Perjantai 23.6.2017

Ällistyttävän moni suomalainen tekee työtä palkatta: ”Ohhoh”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
3.11.2009 19:08
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Uuden Suomen haastattelema sairaanhoitajaopiskelija on yksi tuhansista suomalaisista, joita käytetään ilmaisena työvoimana.

Suomessa tehdään vuosittain yli 60 000 henkilötyövuotta töitä ilman palkkaa, kertoo Ylen MOT-ohjelma. Ohjelman mukaan jopa yli 320 000 suomalaista, 13 prosenttia työvoimasta, työskentelee ilmaiseksi vaihtelevan pituisissa työharjoitteluissa.

MOT:n laskelmissa ovat mukana viime vuonna ilmaista työharjoittelua tehneet ammatti- ja ammattikorkeakoululaiset sekä työmarkkinahallinnon alaiset aikuiset työharjoittelijat.

Harjoittelujen pituudet vaihtelevat, mutta esimerkiksi Uuden Suomen haastattelema sairaanhoitaja oli kolmen ja puolen vuoden opiskelujen aikana kahdeksan kuukautta sairaaloiden ilmaisena työvoimana.

-Harjoittelut tehtiin eri sairaaloissa kuudessa pätkässä, jotka kaikki tein täysin palkatta. Vaihtoehtoa ei oikein ollut, koska meidät laitettiin ensimmäisinä opiskelupäivinä allekirjoittamaan paperi, jolla suostuimme palkattomaan harjoitteluun ja sitouduimme olemaan vaatimatta palkkaa, kertoo viime vuonna Diakonia-ammattikorkeakoulusta sairaanhoitajaksi valmistunut Louna Seppälä Uudelle Suomelle.

25-vuotiaan Seppälän mielestä osasta harjoittelua olisi kuulunut saada palkkaa, koska harjoittelijan työpanos vastasi pian harjoittelun alkamisen jälkeen muiden työntekijöiden panosta.

-Haastavammat leikkausosastot ja päivystykset olivat kyllä harjoittelua, mutta ehkä noin puolet harjoittelusta olin tavallisilla osastoilla ihan työvoimana. Siitä osasta olisi kyllä voinut maksaa, hän toteaa.

Työnantajien teettämien ilmaisten henkilötyövuosien hätkähdyttävä määrä yllätti myös viranomaiset, koska opetusministeriö ei pidä lukua opiskelijoiden palkattomista harjoitteluista.

-Ohhoh, kommentoi opetusministeriön hallitusneuvos Marjatta Lindqvist MOT:n laskelmaa ohjelmassa.

-Kyllä työstä pitää maksaa palkka, olkoon sitten vaikka harjoittelijan palkka, Lindqvist toteaa.

Toimittaja Kati Juuruksen kokoama ohjelma esittelee myös kaksi korkeasti koulutettua akateemista työtöntä, jotka tekivät työvoimahallinnon maksaman aikuiskoulutuksen kautta johto- ja konsulttitason töitä harjoittelijoina, palkatta. Menestyksekkäiden harjoittelujaksojen jälkeen he saivat mennä - ja ainakin toisen tilalle alettiin hakea uutta ilmaista harjoittelijaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Tuija Oivo myöntää ohjelmassa, että valtion tukemia koulutusohjelmia suunniteltaessa on voitu tehdä virhearvio.

Katso koko MOT-ohjelma Ylen sivuilta (nähtävissä verkossa 9. marraskuuta asti).

Myös Timo Soini järkyttyi ohjelman nähtyään.

Hyväksytkö työn teettämisen ilman palkkaa? Vastaa kyselyyn täällä.

Paikat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Vi€a$

Pitäisi muistaa, että erilaisina veroina kerätään yli puolet tienatusta palkasta.

Tämä pääasiallisesti siksi, että rajojen ulkopuolelta lainattu paperi, jota rahaksi kutsutaan, saadaan korkoineen maksettua.

Tämä tarkoittaa yli miljoonaa ilmaista miestyövuotta vuodessa Suomessa.

