Maanantai 17.6.2019

Kanafarmari puolustaa: Tämän takia Wahlroos saa 242 000 €

Luotu: 
7.2.2014 10:42
Päivitetty: 
7.2.2014 11:28
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Pankkiiri ja hallitusvaikuttaja Björn Wahlroosin maataloustuilla on tapana herättää paheksuntaa vuosittain, kun maataloustukien saajat julkistetaan.
|

Somerolainen kanafarmari Mikko Välttilä ihmettelee Puheenvuoron blogikirjoituksessaan finanssivaikuttaja Björn Wahlroosin maataloustukien aiheuttamaa julkista paheksuntaa.

Muun muassa Uusi Suomi kertoi torstaina Wahlroosin viljelytoiminnalle myönnetystä noin 242 000 euron EU-tuesta ja bloggaaja Olli Kohosen (vas.) reaktiosta tukeen. Wahlroos on itse arvostellut maataloustukia, vaikka saa vuosittain satojen tuhansien viljelijätuet.

Mikko Välttilä toteaa itse kannattavansa maatalouden tukijärjestelmästä luopumista, mutta muistuttaa, että koko suomalainen ja eurooppalainen maatalousjärjestelmä seisoo tukien varassa. Pohjoisessa Suomessa olosuhteet eivät otolliset ja suurin osa maanviljelystä on kannattamatonta, Välttilä kirjoittaa, joten ”nykysysteemi loppuisi heti”, jos tuista luovuttaisiin.

–Suomessa ainakin nykymallisesta tuotannostaan joutuisi luopumaan enemmän tai vähemmän jokainen maajussi, Välttilä väittää.

”Olisiko heillä mielenkiintoa lyödä joka vuosi satoja tuhansia euroja kiinni kannattamattomaan liiketoimintaan ja tuottaa suomalaisille kohtuuhintaista ruokaa? Enpä usko”

–Jos tukia ei maksettaisi, ruuan hinta kaupoissa nousisi huomattavasti. Joskus muistan nähneeni arvion noin 30 prosentin vähittäismyyntihinnan korotuksista. Maataloustuki on siis myös yksi keskeisistä tavoista pitää inflaatio aisoissa.

Välttilän mielestä ”Nallen ja Herlinin sedän” tuet ovat perusteltuja siinä missä muidenkin tuottajien.

–Minun mielestäni ei ole mahdollista sellainen tilanne, että heille jätettäisiin tuet maksamatta. Jos kerran tuki on korvausta siitä, että tuottaa suomalaista ruokaa suomalaisille hintaan joka ei ole kannattavaa, niin kyllä edellämainitut sedät ovat tukensa ansainneet. Enkä sitä paitsi ymmärrä, mihin se raja sitten vedetään? Jos tienaat yli x-määrän euroja vuodessa, et saa enää tukea? Välttilä kirjoittaa.

Hän jatkaa kysymys-vastaus-metodilla.

–Olisiko Antilla ja Björnillä mahdollisuus olla ottamatta vastaan heille kuuluvia tukia? Varmasti. Olisiko heillä varaa olla ilman noita tukia? Varmasti. Olisiko heillä mielenkiintoa lyödä joka vuosi satoja tuhansia euroja kiinni kannattamattomaan liiketoimintaan ja tuottaa suomalaisille kohtuuhintaista ruokaa? Enpä usko, Välttilä päättelee.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Timo Lustig

"–Minun mielestäni ei ole mahdollista sellainen tilanne, että heille jätettäisiin tuet maksamatta. Jos kerran tuki on korvausta siitä, että tuottaa suomalaista ruokaa suomalaisille hintaan joka ei ole kannattavaa, niin kyllä edellämainitut sedät ovat tukensa ansainneet. Enkä sitä paitsi ymmärrä, mihin se raja sitten vedetään? Jos tienaat yli x-määrän euroja vuodessa, et saa enää tukea? Välttilä kirjoittaa."

Kerrankin joku uskaltaa sanoa ääneen sen, mikä pitäisi olla itsestään selvää kaikille.

Hannu Myllynen

Jos tuet ajetaan alas, niin ruoka ei meille pienille iloisille suomalaisille kallistuisi vaan päinvastoin.

