Perjantai 19.10.2018

”Suomi antaa ilmatilan, satamat ja lentokentät Naton käyttöön” – ”Pyydettäessä!”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
25.4.2014 08:53
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Uusi Nato-yhteistyösopimus herätti keskustelua eduskunnassa.
|

Nato-yhteistyösopimuksen valmistelun avoimuus puhutti eduskuntaa torstaina.

Muun muassa puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, oppositiopuolue keskustan kansanedustaja Seppo Kääriäinen ihmetteli täysistunnossa, miksi kansanedustajat kuulivat uuden isäntämaatukisopimuksen etenemisestä sanomalehti Sunnuntaisuomalaisesta.

– Nythän media jälleen kerran pakotti hallituksen kertomaan eduskunnalle tämän asian, sen, kuinka asioitten todellinen laita oikeastaan on. Siitä syntyi semmoista epäluuloa, epäluottamuksen ilmapiiriä hallituksen ja eduskunnan väliin, vaikka sitä ei välttämättä edes halutakaan, Kääriäinen sanoi.

Aiemmin saman ihmetyksen toi julkisuuteen ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Pertti Salolainen (kok.). Valiokunnan puheenjohtaja Timo Soinin (ps.) sen sijaan on todennut, että sopimusta ei ole valmisteltu salassa, vaikka aiheesta ei olekaan keskusteltu julkisesti.

Ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja (sd.) kiisti jälleen täysistunnossa kaikki väitteet salailusta tai pimittämisestä.

– Sopimusta ei ole suinkaan valmisteltu millään lailla salassa, ja Väli-Suomalainen on saanut tiedot ihan julkisista asiakirjoista, joita se on pyytänyt käyttöönsä, ja nämä samat asiakirjat ovat luonnollisesti myöskin eduskunnan käytössä, Tuomioja sanoi.

Tuomiojan mukaan asiaa on viimeksi käytä läpi vuonna 2010 eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle annetussa katsauksessa.

– Vuoteen 2016 mennessä Suomen ja Ruotsin on ollut määrä valmistella tämä yhteistyöasiakirja, ja siitä tullaan käymään taatusti erittäin laaja keskustelu ja kaikki tiedot toimittamaan eduskunnalle, Tuomioja vakuutti.

Uusi yhteistyöasiakirja on tekninen sopimus, joka helpottaa sotilaallisen tai muun kriisitilanteen avun vastaanottamisen käytännön järjestelyjä.

– Tässähän on kysymys lyhyesti siitä, että Suomi sitoutuu ottamaan vastaan Naton sotilaallista apua ja antamaan ilmatilan, satamat ja lentokentät Naton joukkojen käyttöön, väitti vasenryhmän Jyrki Yrttiaho keskustelussa.

Kokoomuksen Timo Heinonen korjasi Yrttiahon kärjistystä huudahtamalla ”pyydettäessä!”.

– Tämä sopimus ei velvoita ketään antamaan, ei velvoita Suomea pyytämään eikä velvoita ketään vastaanottamaan minkäänlaista sotilaallista aktiivisuutta tai läsnäoloa meidän alueellamme ilman meidän omaa päätöstämme, ja meillä on täysin selkeä lähtökohta siitä, että Suomi ei milloinkaan tule sallimaan, että meidän maaperäämme käytettäisiin minkäänlaisiin sotilaallisiin valmisteluihin, jotka suuntautuvat mitään muuta maata vastaan, selvensi ministeri Tuomioja.

Tuomiojan mukaan aihetta ei ole käsitelty julkisesti, koska hän ei ole ollut aikeissa tuoda asiaa päätökseen vielä tänä keväänä, kuten on väitetty.

–Tämä on valmistelua, joka jatkuu vielä ainakin syksyyn asti, ja ennen kuin siitä tehdään mitään ratkaisuja, niin se käydään, kuten totesin, täällä eduskunnan valiokuntien kanssa lävitse, Tuomioja sanoi.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Tomi Eskola

Samanlainen sopimus oli Neuvostoliiton kanssa yli 40 vuotta. Parempi se on olla Naton kanssa kuin nykyisen Venäjän. On naiivia ajatella, että Suomi olisi joku maailmasta ulkopuolinen saareke jonkun lähialueemme kriisin yhteydessä vain ilmoituksella että olemme puoluueeton. Itänaapuri on ennenkin vähät välittänyt puolueettomuusjulistuksista.

