Maanantai 26.6.2017

Terveyskeskuslääkärin ajasta yli puolet harakoille? – ”Kukaan ei tiedä mihin haaskautuu”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
28.4.2014 10:53

Terveyskeskusten lääkäreiden työajasta 54 prosenttia kuluu muuhun kuin potilastyöhön. Aalto-yliopiston professorin Paul Lillrankin mielestä huolestuttavinta on, ettei kukaan tiedä mihin yli puolet työajasta haaskautuu.

Aalto-yliopiston teollisuustalouden professorin Paul Lillrankin mukaan terveydenhoidossa yksityiset ja voittoa tuottavat palvelut ovat avainasemassa.  

- Tärkeintä on, että on voittoa tuottavia palveluita. Silloin tiedetään, että on tehty jotakin fiksua ja ennen kaikkea oikein. Tämä on tärkeä laadun lahjomaton mittari, Lillrank sanoo Radio Ravun aamuohjelmassa.

- Vain voittoa tuottavassa toiminnassa syntyvät todelliset innovaatiot, jotka jäävät elämään.

Suomalainen terveyskeskusjärjestelmä on Lillrankin mukaan aivan liian raskas ja kallis järjestelmä.

- Liikaa vehkeitä, liikaa byrokratiaa ja kalliita ihmisiä. Jokaisessa terveyskeskuksessa on 12 lääkäriä, joista kaksi erikoislääkäriä.

Huomattavasti tehokkaampi olisi keskieurooppalainen perhelääkärityyppinen ratkaisu, Lillrank sanoo Radio Ravussa.

 -Joka korttelissa voisi olla perhelääkäri, joka ei tarvitse ihmevehkeitä ja isoa järjestelmää ympärilleen. Vaikeimmissa tapauksissa lähetteellä pääsisi edelleen erikoislääkärille tai jos se ei riitä, soitetaan ambulanssi.

Lillrankin mukaan julkisen puolen tehokkuutta on tutkittu ainakin Otaniemessä.

- Kapasiteetin pieni käyttöaste on tehottomuuden oire tässä tapauksessa. Lääkärin työajasta julkisella sektorilla vain 46 prosenttia menee potilastyöhön. Pahinta on, ettei kukaan oikeastaan tiedä, mihin loput 54 prosenttia lääkäreiden työajasta kuluu, Lillrank kertoo.

Työajan käyttöä on mitattu hänen mukaansa aivan sekuntikellolla.

- Siellä on teekkari istunut viikkokausia aulassa ja kellottanut työaikaa.

Paul Lillrankin haastattelu kuultavissa Radio Ravussa.

Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Terttu Maisala

Tämä on mielestäni hieman vaikea ongelma: ei todellakaan pidä "alasajaa julkista terveyskeskusjärjestelmää, jota on tehty jo noin 10 vuotta.

Mutta miten hoitaa se onkin jo toinen asia?

Yksityistäminenkin ( jota jo osittain tehdään kokeellisesti, tulee ilmeisesti johtamaan täyteen katastroofiin, kun ko.firmat on myyty pääosin ulkomaisille sijoitusyhtiöille, joille luonnollisesti on suurin päämäärä saavuttaa mahdollisimman suuri voitto osakkeenomistajille)

Joten suo siellä ,vetelä täällä?

Petri Sakkinen

”- Siellä on teekkari istunut viikkokausia aulassa ja kellottanut työaikaa.”

Onpas ollut tieteellinen tutkimus! Olen ihan varma, että aulassa istuva teekkari ei voi saada selville, mihin lääkäri käyttää aikansa.

Epäilemättä tehokkuutta voisi parantaa. Ainakin Helsingin terveyskeskuksissa käytetään hyvin kömpelön näköisiä ohjelmia, jotka saattavat hyvinkin olla entisten teekkareiden nerokkuuden tuotteita. Tekstiä niihin kirjoittavat – kaksisormijärjestelmällä – kallispalkkaiset lääkärit.

