle vamma tai muu terveyden vahingoittuminen, mutta on myös mahdollista, että siitä ei aiheudu mitään näkyvää seurausta.

Toisessa tekotavassa olisi kysymys seurauksen aiheuttamisesta. Siihen kuuluisi toisen terveyden vahingoittaminen tai kivun aiheuttaminen toiselle muuten kuin ruumiillista väkivaltaa tekemällä. Vamman tai sairauden aiheuttaminen on yleisemmin ilmaistuna terveyden vahingoittamista. Vamma ja sairaus käsitetään yleensä pelkästään ruumiillisiksi vammoiksi tai sairauksiksi. Käyttämällä niiden sijasta sanontaa ''vahingoittaa toisen terveyttä'' saadaan rangaistavuuden piiriin myös sellaiset teot, joiden seuraukset ilmenevät mielisairauksina tai mielenterveyden häiriöinä.”Kelan mukaan mielenterveyden häiriöitä ovat mm. masennus ja stressihäiriöt.

Kenellekään ei pitäisi olla epäselvää, miksi rikoslain 21 luvun 5 §:än on kirjattu, että ”Joka tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka tällaista väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, … on tuomittava pahoinpitelystä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”

Siis piti odottaa yli 18 vuotta lakimuutoksen voimaan tulosta, ennen kuin ensimmäinen tuomio saatiin aikaiseksi. Ja yhä, jopa Tolvasen tasoiset auktoriteetit ovat tietämättömiä lain tarkoituksesta.

Timo Huhtala

Juuri niin, toteutus on jäänyt tämän olemassa olevan lain mukaan tekemättä. Syy on selvä: äärimmäisen hankala todistettavuus. Nyt on tehty avaus, joka herättää lisäkysymyksiä:

Nainen on yleisen käsityksen mukaan uhriutumiseen alttiimpi kuin mies, edelleen. Halusimme niin tai emme. Onko siis niin, että tapaus Ahde-Rätyä vastaava keissi olisi edes mahdollinen toisinpäin? Miesten kohdalla on vuorenvarmasti suurempi kynnys lähteä viemään asiaa eteenpäin, koska vaara ruikuttajareppanan leimasta on sata kertaa suurempi kuin naisella, jonka ahdinko kerää sympatiaa yhteiskunnan joka taholta.

Sikäli todellisesta tasa-arvosta ei ole tietoakaan.

Räty ei varmasti ole unelmapomo, siitä ei ole kyse. On vain tervettä ajatella asioiden eri puolia kun päädytään ratkaisuun joka saattaa sisältää muitakin kuin asiavaikuttimia. Mitä tällainen ratkaisu tarkoittaa työyhteisöjen kannalta käytännössä; sitä ettei alaista saa kohdella törkeästi vai sitä ettei naispuoleista alaista saa kohdella törkeästi ?

Pekka Korpela

Huhtalan kommentti on mielestäni erittäin aiheellinen: "Mitä tällainen ratkaisu tarkoittaa työyhteisöjen kannalta käytännössä; sitä ettei alaista saa kohdella törkeästi vai sitä ettei naispuoleista alaista saa kohdella törkeästi?"

Lain kirjain on luonnollisesti sama kaikille, mutta usein kollektiiviset arvot ja asenteet vaikuttavat lain tulkintaan, kuten Huhtala antaa ymmärtää.

Vaikeaksi tämän tekee se, että vuorovaikutustilanteessa valtaa voidaan myös käyttää asettumalla uhriksi, vaikka kukaan ei ole edes hyökännyt.

Esimerkiksi "ohutnahkainen narsisti" voi käyttää valtaa asettumalla uhriksi ja näin hyödyntää "terveiden" ihmisten, esim. työtovereiden omatuontoa - luonnollista halua auttaa - omien narsististen päämääriensä saavuttamiseksi.

Tämä on erittäin vaikea alue, kun emme voi tietää mikä on kenenkin motiivi ja mitä keinoja kukin käyttää.

Asiantuntija-professoritkaan eivät pysty erottamaan ns. "psykologista projektiota" totuuden puhumisesta, ilman tarkempaa keskustelua ja käyttäytymisen arviota.

Markku Patynen

Paljon hyviä kommentteja - erityisesti pidin viimeisimmistä. Ehkä kun ne olivat viimeisimpiä ;-).

Minusta tässä pitäisi erottaa toisistaan tuo Ahteen ja Rädyn yksittäinen tapaus - vaikka se tullee olemaankin ennakkosellainen - ja sitten yleisempi henkisen pahoinpitelyn käsite, todennettavuus ja rankaiseminen. Jotenkin pelottaa hieman, että yleisemmästä asiasta on tuotu myös vitsinomaisia, vähätteleviä kommentteja. Niin ainakin olen niitä tulkinnut. Toivottavasti väärin.

