Keskiviikko 16.1.2019

Herliniltä rankka tilitys isästään

Jaa artikkeli:
Luotu: 
23.9.2009 11:24
  • Kuva: Otava
    Kuva
    Pekka Herlin veneilemässä lastensa Hannan, Ilonan, Niklaksen ja Ilkan kanssa.

Uuden Suomen kustantaja Niklas Herlin kirjoittaa tuoreessa näkökulmassaan vaikeasta isäsuhteestaan teollisuusmoguli Pekka Herliniin, josta ollaan huomenna julkaisemassa elämäkertateosta.

Herlinin teksti on poikkeuksellisen avoin.

- Ihmisenä isäni oli kusipää, ihmishirviö, pahinta laatua oleva sika, joka olisi pitänyt steriloida hyvissä ajoin. On yhteiskunnallisesti vaarallista, kun hulluimmat levittävät sairaita geenejään, Herlin tilittää.

Huomenna julkaistava Koneen ruhtinas - Pekka Herlinin elämä on amerikkalaissyntyisen John Simonin kirjoittama yritys-, henkilö- ja perhehistoria. Aloite kirjan kirjoittamiseen tuli Herlinin perheeltä, mikä näkyy sekä heidän antamiensa haastattelujen avoimuudessa että kirjan suoruudessa.

Simon on tehnyt kirjaa varten yli sata haastattelua. Teoksessa on runsaasti aiemmin julkaisematonta materiaalia.

 

Yritykset: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

pwm

En tunne Herlinejä, joten voin kommentoida vain tilannetta yleiseltä tasolta. Ja olen surullinen Niklas Herlinin puolesta, että lapsuuden katkeruus suomalaisittain poikkeuksellisen bisnesmiehen oltua kykenemätön omassa elämässään olemaan myös kausityöttömyyksistä kärsivän kirvesmiehen lailla kotona ja opastamassa jalkapalloon, pesäpalloon, voimisteluun ja sen sellaisiin, millä sitten kenties perusperheiden vesat ovat päässeet aikanaan loistamaan, ja suomalaisessa ilmapiirissä pirulliseti vääntelemään ja viisastelemaan.

Mutta miksi vaatia jotakin ihmeen superkykyjä, olla sekä globaalin kaupan, ja sen elämänpiirin mestari, ja jotenkin samaan aikaan kuin minkä tahansa pikkupirtin lähi-isä. Mistä sitä tietää mitä kaikkea on reissuilla varmaan nähty ja koettu, ja mikä on ollut sisäinen palo ja paikallaanolemisen tuska kenties, mitä on sitten alkoholillakin pitänyt sammuttaa.

Mitä ajattelevat pojasta ne maailmalla olevat Suomellekin kenties mielettömiä mahdollisuuksia tuoneet, nostaneet, ja taloudellisella huipulla asioita sopineet ja järjestelleet tahot, kun rahaa on mutta pitää lapsiminästä käsin viskoa aikuisiälläkin vielä lapiotavaraa hautapaaden päälle?

Eikö mitään mahdollisuutta olisi ollut tutkia sivistyneesti ja vastaavalle tasolle yltäen, ilman julkisuutta kenties, omaksi rauhaksi, että miten kulttuurisesti sivistyneitä ja hienoja ihmisiä on tavannutkaan. Varmasti kaikenlaisia ja omituisiakin, raha tuo mukanaan myös yhtä jos toista.

Eikö se ole ollut yhtään mitään, että nähtyään kaiken mitä maailma tarjoaa, on vaikkei ole selvästikään helppoa ollut, ja sanoja ei ole edes ymmärretty, niin on kuitenkin pitänyt kuvionsa, eikä hajottanut palettia.

Bisnesmaailman ja politiikan huipulla on aivan eri vaatimukset, ja sitten kotona keskustelut suomalaisen perusduunariperheen vertauksin ja vaatimuksin isän roolista? Miten sellaisesta tehtävästä voi ylipäätään selviytyä?

Tässä tapauksessa taitaa olla suomalainen alasvetävä voima, osoittanut oikein mahtinsa, kansa on pojan kasvuaikana niin vetänyt naruista, että on saanut pojan isäänsä vihaamaan, eikä lainkaan vartuttuaankaan ymmärtämään aikuisena ihmisenä, vaikeissa elämäntilanteissa, vaan ainoastaan isänrakkautta janoavan pojan turhautumisen kautta.

