Lauantai 25.5.2019

Lausunto 430 000 suomalaisen lääkkeistä oli liikaa – ”Minut irtisanottiin tänään”

Luotu: 
3.6.2014 12:51
Päivitetty: 
3.6.2014 14:37
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva
    ”Näitä lääkkeitä käytetään ikään kuin me tietäisimme, mitä niistä seuraa”, sanoi Mehiläisen psykologi tv-ohjelmassa masennuslääkkeistä. Hänet irtisanottiin pian ohjelman jälkeen.

Faktakulma

Mikä Käypä hoito?

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia, jotka tuotetaan julkisen rahoituksen turvin. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. Suosituksia laativat Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja erikoislääkäriyhdistykset.

Esiintyminen yhtiön nimissä puhuvana asiantuntijana masennuslääkkeitä arvostelleessa tv-ohjelmassa toi potkut terveyspalveluyritys Mehiläisen kuntoutusjohtajalle.

Mehiläisen lääketieteellinen johtaja Jarmo Karpakka vahvistaa Uudelle Suomelle, että yrityksen kuntoutusjohtaja Aku Kopakkala on irtisanottu. Psykologi Kopakkala kertoi aiemmin Facebook-viestissään saaneensa potkut masennuslääkkeistä antamiensa kriittisten lausuntojen vuoksi.

– Olin haastateltavana MOT-ohjelmassa ”Masentavat lääkkeet”. Minut irtisanottiin siksi tänään työpaikastani Mehiläisestä. Johto oli saanut puhelun, Kopakkala kirjoittaa yhteisöpalvelu Facebookin viestissään. Viestistä kertoi ensin Yle.

Mehiläisen Jarmo Karpakan mukaan tieto irtisanomisesta pitää paikkansa. Hän korostaa, että työnantaja ei voi antaa julkisuuteen yksityiskohtaista tietoa työsuhteen päättymisen syistä.

Karpakka selventää kuitenkin, että Mehiläisen asiantuntijoilla on oikeus osallistua julkiseen keskusteluun sekä yhtiön edustajina että henkilökohtaisilla näkemyksillään. Karpakan mukaan on erikseen sovittu, milloin yhtiön nimeä on soveliasta käyttää.

– Tiedossa on, että Akulla on erilaisia hoitonäkemyksiä kuin Käypä hoito -suosituksissa, ja että hänellä on oikeus osallistua tieteelliseen keskusteluun henkilökohtaisilla näkemyksillään. Tiedemaailma perustuu debatointiin, Karpakka sanoo Uudelle Suomelle.

Karpakan mukaan on kuitenkin sovittu, että Mehiläisen nimissä ei tällaisia, virallisista hoitosuosituksista poikkeavia arvioita esitetä. Karpakka muistuttaa, että Käypä hoito -suositukset edustavat parhaan nykytiedon mukaista hoitotapaa.

–On sovittu, millä tavoin Mehiläisen nimissä otetaan kantaa. Tämä ei koske vain Akua vaan kaikkia asiantuntijoitamme.

Karpakka ei halua eritellä, mitkä Kopakkalan väitteet MOT-ohjelmassa yhtiö katsoi virallisten suositusten vastaisiksi.

–Hoitavat lääkärit reagoivat ja alkoivat kysyä, mikä on Mehiläisen näkökulma Käypä hoito -suosituksiin, Karpakka kertoo.

MOT-ohjelma: Näin Kopakkala kommentoi masennuslääkkeitä

Aku Kopakkala oli yksi päähaastateltavista Ylen MOT-ohjelman jaksossa, joka kertoi masennuslääkkeistä. Hän esitti eri tutkimustuloksiin pohjautuen hyvin kriittisiä lausuntoja esimerkiksi masennuslääkkeiden tehosta ja laajasta käytöstä muun muassa Suomessa.

MOT-ohjelmassa kerrottiin masennuslääkkeiden käytön kasvaneen viimeisten vuosikymmenten aikana rajusti niin, että nykyisin lähes 430 000 suomalaista syö jonkinlaisia masennuslääkkeitä. Kopakkala, joka esiteltiin ohjelmassa Mehiläisen psykologiksi ja kuntoutusjohtajaksi, muistuttaa ohjelmassa muun muassa siitä, että tutkimusten mukaan masennus johtaa nykyisin – lääkkeiden käytön lisäännyttyä – entistä useammin pysyvään sairastumiseen ja työkyvyttömyyseläkkeelle jäämiseen.

”Näitä lääkkeitä käytetään ikään kuin me tietäisimme, mitä niistä seuraa”

– On myös koulukunta, joka on sitä mieltä, että nimenomaan masennuslääkkeet altistavat masennuksen uusiutumiseen ja kroonistumiseen. Jos he ovat oikeassa, niin tää tilanne on erittäin outo, Kopakkala sanoo MOT:ssa.

Masennuslääkkeiden tehon kyseenalaistaminen ei ole tiedemaailmassa harvinaista. Muun muassa Helsingin yliopiston neurotieteen tutkimuskeskus päätyi viime vuonna tutkimuksessaan siihen, että masennuslääkkeet eivät paranna, ellei niiden käyttöön yhdisty myös terapiaa. Tutkimusryhmän mukaan mielialalääkkeet ovat merkittävä apu masennuksen hoidossa, mutta niitä käytetään nykyisin väärin.

Mehiläiseltä irtisanottu Aku Kopakkala kertoo MOT:ssa itsekin hämmästyneensä havaitessaan, että tutkimus esimerkiksi masennuslääkkeiden sivuvaikutuksista on hyvin puutteellista.

– Näitä lääkkeitä käytetään ikään kuin me tietäisimme, mitä niistä seuraa, hän sanoo MOT:ssa.

MOT kertoo lisäksi, että ”lääketutkimuksia tekevät lähinnä lääkeyhtiöt saadakseen uuden lääkkeen markkinoille”. Kopakkala tukee ohjelman tekijöiden näkemystä siitä, että lääketutkimuksiin ei yleensä hyväksytä ”ihmisiä, joilla itsetuhoisia taipumuksia, syömishäiriö, päihderiippuvuus tai joku muu mielenterveysongelma kuin masennus”.

– Nehän tehdään rajatulla potilasjoukolla, jotka etsitään: mahdollisimman sopivia potilaita, jotta saataisiin tietynlainen tulos aikaseksi, Kopakkala sanoo ohjelmassa.

MOT:n ohjelma ei ole ensimmäinen kerta, kun Kopakkala on kommentoinut masennuslääkkeitä kriittisesti. Hän on epäillyt niiden toimivuutta ja laajan käytön järkevyyttä muun muassa Taloussanomien haastattelussa.

Mehiläinen tarjoaa masentuneille erilaisia hoitoja muun muassa terapiaryhmissä.

Kopakkala ja professori erimielisiä

Yksi MOT-ohjelman päähaastateltavista on Käypä hoito -suositusten masennustyöryhmän puheenjohtaja, psykiatrian professori Erkki Isometsä. Ryhmän depressio-hoitosuosituksen mukaan ”lääkehoito on sitä tärkeämpää, mitä vaikeammasta depressiosta on kysymys”.

– Psykoterapiat ja masennuslääkehoito ovat lievissä ja keskivaikeissa depressioissa yhtä tehokkaita oireiden lievittäjänä, ja niiden yhtäaikainen käyttö on tehokkaampaa kuin kumpikin yksinään, kuuluu yksi suosituksen linjaus.

Kopakkala ja Isometsä ovat MOT:n haastatteluissa eri mieltä muun muassa laskelmasta, jonka mukaan jopa yli 100 000 suomalaista on jatkuvalla, ”toistaiseksi voimassa olevalla” masennuslääkekuurilla.

Kopakkala pitää ilmiötä huolestuttavana, koska ”me muutetaan siinä meidän kehon toimintaa ja monia säätelyjärjestelmiä isosti”. Isometsä puolestaan arvioi, että epidemologisesti mittasuhteet luultavasti ovat vielä järkeviä 100 000 suomalaisen jatkuvassa masennuslääkityksessä.

Lisäksi professori Isometsä epäilee Kopakkalan esiin nostamaa tutkimusta, jonka mukaan masennuslääkkeet voivat mahdollisesti lisätä masennuksen uusiutumisriskiä.

– Se on periaatteessa erittäin vakavasti otettava asia, jos tällainen riski olisi olemassa, mutta mun mielestä sellaista näyttöä ei ole, Isometsä sanoo MOT:ssa.

MOT-ohjelmassa kyseenalaistettiin myös Erkki Isometsän riippumattomuus. Isometsä ilmoittaa sidonnaisuuksissaan toimintansa puhujana lääkealan yritysten kuten Lundbeckin ja Pfizerin tilaisuuksissa.

–Minusta tämä on oikeastaan suoraan sanoen vähän asiaton kysymys, Isometsä vastasi MOT:lle.

