Perjantai 20.10.2017

Tiesitkö tämän? – ”Suomi velvollinen avustamaan Viroa sotilaallisesti jo nyt”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
5.8.2014 15:29
Päivitetty: 
5.8.2014 15:43
  • Kuva: Petteri Paalasmaa, Uusi Suomi
    Kuva
    Tutkija Charly Salonius-Pasternakin mukaan puolustusliitto Naton luonne ja rooli ovat muuttumassa, mikä vaikuttaa myös Suomen osallistumiseen yhteisen puolustuksen harjoituksiin.
|

Faktakulma

Lissabonin sopimuksen (SEU 28a art 7 kohta) avunantovelvoite:

”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Tämän alan sitoumusten on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin”.

Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Charly Salonius­-Pasternakin mukaan Suomi uskottelee turhaan voivansa pysytellä mahdollisen Itämeren-konfliktin ulkopuolella vain siksi, että maa ei ole sotilasliitto Naton jäsen.

– Todellisuudessa jo EU:n Lissabonin sopimus velvoittaisi Suomea avustamaan esimerkiksi Viroa sotilaallisesti, jos maahan hyökättäisiin. Siksi tulee miettiä, onko Suomi valmis avoimesti osallistumaan [Naton] yhteisen puolustuksen harjoituksiin, Salonius-Pasternak kirjoittaa tänään julkaistussa Nato-kommenttipaperissaan.

Sekä Viro että Suomi ovat Euroopan unionin jäseniä ja siten Lissabonin sopimuksen avunantolausekkeen alaisia, joskaan lausekkeen ei yleisesti katsota merkitsevän sitovien sotilaallisten turvatakuiden luomista. Suomesta poiketen Itämeren maista Viro sekä Latvia, Liettua ja Puola ovat myös Naton jäseniä.

Salonius-Pasternakin mukaan sotilasliitto on parhaillaan suuressa murroksessa, koska ”Naton kylmän sodan jälkeinen, kriisinhallintaan keskittyvä aikakausi on päättynyt”. Afganistanin merkittävä kriisinhallintaoperaatio on päätöksessä ja samaan aikaan Naton harjoitusten painopiste on Salonius-Pasternakin mukaan ”jo siirtynyt yhteisen puolustuksen – Naton peruskirjan viidennen artiklan – toimeenpanoon”.

Tutkijan mukaan tästä todistavat muun muassa Naton viime vuosina Itämerellä järjestämät sotilaalliset harjoitukset, jotka ovat olleet laajimpia sitten kylmän sodan. Vuoden 2013 Steadfast Jazzissa mukana oli myös Suomi.

Salonius-Pasternakin mukaan puolustusliitto pohtii syyskuisessa huippukokouksessaan, miten yhteistä puolustusta pitäisi vahvistaa. Kokouksessa valmistellaan muun muassa Naton nopean toiminnan joukkojen kärjen valmiusasteen nostamista sekä suunnitelmaa, jonka on tarkoitus parantaa Naton kykyä nopeasti vahvistaa jäsenmaidensa puolustusta, Salonius-Pasternak kertoo.

Suunnitelmat ovat Salonius-Pasternakin mukaan vastaus ”Venäjän aggressiivisille sotilaallisille toimille”.

– Kaikki tämä vaikuttaa Suomen puolustukseen ja Nato­-suhteeseen. Muutos voi uhata puolueiden ja puolustusvoimien sisäpoliittisista syistä johtuvaa hiljaisuutta siitä, minkälaista yhteistyötä Suomi on viime vuosikymmenen aikana Naton kanssa tehnyt. Asiaan vihkiytyneeltä johdolta vaaditaankin aiempaa avoimempaa puhetta Natosta ja sen roolista Suomen puolustuksessa, Salonius-Pasternak kirjoittaa.