Raimo Laine

Sopimus on kuitenkin Venäjän kanssa 1992 tehdyn valtiosopimuksen 4. artiklan vastainen, koska siinä
kielletään sopimuspuolia luovuttamasta aluettaan vihamieliseen käyttöön.
Nato-yksiköitähän johdetaan Brusselistä ja ne iskevät sinne mihin käsketään.

Juhani Sademaa

"Sopimus on kuitenkin Venäjän kanssa 1992 tehdyn valtiosopimuksen 4. artiklan vastainen, koska siinä
kielletään sopimuspuolia luovuttamasta aluettaan vihamieliseen käyttöön.
Nato-yksiköitähän johdetaan Brusselistä ja ne iskevät sinne mihin käsketään."

Tämä valtiosopimushan raukeaa, jos Venäjä itse ensin aiheuttaa sotilaallisella uhittelulla tai konkreettisella agressiolla tilanteen, jossa Suomen olisi "luovuttamasta aluettaan vihamieliseen käyttöön." Silloin kyseessä ei olisi enää Suomen sopimusrikkomus.

Tuomo Niemelä
Vastaus kommenttiin #33

"Valtiosopimuksen rikkomisen valmistelu" !? Kaikkeahan voi pitää rikollisena ihan henkilökohtaísten tuntemuksien mukaan ja siitä väittää mitä ikinä haluaa. Luojan kiitos kaikki ei tässä maailmassa eikä valtakunnassakaan mene ihan pilkun mukaan, vaan järjelle on edelleen tilaa (vaikka se tila kaventuu vuosi vuodelta).

Eeva Liisa Billhardt

Eikös sopimus pitänyt jo tuokokuun lopulla allekirjoittaa, 25.5.2014? Näyttää jälleen
että meneillään oleva Ukraina-kriisi, EU-vaalit ja muu kohu joka asiasta syntyi aiheutti "perääntymisen".

Pyydettäessä voi tarkoittaa kriisitilanteessa pakotettaessa.

Miten Kataisen hallitukseen kukaan enää voi edes luottaa, kun Suomen pääministerin Jyrki Kataisen raekatio esimerkiksi Ukraina-kriisitilanteessa Puolan pääministerin Donald Tuskin ehdotukseen Euroopan energia-unionista on Uuden Suomen mukaan tämä:

"Tietämättä mitä hän täsmällisesti tarkoitti, minusta hän puhui oikeasta asiasta, Katainen sanoo Uudelle Suomelle".

Tomi Eskola väittää että " Itänaapuri on ennenkin vähät välittänyt puolueettomuusjulistuksista". Suomen kohdalla on välittänyt pian 100 vuotta.

Jouni Minkkinen
Vastaus kommenttiin #5

Periaatteessa minäkin jatkaisin mutta realiteetit alkavat puhua liittoutumisen puolesta. Rautaa ei tarvita rajalle vaan ilmapuolustukseen, ja se on pojat kallista rautaa se. Ei Suomeen tarvita maajoukkoja. Niitä meillä on ihan riittävästi. Mutta osasto Kuhlmeyn ottaisin kyllä tarvittaessa mielelläni uudestaan vastaan.

Jari Vuorijoki
Vastaus kommenttiin #14

Migit ja Tupolevit ovat halvempia ja ihan yhtälailla tippuvat ohjuksilla kuin nämä länsimaalaisetkin.

Ruotsalaisillahan olisi kaupan se suurin innovaatio. Itsestään tippuva lentokone.

Saanko ihan kysyä mihin puolustussodassa tarvitaan lentokoneita?

Hannu Mononen
Vastaus kommenttiin #18

"Saanko ihan kysyä mihin puolustussodassa tarvitaan lentokoneita?"