Kotimaisista materiaaleista kotimaisen työn tuloksena tuotettujen hyödykkeiden (mm. asunnot) kauppa tulisi käydä kotimaassa luodulla, valitolle korottomalla valuutalla (joka on riippumatonta nk. Bretton woods -järjestelmästä). Tuolloin vauraus alkaisi pysyä Suomen sisällä ja kokonaisveroprosentti (tuloverotus + piiloverot, alv jne.) voitaisiin helposti pudottaa nykyisestä alas jopa vain 5-10:een prosenttiin.

Miksi näin ei tehdä? Vastaan itse: kansainvälinen rahamonopoli on jo kauan sitten luonut itselleen liian suuren vallan.

tavistoivo

Varovasti vaan kysyn, kenen on VIRALLINEN vastuu ja KUINKA PALJON, jos ns. ilmaisharjoittelupaikassa, johon oppilaitos tai työvoimatoimisto on henkilön määrännyt tapahtuu onnettomuus, joka vammauttaa kaikkia ohjeita noudattaneen työharjoittelijan?

PALKKA siis raha on vain yksi ongelma, näissä työvoimatoimiston määräämissä työpaikka harjoitteluissa. Suomessa voidaan pakottaa henkilö tekemään "työtä" oman terveyden vammauttumisen uhalla. Ei käytännössä työturvallisuus/perehdytys ym. ohjeitus koske näitä "ilmais"tekijöitä.

Nimellisesti on määrätty joku perehdyttäjä, joka voi käskeä tekemään mitä hyvänsä. Jos ei toteuta ohjeita, työnantaja viestittää työvoimatoimistoon: Harjoittelija kieltäytyy töistä - karenssia ym. sanktiota. eikä kukaan halua kuulla tai edes tutkia virallisesti mistä on todella kysymys.

Työharjoittelu ym. toiminta on OK, jos samalla pidetään huolta fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnista niistä henkilöistä, jotka voidaan katsoa työvoimaksi. Siis sen suojelusta on mainittu Suomen perustuslaissa ... jotain.

milkku

Tällaiset yritykset pitää sitouttaa palkkaamaan oikealla palkalla vähintään saman pituinen jakso kuin työharjoittelu saadakseen ylipäätänsä harjoittelijoita. Jos tuo ei käy niin työministeriö voisi antaa ihmisten olla rauhassa ja etsiä oikeita työpaikkoja.

fentto

Työharjoittelu on erinomainen asia työnantajalle. On aika kummallista, että joku katsoo ilmaisen työn teettämisen olevan työntekijän edun mukaista. Jos joku pääsee töihin työharjoittelun avulla, hän pääsisi tähän työhön normaalin hakumenettelyn ja palkallisen koeajan kautta. Kyllä työnhaun pitää olla kaikille samanlaista samoin ehdoin.

elmo kaila

aivan..jouduin omakohtaisesti kokemaan asian vuosi sitten.kuukauden harjoittelun jälkeen oli kuulemma luvassa työpaikka.toisin kävi.olisi sairasloman vuoksi pitänyt harjoitella toinenkin kuukausi.suostutteluna ylimääräiseen kuukauden harjoitteluun käytettiin työnantajan ja työvoimatoimiston puolelta karenssia joka on voimassa toistaiseksi.käytännössä karenssi olisi ollut voimassa eläkeikään asti.no onneksi olin ottanut harjoittelun keston suullisena ja paperisopimuksena...asiaa perattiin kaikenlaisissa komiteoissa ja tulivat onneksi siihen tulokseen että olen sopimukseni pitänyt.selvisin siis säikähdyksellä.kiristystä käyttänyt toinen osapuoli ei saanut asiasta mitään ja jatkavat tänäkin pvnä epätoivoisten ihmisten kyykyttämistä täysin vapautuneesti!että tälläista työvoimapolitiikkaa harjoitetaan suomessa..ja vielä viranomaisten taholta!

orja

Työskentelin 2000-luvun alkupuolella suurehkossa konsulttiyrityksessä työvoimakoulutukseen liittyneessä 8 kk palkattomassa harjoittelussa, monen muun joukossa. Kaikkia harjoittelijoita motivoitiin sillä, että harjoittelun päätteeksi on luvassa normaali työsopimus. Tämä toteutui yhden henkilön kohdalla. Työtaakka harjoitteluaikana oli useimmilla ilmaisen työn tekijöillä mittava. Niin ikään tuttua oli se, että pois lähteneen harjoittelijan tilalle otettiin taas uusi orja. Seurasin tätä n. kaksi vuotta, koska oma harjoitteluni jatkui vielä kolmena määräaikaisena pätkätyösuhteena. Ilmaisen ammattityövoiman käyttö oli yrityksessä järjestelmällistä ja hyvän koulutuksen että pitkän työhistorian omaaville harjoittelijoille lähinnä nöyryyttävää.