Suomen Salonius-Pasternak näkee tasapainoilemassa ”pystyttämällään aidalla, joka lahoaa rahanpuutteessa alta ja jonka ympärillä maa liikkuu enemmän kuin vuosikymmeneen”.

Faktakulma

Lissabonin sopimuksen (SEU 28a art 7 kohta) avunantovelvoite:

”Jos jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, muilla jäsenvaltioilla on velvollisuus antaa sille apua kaikin käytettävissään olevin keinoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan 51 artiklan mukaisesti. Tämä ei vaikuta tiettyjen jäsenvaltioiden turvallisuus- ja puolustuspolitiikan erityisluonteeseen. Tämän alan sitoumusten on oltava Pohjois-Atlantin liiton puitteissa tehtyjen sitoumusten mukaisia, ja Pohjois-Atlantin liitto on jäseninään oleville valtioille edelleen niiden yhteisen puolustuksen perusta ja sitä toteuttava elin”.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Olavi Nieminen

Niin. Suomen olisi jo korkea aika olla aidosti EU-maa ja noudattaa Lissabonin sopimustakin kieroilematta.
Uskottava puolustus on saatava meille pian voimaan ja lopettaa suomettuneet puheet vastuuttomina ja utopistisina.
Velkainen Suomi ei koskaan pysty yksin tekemään uskottavaa puolustusta ja se on ehdoton fakta.
Sen sanelee epäluotettava suurvalta itänaapurissa ja historian opetus.

Tapani Moilanen

Yhdyn edelliseen kommenttiin.Malli "Kajander" kokardi,vyö,rähinäremmi ei tosiakaan riitä.On vastuutonta pakoilua,sen on historia opettanut,paeta ulkopoliittisen munkkilatinan taakse.Sellaiselle venäläiset nauravat.Kun osoittaa pelkonsa he lyövät painetta lisää,on ne vaan eri maata.Kun kaalikeitossa sattumat vähenne niin sen ymmärtää tyhmempikin venäläinen.

Kimmo K

En muista luvanneeni sotilasvalassa tälläistä asiaa, ehkä sotilasvala on sitten muutettu sen jälkeen, kun olen armeijan käynyt. Enpä ihmettelisi sitäkään vaihtoehtoa enää. Nimittäin, jos siihen aikaan kun kävin armeijan, olisi joku tullut sanomaan, että Suomi takaa muutaman Euroopan valtion lainoja, niin sille olisi jokainen nauranut vedet silmissä. Silti, jotain rajaa näihin otsikoihin kiitos.

Kimmo K

Samaisen EU:n perustuslakina toimivan Lissabonin sopimuksen artikla 125 kieltää yksiselitteisesti velkojen yhteisvastuullisuuden. Eli myös muiden valtioiden lainojen "takaamisen."
Tätä pykälää rikottiin räikeästi, joten onko koko Lissabon sopimus vessapaperipyyhettä kummempi.

Kersti Rajala

Onko tämä muka joku uutinen. Näinhän sen pitikin olla. Jos Suomeen hyökätään, ovat EU- maat velvollisia auttamaan. Samoin me olemme velvollisia auttamaan jos johonkin EU-maahan hyökätään. Tätä sinänsä tyhjää “turvalauseketta” käytettiin perusteluna kun pyrittiin todistelemaan EU:n liittymisen tärkeyttä. Tosin “turvalauseke” ei sitten riittänytkään vaan ruvettiin jankuttamaan Naton tärkeydestä.

Timothy Kestrel

Jos huonosti käy ja sotilaallista apua tarvitaan niin mistähän sitä mahtaisi löytyä? Eikun hattu kouraan ja Naton puheille. Tosin päinvastoin kuin Suomessa luullaan niin eihän sitä palovakuutustakaan saa sitten kun torppa on jo tulessa.

Sampo Honkala

Ja toisin kuin Nato-intoilijat uskovat, palovakuutus ei millään tavalla estä torppaa palamasta. Natojäsenyyden kannattamiseen tarvitaan lujaa uskoa, koska itse sopimuksen artikloissa ei luvata mitään sotilaallista apua. Tyhjän saa pyytämättäkin.