Lääkeyhtiö Pfizer Oy:n toimitusjohtaja Ove Uljas siirtyi äskettäin Mehiläisen työelämäpalvelut-yksikön liiketoimintajohtajaksi ja Mehiläinen-konsernin johtoryhmän jäseneksi.

Koko MOT-ohjelman käsikirjoituksen löydät tästä linkistä.

Faktakulma

Mikä Käypä hoito?

Käypä hoito -suositukset ovat riippumattomia, tutkimusnäyttöön perustuvia kansallisia hoitosuosituksia, jotka tuotetaan julkisen rahoituksen turvin. Suosituksia laaditaan lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi. Suosituksia laativat Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja erikoislääkäriyhdistykset.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Martti Asikainen
Martti Asikainen
Yritykset: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Tuomo Niemelä

Jos olet Mehiläisen lääketieteellinen johtaja, kuvittelisin olevan aika vaikeaa puhua yhtään mitään "täysin yksityishenkilönä". Näin on monissa muissakin tapauksissa. Joten työnantajan kanta on ymmärrettävä. Nyt kun hän on aidosti vapaa kansalainen asian pitäisi olla aivan eri.

Itse asiasta, eli medikalisoinnista olen samaa mieltä. Monet pitänevät nollatutkimuksena aika äskettäisiä tutkimuksia, joissa (fyysisen) aktiivisuuden todettiin (vai epäiltiin) olevan lievän masennuksen tehokkaimpia parannuskeinoja. Mutta sen lauluja laulat, kenen leipää syöt.

Jukka Illman

On aina ikävää, kun joku menettää työpaikkansa. Katsoin uutisessa mainitun ohjelman ja olen seurannut ohjelmasta YLE:n nettisivuilla käytyä keskustelua. Keskustelussa ohjelma ja siinä esitetyt lausunnot on pääosin nähty epäonnistuneina, erityisesti niiden puolelta, joita asia eniten koskee eli masennusta sairastavien.

Hannu Mononen

Serotoniinin takaisinoton estäjien käyttö masennuksen hoidossa yleistyi 1990-luvulla. Mitä se vaikuttikaan itsemurhakuolleisuuteen Suomessa?

http://www.stat.fi/til/ksyyt/2010/ksyyt_2010_2011-12-16_kat_006_fi.html

Todennäköisesti keskuudessamme elää nyt ihmisiä, jotka ilman aktiivista masennuksen lääkehoitoa eivät olisi täällä.

MoT-ohjelman asenne on tendenssimäinen ja sensaatiohakuinen, ja antaa ylikorostuneesti haastatteluaikaa asenteellisille henkilöille, joilla ei välttämättä ole omaa kokemusta masennuksen hoitamisesta tai aihepiirin tutkimisesta. Ne potilaat, jotka ovat itse hyötyneet masennuslääkkeistä, eivät useinkaan ole yhtä julkisuushakuisia. Professoritason asiantuntijoita, jotka ovat syvällisesti perehtyneet aiheeseen ja tutkineet sitä, löytyy kymmenittäin yhtä hoidon tehoa mitätöivää kohti, joita nyt oli varta vasten poimittu ohjelmaan. Esimerkiksi Cochrane-instituutin edustajan ammatillista taustaa ei ohjelmassa kerrottu.

Maallikoilla, jotka eivät koskaan itse ole sairastaneet masennusta, on usein epärealistinen uskomus siitä, että toisinaan vaikea ja työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus paranisi "tahdonvoimalla" tietoisesti päättämällä. Ongelma ei todellakaan ratkea sitä vähättelemällä.

Masennusta voidaan joissakin tapauksissa hoitaa myös psykoterapialla, eräissä tapauksissa sähköhoidolla (ECT) tai magneettistimulaatiolla (rTMS).

Mehiläisen entiseltä kuntoutusjohtajalta Aku Kopakkalalta puuttuu lääketieteellinen pätevyys arvioida masennuksen hoitovaihtoehtoja ja niiden käyttökelpoisuutta. Hänen kannanottonsa ovat edesvastuuttomia ja aiheuttavat todennäköisesti lääkehoitoa käyttävien keskuudessa tehoavan hoidon keskeyttämisiä tai lopettamisia, masennuksen pahenemisvaiheineen. Mehiläiseltä Kopakkalan irtisanominen oli vastuullisin tarjolla ollut ratkaisu, koska julkisuushakuinen hoidon sabotoiminen toimii potilaiden etuja vastaan ja on epäeettistä.

Pekka Roponen

Näkemieni Kopakkalan lausuntojen perusteella on arvioitava, jotta hän ei ole ajan tasalla, ei perillä ajankohtaisista neurotieteiden tutkimustuloksista. Toisessa yhteydessä Kopakkala väitti, että skitsofrenia ei ole sairaus. Masennuslääkkeet ovat pelastaneet satoja tuhansia ihmishenkiä, lisää koko ajan. Ilmeisesti ihmisten on vaikea hyväksyä sitä, että ihmisen tietoisuus on sähkökemiallinen prosessi, johon voidaan vaikuttaa mm. lääkkeillä. Olisi paljon mukavampaa uskoa fysikaalisen todellisuuden ulkopuolella olevaan entiteettiin, so. "sieluun".
Henkilökohtaisesti voin todeta, että vasta kaksikymmentä vuotta psykiatrina tomittuani en näe mitään aihetta epäillä nk. masennuslääkkeiden tehokkuutta - ihmelääkkeitä nekään eivät toki ole.
Miksikähän ihmiset vapaaehtoisesti lääkkeitä käyttävät vuosia (kuten pitääkin), jos niistä ei mitään apua olisi?

Tuomo Niemelä

"Miksikähän ihmiset vapaaehtoisesti lääkkeitä käyttävät vuosia (kuten pitääkin), jos niistä ei mitään apua olisi?"

Eiköhän selitys ole sama, kuin kosmetiikan käytössä: on helpompi ostaa parannusta purkista euroilla, kuin lähteä lenkille. Muistettakoon, että kosmetiikkakin on ajan saatossa sisältänyt lyijy- ja muita metalliyhdisteitä, arsenikkia ja ties mitä hauskaa.

Joonas Kokko

Mikä saa teidät olettamaan, että masennuslääkkeet ovat olleet keskeinen selittäjä tuossa tilastossa näkyvässä itsemurhien laskussa? Oletko varma, että 90-luvun alussa ei ollut muita tekijöitä jotka olisivat voineet vaikuttaa asiaan? Oletuksesi taso edustaa juuri sitä samaa ajattelutapaa, jota Aku Kopakkala on asiokkaasti tuonut esiin - yksittäistä korreloivaa tekijää ei voi pitää kausiliteettina, etenkään lääketieteessä. Tämän asian arvioimiseksi ei tarvita lääketieteellistä, vaan tilastotieteellistä pätevyyttä, jota psykologi Kopakkalalla lienee koulutuksensa ansiosta keskimääräistä lääkäriä enemmän.

Ennen toisten henkilöiden leimaamista asiantuntemattomiksi, kannattaa tarkistaa kenestä ja mistä on kyse. Kopakkalan kohdalla kyse ei nimittäin todellakaan ole henkilöstä joka ei tietäisi mistä puhuu - eikä hän olisi muutoin Mehiläisen johtoon ikinä päässytkään.

Taisi Kopakkalan krittiiki osua pahasti omaan nilkkaan, sillä hänhän juuri toi esiin, että "lääketieteellinen pätevyys" ei ole pystynyt osoittamaan mistä masennus johtuu, eikä tarjoamaan siihen sellaisia hoitokeinoja, jotka toimisivat niin hyvin kuin yleisesti uskotaan ja annetaan ymmärtää. Tässä mielessä masennuslääkeisiin sokeasti uskominen edustanee tuota samaa maalikoiden "tahdonvoimaa", mutta vain lääkärin tärkeilyksi käärittynä.

Oleellisinta olisi nyt, että Kopakkalalta pyydettäisiin seikkaperäisempää tietoa siitä mitä hän tarkoittaa ja mihin hän näkemyksensä perustaa, tästä olisi hyötyä niin masennuksesta kärsiville, sairastavien omaisille kuin hoitaville ja lääkitseville tahoillekkin. Avoimuutta, ei leimaamista, kiitos.

Hannu Mononen
Vastaus kommenttiin #25

Se, joka itse työskenteli psykiatrisen hoito-organisaation palveluksessa Itsemurhien ehkäisyprojektin käynnistyessä 1986, sai kokea mittavan täydennyskoulutushankkeen, joka nosti aivan uudelle tasolle mm. yleislääkärien ja työterveyslääkärin valmiudet masennuksen diagnostiikassa ja hoidossa, ja luonnollisesti myös erikoissairaanhoidossa. Mitä todennäköisimmin olemme edelleenkin edunsaajia tästä parantuneesta osaamisesta masennuksen aktiivisessa toteamisessa ja hoitamisessa ja suotuisa kehitys itsemurhatilastoissa on vieläkin jatkunut.