Sen sijaan, että 12 lääkäriä, joista kaksi erikoislääkäriä, hakee näppäimistöltä kirjaimia ja valikoista toimintoja, terveyskeskuksessa voisi olla kaksi konekirjoittajaa. Digitaalisanelulla työt menisivät heti konekirjoittamoon ja käyntitekstin saisi ehkä 15 minuutin odotuksella.

Petri Sakkinen

No niin.

Tikkaremmiini kuuluva yksityissairaalassa työskentelevä tekstinkäsittelijä arveli, että häneltä menisi 5 minuuttia terveyskeskuslääkärin käyntitekstin kirjoittamiseen sanelusta. Tunnissa (kk-palkalla, joka on luokkaa 2500 €) hän siis hoitelisi esim. neljän lääkärin 20 minuutin vastaanotot tai kolmen lääkärin 30 minuutin vastaanotot.

Olettaen, että lääkärin (kk-palkka 6000 €) vastaanottoaika lyhenisi 10 minuuttia, sanelu säästäisi ihan mukavasti rahaa.

Ville Salomäki

Samaa mieltä Petri Sakkisen kanssa:
Ensinnäkin, jos kerta oikein teekkari on kellotellut aikoja, niin miksi samaan syssyyn sanotaan, että "kukaan ei tiedä mihin 54% työajasta menee"?
Ivailut sikseen, aivan sama kuka on kellotellut, mitä ja koska. Ilmiselvästi asia pitää nostaa korkealle prioriteetille, kun puolet työajasta valuu 'jonnekkin'.

Sakkinen: "Ainakin Helsingin terveyskeskuksissa käytetään hyvin kömpelön näköisiä ohjelmia, jotka saattavat hyvinkin olla entisten teekkareiden nerokkuuden tuotteita. "
Näin varmasti onkin. Mutta, en lähtisi tästä syyllistämään varsinaisia koodaajia tai välttämättä edes koko ohjelmiston toimittajaa. Eivät nämä toimittajat pääsääntöisesti tee ominaisuuksia ohjelmiin sillä perusteella, että "tämä auttaisi asiakasta toimimaan nopeammin". Ja syykin on selvä: vaatimukset ovat epäselviä.

1) Terveydenhuollossa ja julkisella puolella muutenkin IT-hankinnoista vastaa henkilöt, jotka:
a) Eivät käytä itse ko. ohjelmia
b) Eivät tiedä IT:stä mitään
--> Ei huomioida ratkaisuja, jotka ovat jo todennäköisesti olemassa. (Oho, naapurikylässä..)
--> Kun ei tiedetä, niin pelataan varman päälle == Tilataan isolta toimittajalta epämääräisesti määritelty ohjelmisto.
--> Toimittajakaan ei ole varma vaaditusta työmäärästä, joten hintalappu on vähintään kaksinkertainen. Toki toimittajan intresseissä on myydä vaikka sama tuote moneen kertaan jokaiselle kunnalle erikseen räätälöitynä, eikä siinä ole mitään väärää.

2) Varsinaiset käyttäjät osallistuvat lopulta hyvin vähän itse ohjelmiston määrittelyyn tai testaukseen. Määrittelyt jäävät helposti "ylemmille ihmisille", kts. kohta 1.
Ainakin uutisten perusteella joissain julkisen puolen organisaatioissa on tätä käyttäjänäkökulmaa yritetty.
Epäilen, että niissäkin organisaatiossa, joissa käyttäjiä on osallistunut määrittelyyn/testaamiseen/jne, homma on kuitenkin tyrehtynyt. Syystä, että organisaation hallinnossa on kuitenkin ollut joku henkilö, jonka päämääriä ohjelmiston määrittelyssä on käytetty. Ja kukas sellainen henkilö mahtaisi olla? Kts. kohta 1.