Rami Ovaskainen

NATO-intoilijat tahi ei, mutta on varmaa ainakin että ilman "palovakuutusta" apua ei tule, joten palovakuutuksen jättäminen ainakin takaa sen ettei apua varmasti tule. On se keino sekin ja varmaan jonkun mielestä loogista. Eli halutaan ehdoin tahdoin varmistaa ettei saada apua.

Toki vakuutusyhtiöt ovat kieroja... osaavat kieroilla sääntöjensä mukaan eroon korvauksista hyvinkin taitavasti (on huomattu). Mutta siltikin vakuutuksia otetaan, ja usein vaikkei uskota niiden 100% tehoon (ei kannata uskoakaan).

0% vakuutuksen saa ottamatta mitään vakuutusta. Samoin lähes 0% auttamisturvan muiden maiden osalta saa helposti eli olemalla NATOon liittymättä. Onko se järkevää esim. Suomen kannalta on sitten asia, jonka jokainen ihminen itse voi päättää.

Hannu Mononen

Palovakuutus ei estä torppaa palamasta, koska tulella ei ole kykyä arvioida etukäteen sammutuksen tehokkuutta -- se vain syttyy kun on syttyäkseen.

Vahvan puolustusliiton jäsenyys sen sijaan voi kyllä estää ennalta hyökkääjän aikeet, jos se saa hyökkäämisen merkitsemään varmaa tappiota.

Tuskinpa Venäjä pitäisi Natosta sellaista älämölöä kuin se tekee, jos se arvioisi Naton jäsenyyden tyhjän veroiseksi?

Rami Ovaskainen
Vastaus kommenttiin #14

NATOon liittyminen onkin tapa minimoida sotien syttyminen. Yksin ei kukaan voi tallustaa. Samoin ovat ajatelleet Viro, Latvia, Liettua, Tanska, Norja, jne. .... Liittoumiin kuulumattomat esim. Georgia, Ukraina ovat olleet hankaluuksissa. Putinille sopisi, ettei kukaan olisi NATOssa ja voisi puuhastella uutta Neuvostoliittoa rauhassa... Euraasian Unioni nousee.... ns. puolueettomat maat ovat sopivimpia uhreja. Parempi naapurille siis, ettei muihin liittoumiin kukaan kuulu......

Sampo Honkala
Vastaus kommenttiin #14

Käsittääkseni NATO nähdään USA:ssa eteen työnnetyn puolustuksen instrumenttina, kun taas Venäjällä se nähdään USA:n eteen työnnetyn hyökkäyksen instrumenttina. Suomi ei ole Venäjälle minkään kokoinen hyökkäysuhka, joten se voi keskittää sotilaallisen päähuomionsa muualle. Nato-Suomi sen sijaan olisi Venäjälle potentiaalinen USA:n kauttakulkureitti Pietarin alueellle, joten Nato-Suomeen olisi suhtauduttava sotilaallisena uhkana. Suomi voi pohtia, kumpi asema Venäjän silmissä on sille edullisempi. Siihen, että Nato auttaisi Suomea kriisissä ei löydy mitään tukea Naton artikloista - siihen ei usko Venäjä, ei USA eivätkä muut kuin innokkaimmat Nato-asiamiehet, jotka asiaa tarkemmin kysyttäessä kuitenkin uskovat, että ainoastaan tiedustelutietoa voitaisiin saada.