Hannu Mikael

Tätä on valtion työvoimatoimistojen ohjauksessa harrastettu jo monia vuosia.
Monet työnantajat ottavat ilmaista työvoimaa vastaan ilomielen ilman pienintäkään aikomusta työllistää harjoittelun jälkeen.

Sama koskee valtion työnantajille maksamia työllistämistukia.
Tuen loputtua loppuvat myös työt. Seuraava tukityöllistetty voidaan ottaa vastaan eri tehtävänimikkeellä.

Molemmissa toiminnoissa työvoimatoimistot käyttävät työkalunaan karenssilla uhkailua.
Karenssi voidaan määrätä pitkäaikaistyöttömälle ilman määräaikaa, ja näin käytännössä työtön ajetaan valtion Kelasta ulos ja kunnan toimeentulotuen varaan, jolloin hän on ulkona työmarkkinoilta lopullisesti.

Näin on tehty kymmenille tuhansille pitkäaikaistyöttömille, ja tehdään edelleenkin.

Hannu Mikael

palstatilan väärinkäyttöön massapostaamalla saman viestin 14 kertaa.
Voi tulla palautetta.

Työpaikkoja on ja luodaan sen verran, kuin elinkeinoelämä tarvitsee.
Suomessa ollaan valtiojohtoa myöten siinä harhaluulossa, että työttömiä kouluttamalla, kurssittamalla ja harjoituttamalla, vieläpä karenssiuhan alla pakotettuna, syntyisi lisää työpaikkoja. Näinhän ei tapahdu.
Yritysten tarve työllistää riippuu vain markkinatilanteesta, niiden toimintaympäristöstä ja -olosuhteista.

Pitkä käytännön kokemus osoittaa sen ikävän tosiseikan, että työttömien juoksuttaminen kursseilla, harjoittelussa, työllistämistukitöissä ei uusia työpaikkoja luo.
Näitä toimintoja myös laajasti ja sumeilematta väärinkäytetään taloudellisen edun vuoksi, mitä tietenkään mikään taho, työnantajat ja työvoimatoimistot eivät myönnä, koska juuri niiden vaikeneminen ja keskinäinen symbioosi mahdollistaa tukimuotojen väärinkäytön.

Suomessa ei edelleenkään katsota totuutta silmiin, sillä ainoa valtion ja yhteiskunnan keino vaikuttaa työllisyyteen on työn hinta.

Kun tilanne on se, että karkeasti yleistäen työn kokonaiskustannus välilliset kulut huomioiden työnantajalle on kaksi kertaa työntekijän palkka, niin lienee päivänselvää se, että uusia työpaikkoja luodaan vain ikäänkuin äärimmäisen taloudellisen pakon edessä, jotta liiketoiminta ei kärsi.
Tällä kustannusrakenteella uusien työpaikkojen luominen on aina suuri riski.

Tässä tullaan valtion harjoittamaan veropolitiikkaan, ja siihen, mihin valtion verotulot ylipäätään käytetään (ja tärvätään), kun työnkin hinta yrittäjille on näin äärimmäisen korkea, mikä vaikuttaa yhteiskunnassa kaikkeen. Se on toisen jutun aihe.
Lempi, palstatila näet ei ole rajaton.

Lempi

tarkoituksena oli kysyä useamman eri ihmisen mielipidettä ja konkreettisia ehdotuksia uutisoituun asiaan, johon ihmisillä oli paljon negatiivista kritiikkiä. Vältän jatkossa. Mielestäni asioista keskusteleminen on tärkeää ja miellettyjen epäkohtien kehittämiseksi on tärkeää olla vaihtoehtoja. Ilman konkreettisia ehdotuksia asiat kuitenkin pysyvät ennallaan, vaikka kuinka paljon olisi kritiikkiä...