Ville Salomäki

Tähän vielä lisäyksenä:
Jos joku julkisen puolen päällikkö onkin tehnyt huonon ohjelmistopäätöksen, niin hän voi piilottaa huonon päätöksensä:
- Työntekijöille tulee enemmän IT-hommia. Ja julkisella puolella on käytännössä aivan sama, montaako asiakasta vaikkapa lääkäri palvelee päivän aikana. Rahaa tulee joka tapauksessa. Kunhan nyt jotkut raamit täytetään, ettei päädy iltapäivälehtiin.
- Palkataan lisää 'toimistohenkilöitä'. Henkilöiden palkkaus onkin helppoa päällikölle verrattuna ohjelmistojen kilpailutukseen. Jos oma organisaatio hyväksyy erilaisten sihteerien palkkaamisen, niin ei tarvitse 'kärvistellä' kilpailuttamisen kanssa. Ja sihteerien palkkakulut voivatkin olla yli 100ke/vuosi, mutta eipähän tarvi kilpailuttaa tai päällikön myöntää virhettä.
Sitten kun sihteerit on palkattu, niin pitäähän heille keksiä tekemistä, jos vaikka IT-järjestelmä saataisiinkin korjattua. Eihän heitä voi irtisanoakkaan.

Summa summarum: julkisella puolella tulee rahaa ovista ja ikkunoista, mutta rahantulolla on vain vähäistä yhteyttä päivittäiseen toimintaan --> Se, että kauanko veronmaksajalla kestää päästä vaikkapa hoitoon, on aivan toissijaista, koska se aika ei juurikaan vaikuta rahoitukseen.
Joku asiamies voi vähän paheksua pitkiä jonotusaikoja, jos iltapäivälehdet asiasta kirjoittavat, mutta siinäpä se.
Samalla, kun veronmaksajat valittelevat pitkiä jonoja, niin organisaatioon voidaan palkata 10 _sihteeriä_ hoitamaan IT-järjestelmiä, em. syiden takia. Ei sen takia, että se veronmaksajaa helpottaisi.

Pentti Lahtinen

Tässä asiassa on kyllä paaljon muutakin kuin se,että aika menee harakoille.Vanhemman polven ihmisille tuottaa ongelmia tietokoneen käyttö ja epämukavat ohjelmat-kone "kaatuu"yms.Se on kyllä totta,että nykytekniikalla päästäisiin siihen,että lääkärin puhe ja sanelu menisi saman tien paperille.
ATKhommat ovat myös miljoonluokan busines.

Ville Salomäki

En lähde alkuperäistä kommenttia kiistämään tai hyväksymään, mutta kaivoinpa dataa internetin syövereistä.

Suomen tilanne (2013):
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tyoelama.html
Yksityisellä: 1781 000 ihmistä
Julkisella: 668 000 ihmistä
Työllisiä: 2 457 000 ihmistä
Kansa: 5 439 000 ihmistä
Julkisen puolen työntekijämäärän suhde työllisiin: 27,2%
Julkisen puolen työntekijämäärän suhde koko kansaan: 12,3%

Saksa tilanne (2009):
http://www.bmi.bund.de/SharedDocs/Downloads/DE/Broschueren/2009/oed_en.p...
Yksityisellä: 38 200 000 ihmistä
Julkisella: 4 490 000 ihmistä
Työllisiä: 42 690 000 ihmistä
Kansa: 82 300 000 ihmistä
Julkisen puolen työntekijämäärän suhde työllisiin: 10,5%
Julkisen puolen työntekijämäärän suhde koko kansaan: 5,5%

Siinä on frisbeetä.

Ville Salomäki
Vastaus kommenttiin #13

Lisäys vielä edelliseen.
En äkkiseltään saanut selvää, että laskettiinko saksalaisten dokumentissa julkisen puolen työntekijät termin "Gainfully employed population" alle vai ei. Oletin, että ei laskettu.

Jos laskettiin, niin sitten lukemat ovat seuraavat:
Saksa tilanne (2009):
Yksityisellä: 33 710 000 ihmistä
Julkisella: 4 490 000 ihmistä
Työllisiä: 38 200 000 ihmistä
Kansa: 82 300 000 ihmistä
Julkisen puolen työntekijämäärän suhde työllisiin: 11,8%
Julkisen puolen työntekijämäärän suhde koko kansaan: 5,5%

Petri Sakkinen
Vastaus kommenttiin #16

Tarkoitin siis, että Ruususen mukaan Suomessa on enemmän virkamiehiä kuin Saksassa. erisbeessäsi ssität lukuja, joiden mukaan Saksassa on suhteellisesti vähemmän julkisen sektorin työntekijöitä, mutta siitähän ei ollut ollenkaan kysymys, vaan virkamiesten absoluuttisista määristä.