Minusta on kyllä positiivinen asia, että moinen asia on huomioitu rikoslaissa ja noiden Turusen esille tuomien lakialoitteen käsittelyyn liittyneiden tietojen perusteella sitä on kohtuullisesti ehkä myös mietitty. Ja itse näen hyvänä, jos lakia aletaan tältä osin myös käytännössä soveltamaan.

Agraari- ja teollisissa yhteiskunnissa oli ehkä ymmärrettävääkin, ettei paljoa välitetty puuttua noihin pehmopuolen juttuihin - ja sodan jälkeenhän se olisi ollut täysin toivoton homma. Hommat kuitenkin tehtiin silloin pääosin käsillä ilman suurempaa jatkuvaa ajattelua. Saattoipa pienestä v---tuksesta olla jopa työn suorittamisen suhteen hyötyäkin, ainakin suomalaisen mytologian mukaan.

Nuo ajat ovat kuitenkin jo aikaa sitten menneet ja elämme tänä päivänä kuitenkin ihan toisenlaisessa yhteiskunnassa, jossa enemmän ja enemmän henkilön tuottavuudesta ja hyödyllisyydestä riippuu siitä, kuinka hänen aivonsa toimivat ja minkälainen mieliala hänellä on. Olen itse tehnyt aikanaan myös sellaista työtä, jossa puolen tunnin välein tuleva puhelinsoittokin jatkuvasti saattaa viedä henkilön lähes tuottamattomaksi. Ja tällaisia alkaa olla enempi ja enempi joka puolella.

Eli aivot ja niiden tuottava käyttö ovat suurelle osalle yksi pääasiallisista tuottavuuden tekijöistä käytännössä. Ja jos ne eivät toimi vaan ajatukset karkaavat muualle eikä pysty keskittymään, ei paljoa naurata. Samoin kuin pellot eivät aikanaan tulleet raivattua tai talot rakennettua ilman että kroppa tai koneet toimivat.

Koska jatkuva ja määrätietoinen henkinen pahoinpitely on yksi - vaikkakaan ei ainoa - asia, joka voi haitata työskentelykykyä ja ihmisarvoista elämää yleensäkin, on sen huomoiminen nyt myös käytännössä rikoslaissa mielestäni oikein. Jos ajatukset poukkoilevat jatkuvasti johonkin sellaiseen, joka lamaannuttaa muun, on vaikeaa olla tuottava vaikka haluaisi. Net kun lakonisesti toteavat, että pitää vaan keskittyä työskentelyyn, eivät todennäköisesti edes tiedä, mistä on kyse. Ihmiset ovat kuitenkin niin erilaisia, jotkut harvat kykenevät tuohon keskittymiseen jopa jatkuvasti, jotkut osaksi aikaa ja joillekin se vain ei onnistu ehkä ollenkaan. Olemme me erilaisia muutenkin eikä se ole syy toisten dissaamiseen.

Ymmärrän kyllä teitä, jotka pelkäätte ylilyönnin mahdollisuuksia mm. marttyyrien ja narsistien toimesta tai vain kostamisen kannustamana. Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy, vaan organisaatiot oppivat käsittelemään näitäkin asioita keskuudessaan aidosti eikä pelkästään olankohautuksilla. Vaatii varmaan niin organisaatio- kuin johtamiskulttuuriin kehittämistä, mutta se on ehkä muutenkin tarpeen. Ja toisaalta, ei käräjäoikeuskaan ilman näyttöä ole tehnyt päätöstään. Eli kun/jos tuo päätös tulee julkiseksi ja netistä haettavaksi, ehkä siihen kannattaa perehtyä - eivät kaikki tapaukset tästäkään pitäen tule sisältämään niitä tunnusmerkkejä joiden perusteella tämä päätös on tehty.

Ymmärtääkseni myös tuota kiistaa Ahteen ja Rädyn välillä haluttiin alunperin hoitaa talon sisällä, mutta ei sitten onnistunut. Miksi sitten Ahde ei vain lähtenyt kuten on ehdotettu vaan rupesi tuohon taistoon. Ehkä hän halusi omalta osaltaan tuottaa ennakkotapauksen, ehkä hän on tarpeeksi jääräpäinen tai ties mitä. Ja toisaalta, miksi hänen olisi pitänyt lähteä ehkäpä lopulliseen työttömyyteen, jos ei syy ollut hänen ? Sitäkin voi kysyä.

Hieno kommentti Huhtalalta Korpelan komppaamana tuosta vaarasta, että lakia alettaisiin tulkita vain naisten tilanteessa.. pelko on varmasti aiheellinen, mutta jos se nyt jo on huomiotu, ehkäpä hanskattavissa. Toivottavasti.