Eikä laatukaan ainakaan huononisi. Nytkin tuomme mm laadun parantamiseksi ulkomaista viljaa ja muita elintarvikkeita ja niiden raaka-aineita ja kaiken lisäksi halvemmalla. Samoilla lannoitteilla ja menetelmillä sekä laadunvalvonnalla tuotettuja mutta tehokkaammin. Jos laatu on sama, ostan edullisemmin tuotettua.

Suomalainen koulutettu ja ahkera viljelijä tarvitaan tuottavaan työhön eikä elintasoamme rasittavaan raatamiseen täällä jäähileitten ja pienten kivien välissä.

Timo Lustig

Mitenkähän sen hinnan kävisi, kun tuotanto tukien lakkauttamisen jälkeen kannattamattomana loppuisi Suomesta kokonaan? En oikein jaksa uskoa, että tämä vaikuttaisi hintoihin laskevasti. Useimpien pitää kuitenkin syödä, ainakin silloin tällöin.

Petri Sakkinen

Et siis usko, että aito kilpailu alentaisi hintoja? Vai etkö usko, että suomalaiset elintarvikkeet ovat sillä tavalla paljon parempia kuin kaikki muut, että niitä ostettaisiin markkinahintaankin?

Minusta näyttää siltä, että halpojen – ja ekologisemmin tuotettujen – elintarvikkeiden myyjät pystyvät pitämään hintansa korkealla, koska typerä suomalainen kuluttaja maksaa 50% ylimääräistä ”kotimaisuudesta”. Kotimaisuusaste on lähinnä kerätyissä voitoissa, koska maatalous on täysin riippuvainen tuonnista.

Mauno Strandén

Nämä jäkättäjät haluaisi vain poistaa Suomeen saatavat tuet ja ja antaisivat riemumielin eu;lle maksetun miljadin etelän eu:n viljelijöille, jotka saa tukia jopa vuorenrinteistä, kun siellä on luovempi käsitys pelloista?
Mistään muusta hassaamisenta ei olla ollenkaan kiukuissaan, ei edes Venäjän ja Amerikan avustamisesta, eikä Englannin avustamisesta kun maksamme suuren osan sen eu maksuista? Jos jäkättäjät näkee maanviljelyssä kultakaivoksen, siitä vaan, maata on myytävänä ja siitä vaan tukia keräämään.
Tuethan pitäisi poistaa koko eu:n alueelta ja kaikkialta missä maataloutta tuetaan.
Eihän maanviljelijätä suoraan ostettu sika maksa oikeastaan mitään, 1,70€/kg viljakin muutaman centin kg välikättä ei kukaan moiti, mutta työmies ei tekisi mitään noilla hinnoilla!
Minusta käkättäjillä on suoraan sanottuna demari ajattelu," luulevat luuta lihaksi ja pässinpäätä paistikkaaksi"! Vanha sananlasku ;)

Aarre Taalikka

Saako Wahlroos tukia sille mitä hän viljelee vai sille mitä hän ei viljele?
Hämärästi muista joskus lukeneeni uutisen jossa kerrottiin että hän vaihtoi ei viljelemänsä lajin toiseen ei viljelemäänsä koska siittä maksettiin enemmän tukia.
Antti Herlin on sentään aito maanviljelijä ja karjankasvattaja.Hän on myös toiminut aktiivisesti Itämeren suojelemiseksi.Miehillä lienee luonteessa merkittäviä eroja.

Veikko Kuivanen

Itämeri-asioissa aktiivisen Herlinin etunimi on Ilkka. Ilkka Herlin ei itse kasvata pihvikarjaa, mutta hänen luomumaatilansa (nurmi, vehnä, ruis, herne, kaura) Tammisaaressa on hyvä esimerkki ravinteiden kierrätyksestä. Naapurin naudat syövät kasvatetun nurmen, siis heinän.