Hävittäjätorjuntaan. Se on paljon joustavampi ja monipuolisempi ilmapuolustuksen elementti kuin ohjukset, ja etenkin vasta sodanuhkan aikana alueloukkausten yhteydessä tarvittavalle tunnistukselle ja omasta ilmatilastamme pois ohjaamiselle aivan välttämätön.

Taistelulentokoneiden ilmasta-maahan suorituskykyä tarvitaan aivan samaan kuin maavoimiakin, vihollisen hyökkäysjoukkojen pysäyttämiseen.

Jari Vuorijoki

Tämä pyydettäessä kyllä tarkoittaa, että jos Suomi pyytää.

Presidentin valtaoikeudet tänne tarvitsee saada takaisin. Sitten meillä on kansan valitsema presidentti, joka kontrolloi hallitusta ja joka voi tarvittaessa antaa hallitukselle kenkää eduskunnan avustamana.

Tämä nykyinen pukki kaalimaan vartijana systeemi on huono.

Itänaapurin suhteen pitäisin välit sinne hyvässä kunnossa ja oman puolustuksen kunnossa sen enempää liittoutumatta. Molemmat puolet varmaan näkevät ongelmana sen, jos Suomesta pystyy kävelemään läpi, että ei kun rahaa ruikkaamaan puolustusmenoihin, vaikka vuoroin lännestä ja idästä.

Omakseen Suomea tuskin kukaan haluaa. Puskurivaltio me ollaan tasan tarkkaan niin kauan, kun pysytellään puolustusasemissa. Siitä meille eniten on hyötyä, mutta se ei todellakaan tarkoita aseistariisuntaa. Sen jälkeen me ei olla puskuri sen enempää idälle kuin lännelekään. Sitten me ollaan Ukraina eli taistelutanner, jossa kaikki tallustelevat suhteellisen vapaasti.

Markku Ollikainen

Toinen maailmansota on historian näkökulmasta kuin eilinen päivä. Suomi on ainoa maa, joka säilyi itsenäisenä Neuvostoliiton hyökkäyksestä kohteista. Tästä kuitenkin maksettiin suuri hinta. Talvisota ja lopuksi Tali-Ihantalan taistelut kertovat, että naapuri välitti vain maa-alueensa laajentamisesta hinnalla millä hyvänsä. Stalin oli tehokas rajojen siirtäjä kaikilla rintamilla.

Kun sotilaallinen hyökkäys ei tuonut haluttuja tuloksia, Neuvostoliitto siirtyi Ukrainankin tilanteesta tuttuun paineseen siellä ja täällä. Kuuman sodan jälkeen elettiin kylmän sodan jatkoa eli vaaran vuosia, jolloin kommunistinen maailma etsi muita mahdollisuuksia laajentaa vaikutusalaansa.
Täytyy nostaa hattua noiden vaikeiden aikojen suomalaisille johtajille, jotka pystyivät navigoimaan Suomen itsenäisenä kylmän sodan karikkojen halki.

Maailmassa on käyty uusi sota keskimäärin 50 vuoden välein. Monet kerrat on nähty, että kun se sukupolvi, joka tunsi sodan kauhut jää sivuun, uudet ylpeät yrittäjät astuvat rintamaan luullen sodan olevan paraatimarssi. Nyt ilmeisesti sotaisat mallit saadaan peleistä, väkivaltasimulaattoreista. Oikea sota on likaista ja raakaa. Sodassa kuollaan peruuttamattomasti.

Euroopan pohjoispuoli on elänyt poikkeuksellisia rauhan aikoja. Neuvostoliiton ja Varsovan liiton purkauduttua 1990-luvulla on kehittynyt uusi tilanne, joka helposti johtaa erilaisiin käsityksiin "oikeuksista". Tästä on kysymys myös nykyisessä kriisissä. Se joka kokee, että on jäänyt järjestelyissä luu käteen, saavutetut edut on menetetty, lähtee helposti "oikaisemaan" kokemaansa "vääryyttä".