On erilaisia elämiä, joku uhraa omansa isänsä saattamiseen sairauden myötä hautaan ja unohtaa oman elämänsä ja uransa, toiset taas kai todetaan että ei se siitä muuksi muutu, ja kun kaukanakin vielä ollaan, niin koitetaan keskittyä olennaiseen ja tehdä parhaansa että yritetään menestyä tässä maailmassa.

Toivottavasti saamme joskus lukea kirjan, missä Niklas Herlin on tutustunut isänsä elämään ja kotona näkymättömän tason bisnestuttavuuksiin, halutakseen ymmärtää ja kunnioittaa isänsä muistoa. Kenties keksiä miten vastaaviin tilanteisiin päätyvissä perheissä lapset eivät katkeroituisi, vaan voisivat saavuttaa omat huippunsa ja isät lastensa kunnioitukset.

Kaikilla on lopulta oma elämänsä, ei muita voi vaatia olemaan sellaisia kuin itsestä sattuisi olla tuntunut hyvältä. Koko yhteiskunnan kaikkia aloja vaivaava kaikki vastaan kaikkia repiminen kun saavuttaa näin jo kuolleetkin ihmiset, ja tasolla jossa luulisi riittävän pelimerkkejä sivistää, meditoida vaikka missä resorteissa, oivaltaa, lukea, oppia, hankkia opettaja jos ei jaksa lukea, niin on se yksi helvetin perkele, ettei ihmiset saa päitään järjestykseen. Mieti mitä teet Suomelle esimerkilläsi?

TakojaIlmarinen

Vai että kirkkokin ja raamattu piti sotkea tähän perhetragediaan mukaan.
Onneksi olen eronut kirkosta ja juuri tämänkalaiset jutut lisäävät eroamisia.
Tämä kuitenkin saattaa olla typerä provo, vielä typerämmältä ihmiseltä.

On oikein kirjoittaa perhehelvetistä oikeilla sanoilla. Saattaa tuoda pientä lohtua kanssaeläjille.
Rahaa ei tee aina onnelliseksi, ellei nyt sitten seuraavaa sukupolvea?

Todellisen kusipään poika

Tosi kusipää ei jätä perillisilleen yhtään mitään, vaikka onkin itse vastaanottanut huomattavan perintöomaisuuden.

Tosi kusipää jopa hävittää ja kavaltaa puolisonsakin varat huolella(omat+perityt) tämän pitkäaikaisen sairauden aikana niin, ettei aivan asiallista elämää viettäville perilliselle siirry myöskään toisen sukunsa varoja yhtään ainoaa senttiä.

Kovin tosi kusipää jaksaa kuitenkin viime vuosinaan olla ihmeissään miksei kukaan käy katsomassa tai miksi hänen puheluihinsa vastataan punaista luuria painaen, jos hän soittaa numero näkyvissä...

tapio_o_neva

- Ihmisenä isäni oli kusipää, ihmishirviö, pahinta laatua oleva sika, joka olisi pitänyt steriloida hyvissä ajoin. On yhteiskunnallisesti vaarallista, kun hulluimmat levittävät sairaita geenejään, Herlin tilittää.

=> Äidilläkin varmaaan on ollut osuutta asiaan. Hän on auttanut isän toiveiden toteutumista.

=> Sika on herkkä ja sympaattinen eläin ja oikein ilmastoiduissa oloissa siisti.

tapio_o_neva

???

Jokaisella on sananvapaus ja kirja ennakkomarkkinoidaan joko sadattelulla tai seksillä Riitta Uosukaisen Liehuvan liekinvarren avulla.

Pörssiyhtiöiden tai keskisuurten perheyhtiöiden johtaminen matoisessa maailmassa ei ole helppoa ja suorituskykyvaatimukset tai toiveet koskevat usein tavallisia perheenjäseniäkin.

Näin ollen en usko, että yritysjohtajilta voidaan odottaa äidinrakkautta tai huippuhumanistista artikulaatiota.

Harvassa eivät ole ne upseerien lapset, jotka inhoavat armeijaa, yritysjohtajien lapset, jotka inhoavat liike-elämää, pappien lapset, jotka ovat ateisteja vain kirkon organisaation vuoksi jne.

Suurten isien varjossa on taloudellisesti turvattua, mutta ajoittain henkisesti ahdasta, koska kasvatustoiminta on määrätietoista niin kuin muutkin elämän tavoitteet.

tapio_o_neva

Moniko jättää ilmaisen vaalirahan tai ilmaisen perinnön ottamatta?

Minusta hirviöitä rahanperiminen ei ole eettisesti kovin korkeatasoista, koska sehän tiedetään, millaisin keinoin hirviöt rahansa hankkivat alistamalla ihmisyyttä.