Mauno Strandén

Kirjoitit, että loppuisi pyrokraateilta hommat, mutta virkamiestähän ei saa irtisanoa, eli heille maksettaisiin hamaan maailman tappiin joutenolosta?
Ihmettelen, kun demari Urpilainen puhuu uusista työpaikoista viikoittain kuinka niitä luodaan, yksikään toimittaja ei ole kysynyt kuinka he niitä luo? Ja mihin? Toisaalta sama taho haluaa työpaikat maasta ulos säädöksillään? Esimerkiksi, jos teollisuus saisi viljan ilmaiseksi(jota se nyt jo melkein on) ei viljatuotteet halpenisi kuin korkeintaan näytöluontoisesti ja sitten nousisivat?
Tuiki harvoin kukaan lotkauttaa korvaansa, kun osin valtionyhtiöiden johtajat saa miljoona optioita, joita on ollut luomassa ay;nkin pomot, kun takavuosina paperiliiton johtaja ahonen sanoi telkussa heidän täytyy saada optiot vaikka tulisi kuinka paljon tappiota, kun heillä on niin suuri vastuu??? Vastuuta heillä ei ole sentin vertaa!

Petri Suomi

Juuri näin. Vaikka en ole maanviljelijä, niin ymmärrän realiteetit ja siksi kirjoitin blogissanikin samaan tyyliin. Se on jotenkin vaikea ymmärtää tätä vaikerrusta, koska jokainen kilpailee samoilla markkinoilla maatalousyrittäjänä. Jollain ei ole muuta kuin velkaa ja jollain sievoinen omaisuus m u u s t a liiketoiminnasta hankittuna. Kannattamattomia rönsyjä karsii muutkin, joten tukipolitiikkaa harrastaa kaikki maat jollakin tavoin, joten ei sillä korjaannu, että aletaan varakkailta tuet poistamaan. Ne panee pillit pussiin ja jokaisen duunarin kortistoon ja sitten voi kysyä, että kannattiko?
Muutakin yritystoimintaa tuetaan ja työttömienkään ei anneta kuolla nälkään. Vai luuleeko joku, että työttömyysturvan maksaa ammattiliitto? Valtio sen maksaa pääosaltaan. Tällainen kuuluu hyvinvointivaltion toimintaperiaatteisiin.

Johan Von

Ja katsokaa sitä hintaa mitä viljelijä viljasta tai muusta maataloustuotteesta saa ja sitten hitaa mitä siitä maksatte. Luuletteko, että muut ilmaiseksi niitä jakaa myyntiin. Ei suinkaan kun tarkastelee mitä eri portaat saavat tukia ja silti melutaan ruuan hinnasta.

Markku Laihinen

Olisin sitä mieltä, että tolkku on oltava kerjätessäkin.
Ymmärtäisin, jos hän eläisi maanvljelyksllä, kuten useimmat muut, mutta ei, se on vain harrastus ja paljonko hän todella viljelee ja kuka niitä peltoja viljelee. Ei Wahlroos itse ainakaan

Mauno Strandén

Wahlroos työllistää joitakin ja eihän sellaista pitäisi tehdä kö? Suomessa alkaa suurin osa olla harrastajia viljelijät, koska maatalous enää elättää harvaa, niin ne käy vieraissä töissä ja ovatkin kysyttyjä, ne on ahkeria ja tekevät silloin kun on tarvis!
Jos nyt maatalous lopetettaisiin, jäisi jokunen työttömäksi, sitten tietysti tuotaisiin suoraan ruoka vaikka Virosta, sitten jäisi hiukan enemmän työttömäksi, melkein kaikki muu onkin ulkoistettu, täällä olisi vain paskaduuneja. Jne.. Mihin se johtaisi?

Eero Mattila

Carlo Hyvösen laskuopin mukaan Suomesta voidaan lopettaa kaikki yritystoiminta. Suomessa ei mikään yritysmuoto ole kannattavampaa kuin halvemman tuotannon maissa.
Täällä ei kannata kouluttaa lääkäreitä, koska se on muualla halvempaa. Täällä ei kannata palkata palomiehiä, koska nekin saa muualta halvemmalla. Pankkitoiminta ehdottomasti ulkomaille, koska siellä pankkivirkailijat tekevät työnsä paljon halvemmalla. Kaikki suomalaiset palvelut ja yritystoiminta kannattaisi ulkoistaa.

Poikkeuksena on turvetuotanto. Mutta onneksi suomalaiset poliitikot vihreiden johdolla ovat saaneet sen kuriin. Onhan toki paljon kannattavampaa tuoda turve Kanadasta kun tuottaa sitä täällä Suomessa.