Tiedeyhteisö laatii lääketieteen eri erikoisaloilla Käypä hoito -suosituksia parhaiden kotimaisten asiantuntijoiden voimin, luonnollisesti seuraten tiiviisti kansainvälistä tieteellistä tutkimusta ja päivittäen suositusten sisältöä uusimman tutkimustiedon pohjalta. Esimerkiksi masennuksen Käypä hoito -ohjeessa viitataan 320 kansainväliseen tieteelliseen artikkeliin, jotka ovat läpäisseet julkaisukynnyksen arvostetuissa alan lehdissä. Mistään yksittäisten henkilöiden mielipiteistä ei siis ole kyse, eikä esimerkiksi Kopakkalan väitteissä ole mitään sellaista uutta eikä omaperäistä, jota ei jo olisi otettu huomioon aiemmissa tutkimuksissa; toki tutkimatonta riittää edelleen, eikä tiede esitä lopullisia totuuksia. Joka haluaa osallistua tieteelliseen debattiin voi tehdä sen laatimalla omat tutkimuksensa tiedeyhteisön arvioitavaksi. Sensaatiojournallismilla ei ole sijaa kriittisessä tieteellisessä keskustelussa.

Osoittaa arvostelukyvyttömyyttä hakea henkilökohtaista julkisuutta sensaatiohakuisessa ja asenteellisessa TV-ohjelmassa, viemällä pohjaa vakavan sairauden asiaankuuluvalta lääketieteelliseltä hoidolta, jota masennukseen annetaan niin Mehiläisessä kuin kaikissa muissakin Suomen yksityisen ja julkisen terveydenhuollon yksiköissä. Jos tästä on Mehiläisessä jo aiemmin keskusteltu sen entisen kuntoutusjohtajan kanssa, pidän täysin johdonmukaisena hänen työsuhteensa lopettamista luottamuspulan takia.

Masennuksen hoito on aivan riittävän vaativaa siinäkin tapauksessa, että työyhteisö tukee toisiaan hoidon onnistumiseksi eikä joku sooloilija ota asiakseen sivusta päin julkisesti kyseenalaistaa hoitomuotoja, jotka pyritään räätälöimään yksilöllisesti kutakin potilasta parhaiten auttavaksi. Ongelman luonteesta, mm. jokaisen yksilön geneettisestä ainutlaatuisuudesta johtuen parasta lääkevalmistetta ja annostelua, mahdollisesti lääkeyhdistelmää joudutaan monesti etsimään hoitokokeiluilla. Psykoterapia ja lääkehoito useimmiten täydentävät toisiaan parhaan hoitotuloksen saamiseksi eivätkä ne suinkaan sulje toisiaan pois.

Veikko Penttinen

Hannun mielipide kertoo sen, mitä hänelle on opetettu. Se on se yleisin käytäntö.

Uskomushoitoa puolin ja toisin. On lääkeuskovaiset, terapiauskovaiset ja sitten näihin skeptisesti uskovat.

Potilaat jakautuvat suurin piirtein samoilla linjoilla, joista jotkut paranevat hyvin, jotkut huonosti ja jotkut eivät ollenkaan.
Luonto se kuitenkin parantaa kaikissa tapauksissa. Lääkeuskovainen panee sen lääkkeen nimiin ja on joskus oikeassa, terapiauskovainen uskoo terapiaansa ja on joskus oikeassa jne.

Kaikissa tapauksissa on yksi varma teholääke ja se on placebo.

Juhani Vinberg

kuinkahan monta itsemurhaa tapahtuu, kun MOT:n katsoneet lopettavat lääkkeensä? Käytännön lääkärintyötä kohta 40 vuotta tehneenä olen nähnyt sekä ylilääkinnän että lääkkeiden poisjättämisen seurauksia. Nyt pahasti pelkään, että he, jotka masennuslääkettä tarvitsevat, keskeyttävät lääkityksensä ja seuraukset ovat pahat.

Tuomo Niemelä

Mutta onko pelkosi (ja sitä myötä mahdollisesti halusi vaientaa keskustelu - en syytä vaan itse pelkään) oikein mitoitettu riskiin ja toisaalta riskiin, että ihmiset muuttuisivat täysin epäitsenäisiksi? Tämä kysymyshän me voidaan esittää monissa muissakin asioissa.

Samuli Matilainen

Naurattaa kuinka sinisilmäistä tämä lääketiede on. Voihan sitä tieteellisesti tutkia vaikka Titi-nallea, mutta onko siinä touhussa mitään järkeä?
Jos joku kykenisi joskus perustelemaan miksi itsemurhia pitäisi ehkäistä niin voitaisiin ehkä aloittaa masennuksen "hoito" tieteelliseltä pohjalta. Tästä olisi kuitenkin vielä pitkä matka yleispätevään masennuksen hoidon oikeutukseen, koska masennus on lisäksi tai täysin muutakin kuin itsemurha.

"(1) there is nothing to do; (2) there is nowhere to go; (3) there is nothing to be; (4) there is no one to know" -Ligotti

Noista neljästä lähes aksiomaattisesta lauseesta voidaan veikata (koska tietoa meillä ei ole), että pikemminkin masentumattomat tarvitsevat lääkitystä ja hoitoa. Ja miksi kukaan jaksaa puida lääkefirmojen eettisyyttä kun koko tieteenala on pelkkää kuolemanpelolla itseään ruokkivaa valtapeliä, vailla ainuttakaan oikeutusta ja siis täysin ilman tieteellistä pohjaa.

Mauno Strandén

Lääkärit on vaarallisia, minutkin meinasi yksi lääkä tappaa lääkkeellä, toinen sai karulla tavalla henkiin. Sanoi, että aivan väärät lääkkeet annettu! Punkkien puremiakaan eivät saa diaknoosi, vaan väittävät, että vikaa on korvien välissä? Taitavat olla valelääkäreitä? Tuo tieto oli ma MoT ohjelmassa, siis porreoloosi tieto!

Juhani Vinberg

silloin hävettiin puhua mielenterveysongelmista. Jos masennuit, menit kaulakiikkuut, käytit haulikkoa tai otit myrkkyä. Siinäpä ne vaihtoehdot, masennuslääkkeitä silloin oli vähän, sähköäkin vasta opeteltiin käyttämään

Ulla-Kristiina Salmi

Tutulleni oli myönnetty niin paljon ristiriitaisestti toisiinsa vaikuttavia läkkeitä, että hän oli aivan saamaton ja mihinkään kykenemätön. Uusi lääkäri ihmetteli, kun näki, miten oli lääkitty, ja poisti suurimman osan lääkkeistä, varovaisesti kylläkin. Siitä seurasi puolen vuoden ajan pahat vierotusoireet, oksentelua myöten. Nyt lääkkeet on kokonaan pois, ja nainen on kuin toinen ihminen. Hän ihmettelee itseään, että uskoi ja söi yli 10 vuotta turhaan lääkkeitä, joista ei edes ollut apua. Siksi hän lääkärille menikin. Ja onneksi meni oikealle lääkärillä ja pääsi lääkkeistä eroon. Hän itse sanoo alkaneena elää nyt uudestaan.

Mikko Kangasoja

Näitä tarinoita kuulee aina silloin tällöin. Kymmenkunta lääkettä ja sitten ne on poistettu uuden lääkärin tai joskus omaisen johdolla. Tuloksena on väitetysti ollut terve ihminen. Ulkopuoliselle jää mielikuva, että lääkkeitä määrätään liian pinnallisin tutkimuksin ja diagnoosein. Lääkeläjät taas kertovat jo siitä, ettei lääkäri ole miettinyt kokonaiskuvaa ja on uskonut varsin sumeilematta lääkkeisiin.

Ilona Oksanen

Lekurit haukkuu virkaveljeään??Pelottava ilmiö ,varsinkin jos on lääkeuskovainen ja jumalan asemaan itsensä korottanut.Sosiaali-ja terveydenhoidon ammattilaisen etiikkaan kuuluu ihmisarvon ja ihmisen kunnioittaminen,he ovat siellä asiakastaan(mahdollista potilastaan varten)eli itsemääräämisoikeuteen perustuvasti he kuuntelevat ihmistä,eivätkä toimi lääkefirmojen lobbareina ja minä olen oikeassa asenteella.Tuomioita jakelevat muut tahot,tosin nekään eivät välttämättä jaoissaan aina muista sitä, että kaikki ovat SAMANARVOISIA lain edessä .

Mikko Kangasoja

Kun nyt asiasta tehden MOT:n katsoin, Kopakkalan lausunnot olivat varsin tahdikkaita. Virallisia hoitosuosituksia kritisoivia lausuntoja kritisoidaan siksi, että lausunnot itsessään vaarantavat potilaiden terveyden ja hengen. Tästähän seuraa, ettei virallista hoitoa saisi kritisoida. Kyse on avoimen keskustelun tappamisesta.