Valtiotkin toimivat jossain määrin kyseenalaisesti tuomitsemalla rikoshyödyn itselleen.

MerjaH

Herra isä, älä saivartele!

Perintö kuuluu lapselle, eikä sitä voi häneltä evätä, jos hän ei ole tehnyt jotain iljettävää rikosta ja siten häpäissyt vanhempansa. Ainakin näin muistan joskus lukeneeni Tampereen yliopistossa perheoikeuden perusteissa.

Taidat olla kade. Himoitset rahaa ja vaarallisia suhteita.

tapio_o_neva

"Perintö kuuluu lapselle, eikä sitä voi häneltä evätä, jos hän ei ole tehnyt jotain iljettävää rikosta ja siten häpäissyt vanhempansa."

Perintö on ilmaista rahaa, johon ei liity esimerkiksi säädekirjan eettisiä velvoitteita. Jos joku tuomitsee moraalisesti kyseenalaisen elämäntavan, ei sitä pitäisi suosia ryhtymällä epäeettiseen varallisuuteen käsiksi.

tapio_o_neva

Tietenkin on mahdollista, että sisarukset ottavat osan tekijänoikeuspalkkoista ja jakavat sen lakimiehilleen jättämällä kanteen kunnianloukkauksesta tai törkeästä kunnianloukkauksesta.

Seuraavaksi tulee mieleen, että millaisessa kodissa kasvaa kirjassa kuvattu ihmishirviö. Toisin sanoen, mikä oli isänäidin ja isäisän osuus frankensteinin syntymiseen.

Pauli Aalto-Setälä sanoo, että ei pitäisi ryhtyä julkisuuden henkilöksi. Viimeisessä ohjeessaan hän sanoo, että ei pitäisi avautua.

Jotenkin olen huomannut, että yritysjohtajilla ja upseereilla, niillä vanhakantaisilla, joiden esiintyminen ei ole STANAG:n mukaista, on melko suoraviivainen tapa kommentoida lähimmäisiään niin kuin olisivat toimeenpanemassa liiketoimintasuunnitelmaa tai käskyä.

Ehkäpä tähän voisi kytkeä jonkin neurolingvistisen ohjelmoijan tai sosiologin tai sosiopsykologin.

kettujuh

Aikaisemmin totesin, että perillisten olisi pitänyt lopettaa suvun jatkaminen, suurempien haittojen ehkäimiseksi. Eipä Niklas poikakaan ole näin toiminut, kuten sanoin, puheet on puheita. Isä on kuitenkin isä, olipa kuinka huono tahaansa, sama pätee äitiin.
Mielestäni tämä on omaan pesään paskantamista.

tapio_o_neva

Kirjoja markkinoidaan samalla kaavalla: eivät pelkästään poliitikot, vaan myös toimittajat järjestävät kohuilevan ennakkojulkisuuden on sitten kysymyksessä Riitta Uosukainen, Jari Tervo tai joku muu.

Kyse on siitä, että varmaankin kunnianarvoisat kustantamot tappioidensa peittämiseksi opettavat aloittelevat kirjailijat kohuilemaan.

Janne Ahonenkin kirjoitteli itsestään putkajuttuja kirjaansa, jotta sai hieman rapaa itseensä ja kiinnostavuutta tällä tavalla. Normaalilukijaa kiinnostaisi enemmän se, miten ralliautoilijaksi siirtyminen taloudellisesti onnistui ja miten paljon omakotitalosta on lahjoitustontilla vielä maksamatta eli arjen ongelmat, joissa moni kamppailee eikä niinkään mattinykäsmäiset ongelmat.

Ennen kuin sikaria poltellut eläkerahastokapitalisti Markus Räsänen ehtii, toteaisin, että kyse on kustannusliiketoiminnasta markkinataloudessa.

tapio_o_neva

Mitäpäs jos näiden Johanna Tukiaisten, Tanja Karpeloiden jne. rinnalle tuotaisiin yritysjohtajien ja heidän puolisoidensa näkökulma?

Minusta olisi aivan asiallista, jos pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ja hallituksen jäsenien todellinen elämänkerta olisi kirjoitettu tilinpäätösliitteisiin vaikkapa Rita Tainolan tai jonkun Seitsemän päivää-lehden tuottamana.

Otsikoksi voisi laittaa vaikkapa "menestyksen hinta". Tulee mieleen yksi pörssiyhtiöin saneerannut toimitusjohtaja, jonka lapsi on toimittaja, jonka pankki pani pois siksi, että hän saneerasi liian tehokkaasti ja nopeasti, joka otti eron poikansa äidistä, joka hurahti ensin alkoholiin ja sitten uskoon jne.

