Lauantai 19.1.2019

Lidliltä hirmunousu Suomessa – häviäjä Kesko

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.5.2014 13:04
Päivitetty: 
15.5.2014 13:35
  • Kuva: Jenni Tamminen / Uusi Suomi
    Kuva
    Päivittäistavarakaupan merkittävimmät muutokset vuonna 2013 olivat Lidl-ketjun markkinaosuuden kasvu ja Keskon osuuden lasku. Nuolta painamalla pääset seuraavaan kuvaan, jossa Päivittäistavarakauppa ry:n vuoden 2013 luvut.
  • Kuva: Päivittäistavarakauppa ry
    Kuva
    Päivittäistavarakaupan markkinaosuudet vuonna 2013. Lähde: Päivittäistavarakauppa ry.

Saksalaisketju Lidlin osuus Suomen päivittäistavaramarkkinasta kasvaa aiemmin arvioituakin nopeammin, selviää Päivittäistavarakauppa ry:n jäsenyrityksiltään keräämistä tiedoista. Keskon markkinaosuus puolestaan hiipuu, mutta S-ryhmä pitää pintansa.

Vuonna 2012 Lidlin markkinaosuus oli järjestön selvityksessä 6,7 prosenttia. Vuonna 2013 osuus kasvoi 1,4 prosenttiyksikköä 8,1 prosenttiin.

–Tämä on tosi iso nousu ja kuvastaa julkisia tietoja yhtiön myynnin kehityksestä, kommentoi Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Kari Luoto.

–Muutos on merkittävä.

Lidl saavuttaa samalla yhden merkittävän virstanpylvään, sillä yhtiön markkinaosuus on nyt suurempi kuin Valintatalosta ja Siwasta tunnetun Suomen Lähikaupan. Suomen Lähikaupan markkinaosuus on laskenut vuoden 2012 noin 7,3 prosentista seitsemään prosenttiin.



Lidlin markkinaosuus ei ole täysin vertailukelpoinen muihin ketjuihin, sillä yhtiön osuudessa on toisista ketjuista poiketen mukana myös käyttötavaroiden myynti. Tämä johtuu siitä, että saksalaisketju ei erittele käyttötavarakauppaa päivittäistavarakaupasta.

Luoto kuitenkin pitää selvänä, että Lidl olisi ilman käyttötavarakauppaakin suurempi kuin Suomen Lähikauppa.

–Kyllä se näin on, nämä luvut sen osoittavat, Luoto sanoo.

Käyttötavaramyynti on vain joitakin prosentteja Lidlin kokonaismyynnistä.

Päivittäistavarakaupan selvityksen antama Lidl-osuus on merkittävästi suurempi kuin tutkimusyhtiö Nielsenillä, joka arvioi Lidlin markkinaosuudeksi vuonna 2013 noin 6,6 prosenttia. Nielsenin selvitys ei sisällä Lidlin käyttötavaroita, mutta on toisaalta saksalaisketjun osalta vain arvio. Päivittäistavarakauppa ry:n luvut sen sijaan on saatu suoraan järjestön jäsenyrityksiltä, Luoto korostaa.

Päivittäistavarakaupan suurketjuista S-ryhmän markkinaosuus pysyi kutakuinkin ennallaan 45,7 prosentissa (45,6 prosenttia vuonna 2012). K-ryhmän osuus puolestaan laski 34,7 prosentista 34 prosenttiin.

Lidlin kokonaismyynti vuonna 2013 oli noin 1347 miljoonaa euroa, missä on noin 26 prosenttia kasvua vuodesta 2012. S-ryhmän päivittäistavarakaupan volyymi oli viime vuonna 7560 miljoonaa euroa ja K-ryhmän 5627 miljoonaa euroa. Kari Luoto ennakoi Lidlin markkinaosuuden nousua Uuden Suomen haastattelussa huhtikuussa.

Henkilöt: 
Yritykset: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Markku Nieminen

Tästäkin huomaa miten suuri enemmistö suomalaisista on köyhtynyt! Kun ostovoima laskee vauhdilla kuten nyt, kuluttajien on pakko ruveta käyttämään halvinpia tuotteita ja palveluja!
Olen aina ihmetellyt miksi hehtaarihalleja rakennetaan niin ruoka kuin autokaupoillekin vaikka tulos saataisi pienemmillä ja halvemmaksi tulevilla investoinneilla. Eikö juuri kiinteät kulut ole kaikkein vahingollisimpia tuloksen teon ja menestymisen kannalta?

Matti Koivu

Ei Suomea saada nousuun ostamalla ulkomaisia tuotteita ulkomaisesta kaupasta. Lidlissä valtaosa tuotteista on ulkomaalaisia, pääasiassa saksalaisia. Lisäksi ketju on saksalaisomisteinen.

Tottakai ymmärrän köyhiä (en todellakaan ole mikään miljonääri itsekään), että on pakko ostaa se halvin tuote, jotta saa edes jotain murua rinnan alle. Toivoisin kuitenkin hyvätuloisilta vähän enemmän pohdintaa ja erilaisten arvojen tutkiskelua. Ei aina hinta ratkaise. Jos ostat ulkomaisen tuotteen 5 senttiä halvemmalla kuin suomalaisen, rahasta suuri osa menee ulkomaille. Tämä taas vähentää suomalaisten ansioita ja työtä. Joka taas johtaa työttömyyteen. Joka taas johtaa yhä useampiin työttömyyskorvauksiin ym. Joka taas joka verojen nousuun. Joka taas näkyy sinun lompakossasi.