Sampo Honkala
Vastaus kommenttiin #20

Vladimir Putin varmasti varsin hyvin ymmärtää mikä on Nato-sopimuksen varsinainen sisältö: sopimus antaa USA:lle oikeuden osallistua sotilaallisesti konflikteihin Euroopassa, ilman että USA tällöin kävisi YK:n tuomitsemaa hyökkäyssotaa. Mitään velvoitteita Naton artikloihin sen sijaan ei sisälly. Suomen kannalta Nato on ongelmallinen siksi, että liittymällä jäseneksi Suomi merkkaisi itsensä automaattisesti Venäjän viholliseksi. Tämä olisi aivan ok, jos sopimuksessa samalla saataisiin turvatakuut, mutta niitä ei artikloissa ole. Sopimus, jossa sitoudutaan Venäjän näkökulmasta vihollisleiriin, mutta ei saada mitään vastineeksi, on yksinkertaisesti huono sopimus. Se kaventaa Suomen poliittista liikkumavapautta ja lisää Venäjän halukkuutta pyrkiä Suomen miehitykseen kriisissä heti, ennen kuin USA:n Nato-joukot ovat Pietarin esikaupungeissa. Mikä on erityisen kiusallista, koska niitä Nato-joukkoja ei koskaan tule.

Sergei Niemelainen

LOL en ole antanu vala mille muulle maalle ku suomelle, miksi pitäis puollusta toista maata?
Minä tahdon kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana puolustaa isänmaani koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa. Jos havaitsen tai saan tietää jotakin olevan tekeillä laillisen esivallan kukistamiseksi tai maan valtiojärjestyksen kumoamiseksi, tahdon sen viipymättä viranomaisille ilmoittaa.
Joukkoa, johon kuulun sekä paikkaani siinä, en jätä missään tilanteessa, vaan niin kauan kuin minussa voimia on, suoritan saamani tehtävän loppuun.
Lupaan käyttäytyä kunnollisesti ja ryhdikkäästi, totella esimiehiäni, noudattaa lakeja ja asetuksia sekä säilyttää hyvin minulle uskotut palvelussalaisuudet. Tahdon myös asetovereitani kohtaan olla suora ja auttavainen. Milloinkaan en sukulaisuuden, ystävyyden, kateuden, vihan tai pelon vuoksi enkä myöskään lahjojen tai muun syyn tähden toimi vastoin palvelusvelvollisuuttani.
Jos minut asetetaan esimiesasemaan, tahdon olla alaisiani kohtaan oikeudenmukainen, pitää huolta heidän hyvinvoinnistaan, hankkia tietoja heidän toiveistaan, olla heidän neuvonantajanaan ja ohjaajanaan sekä omasta puolestani pyrkiä olemaan heille hyvänä ja kannustavana esimerkkinä.

Vai onko tässä joku piiloviesti joka velvoitta mua puollustamaan toista maata?

Hannu Mononen

Onko ajateltavissa vannotun valan sanamuotoa laajemmin, että kaikkialla ja kaikissa tilanteissa, rauhan ja sodan aikana voi myöskin puolustaa isänmaan koskemattomuutta, sen laillista valtiojärjestystä sekä valtakunnan laillista esivaltaa osallistumalla sellaisen toisen valtion puolustamiseen, joka liittoutumisen kautta voi tarjota omalle isänmaallemme tehokkaimman mahdollisen puolustuksen yhdessä omien ponnistustemme kanssa?

Voiko ajatella myös, että minussa on voimia kauemmin, suorittaakseni saamani tehtävän loppuun, jos voin taistelussani saada tukea liittolaisilta, joilla on yhteisenä tavoitteena oman isänmaani koskemattomuuden puolustaminen?

Sotilasvalassa ei ole piiloviestiä eikä -velvoitetta, mutta ei se myöskään kiellä käyttämästä järkeä eikä toimivia keinoja palveltaessa isänmaan puolustamisen päämäärää.

Susanna Kaukinen

Ei Suomessa ole mitään laillista valtaa, pelkkä mafia vallankahvassa, joka on tehnyt maanpetoksen. Tottakai kotimaata tulee puolustaa ja muut hoitakoon omat tonttinsa. NATO on terroristijärjestö, johon ei koskaan tule liittyvä, vaikka täällä nyt koetetaan tunkea käärmettä pyssynpiippuun. Suomalaisista n. 20% haluaa liittyä mokomaan rosvojoukkoon. Epätoivoista vääntelyä tämä €liitin hinku tehdä vielä yksi maanpetos lisää. Linnaan joutaisivat.