Moni yritysjohtaja ei ole ihanneisä eikä moni uraäiti ole ihanneäiti. Lisäksi tulevat ne, joiden elämä on miltei kuin Urpo Lahtisella, mutta josta vain ei kirjoiteta yhteiskunnallisen kunniotuksen vuoksi sekä lakimiehiä palkkaamaan kykenevien sukulaisten vuoksi.

Aku

Onpahan erikoinen tyylilaji vainajasta kirjoitettaessa: ihnorealismi. Itse varaisin tuon tyylilajin todellisille suurmiehille tyyliin Tsingis Khan, Hitler, Stalin, Kekkonen jnejne. Pekka Herlinhän oli lähinnä teollisuusmoguli joka syntyi ns. kultalusikka suussaan, tosin kohtuullisen menestynyt omassa mogoliudessaan.
Harvinaisen suureksi on kyllä pojan antipatiat isäänsä kohtaan päässeet kasvamaan.

tapio_o_neva

Jään odottamaan, että kirjasta tulee eräänlainen sarja: joka vuosi uusi teos, eräänlainen kaunokirjallis-journalistinen Jalna-sarja.

Minua ei oikeataan kiinnosta niinkään Pekka Herlin kuin Antti Herlin, joka on ajakohtainen ja joka osti Sanoman nurkkaa.

Koskahan saamme tietää koko totuuden Antista?

Pekka Siikala

Oman tietoni mukaan Kone oli konkurssin partaalla, muistaakseni 1960-luvulla, joten se kultalusikka oli aika ruosteessa ja hapero.

Pekka Herlin oli isäänsä pätevämpi teollisuusmies, joka rakensi Koneesta sen mikä siitä tuli.

Aina voidaan kysyä: oliko sen hintansa väärtiä? Entä miksi isää pitäisi kunnioittaa kritiikittä? Jos isä on isänä mulkku niin sitten on.

Ei sitä muuta se että isä on nerokas teollisuuspamppu.

Vieras

Hyvänä toimittajana Niklas uskaltaa sanoa oman subjektiivisen kommentin myös isästään, onhan kyseinen henkilö vaikuttanut Niklaksen elämässä aika suuren ajan.

Ja että sen subjektiivisen kommentin uskaltaa sanoa julkisuudessa, on se hatunnoston arvoinen teko.

Kunnioittakaamme Niklas Herlinin omaa näkemystä, tuskin se miksikään muuttuu, vaikka muut ihmiset kuinka kauhistelisivat tätä kommenttia fraaseilla "kunnioita isääsi ja äitiäsi" ja "kuolleista ei pidä puhua pahaa". Tällaisten fraasien taakse meneminen se vasta tekopyhää onkin ja sellaisilla yleensä pyritään peitämään totuuden esille tuontia.

O

Onhan se henkilökohtainen tragedia kun perhesuhteet ovat traumaattisia. Mutta, kyllä Niklas jälleen päästelee julkisuuteen turhan itsetehostetusti ja tarkoituksellisen ja provosoivasti. Sanomalla rumasti asiasta kuin asiasta, Niklas on luonut oman brändinsä. Uskon kyllä että ahdistaa, mutta ei angsti helpota sitä vahvistamalla. Yksityinen terapia ja keskustelu sisarusten kanssa olisi kenties parempi kuin suoltaa sontaa julkisesti. Halpa veto!

Vieras

Kiitos Niklas!!! Miten virkistävää! Miten lohdullista!!!Olet päässyt pitkälle henkilökohtaisessa kehityksessä kun uskallat tunnustaa tosiasiat. Lapsi syyttää yleensä itseään kaikesta ja voi huonosti, kun ei millään pysty miellyttämään isäänsä ja saamaan tältä ehdotonta rakkautta ja hyväksymistä.
Mielestäni mitä yksityisempi asia - sitä yleisempi totuus. Tämän totesi mm. Nobel-palkittu kirjailija Doris Lessing.

Jatka samaan tyyliin!!! Turha hymistellä. Totuus on raikasta kuin lähdevesi.

Pekka Pietilä

Kun Strömbergin firmaa pilkottiin olin ostamassa sitä miljoonalla markalla ja käteen jäi hissituotanto, josta tehtiin Kone osakeyhtiö. Koska minulta ei kirjan tekovaiheessa kysytty mitään, voinen edelleen vaieta, mikä sopineen kasvottomalle hyvin. Mitä muuta tein Koneelle?
Kun yhtiö lähti Ranskan markkinoille, sille palkattiin ranskalainen toimitusjohtaja ja Antti pantiin myymää nestetyppisäiliöitä keinosiementäjille. j.n.e.