Miten taantumasta on ennen selvitty ja onko rakentavia ehdotuksia?

"Työpaikkoja on ja luodaan sen verran, kuin elinkeinoelämä tarvitsee." Elinkeinoelämän työpaikkojen määrään vaikuttaa mm. organisaatioiden resurssit työllistää ja ihmisten resurssit hyvinvointiin. Työtä on, mutta miten ihmiset voisivat työllistää itseään ja organisaatioilla olisi resursseja työllistää ihmisiä? "markkinatilanne" ei ole ihmisistä irrallinen abstraktio.

Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun lopussa yhteensä 290 100 työtöntä työnhakijaa www.tem.fi/?93770_m=96479&s=3085 "

Miten yhteiskunnalla on varaa maksaa toimettomuudesta ja vielä syrjäytymisen kustannuksia kannattavan työnteon sijaan? vähätyöllisyyden myötä talous elpyisi vähitellen työnteon avulla, joka vaikuttaisi markkinatilanteeseen.

Mielestäni on tärkeää myös vahvistaa ihmisten vastuuntuntoa itsestään ja lähimmäisistään. Miten työllistäisitte ihmisiä eri sektoreilla ja konkreettisia ehdotuksia työnantajien valmiuksien edistämiseen kyseisillä aloilla? www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/per...

Gröna

Vai on tehty virhearvio? Ja jo aika pitkään onkin!!!
Olin itse v.2005 vastaavanlaisissa palkattomissa tehtävissä. Aluksi 4kk koulutusjakso ja sitten johonkin duuniin, konsultin välityksellä, joka rahasti jokaisesta nupista, joille "työpaikka" löytyi.
Kaikille kurssimme 24 työllistettävästä oppilaasta löytyikin, mutta kukaan ei ns. perehtymisjakson 4kk jälkeen saanut paikkaa.
Ihmeellisiä ehdotuksia kylläkin( työnantajilta). Kyseessä ei ollut mikä tahansa porukka vaan koulutettuja ikähaitariltaan alle kolmekymppisistä yli viisvitosiin!
Eli ns. tempputyöllistäminen on jatkunut jo pitkään...ja jatkuu, jos ei edes työhallinto muka asiasta tiedä!
Kurssilaisista vanhimpana voin kertoa totuuden!
Sairaseläkkeellä,kun noiden helvetillisten vuosien jälkeen vihdoinkin olen.
Nuoremmat vielä työelämässä roikkuvat, eivät uskalla suutaan julkisesti avata.
On hirvittävää kuulla kielitaitoisten ja todellisten ammattilaisten suusta, että työvoimatoimisto voisi mieluummin lähettää syanidipillerin, kuin juoksuttaa turhanpäiväisillä kursseilla, jotta työttömyysluvut( siis todelliset!!)voidaan kansalta salata.
Jos SAK:n Lyly pelkää juhannuksena työttömyyspropsentin olevan 13, voin minä, joka asiasta käytännössä peremmin tiedän, sen olevan 20%.
Demareita ja edellisiä hallituksia moitittiin, mutta ei nykyinenkään todellakaan tiedä, miten asiat meillä Suomessa ovat! Tai tietää, mutta kertoo muunneltua totuutta!
Päättäjät ovat viime aikoina näyttäneet millaisia oman edun tavoittelijoita ja dementikkoja he todellisuudessa ovat.

Vieras

Palkattoman työvoiman osuus on niin iso kansantaloudessa, että poliitikot eivät uskalla siihen puuttua. Lähes vuoden mittaiset, työttömille tarkoitetut kurssit, joiden työllistävä vaikutus on olematon, ovatkin olemassa vain siksi, että se on kätevä tapa maksattaa työttömällä oma työttömyytensä: muutama viikko lähiopetusta ja sen jälkeen kuukausi kaupalla palkatonta työtä. Niin kauan kuin ilmaista työtä on tarjolla, niin kauan ei työttömyydestä päästä eroon.