Taustalta henkii myös ajattelu, että potilaiden itsemääräämisoikeus kyseenalaistetaan. Eli potilaalla on itsemääräämisoikeus, kunhan toimii lääkärin ohjeiden mukaan. Jos lääkäri menettää potilaan luottamuksen MOT:n takia, voi se olla virhe tai sitten ei. Joka tapauksessa näin käydessään olisi lääkärinkin hyvä miettiä uskottavuuttaan. Ehkäpä niistä kymmenestä lääkkestä voisi luopua.

Lääketeollisuudella on hoitamiseen vain yksi näkökulma. Siihen täysin nojautumalla lääkäri ottaa riskin.

Hannu Mononen

Valtakunnallisen lääkäriasemaketjun kuntoutusjohtajalla voi olla TV-yleisön silmissä sellaista uskottavuutta, joka väärin käytettynä saattaa viedä pohjaa vakavan sairauden parhailta hoitoyrityksiltä. Keskustelun tappamisesta ei nähdäkseni ole kyse, vaan vastuullisen foorumin valitsemisesta siihen.

Vapaassa maassa jokaisella on itsemääräämisoikeus hoitaa tai olla hoitamatta masennustaan, mutta terveydenhuollon etiikan mukaista on pyrkiä lievittämään kärsimystä ja tarjoamaan mahdollisimman hyvää hoitoa masennukseensa apua hakeville.

Missä kohti masennuksen Käypä hoito -suositusta käsketään käyttämään kymmentä lääkettä? Mihin pohjautuu käsityksesi, että yliopistojemme lääketieteelliset tiedekunnat tutkisivat ja opettaisivat lääketeollisuuden ehdoilla?

http://www.kaypahoito.fi/web/kh/potilaalle/suositus?id=khp00044&suositus...

Osmo Marttila

Epäpyhä liitto - lääkefirmat ja niiden tuotteiden jakelijat, lääkärifirmat, samojen globaalien pääomasijoitusyhtiöiden, veroparatiisiomistajien laarissa.

Pfizer, yksi oikein ''sylttytehtaista''.
www.npr.org/blogs/health/2009/09/pfizer_whistleblower_tells_his.html
www.corpwatch.org/article.php?id=15939
www.cbsnews.com/8301-505123_162-42840344/

Kaikki mikä vähentää tuotettavien '' lääkkeiden '' menekkiä, eli kerättävän rahan määrää, on estettävä. Yrityksen ainoa tehtävä on ansaita mahdollismman paljon voittoa omistajilleen. Mitä enemmän 'sairaita' ja mitä enemmän menee 'lääkkeitä' sen parempi näiden businekselle. Potilaiden etu ei merkitse.

Jouko YA

Kaksinaismoralismia,, tosi kovaa bisnestä,, lääkärit saa palkkaa ja jos ei oo hiljaa - kengää, lääketehtaat nettoaa ja vähän lääkäritkin,, vuosia sitten neurologi nettos vähän enemmän,, jäi eläkkeelle,, no pojat jatkaa, ym. menestystarinoita. Tätä kansaa vedätetään 6-0.

Vaikka kuinka kovia juttuja lääkintäpuolella tehdään niin ne osataan laittaa niin usvaan että niitä ei koskaan kaiveta esille - se on ihan oma hämyisä auktoriteettinsä sairaanhoitajista ylöspäin (kaikki kunnia heille), lääketehtaat ovat tämän aikamme uskomattoman hierarkian huipulla. Kukaan ei uskalla tätä mädännäisyyttä Suomessa eikä muuallakaan alkaa tutkia. Me olemme ilmeisesti niin näiden Gurujen armoilla.

Ihmiset tajuaa sen mutta emme mitään mahda.

Vaikeeta alkaa repii valtarakenteita hajalle ku kaikki poliitikot on hyvin hiljaa ettei palli lähde. Kuka avaa suunsa - kenkää ja huippuliksat kovat kaulassa häipyy.

Joka jäbä tai mimmi ku saa pallin on kohta pian hyvin hiljaa tai palli- t lähtee.

; )))

Reino Jalas

Tuosta MOT:in videossa mieleen jäi se että Britanniassa ei määrättäisi lievään masennukseen lainkaan mielialalääkkeitä. Suomessa sen sijaan perussuositus on, että jos ei mömmö tepsi niin kokeillaan entistä suuremmalla annoksella tai eri lääkkeiden kombinaatiolla.

“Useat meta―analyysit ovat osoittaneet, että lääkkeet eivät hyödytä
lievän ja keskivaikean masennuksen hoidossa.
Britanniassa ei suositella lääkkeitä lainkaan lievään masennukseen.

Suomen “Käypä hoito" ―suosituksen mukaan masennuslääkkeitä
käyttävistä noin puolet toipuu oireettomiksi 6 ― 8 viikossa.
Jos lääke ei tehoa, “Käypä hoito” kehottaa nostamaan lääkeannosta,
vaihtamaan lääkettä tai kokeilemaan usean lääkkeen yhdistelmää.

Lähes kolmasosaa potilaista tämäkään ei auta. Tällöin potilailla
todetaan niin sanottu lääkeresistentti masennus.”

---
Mielialalääkkeiden ärhäkäksi tonttinsa vartijaksi MOT nimeää Turussa toimivan lääkeyhtiö Lundbeckin.
http://www.lundbeck.com/fi/tuotteet

Voi vain arvailla että Lundbeck on ohjelman jälkeen jo ottanut usealle eri taholle yhteyttä. Alertti on lähetetty kaikille tutuille ja vastaanottavaisille lääkäreille, että nyt pitää porukalla nousta puolustamaan näitä mainioita ja tuottoisia SSRI-lääkemolekyylejä.

Koska erilaisten sielunvammojen hoitoon ei ole lääketiede muutakaan keksinyt niin jatketaan sitten näiden aineksien tehokasta jakelua. Entistä suurempina annoksina, jos ei pikkuannokset tepsi.

---
Tarkoitus ei ole täysin tyrmätä tämän tyypin lääkkeiden käyttöä. Nappien käyttö vain tuntuu laajentuvan jokapäiväiseksi ja lääkäreiden helposti suosittelemaksi pillerien yleisnaposteluksi.

Heti vaan 2 kk annos SSRI-nappeja mukaan työterveyslääkäriltä, jos pikkasen työelämä ahdistaa joidenkin asioiden vuoksi.

Hannu Mononen

"Tuosta MOT:in videossa mieleen jäi se että Britanniassa ei määrättäisi lievään masennukseen lainkaan mielialalääkkeitä."

Tämä ei ihan pidä paikkaansa. National Instutute for Health and Care Excellence (NICE) ei suosittele antidepressantteja rutiininomaisesti pitkittyvästä ei-kliinisestä masennuksesta tai lievästä masennuksesta kärsiville, mutta niitä voidaan harkita seuraavissa tapauksissa:
- potilaalla on aiemmin ollut keskivaikea tai vaikea masennusjakso
- potilas on hakeutunut hoitoon ei-kliinisen tai lievän masennuksen oireiden johdosta, jotka ovat jatkuneet ainakin 2 vuotta tai oireet jatkuvat muista hoitoyrityksistä huolimatta
- lievä masennus vaikeuttaa pitkäaikaisen ruumiillisen sairauden hoitoa.

http://publications.nice.org.uk/depression-in-adults-quality-standard-qs...

"Voi vain arvailla että Lundbeck on ohjelman jälkeen jo ottanut usealle eri taholle yhteyttä. Alertti on lähetetty kaikille tutuille ja vastaanottavaisille lääkäreille, että nyt pitää porukalla nousta puolustamaan näitä mainioita ja tuottoisia SSRI-lääkemolekyylejä."

Arvaillahan aina saa, mutta oletat kovin lapsellisesti, että lääkärit lähtisivät mokomaan.

Mistä Sinä luulet tietäväsi mitä lääkärien vastaanottohuoneissa tapahtuu? Kuluvalla alkuviikolla olen itse aktiivisesti lopettanut ja puolittanut annoksia riittävän pitkään oireettomina olleilta potilailtani, ja teen sitä tottakai aina hoitotilanteen mukaan. Tuntemani työterveyslääkärit (joita on sentään aika monta) ovat varsin osaavia masennuksen diagnostiikassa ja hoidossa, enkä muista keneltäkään yhtään noin tomppelimaista SSRI-määräystä nähneeni.

Hannu Mononen

No minäpä paljastan haaveesi mukaan tuon asian omalta osaltani. Oletko jo valmis?

Vastaus: tasan 0,00 €.

Ai että kun se ei sovi uskonkappaleeseen ja niin kiehtovaan salaliittoteoriaan? Siksipä tuskin keskustelua hyödyttääkään jatkaa...