Ville Salomäki
Vastaus kommenttiin #17

Totta. En tiedä löytyykö Ruususen esittämille tiedoille faktapohjaa mistään.

Se on kuitenkin selvää, että Suomessa on 'tavallista' tuhdimpi julkinen sektori. Jääkööt muiden kommentoijien mietittäväksi, että mikä on tavallisen kokoinen julkinen sektori.. Ehkä EU:n pitäisikin tehdä direktiivi, että vähintään 10% populaatiosta pitää olla virkamiehiä.

Petri Sakkinen
Vastaus kommenttiin #18

Yleisesti ottaen on ihan sama, tekeekö jonkun työn ”julkinen” vai ”yksityinen” sektori – paitsi että jälkimmäisen tavoite on tuottaa voittoa, edellisen palvelua.

Mitä lääkäreihin tulee, eräissä maissa yksityiset lääkäriasemat tuottavat peruspalvelut, mutta esim. Isossa-Britanniassa ne veloittavat paikallista Kelaa, NHS:ää, ja potilaalle käynti on ilmainen. Se, että julkinen raha käväisee yrityksen pankkitilillä, ei tee toiminnasta kovinkaan yksityistä. Australiassa tilanne on periaatteessa sama, mutta Medicaren maksama korvaus on niin pieni, että useimmat, tehokkaat ja edulliset, yksityislääkärit veloittavat ylimääräistä. Porschet eivät ole halpoja sielläkään.

Pauli Vuorio

Jos lääkäri käyttää oikeasti noin 50% työajasta itse suorittamiseen se on jo tosi hyvä. Se on oikeastaan erinomainen.
Myyntimies käyttää kokopäiväisestä työajastaan keskimäriin noin 2 - 3 tuntia asiakas kohtaamiseen eli varsinaiseen myyntityöhön.
Kummassakin työssä tarvitaan myös ajattelua ja valmistatumista, läsnäoloa jne...myös "suoritusajan ulkopuolella"ulkopuolella, kuten myös kokoaikaista koulutusta, myös itse opiskeluna ja asioiden tarkistamista ja muita oheistoimia.
En tosin tiedä, mutta uskoisin, että julkisella sektorilla ei päästä lähellekään noita lääkärin lukemia. Tosin mitään teitellistä pätevyyttä tällä uutisella ei liene?

Hannu Mononen

Ala-arvoiset, epäluotettavat tietojärjestelmät syövät lääkärin työajasta huomattavan osan ja monikertaistavat hoitotietojen dokumentointiin kuuluvan ajan. Niiden käyttöliittymät ovat pirullisia esteratoja, joitten käyttö hidastaa työprosessia.

Maailmalla on toki toimiviakin potilastietojärjestelmiä, jotka tuovat lisäarvoa työn lääketieteelliseen sisältöön. Suomessa ollaan tästä valovuosia jäljessä.

Toinen ajansyöppö tehottomuuteen on kirjurin työhön pakottava Kelan byrokratia, jolla ei ole kerrassaan mitään tekemistä lääkärin ammatin alkuperäisen tarkoituksen kanssa. Aikaa vievä B-lausunto on pirun keksintö, jolle ei ole vastinetta yhdessäkään sivistysmaassa. Sosiaalietuuksien jakaminen on järjestettävissä sotkematta siihen lääkärien työpanosta, jos vain tahtoa riittää, mutta Kela on jo vakiinnuttanut asemansa valtiona valtiossa ja riistää lääkärien työsuoritusta pois potilastyöstä.

Juhani Vinberg

turhien todistusten pyytäminen - jos arkijärki riittää asian ratkaisemiseen, ei tarvita lääketieteellistä asiantuntemusta todistuksen kirjoittamiseen - ei sosku tarvitse todistusta siihen, että turvapaikan hakija tarvitsee isomman jääkaapin myytyään entisen....