Tätä linjaa Suomen hallitus ajaa. Kotimainen palvelu- ja yritystoiminta ajetaan alas ja raaka-ainevarat myydään ulkomaisille sijoittajille. Tämä on tuttua kaikista kehitysmaista. Kehitystä vauhditetaan erilaisille säädöksillä ja rajoituksilla jotka kohdistuvat vain ja ainoastaan kotimaiseen tuotantoon. Näitä sääntöjä ja rajoituksia ei kohdisteta tuontitavaraan. Esimerkkejä löytyy... kotimainen lapiokullankaivuu lopetetaan lain voimalla, valtaukset mitätöidään ja myydään ulkomaisille sijoittajille. Kotimaiseen kasvi-ja kotieläintuotantoon kohdistetaan rajoituksia ja säädöksiä, jotka selvästi nostavat tuotannon kustannuksia täällä. Tuontielintarvikkeista ei tutkita millään tavalla miten ne on tuotettu. Turkistarhaus on hyvä esimerkki. Sanktiot kohdistetaan vain kotimaiseen tuotantoon. Rajan takana Venäjällä tai Kiinassa turkistuotantoa ei rajoiteta käytännössä millään tavalla.

Nyt olisi korkea aika miettiä, miten tämä korkeiden kustannusten maa ja yleinen hyvinvointi siinä sivussa voidaan ylläpitää. Mielestäni ei ole kovin sivistynyttä miettiä, ketkä ensimmäisenä heitetään yli laidan. Nyt tarvittaisiin yhteisvastuun henkeä.

Jouko Koskinen

Tukia voisi ainakin pienentää - eihän Suomella ole varmuus/kriisivarantoja juuri muistakaan vältämättömyystarvikkeista. Sitäpaitsi viljojen rauta, sinkki, mangaani, kupari, seleeni.... pitoisuudet ovat erilaisia eri maissa. Suomaalaisen viljelyn tuotteiden on todettu olevan ko. aineiden suhteen melko köyhiä.

http://www.leipatiedotus.fi/leipatiedotus/tiedotteet/tutkimus_taysjyvavi...
Tiedotteet -- 19.12.2013 11.44 Tutkimus:
"Täysjyväviljan sisältämällä folaatilla merkitys mielialaan."

Hapattaminen auttaa tärkeiden aineiden imeytymistä. Kielteinen tunneilmasto onkin siis vaalean hiivaleivän aiheuttama. Turhaan syytellään Kataista, Urppista, Rätyä, Hassia, AKTn Piiraista, Jouko Ahosta ... He ovat ensisijaisia pullamössöbuumin uhreja.

Matti Pihlaja

Samalla perusteella suomalaiselle duunarillekkin pitäisi maksaa ylimääräisiä korvauksia koska he tekevät yhteiskunnallisesti tärkeää ja elämää ylläpitävää työtään yhteiskunnalle. Monikaan ei tule palkallaan toimeen ysein pienipalkkaiset joutuu käymään useammassaki työssä saadakseen toimeentulonsa. Ei ole kumma että täällä hyväosaiset puolustelee itselleen hankkinia etuja. Näinhän se on aina ollut, ihmisiä on niin helppo kusettaa, äänestävätkin yleensä omia etujaan vastaan, kun eivät mistään mitään tiedä eivätkä halua ottaa selvääkään.