Kirsti Hermunen

Katsoin MOT-ohjelman (Yle-Areenassa) sattumalta eilen. Ari Kopakkala esiintyi tahdikkaasti (niin kuin edellä jo todettiin); toimittaja ahdisteli Isometsää 'asiattomasti' ja hyvä, että hän sen sanoiksi puki.
Niiden vuosien (49) aikana, joina minä olen työskennellyt auttaakseni ihmisiä, joilla on psyykkisiä (ja somaattisia) vaikeuksia, on tapahtunut 'täyskäännös' ihmisten ymmärtämiseen pyrkivästä 'masennuksen', jne. yleistävään ja - pakottavaan käsittelyyn. Lääkehoitoa voidaan käyttää tukena: esim. masennuslääke voi "nostaa jaloille", mutta ei anna suuntaa, mihin lähteä. Sisäiseen työskentelyyn se ei johda.
Masennus on suojautumiskeino, kun sisäiset keinot ei riitä, avuttomuuteen psyykkisen kivun ja 'vaille jäämisen' edessä. En tunne kun rajoitetun määrän ihmisiä, mutta ne tunnen ja nimeltä, ja heidän elämänkokemuksensa. Ihmettelen, miten tiedetään, että puolet tulee 'oireettomaksi' 6-8 viikossa, jne. - Kävin miekin lukemassa käypä hoito -suosituksen, ja poistuin hämmentyneenä, kun en ymmärrä, mistä tullaan ja mihin oikein pyritään. Lääkehoitoa ei pitäisi nostaa irralliseksi, mutta keskustella siitä tulee. KELAn asiantuntijalääkärit mennä vuosina asettivat psykoterapian kuntoutuksena korvattavuuden ehdoksi edeltävän "puolen vuoden aggressiivisen lääkehoidon". ... Työterveydenhoidossa on myös tomppeleita, ja julkisessa terveydenhoidossa potilaalle määrätään masennuslääkitys lääkärin potilasta näkemättä, uusitaan ja uusitaan. Jos potilas ei vaadi, niin hoitajakaan ei seuraa lääkityksen vaikutusta tai vaikuttavuutta.... Psyykenlääkityksellä on kokonaisvaikutusta, ja vaikutuksia jotka voivat olla haitallisia ja jäädä pysyviksi.
Miksi muuten puhutaan 'työterveydenhoidosta' tai terveydenhoidosta? Kun minä olin nuorempi, puhuttiin sairaanhoidosta ja sitten erikoissairaanhoidosta. Eikö psykiatrinen hoito olekaan enää erikoissairaanhoitoa?

Dantcheville (40), niin minustakin. Muistan vuosien takaa, että CCCP-laiset psykiatrit aiottiin erottaa psykiatrien kansanvälisestä kanssakäymisestä, kun saatiin tietoa, miten potilaita kohdellaan psykiatrisissa hoitolaitoksissa. ... Nyt kuulin, että Hyksistä oli erotettu psykiatri, joka oli uskaltanut sanoa, että psykiatrista hoitoa ei pitäisi perustaa venäläisten lääkäreiden varaan. Hän oli saanut varoituksen 'rasismista'. Mitä on psykiatrinen lääkärikoulutus Venäjällä, tiedättekö?

Martti Haverinen

Monosen Hannulle varsinkin: Kuljin aikani psykologilla ja sain masennukseeni mm. näitä silloin onnellisuuspillereiksi väitettyjä lääkkeitä mm. lääkerumba kesti n. kahdeksan vuotta ja loppuvaiheena oli psyk.osasto... suurimman ajan tästä hoitojaksosta olin työelämän ulkopuolella.... ok... psykologi oli alusta saakka sitä mieltä, että ongelmani oli alkoholismi, mutta minua kuitenkin hoidettiin masennus/kaksisuuntainen mielialahäiriöpotilaana... onneksi pääsin sitten Minnesotahoitoon psykiatrisen hoitojakson päätteeksi, missä minulta ajettiin alas kaikki valmisteet... sen jälkeen olen päässyt raittiin elämän makuun ja yhdentoista vuoden aikana olen lukenut jo kolme tutkintoa työn ohessa ja ei vituta yhtään... ratkaisu sille, että pääsin viinasta irti, oli se, etten sekoita päätäni pillereillä ja käytän vertaistukea.... ihmettelin aikoinaan pitkien ryyppylakkojen aikaan, että miksi ei viinanhimo häivy???? Se häipyy vasta sitten, kun on kokonaan putsi... tämän havainnon olen tehnyt lukuisten muidenkin kanssakulkijoiden elämästä.

Hannu Mononen

Haverisen Martille: kiitos tärkeästä lisäyksestä keskusteluun. Alkoholi usein pahentaa ja jopa aiheuttaa masennusta biologisten keskushermostovaikutustensa kautta, ja masennuksen hoito vaikeutuu olennaisesti ellei potilas itse motivoidu raittiuteen. Alkoholiriippuvuutta ei ole syytä vähätellä: jotkut voivat onnistua raitistumaan Antabuksen avulla, mutta ehdoin tahdoin lopettavat senkin saadakseen taas ryypätä ja uskotella ”hallitsevansa” ongelmansa.

Hoidollisesti masennus+alkoholismi on muna-kana –tyyppisesti syy-yhteydeltään toisiinsa kietoutunut ongelma, eikä useinkaan vain jompaa kumpaa erillisenä hoitaen päästä tuloksiin. Ilmeisesti kahdeksanvuotinen rumbasi liittyi yrityksiin hoitaa samanaikaisesti molempia, mitä pidetään pääsääntöisesti suositeltavana edelleenkin. ”Onnellisuuspilleri” on sensaatiohakuisten toimittajien - eikä lääkärien - keksimä varsin typerä ilmaisu; antidepressantti tuo tehotessaan masentuneelle saman ”onnen” kuin onnellisuuspistos insuliinia tuo diabeetikolle – tilaisuuden kokea jälleen olevansa oma itsensä. - Sinua on syytä onnitella hyvästä hoitotuloksesta aiemmin vaikeassa ongelmassasi.

Kirsti Hermuselle: ei pyrkimys ihmisen ymmärtämiseen ole mihinkään kadonnut, vaan psykoterapiaa eri muodoissaan pidetään edelleen tärkeänä hoitomuotona myös masennukseen, silloin kun potilaalla on edellytykset siitä hyötyä. Psykoterapeuttien koulutus on siirretty yliopistojen vastuulle ja sitä on laajennettu, ja pätevyyden saavuttaminen edellyttää mm. toimimista kokeneen terapeutin työnohjauksessa – mitä valtiovalta valitettavasti alkoi 1.5.2014 lähtien lyhytnäköisesti verottaa 24 % ALV:lla, joka taas on pakko siirtää edelleen potilaiden maksettavaksi, mikä osaltaan tulee rajoittamaan terapian saatavuutta taloudellisista syistä.

Kuten sanot, lääkehoitoa käytetään tukena, mutta psykoterapiaan ei käytännössä ole useinkaan tilaisuutta ja hoitotulokset sillä yksinään tulevat paljon hitaammin kuin antidepressanteilla. Psykoterapeuttista lähestymistapaa voi kuitenkin soveltaa esim. lääkehoidon asianmukaisten seurantakäyntien yhteydessä. Pakottamisella ei ole sijaa masennuksen hoidossa muutoin kuin vaikean itsetuhoisuuden tahdosta riippumattomassa hoidossa henkeä pelastavana hätätoimenpiteenä – sikäli CCCP-rinnastukset osuvat harhaan. Etenkin julkisen terveydenhoidon resurssipula valitettavasti johtaa kuvaamiisi hoitokäytäntöihin, jotka ovat kaikkea muuta kuin Käypä hoito –suosituksen mukaisia; työterveyshuolto hoitaa masennusta yleensä varsin asiaankuuluvasti.

Lääkehoidon kehitys ei onneksi ole pysähtynyt SSRI-valmisteisiin, vaikka lääketeollisuuden vihaajia näyttääkin riittävän ja voitollisuuden sijasta sen ilmeisesti pitäisi monen mielestä olla tappiollista ollakseen hyväksyttävää – veronmaksajatko ne tappiot sitten kattaisivat vai kuka? Uusia valmisteita kehitetään ja tulee markkinoillekin vähempien sivuvaikutusten ja paremman tehon tavoittelemiseksi, mutta markkinoille ne tulevat hitaasti turvallisuusvaatimusten johdosta. Kirkasvalohoito, magneettistimulaatio ja sähköhoito ovat käyttökelpoisia tietyissä hoitotilanteissa.