Mikko Punkari

Se, taisteleeko Suomi EU:n vai USA:n riveissä on täysin eri asia. On outoa, että UPI:ssa työskenteleville on ollut aina vaikeata nähdä tällaiset perusasiat. EU on ottanut tavoitteekseen kehittää edelleen tätä EU:n muista maista riippumatonta puolustusjärjestelmää kuitenkin mainiten "with Russia - not against it". Sama koskee puolustusvarustelua - asehankinnat EU:n ulkopuolelta ovat jo kiellettyjä. Samoin asevoimien johtojärjestelmät luodaan sellaisiksi, että ne pysyvät USA:lta salassa.

Erityisesti Saksa on ilmaissut monessa yhteydessä, että se haluaa erota NATO:sta. Obama puheessaan 2009 lausui NATO:n roolista Euroopassa, että "Saksa on miehitetty valtio ja pysyy sellaisena". Aiemmin NATO:n johtaja uhkasi puheessaan, että USA aloittaa tarvittaessa sodan, mikäli se menettää NATO-maiden kontrollin. USA on tänään erittäin huolissaan EU:n ja Venäjän lämpimistä suhteista - etenkin Saksan osalta. USA pelkää, että angloamerikkalainen akseli maailmanvallassa ja Euroopan hallinnassa katkee. NATO on siis USA:n keino alistaa natsismista vapauttamansa maat - aivan kuten Ranskan LePen on sanonut toistuvasti.

Kuten Suomen viisaat presidentit ovat todenneet, Suomen on syytä pysyä etäällä suurvaltapolitiikasta ja turvata omat intressinsä mm. Venäjän naapurina. Suomi on ottanut oikeistohallituksen aikana erittäin vaarallisia askeleita ulkopolitiikassaan. NATO:n isäntämaasopimus rikkoo selvästi Suomen ja Venäjän valtiosopimusta ja se on täysin vastaava kuin II Maailmansodan aikana tehty sopimus Saksan kanssa - siitähän seurasi sota. Pitäisi kaikille (myös UPI:lle) olla selvä, että meillä on geopoliitinen asema, mikä ei ole muuttunut miksikään aikojen kuluessa. Venäjä on meille vain mahdollisuus - ei koskaan uhka, ellemme itse sellaista luo (kuten 1939 teimme).

Presidentti Niinistön lausunnot turvallisuuspolitiikastamme ovat olleet erittäin asiantuntevia. Hän on rakentamassa nimenomaan EU:n järjestelmiä - ei USA:n NATO:a. Niinistöllä on taatusti valtavat painostus kokoomuksen äärioikeistosiiven taholta, mutta toivotaan hänelle menestystä Paasikiven-Kekkosen linjalla. Suomen etuja ei saa jättää ajamatta siksi, että EU ei niitä aja. Olemme kuitenkin sotilaallisesti liittoutumaton (joskin Lissabonin sopimus huomioiden), puolueeton POHJOISMAA edelleenkin.

Matti Koskelainen

Kyllä tämä lännen media on niin yksipuolista eikä yhdestäkään kuvasta nähdä kuin puolet. Tommosta fakin selkäänpuukottamista joka hommassa. Ja typerät suomalaiset uskoo... ja äänestää lisää Kansallista Kokoomusta. Ei tämä kansa näe miten paljon hyvää tuo Euroopan Unioni on tänne tuonut: kaikessa on hinnat kuusinkertaistuneet ja sen lisäksi velat on tuplattu... ja tämän jälkeen sanotaan että ryssä on paha ja sen takia kaikki on paskana? Kreikkaankin meni miljoonia ryssän takia.