Eero Mattila

Nyt tosiaan tarvittaisiin positivista ajattelua. Eihän maataloustuessa ole mitään pahaa päinvastoin. Sen määrä pitäisi yrittää maksimoida. Toki tuki pitäisi kohdistaa kannattavaan ja työllistävään toimintaan.
Maataloustuessa on mahdollisuus saada EU;lle maksettavaa jäsenmaksua takaisin. Lipposen kaudella alkanut säästäminen maataloustuissa on osaltaa nopeuttanut Suomen päätymistä nettomaksajaksi. Eihän tällaisessa ole mitään järkeä. Täytyy olla rohkeutta painaa suon yli kuten "Tuntemattomassa sotilaassa." Ei saa jäädä tuleen makaamaan. Ongelmia on kuten järjettömäksi paisunut burokratia, mutta siitä pitäisi vaan päästä eroon ja kohdistaa tuki tuottavaan toimintaan.
Maataloustuen maksaminen on hyväksytty kun EU:n jäseneksi liityttiin. Järkevintä olisi ottaa mallia vaikka Tanskasta tai Puolasta ja yrittää lisätä EU:lta saatavaa tuen määrää.
- Maatalous- ja muihinkin yritystukiin pitäisi vaan saada järkevät pelisäännöt ja karsia turha byrokratia. Mallia voi katsoa vaikka Eestistä. Siellä todellakin rohkaistaa ja tuetaan viljelijöitä. Tuetaan tekemistä kuten tilakohtaista jatkojalostamista. Eestin esiintyminen Biofach-messuilla on tästä hyvä osoitus. Valtiovallan tehtävä on etsiä keinoja miten tukea kotimaista tuotantoa. Ei ole kenenkään etu liputtaa ulos laivanrakennusta, puunjalostusta, kaivosteollisuutta, maataloustuotantoa. Meillä täytyy olla jotain myytävää jos aiomme ulkomailta jotain ostaa. Pelkästään kivihiilen tuonnin tukemisella ollaan saatu monta miljardia ulkomaan velkaa aikaan. Ajattelu pitäisi olla juuri päinvastainen mitä täällä monissa mielipiteissä esitetään. Ulkomailta tuonti on aina vahingollista kansantaloudelle, se pitäisi jokaisen käsittää.

Erkki Helanto

Vähän on laittanut miettimään mitenkä on mahdollista ,että selvästi pohjoisimmassa EU-maassa teollisuus ostaessaan esim. leipäviljan maksaa Euroopan alimman hinnan tuottajalle . Jollain tempulla kaupasta ostettava tuore leipä on todella räikeästi Euroopan kalleinta(kaksinkertainen hinta esim.Viroon nähden) .Viljan tuottajalle teollisuuden maksama osuus leivän hinnasta on luokkaa alle 4% ja loput tulee leipäviljan hintatukena ollen tänä vuonna leipäviljan osalta vuositasolla nykyhinnoin alle 15 € per syömäikäinen , vuotuisen kulutuksen ollessa n.80kg/ nälkäinen suu . Ei taida riittää edes yhteen leffalippuun ! . Mahtaako mennä niin , että 15 eurolla per kansalainen turvataan puhdas kotimainen leipävilja ,josta todellisuudessa ei ole ollut ylituotantoa vuosikymmeniin edes teoreettisesti laskien .
Fazer ja kumppanit sen sijaa voihkii dumpattua ruispulaansa myymällä käsittämättömin kustannuksin (tai voitoin) Euroopan ylivoimaisesti kalleinta monopolileipää. Montakohan kiloa se Nalle syö vuodessa ja meneeköhän loput tuesta sitten kuluttajalle vai minne? . Niin ja taitaa tilalla ole aika monta "duunariakin" maataloustöissä .

Osmo Marttila

Niin mistähän tässäkin on kysymys.
Esimerkiksi tuolla Nallukan saamalla vuosittaisella summalla eläisi ihmisarvoista elämää pois tuottavasta toiminnasta pakolla syrjäyttetyjä yhden henkilön taloudessa eläviä pitkäaikaistyöttömiä noin 20 kappaletta.
Onko se vähän vai paljon ei ole merkityksellistä vaan se että mikä on oikein.

Veikko Kuivanen

On tärkeää keskustella siitä, mikä on oikein. Maataloustuet ovat oikein vain, jos niitä saa joku muu kuin sukunimeltään Wahlroos? Se näyttäisi olevan monen mielipide.

Maataloustuki ei ole sosiaalituki. Jos jonkinlainen tukijärjestelmä on olemassa, kaikkien pitää saada sitä samoin ehdoin. Se on oikein. Tukijärjestelmä sinänsä ei ole "oikein" tai "väärin", vaan politiikkaa. Jos järjestelmästä luovutaan, se pitäisi tehdä koko Euroopan tasolla. Moni asia muuttuisi. Sekään ei ole "oikein" tai "väärin", vaan tehtyjen poliittisten päätösten seuraus, joka pitää ottaa huomioon ennen mahdollisten päätösten tekemistä.