Aku Kopakkalan työsuhteen päättyminen seuraamuksineen jää tuomioistuimen ratkaistavaksi. Tahdikas keskustelutyyli ei muuta miksikään hänen toimintansa epäeettisyyttä: tieteellistä keskustelua osin ristiriitaisista tutkimuslöydöksistä on haitallista tuoda sensaatiohakuiseen ja yksipuolisuudessaan vastuuttomaan TV-ohjelmaan tavalla, joka vie pohjaa yrityksiltä motivoida masennuspotilaita omaan hoitoonsa. Erkki Isometsän lisäksi maassamme on monia muitakin psykiatrian professoreita, joilla on perehtyneisyyttä masennuksen hoitoon, mutta heidän haastattelemisensa ei näytä MoT-ohjelmaa kiinnostavan.

Markku Nieminen

Katsoin ohjelman ja olen haastatellun kanssa täysin sammaa mieltä. Lääkkeistä ei ole mitään apua potilaalle! Olen myös läheltä seurannut lääkeitä käyttävää potilasta ja puhun myös kokemukseni kautta.
Kun lääkkeen tutkimustuloksetkin osoittavat että vain 10-20 prosenttia potilaista "hyötyy" lääkeistä, sehän jo itse osoittaa että hyötyjät ovat ryhmä joka hyötyy myös plasebo lääkkeistä!

Mutta, kun katsoo lehtien ja median mainostulvaa, ei voi olla huomaamatta miten apteekit ja lääkeyhtiöt tätä maata hallitsevat ja pyörittävät!

Ilona Oksanen

Vastauksia siihen miten psykiatrit voivat tehdä diagnooseja ihmisistä joita eivät ole IKINÄ edes nähneet?Tähän ei nyt auta ylimielinen ,alentuva vastaus.Sekä miten huostabisnes(jota Mehiläinenkin on laajentanut sen KANNATTAVUUDEN vuoksi)yhdistettynä psykiatrisien lausuntojen kanssa ,edesauttaa lääkkeiden kokeiluja näillä LAPSILLA ja nuorilla?Kun sosiaalityöntekijä päättelee lapsen tarpeesta joutua psykologin tai psykiatrin juttusille?Millä koulutuksella ja oikeudella?Onpa harhainen käsitys todella se,että mömmökierre auttaa kehittyvää lasta(jopa lainvastaisesti kotoaan 100 000 EUROA V.PER.LAPSI LAITOS"HOITOON" vietynä)tuottaa näille yksityisille firmoille.Työntekijä joka menettää duuninsa ja ihmiset jotka eivät pärjää kilpajuoksussa eivät ole mömmöjen tarpeessa vaan avun jota on 1990 asti alasajettu hallituksen tahdosta.Mömmöjen syöttäminen on pika-apu jolla yritetään paikata epäonnistuneen politiikan jälkiä.Silloin kun 90-luvulla itsemurhia tehtiin kun edellisen ns.laman jälkiä maksatettiin ihmisillä alasajo terveydenhoidon alalla jo alkoi.Kummallista että lääkäritason miehet täälläkin suorastaan halveksivat ihmisiä joilla on OMIA kokemuksia ,niin lääkkeistä kuin selviytymisestäkin.Missä vaiheessa lääkärin koulutukseen on lisätty potilaiden ,asiakkaiden yläpuolella olo?Eiköhän se ole kuulkaas pakkohoito erikseen ja sekin Suomessa saanut pyyhkeitä laittomista toimistaan,vuosikausia ei voida edes pakkohoidossa pitää OIKEUKSIA on potilaillakin ja heitä on kuunneltava.EIO jne.Suomessa ei ole kaikki miltä näyttää.

Ilona Oksanen

Näistä on keskusteltava.Laitoslapsien luvattu maa,Suomi, lainvastaiset huostat jne.
Se on kestämätön ajatus että lapsille ja nuorille syötetään mömmöjä laitoksissa ja sielläkin tietty lääkemerkki on menekissään etusijalla.Se että lapsen tai nuoren psykomoottorin tarpeen esivalmistelun tekee sos.työntekijä ??Haloo!?Ainakaan ei normaali ihminen nuku öitään kun ja jos tietää passittaneensa laitokseen 2-3 vuotiaankin lapsen hatarin,lainkin vastaisin "perustein" YÖK.

Timo Huhtala

Koko aihepiiriä hallitsee seuraavanlainen kolmijako: 1) masennus sairautena, joka on jo keskivaikeana erittäin lamauttava 2) lääkeyhtiöt, joille tämä sairaus on valtaisa bisnes ja 3) suuri joukko ihmisiä, joiden mielestä masennus on vain saamattomien laiskuutta lähteä lenkille.

Jos kuitenkin lähdetään siitä, että masennus sairautena ei ole uskon asia, niin tullaan siihen että sairastuneen pitää alentuneen toimintakykynsä avulla taistella sekä ahneita lääkeyhtiöitä kumartavia lääkäreitä että törkeää yhteiskunnan yleisesti osoittamaa halveksuntaa vastaan. Tilanne on aivan absurdi. On tajuttava, mikä potentiaali on lukittuna tämän lamaannuttavan sairauden takia ja saatava asenteet tälle vuosituhannelle.

Stephan Salenius

Tässä keskustelussa sekoittuu vakvasti otettavia argumentteja ja erilaisia ennakkoluuloja että kommentointi on aika vaikeaa. MOT-tyyppisiä ohjelmia varmasti tarvitaan mutta usein lopputulos on pinnallinen ja vääristynyt (pahimmassa tapauksessa ennakkoluuloinen). En sinänsä kadehdi toimittajien tehtävää lyhyessä ajassa perehtyä asiaan joiden asiantuntijoita eivät ole ja luoda jonkinlainen tasapainoinen kokonaisuus. Koska katsojat haluavat tarinoita jotka jäävät mieleen, selkeitä roistoja ja kuohuttavia vääryyksiä niin toimittajat saattavat välillä langeta houkutukseen kärjistää ja yksinkertaistaa. Näin oli kyllä ainakin osittain käynyt tässäkin tapauksessa. Lisäksi koemme yleensä esim. TV-ohjelmia ja tulkitsemme asioita muutenkin (kuten tämä irtisanominen) omien ennakkoluulojemme kautta. iIeleen tulee sanonta että kun huhu on jo ehtinyt kymmeneen kaupunkiin, totuus solmii vielä kengännauhojaan.

Kaarle Akkanen

Lääketeollisuuden "sopulit" jylläävät! Ns. kivitetään kaikki, jotka kyseenalaistavat ko. teollisuuden! Osakkeenomistajat ja heidän palkollisensa eivät tätä siedä! Tavoitehan on ylilääkitä kaikki tai ainakin mahdollisimman suuri osa kaikista? Seuraava (?) suuri askel on vanhuuden saaminen sairaudeksi?

Rauno Suoraniemi

Ransu
Läheiseni sairastui masennukseen, ja muistan palaverit, joissa keskusteltiin sairauden hoidosta ja lääkityksestä, joka hoitavan lääkärin mukaan olisi lopunikää. Ihmettelin asennetta lopullisuudesta, koska minun mielestä lääkitystä pitäisi käyttää vain väliaikaisesti ns. pahimman vaiheen ylitsepääsemiseksi. Säännöllisestä terapiasta ei ollut puhetta lainkaan. Olen jälkeenpäin useampaan otteeseen lääkityksestä vastaavalle yrittänyt kertoa, että vähennettäisiin asteittain lääkitystä, mutta turhaan!
Ko. läheiseni on 20 vuoden lääkekirteen traumatisoima, että hänellä itsellään ei ole enää omaa tahtoa elämän muutokseen, vaan pitäisi olla asiantunteva auktoriteetti, joka muutoksen laittaisi käyntiin. Lopuksi totean että mielenterveys ongelmien hoito on suomessa lääketehtaiden ohjailemaa,jolloin kuntoutusta ei halutakkaan korostaa lääkemenekin turvaamiseksi. Valtiovallan taholta asiaan pitäisi puuttua!

Susanna Salonen

On selvää että lääkitys on paikallaan osalle ihmisistä jotka kärsivät pitkäaikaisesta masennuksesta tai mielenterveysongelmista. Kysymys onkin siitä kuinka kevyin perustein masennuslääkkeitä määrätään ilman minkäänlaista terapiaa tai psykiatrisia tutkimuksia ihan terveykeskuslääkärien toimesta esim. eronneille, hyvinkin nuorille henkilöille joilla on vasta viitteitä masennuksesta. Eräs tapaus jossa terveykeskuslääkäri määrännyt mielialalääkitystä 6 kk eteenpäin, eikä potilas omasta pyynnöstä huolimatta ole päässyt yhdellekään terapiakäynnille. Tapauksessa valitettu ylöspäin ja HUS:ista annettu siitä huolimatta kieltävä vastaus terpiaan pääsystä ja se tässä nimenomaan on täysin vastuutonta!!! Lääkitys itsessään ei hoida pois ongelmaa?? Asiasta olisi aiheellista tehdä statistiikkaa, kuinka moni henkilö on saanut terapiaa tai hoitoa mainittujen lääkemääräyksien yhteydessä. Uskallan väitää että yli 50% määräyksistä on ilman minkäänlaista hoitoa tai terapiaa. Ikävää asiassa on myös se, että iso osa lääkemääräyksen saaneista potilaista ei välttämättä itse osaa määrittää hoidon tarpeellisuutta ja vaatia itselleen hoitoa, vaan luottavat sokeasti lääkeämääräyksen antavan lääkäärin arvioon. Yhteenvetona, mielestäni mieliala -ja masennuslääkemääräyksiä ei tulisi antaa kenenkään muun lääkärin, kuin tämän erityisalueen ammattilaisten määrättäväksi ja ainoastaan hoidon/terapian yhteydessä. Niin kauan kuin on tarvetta tämän kaltaiseen lääkitykseen on myös tarve hoitoon. Ihan maalaisjärkeä käyttäen tajuaa, että raha tässä asiassa ratkaisee ja ikävä kyllä haiskahtaa enemmän businekselle kuin humaaneille arvoille.