Ja sopimukset ovat yksipuoleisia eli jos Viroon hyökätään niin Suomi jeesaa, mutta toisinpäinkö se ei toimi eikä Virolla ole mitään velvollisuuksia meitä kohtaan? Kuullostaa ihan normaalilta sateenkaarihallituksen muotoilemalta sopimukselta.

Ei siis muutako lisää pakotteita että saadaan työttömyys tuplaantumaan. Toivottavasti Katainen saa ylennyksen Brysselissä niin menee koko Unioni konkurssiin... saapahan muutkin maistaa tätä ihmeellistä suomalaista politiikkaa.

Ivo Sepik

Olen Virosta. Ja tässä se vaara on, että itärajan takana voidaan iskeä myös tänne. Minun mielestäni pitäisivät Suomi ja Ruotsi hakema ihan varmaa mahdolliseman pian NATOn jäsenyyden. Kun Suomi ja Ruotsi yrittävät neutraali politiikka, sitten varhain tai myöhemmin voidaan lähettää armejaansa sinne, koska herra Putin ja muut itänaapuri huippupoliitikot ovat tulleet aika ahnaaksi maiden kanssa. Jos valtiot harkitsevat liittymistä NATOon, sitten Venejän huippupolitiikot suuttuvat ja voivat lähettää armejansa sinne. En näe kyllä sitä, että ulkopuollella NATOa "viipyminen" hyötyllisintä olisi.

Kimmo K

Sanot olevasi Virosta ja kerrot, että "vaara on, että itärajan takana voidaan iskeä myös tänne" (Eli siis Viroon?)
Eikö Nato- jäsenyys tuokaan turvaa, vai onko tässä jokinlainen kielimuurin aiheuttama väärinkäsitys taustalla.
Meillä on ollut neutraali politiikka, mutta meitä provosoidaan vahvasti liittymään Sotilasliitto Naton rintamaan. Sodat eivät lopu asevarustelulla / sotimalla, siihen tarvitaan jotain aivan muuta.

Mikko Punkari

Jarmo. EU on hyvin tiedostanut USA:n muodostaman uhan EU:lle ja koko Euroopalle. Siksi EU on juuri kehittämässä uutta omaa riippumatonta puolustusjärjestelmää. Ranska erosi NATO:n ytimestä kauan sitten, mutta Sarkozy halusi palata takaisin vain voidakseen nähdä, mitä sotarikoksia USA kehittää NATO-maiden kontolle. Nyt Ranska on sen nähnyt ja maan suurin puolue (joht. LePen) haluaa NATO:n pois Euroopasta. Perusteluna on se, että USA:n NATO:n kautta ajamat asiat ovat vahingoksi ja vaaraksi jäsenmaille. Saksa irtaantuisi NATO:sta heti, jos USA sallisi.

Suomessa on vielä varsin kummallisia mielipiteitä NATO:sta. Esim. Kaarle Akkanen edellä väheksyy Euroopan maiden puolustuskykyä ja sanoo USA:n NATO:n olevan se tärkein taho tositilanteessa. Tämähän on kuin jos Suomen jääkiekkojoukkue sanoisi, että itse emme halua kehittää omaa peliämme, sillä on olemassa sitten Ruotsin joukkue kun tosipaikka tulee. USA on Euroopalle sekä taloudessa että sotilaallisesti potentiaalinen vihollinen. Taloussotaa on taatusti jokainen nähnyt. Sodan tuominen Ukrainaan on osoittanut, että USA toimii häikäilemättömästi muuallakin kuin Keski- ja Lähi-Idässä. USA vetää väkisin NATO:n mukaan tähän omien intressiensä vuoksi aloitettuun sotaan ja tilanteesta voi helposti kehittyä koko Euroopan tai jopa maailmanlaajuinen sota. Näin USA vaarantaa turvallisuutemme ja on lisäksi tuhonnut jo nyt elintärkeitä kauppasuhteita Euroopan sisällä. EU-maissa on tahoja, jotka eivät kykene ymmärtämään sitä, että USA:n intressit taloudessa eivät ole EU:n intressejä. Samoin Suomen tulisi ymmärtää, että EU:n usein ideologisiin asioihin perustuvat keinotekoiset pakotteet Venäjää vastaan eivät ole Suomen etu. Samoin puolustuspoliittisesti Suomella ja Venäjällä on taatusti enemmän yhteisiä intressejä kuin Suomella ja USA/NATO:lla. Me pohjoismaalaiset emme kuulu USA:n edustamaan kansainvälisen politiikan kulttuuriin ja sen kanssa olisimme varsin väärässä seurassa.