Vieras

Niklakselle suuri kiitos siviilirohkeudesta.
Tässä tuotiin nyt se paljon puhuttu "virtahepo olohuoneessa" ihan kansankielellä ymmärrettävästi esille.

Oma isänikin tapasi kännissä tulla vuoteen viereen jossa äitini ja minä nukuimme ja uhata laittaa palkkamurhaajat peräämme. Ynnä muuta kotikurin pitämistä.

jepjep.

Yakov

...ei myöskään maallista äitiään, vaan heidät on annettu meille aivan samoin kuin meidät on annettu heille.

Kuten Raamatussa on kirjoitettu: "Lapset ovat Herran lahja ja kohdun hedelmä on anti."

Jokaisesta maallisesta isästä ja äidistä löytyy virheitä, toisista enemmän ja toisista vähemmän. Samoin on myös meidän itsemme laita, sillä "miten voisi saastaisesta syntyä puhdasta?" ...kyselivät jo Jov ja Daavidkin aikoinaan.

- - -

Ymmärrän hyvin Niklasta ja olen varma, että hänen oli vaikea kertoa kokemuksistaan. Ymmärrän häntä myös sen suhteen, että jokainen ihminen tarvitsee lapsena rakastavaa ja hellää isää ja äitiä voidakseen kasvaa heistä oppimalla tasapainoisiksi ihmisiksi, hyviksi isiksi ja äideiksi omille lapsilleen. En silti väitä, että kaikki hyvien isien ja äitien lapset ottaisivat oppia vanhemmistaan, enkä sitäkään, etteikö Niklas itse voisi olla esimerkillinen isä lapsilleen.

Tahdon suunnata lukijan huomion ihan toisaalle!

Olen kiitollinen Jumalalle siitä, että olen Hänessä löytänyt täydellisen ja rakastavan Isän jo hamassa nuoruudessani. Sen sijaan että etsisin vikoja maallisista vanhemmistani (joita heissä toki on), katselen Kirkkauden Herraa, joka oli ihmisenäkin täydellinen. Voit kysellä, että miksi näin teen?

Siksi, että Uuden Liiton Kirjoituksissa on maininta: "Kaikki, jotka Herraan katsovat, MUUTTUVAT saman kuvan kaltaisiksi kirkkaudesta kirkkauteen, niin kuin muuttaa Herra, joka on Henki!"

Tämän maan päällä on nimittäin ollut vain YKSI AINOA TÄYDELLINEN IHMINEN! Hänen Nimensä on Adonai Yeshua HaMashiach. Nimensä Adonai tarkoittaa "Minun Jumalani". Nimensä Yeshua tarkoittaa "pelastus" ja "pelastaa". Nimensä "HaMashiach" tarkoittaa "Messias" ja "Vapahtaja".

Kun ajattelen Yeshuaa ja tutkin Hänen persoonaansa, niin muutun itsekin sisäisen ihmiseni puolesta päivä päivältä Hänen kaltaisekseen. Hänen rakkaudessaan on kaiken uudeksi muuttava voima, jos vain antaudumme Hänen rakkautensa valtapiiriin!

Mielestäni kukaan syvällisesti ajatteleva ihminen ei voi sivuuttaa pelkällä olan kohautuksella sitä, että Yeshua riippui VAPAAEHTOISESTI kuusi (6) pitkää tuntia veriseksi massaksi mukiloituna ja ruoskittuna; käsistään ja jaloistaan ristille naulittuna, että jokainen ihminen joka panee luottamuksensa Häneen, voisi saada Häneltä LAHJAKSI iankaikkisen elämän...

Yeshua on Minun Jumalani!

antti

Tällaisen asian yli pääseminen voi tarvita juuri Niklas Herlinin kirjoituksen kaltaisen purkauksen. Perhe-elämän suljettujen ovien takana olevat tilanteet synnyttävät alitajuisen tunteen, jossa hävetään omaa perhettä ja suhtaudutaan omaan elämään epänormaalina. Voin sanoa, että ymmärrän yhtä tämän kuvion henkilöistä nyt paremmin. Hiljaisen ja totisen ulkokuoren alla ei ollutkaan pyrkimys olla tuomatta esille oman suvun mainetta ja rikkautta vaan tunne jonkinlaisesta ulkopuolisuudesta. Tunne oli kuitenkin tarpeeton, koska aika monella meistä on vastaavia kokemuksia, mutta eihän sitä nuorena ymmärrä.