Leif Norrgård

Tämä on valitettavasti vasta jäävuoren huippua!

Toivottavasti muiltakin lääkealan tuntijoilta ja eritoten varsinaisilta asiantuntijoilta, joihin psykologit eivät vielä kuulu, löytyy samaa suoraselkäisyyttä kertoa totuus näistä bisneksistä psykologi Aku Kopakkalan lisäksi!

Esim. useimmissa monivitamiinipillereissä käytetään aspartaamia - varsinaista aivomyrkkyä - makeutusaineena (mm. eräissä Orion-Pharman tuotteissa), vaikka USAssa tehtyjen tieteellisten tutkimusten mukaan aspartaami on eläinkokeissa aiheuttanut rotille reikiä aivokudokseen ja peräti aivosyöpää!

Kuulemani mukaan tuon lisäaineen käyttö oli testien jälkeen USAssa kielletty, mutta kun yhdestä sen kehittäjistä tuli USAn lääkkeistä määräävän laitoksen pomo, niin kielto poistettiin hänen toimeksiannostaan (ilman uutta tieteellistä näyttöä) ja sen seurauksena aspartaamia on alettu käyttää yleisesti useissa colajuomissa, virvokkeissa ja korvaavissa makeutusaineissa, kuten Hermesetas!

Sen seurauksena terveydestään huolehtivia johdetaan valheellisilla ja hintavilla 'terveystuotteilla' käyttämään todella terveydelle vaarallisia valmisteita!

PS. Olin aikoinaan töissä Espoossa, Orion Yhtymän teknisissä kehitysprojekteissa 1980-luvun alussa ja jo silloin eräs kansainvälisesti arvostettu kunnioittamani proffa kertoi 'sisäpiiritietona' sen, että arviolta 90 % kaikista mielenterveyden hoitolääkkeistä antaa vain saman hyödyn kuin placebolääkkeet eli lumelääkkeet! Koska en voinut olla ihan varma, että voiko todellisuus olla todella noin erilainen, niin vaikenin asiasta ja unohdin sen lopulta, sillä siirryin sieltä kohta Ruotsiin töihin toisen alan firmaan.

Nyt olen vakuuttunut, että kyseessä on jo vuosikymmenet kestänyt megaluokan kusetus ja potilaiden järjestelmällinen huijaus, minkä me kaikki veronmaksajat*) maksamme kelakorvausta vastaavalla osuudella!

*) Paitsi Mehiläisen omistajataho, joka vie voittonsa veroparatiiseihin!

Osmo Marttila

Heps. Kyllä minä(kin) joskus käyn apteekissakin jos jostain syystä on pakko. Onneksi ei ole juuri ollut pakko vaan olen saanut olla terveenä. Koputan puuta.

Itse asiaan ... mistä kokonaiskuvassa onkaan kyse ... saattelemana luotettavien uutisten maailmalta. Varoitukseksi meille mitä ei ainakaan kannata päästää tapahtumaan - jos (ja kun) estää voi.

Health-care fraud - The $272 billion swindle - Why thieves love America’s health-care system - BETTER THAN COCAINE !
www.economist.com/news/united-states/21603078-why-thieves-love-americas-...

Ennaltaehkäisyä siten toivon voitavan tehdä, toteuttaa ja tuloksia saavuttaa ...
www.theguardian.com/society/2014/may/21/shock-figures-self-harm-england-...
www.theguardian.com/commentisfree/2014/may/20/children-mental-health-cri...
... ettei ajauduttaisi useimmissa tapauksissa niin pitkälle että lääkkeet ovat tarpeen.

Hannu Mononen

Osmo, onpa mukava kuulla että tilanteen vaatiessa voit käydä apteekissakin, ainoassa reseptilääkkeiden myyntikanavassa. Vapaassa maassa on niin lääkärissä kuin apteekissakin käynti täysin vapaaehtoista, ja halutessaan jokainen voi mennä myös millaiselle noitatohtorille mieli tekee. Ero on vain siinä, että Suomessa laillistettu lääkäri vastaa itse kaikista hoidollisista ratkaisuistaan tarvittaessa valvontaviranomaisen tai tuomioistuimenkin edessä, toisin kuin itsensä asiantuntijoiksi julistaneet, ja valintoja arvioidaan lääketieteellisen tietämyksen pohjalta.

Linkittämäsi Economistin uutinen rikollisten USA:n terveysvakuutusjärjestelmässä tekemistä petoksista menee aika kauas otsikosta, Kopakkalan potkuista hänen vastustettuaan valtakunnan julkisuudessa tutkimusnäyttöön perustuvia, tämän hetken tieteellisten näkemysten mukaan parhaita masennuksen hoitokäytäntöjä tavalla, joka saattaa myötävaikuttaa monien hyvinvoinnin, työkyvyn ja jopa hengen vaarantumiseen.

Guardianin uutinen nuorison itsensä vahingoittamisesta kertoo yhteiskunnallisesta ongelmasta sikäläisessä kulttuurissa, eikä voitane olla enempää samaa mieltä siitä, että ennaltaehkäisy olisi paljon toivottavampaa kuin tilanteen antaminen kärjistyä.

Niille, jotka haluavat hyökätä masennuksen Käypä hoito-suositusta vastaan tuntematta sen sisältöä, kopioin tähän omalla riskilläni (tekijänoikeusloukkaustani etukäteen anteeksi pyytäen) suosituksen keskeisen sisällön:

- Depressio on keskeinen kansanterveysongelma ja painopistealuetta sekä perusterveydenhuollon että psykiatrisen erikoissairaanhoidon työssä.
- Masennustilasta kärsii vuoden aikana noin 5 % suomalaisista.
- Masennustilojen tunnistaminen ja erotusdiagnostiikka on tärkeää.
- Hoidon suunnittelussa keskeisiä kysymyksiä ovat
masennustilan vaikeusasteen arviointi ja
erottelu ensimmäisen elämän aikana esiintyvän masennustilan (F32) ja toistuvan depression (F33) välillä.
- Masennustilojen akuuttihoidossa keskeisimpiä spesifisiä hoitomuotoja ovat
masennuslääkkeet ja
vaikuttaviksi osoitetut psykoterapiat.
- Nämä hoidot ovat yhtä tehokkaita lievissä ja keskivaikeissa depressioissa, joissa niitä voidaan käyttää vaihtoehtoisina tai yhtäaikaisesti.
- Vaikeissa ja psykoottisissa depressioissa on aina syytä käyttää depressiolääkehoitoa, psykoottisissa yhdessä psykoosilääkkeen kanssa.
- Mitä vaikeampi masennustila on, sitä tärkeämpi on depressiolääkehoidon rooli ja psykoterapian yhdistäminen lääkehoitoon.
- Spesifisten hoitomuotojen ohella elämäntilanteen kartoittaminen ja psykososiaalisen tuen tarjoaminen kuuluvat hoidon keskeisiin tehtäviin.
- Masennustilasta toipumisen jälkeen potilaan hoitoa ja seurantaa on jatkettava noin puolen vuoden ajan masennuksen suuren uusiutumisvaaran vuoksi.
- Potilaille, joille on ilmaantunut jo kolmas masennusjakso heidän elämänsä aikana, on suositeltavaa aloittaa pitkäaikainen ylläpitohoito depressiolääkkeellä, jotta uusien masennusjaksojen puhkeaminen estyisi.
- Kohdennetun seulonnan avulla voidaan tehostaa depression tunnistamista perusterveydenhuollossa, missä pääosa depressiopotilaista hoidetaan.
- Perusterveydenhuollon psykiatrista konsultaatiotoimintaa tulee kehittää.
- Perusterveydenhuollossa tarvitaan depressiohoitajia potilaiden
opastukseen
seurantaan ja
psykososiaaliseen tukemiseen.
- Työterveyshuollolla on keskeinen koordinoiva rooli erityisesti silloin, kun depressiopotilaan sairausloma pitkittyy tai uusiutuu
- Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on syytä hoitaa potilaat, jotka kärsivät
vaikeasta tai psykoottisesta
vakavasti monihäiriöisestä
tavanomaiseen hoitoon huonosti vastanneesta tai
vakavaa itsetuhoisuutta aiheuttavasta depressiosta.
---

Kuten yllä ilmenee, kyse on paljosta enemmästä kuin "lääkehoidon tuputtamisesta", josta täällä lääkärikuntaa haukutaan.