Kimmo K

Lainaan hieman kommenttiasi... "Taloussotaa on taatusti jokainen nähnyt. Sodan tuominen Ukrainaan on osoittanut, että USA toimii häikäilemättömästi muuallakin kuin Keski- ja Lähi-Idässä. USA vetää väkisin NATO:n mukaan tähän omien intressiensä vuoksi aloitettuun sotaan ja tilanteesta voi helposti kehittyä koko Euroopan tai jopa maailmanlaajuinen sota."
Tämä on totta, sodankäyntiä voidaan pitää yllä monilla keinoin, fiksuin tapa ei todellakaan ole pommittaa jotain valtiota matalaksi, vaan luoda kohteena olevan valtion sisälle ristiriitoja esim. lahjonnan tai uhkailun avulla.
Sodankäynti on myös valtavan hyvää bisnestä tietyille tahoille.
jos vertaa Ukraina "projektia" vanhempiin selkkauksiin ja sotiin, niistä löytyy yllättävän paljon samoja piirteitä.

Ensimmäinen maailmasota

1914 Euroopan sodat puhkesivat keskittyen Englantiin ja Saksaan. Amerikan kansalaiset eivät halunneet olla missään tekemisissä sen kanssa, minkä presidentti Woodrow Wilson julistikin yleiseksi linjaksi.
Pinnan alla hallinto etsi kuitenkin mitä tahansa tekosyytä osallistumiseen.
Valtiosihteeri William Jennings huomautti: Pankkiiritahot olivat hyvin kiinnostuneita maailmansodasta, koska se tarjosi paljon mahdollisuuksia suurten voittojen käärimiseen.
Kaikkein toivottavintahan kansainvälisten liikemogulien kannalta on sota, joka pakottaa maata lainaamaan vielä lisää rahaa Valtion varaintoimipankilta korolla.
Woodrow Wilsonin pääneuvonantaja oli eversti Edward House, mies, jolla oli läheiset suhteet kansainvälisiin pankkiireihin ja joka halusi liittyä sotaan.
Muistiinpanot Edward Housen ja sir Edward Greyn, Englannin ulkoasiamiehen, keskustelusta
käsittelevät sitä, miten Amerikan saisi osallistumaan sotaan. Grey tiedusteli, mitä amerikkalaiset tekisivät, jos Saksalaiset upottaisivat valtameriristeilijän, jonka kyydissä olisi amerikkalaisia matkustajia, mihin House vastasi
luulisin vihan leimahtavan Yhdysvalloissa, mikä itsessään riittäisi tuomaan meidät sotaan.
Toukokuun 7. päivänä 1915 Edward Greyn ehdotuksesta
Lucitania-niminen laiva lähetettiin tarkoituksella Saksan hallitsemille vesille,
missä tiedettiin olevan saksalaisia sota-aluksia.
Kuten odottaa saattoi, saksalaiset sukellusveneet upottivat sen
räjäyttäen ammusvaraston ja tappaen 1200 ihmistä.
Teon tahallisuudesta kertoo sekin, kuinka Saksan suurlähetystö oli laittanut ilmoituksia New York Timesiin, jotka kertoivat, että Lucitaniaan menijät tekivät sen omalla vastuulla,
koska Amerikasta Englantiin sota-alueen läpi matkaava alus on alttiina tuhoamiselle.
Odotettavasti Lucitanian upotus aiheutti amerikkalaisissa suuttumuksen aallon
ja maa tuli mukaan sotaan pian sen jälkeen.
Ensimmäisessä maailmansodassa kuoli 323 000 yhdysvaltalaista.
J. P. Rockefeller teki voittoa 200 miljoonaa dollaria.
Sota maksoi Yhdysvalloille noin 30 miljardia, joista suurin osa oli lainattu keskuspankilta korkojen kanssa, jotka entisestään kasvattivat kansainvälisten pankkiirien saamia voittoja.