orja

Taksvärkki tuottaa julkissektorille ja yrityksille liki 2 mrd. euroa vuodessa: 60 000 henkilötyövuotta x 12 kk x 2700 eur/kk = 1944 000 000 euroa. Tuo 2700 eur/kk on suomalaisten keskiansio. Tuosta summasta on mukava jakaa bonukset vaikkapa yritysten johtoryhmien jäsenille. Olkaa hyvä, sanoo iloinen antaja!

etustaja

Työvoimatoimistot on tehneet tällaista ORJAKAUPPAA jo vuosi-
kymmeniä.
Kyykyttäneet ja karenssi-uhkailulla pakottaneet monet hei-
kommassa asemassa olevat tällaiseen.
On ollut mittatilaus-kursseja eri tahoille, johon on käytetty
näitä ORJIA.

Mark

Opetusministeriössä.

Aikuistyövoimakoulutuksessa kysyin kerran porukassa, onkohan tämä ihan laillista tehdä töitä palkatta. Kysymykseen ei oikein saanut selvyyttä - työtä se on harjoittelukin. Asiaa markkinoidaan niin, että harjoittelun jälkeen voi saada ihan palkallistakin työtä. Tosiasiassa ehkä muutama prosentti saa.

Olen taas työtön 7kk määrä-aikaisen palkkatuetun työn jälkeen, eikä työmarkkinat näytä kehittyvän kovin hyvin.

Työllistäminen on poliittisesta tahdosta kiinni, mutta sitä tahtoa ei Suomessa ole. Vaikka olen kaikkea muuta kuin muukalaisvihamielinen, on aika pysäyttävää nähdä suomea osaamattomia maahanmuuttajia palkatun tehtävään, jotka hoitaisin yliopistokoulutuksella 10 kertaa pätevämmin. Noh, hyvä että heillä on työtä ja palkka, mutta huonompi juttu ettei minulla ole.

Vieras105

syöhän se miestä, kun tekee töitä ilmaiseksi. Mutta vähän se on sellainen pakollinen paha. Itse en ainakaan vaivautunut edes kyselemään työharjoittelu paikkaa, josta olis palkkaakin saanu. Tärkeämpää juuri nyt itselleni ainakin on valmistua koulusta mahdollisimman pian, ja alkaa sitten etsimään niitä oikeita töitä...
Ja onhan se niin että enhän minä ole työharjoittelun aikana samalla tavalla vastuussa tekemästäni työstä, kuin jos olisin palkallisena. Omalla alallani ei edes ole sallittua teettää kaikkia työtehtäviä harjoittelijalla jolla ei tarvittavaa pätevyyttä ole.

villek.

Tuohan on kuin suoraan ammattaikoulun opettajan suusta! Tuolla tavalla sitä meillekkin markkinoitiin. Tosiasiassa harjoittelija joutui tekemään kaikki hanttihommat joita duunari ei jaksanut. Monasti työnkuvaan ei edes kuulunut varsinaisesti oman alan hommat. Toisaalta, tehtiin sitä duunia ihan samaan tapaan kuin kokeneet konkaritkin.

Sinä siis olet ihan sujut ettet saa palkkaa koska et ole vastuussa? Olet varmasti monen työnantajan unelmatyöntekijä!

Vieras

Niin, työharjoittelu alunperin ollut sitä varten että siellä on esim opiskelijat palkatta ja koetyöntekijät jolloin ihan ok eli juuri harjoittelu ja opisk.tarkoituksessa. MUTTA kun on firmoja jotka pyörittää bisnestä näillä ilmaisilla ihmisillä, ilman Aikomustakaan palkata ketään, pyöritetään vain uusi ja uusi tekijä, sellaisia jotka koulutettuja ammattilaisia, olleet työssä jo kymmeniä vuosia, "harjoittelijoiksi"..yksi toisensa jälkeen näitä ihmisiä jotka hakee töitä eivätkä osaa olla "jouten" käytetään ilmaisena työvoimana hyväksi!

Helena Tornberg

Byrokratia- ja projektipainotteinen yhteistyömaailma luo paljon sellaisia tilanteita, jossa isot organisaatiot, isot yrityskumppanit jne. pystyvät maksamaan työntekijöille palkkaa- pienyrittäjä tekee valmistelu- ja suunnittelutyötä ilman palkkaa-loppupeleissä saattaa sitten käydä niinkin huonosti, että julkinen sektori/iso organisaatio tai suur- yritys käyttää ideat/työpanoksen omaan piikkiin.