Ilona Oksanen

Käypä hoito -suosituksista on tehtävä osa riskiryhmien itsemurhien ehkäisyä

– Käypä hoito -suositukset on laadittava ja otettava osaksi riskiryhmien itsemurhien ehkäisyä, esitti Surunauha – Itsemurhan tehneiden omaiset ry:n puheenjohtaja Satu Ojala Itsemurhien ehkäisypäivän seminaarissa 10.9.

Itsemurhan ehkäiseminen on paitsi inhimillisesti, myös taloudellisesti kannattavaa. Itsemurhan tehneiden omaisilla on nelinkertainen riski päätyä itse itsemurhaan.

Seminaarissa nousi esiin useita muitakin mahdollisuuksia ehkäistä paremmin itsemurhia. Päivä järjestettiin nyt kymmenennen kerran ja teemana oli nuorten itsemurhien ehkäisy.

Osallisuus ja yhteenkuuluvuus auttavat ehkäisemään itsemurhia

Puheenvuoroja yhdisti osallisuuden ja yhteenkuuluvuuden teema, vastakohtana itsemurhalle altistavalle eristäytymiselle ja syrjäytymiselle.

Paavo Arhinmäki puhui etsivän nuorisotyön ja nuorten osallistamisen merkityksestä.
Tilaisuuden avannut kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki puhui etsivästä nuorisotyöstä itsemurhien ehkäisyssä: – Etsivän työn avulla voidaan löytää apua tarvitsevia nuoria. Nuorisotyöpajoissa nuoret voivat kehittää osallistumisen valmiuksia ja taitoja. Osallisuutta voidaan lisätä myös tukemalla harrastuksia, joita erityisesti tulee tukea, kun peräti kolmasosassa perheistä taloudelliset syyt estävät lasten ja nuorten mahdollisuuksia harrastuksiin.

Kristian Wahlbeck kävi läpi nuorta itsemurhalta suojaavia tekijöitä.
Suomen Mielenterveysseuran kehitysjohtaja Kristian Wahlbeck kävi läpi nuorta itsemurhalta suojaavia tekijöitä. – Paitsi osallisuutta, myös yksilön itsetuntoa, luottamusta ja muita tunnetaitoja tukemalla voidaan ehkäistä itsemurhia. Ehkäisytyö tulisi aloittaa jo tukemalla vanhemmuutta ja varhaista vuorovaikutusta. Mutta myös itsemurhakeinoja, kuten aseiden saatavuutta rajoittamalla, voidaan vähentää itsemurhia.

Manuela Bosco painotti oman äänen löytämistä.
– Oman äänen ja elämäntehtävän löytäminen suojaa itsemurhalta, painotti kirjailija Manuela Bosco. Ihmiset voivat pelätä olla yhteydessä itsemurhaa yrittäneeseen, koska he eivät tiedä, mitä pitäisi sanoa ja miten toimia. Kuitenkin juuri jo läsnäolossa ja hiljaisuudessa on parantavaa ja pelastavaa voimaa.

Anne Suomala totesi luottamuksen ja ryhmätunteen kantavan kouluissa pitkälle.
Rehtori Anne Suomala muistutti ryhmäytymisen ja luottamuksen merkityksestä oppilaan henkiselle hyvinvoinnille. – Opettajat ja terveydenhoitajat eivät ole koulun ainoita auttavia aikuisia, vaan myös vaikkapa siistijät ja keittiöhenkilökunta voivat huomioida lapsia ja nuoria. Myös oppilaiden toisilleen tarjoama vertaistuki on korvaamatonta.

Tarve kansalliselle itsemurhien ehkäisyohjelmalle

Erikoistutkija Atte Oksanen kritisoi suomalaista yksilökeskeisyyttä ja yksin pärjäämisen pakkoa, jossa apua ei ole osattu pyytää eikä antaa. Sosiaalinen tuki ja läheiset ihmissuhteet lisäävät kiistattomasti henkistä hyvinvointia. Siksi suomalaisilla onkin asiassa kehitettävää: kansainväliset vertailut kertovat, että läheisten määrä on keskimäärin pienempi ja sosiaaliset suhteet heikompia kuin useassa muussa maassa.

Paneelikeskustelussa nousi esiin jälleen tarve kansalliselle itsemurhien ehkäisyohjelmalle. Edellisen itsemurhien ehkäisyohjelman myötävaikutuksella itsemurhien määrä väheni kolmannekselle 1990-luvun alun huippulukemista. Menestyksellinen ohjelma tarvitsee jatkokseen 2010-luvulla uuden, päivitetyn version, joka auttaa vähentämään itsemurhia edelleen nykyisestä.

http://www.mielenterveysseura.fi/tiedotus_ja_julkaisut/tiedotteet?94_m=1398

Jokainen on asiantuntija OMASSA sairaudessaan ,eikä lääkärin tehtävä ole arvioida ja päättää ihmisen puolesta hänen kokemuksiensa vaikutuksia.Ei eletä enää sähköshokkien ja lobotomian aikakautta,vaikka se niin helppoa olisikin.Zombien saa toki aikaan mömmöjä lapsesta asti syöttämällä,diagnooseja ala-ikäisille joiden esivalmistelija on sos.työntekijä.1990 luvulta asti ja 2008(lainmuutos huostakerroin)ovat mielenterveyden ja psykiatrisen "hoidon"lisääntyminen räjähtänyt käsiin.Kuitenkin on psykiatreja jne.joiden havainnot Suomalaisten lasten mielenterveyden ongelmista eivät ole lisääntyneet.Nämä ongelmat puhkeavat yleensä sos.työntekijän konsultoitua tahoja joiden intresseissä on diagnoida lapsi tai nuori "mielenterveysongelmaiseksi"toki siinä sivussa menee muukin perhe samaan syssyyn.

Millähän opilla Mehiläinen on pitänyt palveluksessaan "epäpätevää?Vaarallista mielipiteidensä ja ihmisten suuntaan keskustelua herättänyttä ihmistä VUOSIKAUSIA johtavassa asemassa ,nyt yhtä äkkiä havahtuen (pelko takapuolessako?)että kansalaiset alkavatkin ajaa etujaan ja laajemminkin miettimään es.lastensa lääkityksiä laitoksissa jne.Ei ole kauaa kun Suomi sai EIO:lta sanktioita mielenterveyspotilaiden hoidosta es.koskien pakkohoidossa pidettäviä.

Hannu Mononen

Ilona Oksasen teksti yllä on täyttä asiaa kahteen viimeiseen kappaleeseen saakka.

Psykiatrikoulutuksessa nimen omaan panostetaan potilaan oman kokemuksen kuuntelemiseen. Sähköshokki eli ECT on tänäkin päivänä tehokas ja turvallinen hoitomuoto oikein käytettynä silloin, kun muista hoitoyrityksistä huolimatta masennus jatkuu vaikeana ja esimerkiksi pysyvän työkyvyttömyyden tai itsemurhan riski on vakava.

"Mömmöjen syöttäminen" lapsesta asti viittaa lastenpsykiatriaan, joka on toinen lääketieteen erikoisala kuin psykiatria - silti käsitykseni mukaan lääkehoidon valinta siinäkin perustuu tunnettujen hyötyjen punnitsemiseen haittoja vastaan eikä lääkehoito ole ensisijainen eikä yksinomainen hoitomuoto. Diagnostiikka kuuluu aina lääkärille. Yhteiskunnan ja kulttuurin muutokset vaikuttavat mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyteen ja oirekuvaan.

Mehiläinen pyrkii lääketieteellisesti pätevään hoitoon kuten muutkin terveydenhuollon yksiköt Suomessa yleisesti. Jos Kopakkala haluaa sen tilalle jotakin aivan muuta näkyvässä valtakunnallisessa julkisuudessa, hänen muuttunut uskottavuutensa työssään heijastuu tämän jälkeen koko Mehiläisen toimintaan. Huutoäänestyksillä ja mielipiteiden heitoilla ei voida ohjeistaa hoitoa paremmaksi millään lääketieteen erikoisalalla.

Tahdosta riippumattoman hoidon yleisyydessä ja käytännöissä on vaihtelua maamme eri yksiköissä, mikä todennäköisesti liittyy sekä kulttuurisiin, epidemiologisiin että hoitojärjestelmästä ja hoitokäytännöistä riippuviin paikallisiin eroihin. Toki parhaat käytännöt tulisi saada käyttöön kautta linjan.