Euroopan energiayhteistyö on varmaan hyvä puheenaihe. Onhan Venäjä käyttänyt "kaasuasetta" Ukrainaakin vastaan. Tahtonsa voi saada läpi jossakin määrin, mutta kiristämällä ei saa ystäviä.

Suomen toki kannattaa pitää hyvät suhteet kaikkien kansojen kanssa lähellä ja kaukana.

Raimo Laine

Tilanne muistuttaa aikaa ennen jatkosotaa. Silloinkin muodostettiin reitit ja asemat
Saksan sotajoukoille. Wehrmacht tuli ja sen mukana ajolehdettiin uppopuuna
jatkosotaan sangen surullisin seurauksin. Toistaako historia itseään ?

Markku Lehto

Kannattaa myös miettiä sitä, miksi Suomi liittyi Saksan rinnalle toisessa maailmansodassa ? Asiaan voi vaikka tutustua lukemalla J.K. Paasikiven kirjoittamat kirjat , Toimintani Moskovassa 1939 - 1941 I ja II . Se antaa näkökulmaa siihen, mihin tilanteeseen pieni maa joutuu, kun se hävittyään jo yhden sodan on jäänyt yksin ja kun viimetipassa ei ole enää valinnan varaa.

Muuten, lopputulos huolimatta mittavista tappioista oli se, että Suomi säilyi jotakuinkin itsenäisenä, eikä Stalin kerinnyt "hoitamaan Suomen asiaa loppuun".

Heikki Aukee

Vähintä mitä EU:n natomaat voivat tehdä, on antaa apua ensin provosoiduttuaan sodan partaalle. EU:n ja Venäjän välisestä maarajasta Suomen vastuulla yli puolet. Suomella on kuudenneksi pisin meriraja EU:ssa. Kansalaista kohden kuitenkin pisin.

Ei taida Suomi saada rajaseutujen EU-tukea hornetteihinsa. Kyllä on taas vastuunjako EU-jäsenmaiden välillä niin, niin pielessä.

Jari Vuorijoki

"Vähintä mitä EU:n natomaat voivat tehdä, on antaa apua ensin provosoiduttuaan sodan partaalle."

Ei kiitos. Ei ainakaan tänne. Vai tarkoititko tuolla etelämpänä. Mielellään ei sielläkään. Josko joku autiosaari keskellä valtamerta.

Jari Vuorijoki

"Maailmassa on käyty uusi sota keskimäärin 50 vuoden välein"

Anteeksi kuinka? Vai tarkoititko Euroopassa?

"Euroopan energiayhteistyö on varmaan hyvä puheenaihe. "

Kunhan Suomen ei tarvitse osallistua kustannuksiin niin keskustelkoot ihan rauhassa.

Sauli Harju

Tuomioja sokeasti luottaa tähän sopimukseen. Tässä sopimuksessa on niin paljon aukkoja jota ei olla tukittu että voi käydä mitä vain. Miten on jos USA vaatii suomelta lentokentät hyökkäyksiä varten ? Ensimmäisenä väittävät että siinä on kyse suomen puolustamisesta.

Sauli Harju

Kun USA alkaa tappelemaan venäjän kanssa niin ne tarvii suomesta lentokentät. Siinä voidaan helposti väittää että puolustavat suomea vaikka ovat menossa hyökkäämään, ainut kuka sen voi estää on poliitikko mutta USA voi alkaa kiristämään jos kenttiä ei anneta käyttöön. Tässä on vahvemman laki ja jos sopimuksen kaikki kohdat ei ole todella tarkkaan määrätty niin poliitikot voi missä tilanteessa tahansa antaa oikeudet tulla maahan ja käyttää suomea hyökkäyksiin.

Markku Lehto

Pitäisikö ulkoasiainvaliokunnan seurata enemmän mitä valtakunnan johdossa tapahtuu ? Onko valtakunnan johto liian kaukana Arkadianmäeltä ?
Isäntämaa avun vastaanotosta on ollut puhetta jo kymmenen vuotta sitten. Kävikö tässä niin kuin jalkaväkimiinojen kieltolaissa - "juna meni jo" ?