Vieras

Ilmaista työtä työmarkkinatuella (on parikin ammattia, niin kotona maatenkin olisin saanut saman rahan) tein tuossa 2 kk.

Samat työt ja yhtä paljon tein kuin muutkin, ylitöitä en edes laskenut. Ei tarttenu firman hankkia sairasloman sijaista, kun oli harjoittelija tekemässä. Tilalleni tuli liukuhihnalta uusi harjoittelija, koska yritys ei ilman harjoittelijaa pärjää.

Kovasti kehuja sain ja itsekin viihdyin. Olisivat halunneet että jatkan, ilman palkkaa tietysti. Minulla on perhe ja en halunnut joulunpyhiksi palkattomaan työhön.

Vieras

Olisi mielenkiintoista verrata Suomea muihin länsimaihin, en todellaakaan jaksa uskoa että Suomi on tässä suhteessa jonkinlainen poikkeustapaus länsimaissa. Näin hyvä idea on varmasti kopioitu moneen suuryritykseen ja valtioon.

Tätä voi tietenkin kiertää maksamalla näennäistä nimellispalkkaa, joka jää köyhyysrajan alapuolelle ja joka ei riitä edes pakollisiin elinkuluihin.

Kenelläkään tietoa asiasta -- ja samalla vinkki toimitukselle tutkivan journalismin tekemiseen.

Vieras

Opetusministeriön kaksi naista olivat täysin kuutamolla. Eivät tienneet kuinka moni kurssilaisista työllistyy, pyöriikö kursseilla samat ihmiset jne. Siis näitä trkeimpiä asioita ei ole edes tutkittu...samaan aikaan AMK:t haalii ylikoulutetuille aloille oppilaita. No niissä on akateemisile oivat suojatyöpaikat, vaan rahaa palaa hitosti ja harva työllistyy.

Harjoittelija

Tämä maa on jo pitkään pyörinyt tuon "ilmaistyövoiman" voimin. On se hyvä että päättäjätkin vihdoin tajuavat sen. Tosin mitään toimeenpiteitä asioiden korjaamiseksi ei tule, koska järjestely on näiden päättäjien mielestä varsin hyvä.

Itse olen kaupungin kirjoilla työelämävalmennettavana atk- ja asiakaspalvelutyössä. Työaika on 30h viikossa eikä minulle kerry edes lomapäiviä, jotka kuuluvat jopa 20h viikossa "palkkatuella" tekevien etuuksiin.

Hyväksyisin tällaisen harjoittelujärjestelmän, jos siitä saatu korvaus ja työmäärä olisi jonkinlaisessa suhteessa. Kahdeksan euron kulukorvauksen kanssa neljän viikon ja 120 tunnin työnteosta saa 570 euroa netto eli 4,75e/h.

Vieras

Eipä ole mikään uusi juttu, kaikki harjoittelut tähän mennessä tehty ilman palkkaa.

Ruokapalkalla tai vastaavalla ollaan oltu. Käytäntö tuntuu olevan jokapaikassa. Tuntui oikeasti, että muutamassa paikassa luotettiin harjoittelijan tuomaan ammattitaitoon/työvoimaan. Opettajalla oli suhde työpaikkoihin, jolloin "jo ammattimaiset" ihmiset poimittiin kuormasta ja "tarjottiin" tiettyyn harjoittelupaikkaan. Eli "huonoa" kaveria ei tarjota / oteta tiettyihin paikkoihin. Oppiminen jäi vähäikseksi.

Matkojakaan ei korvattu, eikä aina ruokailua. Palkaksi sait harjoittelun jälkeen jonkin "lahjan" jonka rahallinen arvo jäi ehkä parin päivän harjoittelija palkkaan. Ja pystyin laskemaan, että yhden tehdyn työn hinnaksi X summan joka olisi maksanut sen kokonaan.