Siis, osta suomalaista suomalaisesta kaupasta, mikäli se vain on mahdollista. Suomi kiittää.

Keijo Kunttu

Eiköhän saksalainen laatu ole ihan jotain muuta kuin suomalainen,siis positiivisessa mielessä saksalaisen eduksi,suomalaisten tekeleet ei kelpaa edes kaikille tuontitavaraksi.Sen joutsentarran saa siihen pakkaukseen kun käyttää pakkauskoneen kautta suomessa ja siitäkö suomi kiittää ? Mitenkä suomi on kiittänyt kun sata vuotta on ne einekset haettu lähikaupasta ? Ei käsittääkseni mitenkään.Suomea ei saada nousuun sillä että jokainen käy ostamassa sitä pirkkaa,se vaan nyt on näin jos harrastaisit vähän enemmän tutkimustyötä niin tietäisit tämän itsekin.Suomalainen alkaa sentään pikkuhiljaa itsekin käsittää ettei sillä ole mihinkään veronkorotukseen-tai alennukseen mitään merkitystä mistä ostat eineksesi.Ongelma on siinä ettei täällä kannata tehdä/tuottaa mitään ja se ei johdu siitä että se matti meikäläinen käy ostamassa lidlistä ruokansa.Ongelma on ihan jossain muualla,mutta kukin ostakoon mistä haluaa jos sillä saa hyvän mielen ja tuntee pelastavansa maan ostokäyttäytymisellään.Tuolla mentaliteetilla kaikki pitäisi olla suomesta hankittuna jotta voisi hyvillä mielin sanoa yhtään mitään,en jaksa uskoa että sinäkin ajat suomalaisella autolla tms.Maksaahan se vähän enemmän mutta mitäs sillä väliä,kuhan on suomalainen ja voi nukkua yönsä rauhassa.

Marko Lehti

koska saamme nähdä vertailun keskon s-ryhmän ymn muiden johdon palkoista ja bonuksista verrattuna liiterin suomen johdon vastaaviin?
taitaa iso osa keskonkin katteesta valua johtoportaan taskuihin eli se siitä suomalaisen työn tukemisesta..

Jouni Nordman

Jos katsomme Lidlin käyttö katetta, niin se on yhtä plajon kuin on koko Suomalisilla K ja S ryhmillä yhteensä. Toinen missä olen mone Lidlin työntekijän kanssa jutellut, ero muihin tulee juuri siinä, että Lidlissä ei ole kellään tehtävätnä jokin asia vain, van jokanen tekee kaikkia, jolloin työ ympäristö kanssa pysyy hyvänä. Eli se että Lidli on perhe yhtiö, myös luo sen että siellä ei tarkkailla vuosi neljänisä, eli tekevät pitkä jänteistä työtä ja ennen kaikkea kuuntelevat työntekijöiltä kehitys ideoita, joista paistopisteet ovat yksi sellainen.

Antti Korhonen

Hyvä uutinen. Suomalaiseen kauppaan tarvitaan lisää kilpailua ja paljon. Tesco ja Aldi tervetuloa! Kyllä tuo piirakkaavio näyttää edelleen karmealta. S-ryhmän ja Keskon kakkupalat ovat järkyttävän suuret 45,7 ja 34 prosenttia eivät edusta tervettä kilpailua.

Keijo Kunttu

Aivan oikein. Asiasta toiseen.Koomisena esimerkkinä olkoon ainakin täällä etelässä pyörivät TV-mainokset jossa "kauppias hoitaa homman" .En jaksa käsittää minkälaisille ostajaryhmille tuollaisia mainoksia tehdään,suurta myötähäpeää voi vain tuntea näille pirkoille joille nuokin on suunnattu.

Simo Taivalkoski

Samaa mieltä; tänne kaivattaisiin lisää kilpailua, eikä tyydyttävä vain suomimeininkiin niin että ”bonus”kortit (oikeampi nimitys tälle olisi plus miinus 0 -kortti) vinkuu ja tuulipuvut kahisevat. Onneksi sentään jotain kilpailua on.

Plus hyvänä lisänä Lidl ei käytä mitään turhaa etukorttijärjestelmää – josta tulee muuten kaupalle kulujakin.

Riitta Mustonen

Meidän Liiterissä on ihan asiallinen harjakatto, toisin kuin viereisessä S-Marketissa. Se siitä "arkkitehtoonista". Itse pidän pienistä kaupoista, mistä saa nopeasti ne muutamat tavarat mitä tarvitsee. En halua käydä hehtaarihalleissa joissa on 50 eri lajia jukurttia...Vähempikin sortimentti riittää.

Päivi Pelkonen

Juuri tänään hermostuin K-ryhmän lässyttävään mainokseen "kauppias hoitaa homman". K-ryhmän mainonta on sekavaa, kukaan ei voi muistaa, missä marketissa/supermarketissa/citymarketissa tuote on tarjouksessa. Ilmoitellaan paikallislehdessä, samalla postiluukusta tungetaan samaa asiaa koskeva mainoslehtinen, seuraavaksi tulee lähimmän Citymarket-kauppiaan "oma" versio em. tuotteista. K-marketeilla samaa päällekkäisyyttä. Voisi saada säästöä kulupuolelle järkevöittämällä ja terävöittämällä mainontaa, ehkä vaihtamalla mainostoimistoa.