Toinen maailmansota

Joulukuun 7. vuonna 1941 Japani hyökkäsi laivaston kimppuun Pearl Harborissa,
mikä oli syy Yhdysvaltojen osallistumiseen toiseen maailmansotaan.
Presidentti Franklin Roosevelt julisti hyökkäyksen olevan häpeän päivä.
Häpeällinen tosiaankin, mutta ei Japanilaisten yllätyshyökkäyksen takia.
60 vuoden palvelustietojen pohjalta on selvää, että Pearl Harborin iskua ei pelkästään tiedetty viikkoja etukäteen, vaan siitä varoitettiin avoimesti ja siihen myös yllytettiin.
Roosevelt, jonka suku harrasti pankkitoimintaa jo 1700-luvulla ja jonka setä Fredrick oli valtion varaintoimen ensimmäisessä johtokunnassa, tuki kansainvälisten pankkiirien pyrkimyksiä ja silloin pyrkimys oli osallistua sotaan. Kuten sanottua, mikään ei ole kansainvälisille pankkiireille sen tuottoisampaa kuin sota. Rooseveltin sotasihteeri Henry Stimson kertoi lehtijutussa päivältä 25.11.1941 Rooseveltin kanssa käymästään keskustelusta:
Kyse on siitä, kuinka saamme heidät ampumaan ensimmäisen laukauksen...
On toivottavaa, että Japanilaiset tekevät sen, ettei jäisi epäselvyyttä siitä, ketkä tekivät aloitteen.
Pearl Harborin hyökkäystä edeltävinä kuukausina Roosevelt oli tehnyt kaikkensa ärsyttääkseen japanilaisia. Hän lopetti polttoainekaupan. Jäädytti Japanilaisten varat USA:ssa. Hän myönsi julkisia lainoja Kiinalle ja antoi sotilasapua Britannialle, jotka olivat Japanin vihollisia sodassa.
4.joulukuuta, kolme päivää ennen hyökkäystä, Australian tiedustelupalvelu kertoi japanilaisen iskuryhmän etenevän kohti Pearl Harboria. Roosevelt ei välittänyt siitä.
Toiveitten mukaisesti Japanin annettiin hyökätä Pearl Harboriin tappaen 2400 sotilasta.
Ennen sitä 83% amerikkalaisista ei halunnut sotkeutua sotaan millään tavalla.
Sen jälkeen miljoona vapaaehtoista tarjoutui lähtemään sotaan.

Kuten voi huomata, propaganda ja provosointi toimi jo tuolloin hyvin, siihen ei twitteriä tarvittu.

Keijo Lindgren

Hyvä kirjoitus!
Lisäksi toisen maailman sodan jälkeen USA on sotinut vain kehitysmaita kuten Vietnam.Irak ja Afkanistan.
Näistä maista ei ole ollut uhkaa Manhattanille jota Obama sanoi varjelevansa.
Tarvitaan paljon ennenkuin USA ampuu laukaustakaan Venäjän suuntaan ja siinä Suomi metsäpalstana on arvoton.
Venäjä tietää myös että Suomi nykyisellään on Venäjälle arvokkaampi ammuttu haavoitettu ja lamaantunut Suomi.
Suomi muuttuisi kustannukseksi!