+++++ euroja yrityksille -------opiskelija

hartsahoo

Eikös tämä Koneen johtaja joka tienasi viime vuonna 4 mil €, juuri vaatinut palkanalennusta työläisille.
Minulla on ehdotus.
Alennetaan palkkaa näiltä jotka tekevät palkatonta työtä. Työllisyys paranee koska yrityksillä on sen jälkeen varaa palkata lisää työvoimaa. Ainakin Alahuhdan mukaan.
Tämähän on ihan win win tilanne. Saadaan Suomi nousuun.

Vieras

Ihmettelen vain sitä, että jos tälläiseksi ilmaistyövoimaksi joutuu, niin mikä estää heittämästä hommaa lekkeriksi? Jos itse joutuisin vaikka it-tukeen ilmaistyövoimaksi, niin en nostaisi sormeakaan. Pelaisin korkeintaan miinaharavaa.

K. A. Renssinen

Meillä täällä nälkämailla muuan huonekalutehdas pitää yhdessä työvoimahallinnon kanssa huonekaluverhoilija-kursseja nonstoppina, lähes jokainen kurssin hyväksytysti suorittanut on työllistynyt jopa 4 kuukaudeksi. Itsepintainen huhu kertoo että muuan miekkonen olisi saanut vakituisenkin työsuhteen. Sitten joskus kun taantuma hellittää, on pienessä kaupungissamme mahtava (työvoima)potentiaali huonekalualan yrityksille.

Vieras

pitää erottaa kaksi asia. oikeaa työharjoittelu on
opiskelun takia. palkaksi riitää siinä tapauksessa se,
että yleensä saa olla työssä mukana.
siinäkin voi itse pitää puolensa, jos alkaa tuntumaan
että harjoittelu muuttuu liikaa oikeaksi työksi, sen voi tuoda esille. nuori ihminen ei sitä herkästi tee, koska
uskoo systeemiin, ainakin jonkin aikaa.
viime aikoina on valtiolta päin väläytelty tätä laman
jälkihoitoa, että opiskelijat pitää saada työelämään
aikasemmin. tarkoittaisikohan tämä sitten sitä, että
maksavat palkkaa ? ehkä ei.:)

sitten nämä pompottelutyöharjoittelukuviot, joista
useimmat kieltäytyvät yhden kokemuksen jälkeen.
siitä tulee sitten vaikeuksia jos työttömyys pitkittyy,
karenssiuhkailuja ja muuta vähemmän piristävää.
jos on työvoimahallinnon kurssilla kannattaa olla valikoiva
eikä hyväksyä mitä tahansa työnantajaa harjoittelupaikaksi,
ja samaten katkaista kylmästi työharjoittelu jos tulee
hyväksikäyttöä, valehtelua tms. työtönkin voi pitää kiinni jostakin perusoikeuksista.
pakotetusta työkkärin työharjoittelusta ei itsellä ole
kokemusta, onneksi. huonoja kokemuksia on tullut jo
pelkästää kurssien kautta harjoittelusta. taantumassa
aika moni joutuu näihin mukaan.

laman aikana nämä väärinkohtelut kärjistyvät, koska
harjoittelijoita työvoimahallinto suorastaan työntää
firmoihin sen enempää taustoja vahtimatta.
harjoittelijoita käytetään esim. lomittajina ja
tuuraajina, vaikka pääsääntö on ettei harjoittelijaa
saa jättää ominpäin töitä tekemään, aina pitää olla
ns. talonväkeä paikalla. tästä kannattaisi kaikkien
pitää kiinni, säästää siinä itseäänkin pidemmän päälle.

yrityksissä on aina näitä tukirahakärkkyjiä ja harjoittelija
työvoimalla käyntiä. se on helppo keino työvoimakulujen
nipistämiseen.

onhan tähän työvoimakulttuuriin kehittynyt oma sivistyssanakin,
"epätyypillinen työsuhde".

Vierailija

aiemmasta aiheesta kertovasta uutisesta ja keskustelusta:

"Vanhasen työreformi

mitä tuota ihmettelette, sitä saa, mitä äänestää?

Blogissa on asiasta melko lailla keskustelua ja ihmettelyä. Edes Venäjällä tuollaista ei sallita.

http://hemmokoskiniemi.blogit.uusisuomi.fi/2009/11/03/320-000-tekee-toit...

Ja kyse oli Soinin reagoinnista uutiseen.