Mitä muuten uloasiainvaliokunta on tiedottanut sen Timo Soinin johdolla tehdystä vierailusta Moskovaan ja Duumaan viime vuoden maaliskuussa ? Tuon vierailun tarkoituksena oli keskustella venäläisten viranomaisten, poliitikkojen ja asiantuntijoiden kanssa Venäjän ulko- ja turvallisuuspolitiikasta sekä Venäjän ja Suomen suhteista.
Koko tiedotteen voi lukea oheisesta linkistä:
http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-uav01/tiedot...

Tuo tiedotteen jälkeen ainakaan allekirjoittanut ei ole löytänyt sanaakaan suomalaisessa mediasta kyseisestä matkasta. Siis eduskunnan ulkoasiainvaliokunta vierailee naapurissa olevan suurvallan kansanedustuslaitoksessa ja ohjelman mukaan käy kattavat keskustelut siellä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Tältä matkalta ei ollut siis mitään kerrottavaa ! Oliko turha reissu ? Vai oliko asia niin kuumaa, että asiasta ei haluta hiiskua sanaakaan. Eipä suomalainen mediakaan osannut taas kerran kiinnittää asiaan mitään huomiota. Median osalta näyttää olevan sama vaikenemisen linja, kuin kenraali Makarovin puheen vaatimaton analysointi. Vai nukkuuko meidian toimittajakaarti ?

Ainoa uutisointi, jonka löysin, oli Venäjän Ääni -sivustolta löytämäni juttu, jossa painopiste oli ns. lapaikysymyksessä. Jutun voi lukea linkistä:
http://finnish.ruvr.ru/2013_03_06/Timo-Soini-tapasi-Moskovassa-Mihail-Ma...

Grayling Dainty

Näin rivikansalaisena sitä kaipaisi, että saisi nähdä tuon sopimuksen, mihin on välillisesti nimensä laittanut. Nykyisen internetin aikakaudella tuo ei pitäisi olla mahdotonta. Noista puheista kun ei tiedä, kansanedustajahan valehtelee, kun sen huulet liikkuu

Vesa Äijälä

NATO-sopimus on USA:n tapa suunnitella sotaa Venäjää ja muita vastaan. Sopimuksen nojalla USA voi provosoida Suomea esim. lavastamalla Venäjän hyökkäyksen ja sitten tulla sen nojalla tankkeineen pommittamaan Venäjää yms...

USA on maailman sotaisin kansa ja tunnettu juurikin siitä, että se ottaa hallitukset ja öljykentät haltuun. Sitähän tässä ajetaan takaa, USA haluaa vähentää Venäjän öljymahtia ja ottaa resursseja haltuun. Samaan aikaan se hyötyy kaikista NATO-sopimuksista rahallisesti (koska sopimus maksaa Suomelle ja muille) ja tällä rahalla voidaan ostaa lisää tankkeja. Me siis maksamme itsemme kusettamisesta meidän kusettajallemme.

MIettikää nyt vähän ja ottakaa selvää siitä miten USA toimii!

Vesa Äijälä

Jos NATO-sopimus tullaan vahvistamaan, niin se voi mahdollisesti johtaa siihen, että Venäjä provosoituu. Venäjän hyökkäys on siis sopimuksen laadittua hyvin mahdollinen ja tapahtuu joko USA:n kautta lavastetusti, tai sitten siten että Venäjä hyökkää provosoituna.

Emme tarvitse yhtään enempää sotia! Ja NATO:lla emme tee yhtään mitään, sen haittapuolet ovat paljon suurempia kuin hyödyt!

Timothy Kestrel

Suomen kannattaisi harkita Nato-tukikohtien perustamista mm. ilmavoimille ihan taloudellisessa mielessä. Keski-Euroopassa on ilmatila kortilla ja harjoittelu-alueilla vaikkapa Pohjanlahdella ja Lapissa olisi kysyntää. Sellaisessa toiminnassa kuluu paljon lentopetrolia ja vanikkaa, puhumattakaan vapaa-ajallaan henkilöstön tuomista rahavirroista paikalliseen talouteen.