"Timo Soini järkyttyi tv-ohjelmasta"

http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/75939-timo-soini-jarkyttyi-tv-ohjelmasta

Lempi

Artikkelissa http://www.uusisuomi.fi/raha/75860-nainko-pahasti-tyottomyys-rajahtaa on keskusteltu työttömyydestä.

"Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun lopussa yhteensä 290 100 työtöntä työnhakijaa www.tem.fi/?93770_m=96479&s=3085 " Miksi työttömyyttä ei vaihdeta vähätyöllisyyteen?

Miten työllistäisitte ihmisiä eri sektoreilla?
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/per...

Mielestäni on tärkeää vahvistaa ihmisten vastuuntuntoa sekä itsestään, että lähimmäisistään.

Miksi esimerkiksi työttömälle timpurille ei maksettaisi 1000 euroa/kk vähätyöllisyyskorvauksena siitä, että viikon kunnostaisi vanhainkotia 1000 euroa/kk työttömyysrahan sijaan?

Rakentavia konkreettisia ehdotuksia ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi?

Vieras

Tulipa mieleen oma harjoittelu. Työ oli palkatonta ja kulkeminen tapahtui omalla autolla. Kävikin lopuksi niin että kilometrikorvauksia ei suostuttu edes maksamaan vaikka siitä oli suullisesti sovittu. Käytännössä maksoin yritykselle työnteostani.

Oikean asialla

Joskus voi kehaistakin valtion myötävaikuttamia toimia, kuten tätä. Sossu valtiossa tällainen ei tulisi ollenkaan kysymykseenkään.

Järjestely on aivan loistava; sen avulla säästyy rutkasti rahaa parempiin tarkoituksiin, kun rutiini töihin ei enää tarvita palkattua työ voimaa, ja ne voidaan heivata pihalle.

Nykyinen kilpailu tilanne on nyt vaan sellainen, että tällaiset kuviot helpottavat suunnattomasti yritys toimintaa. On muistettava, että sen myötä kilpailukykymme ja talous kasvu jatkuu ja siitä riittää kyllä hyvää kaikille.

Joten lopettakaa marina te sossut ja muut piipertäjät. Tämä on tätä päivää, eikä se miksikään muutu, vaikka kuinka rimpuilisitte.

Urpo

Niin, tuonhan voisi tulkita aivan oikein piilotetuksi yritystueksi. Yhteiskunta siis tukee yrityksiä tuolla summalla joka näille "harjoittelijoille" korvauksena työharjoittelusta maksetaan. Mitähän EU:ssa tuosta tuumataan - eikös erilaiset tukiaiset ole vähän niinkuin pannaan julistettuja.

Toinen tulkinta olisi kansalaispalkka. Sellaisenakin voidaan tuota järjestelyä pitää. Järjestely on muuten peräisin jo viime vuosituhannelta, minullakin on henkilökohtaista kokemusta asiasta. Vasta kolmas harjoittelupaikka poiki työsuhteen.

Ei muuten tarvitse yhtään ihmetellä näitä nuoria joita ei työnteko ilmaiseksi kiinnosta - asennehan on ihan kohdallaan! Varmaan Alahuhtakin riemumielin tekisi tuollaista työharjoitteluduunia.

Lempi

Työtä on paljon. Miten organisaatioilla voisi olla resursseja työllistää ihmisiä? Miten yrittäjyyttä ja esimerkiksi yrittäjien valmiuksia työllistää ihmisiä voidaan tukea?

Tietopaketti yrittäjille " Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on Suomessa yhteensä liki 250 000. Tämä on yli 99% koko Suomen yrityskannasta. Näistä yrityksistä suurin osa on alle 50 henkeä työllistäviä pienyrityksiä, joiden palveluksessa toimii noin 615 000 henkeä." http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/yri...

Televisiossa oli ohjelma, jossa yritys oli antanut iäkkäämmille ihmisille mahdollisuuden ikävapaisiin. Kyseinen oli vaikuttanut myönteisesti ihmisten työssäjaksamiseen ja kannattavuuteen. Lisää myönteistä viestintää ja konkreettisia rakentavia ehdotuksia?

Suomessa ja kansainvälisesti on niin paljon osaamista, että ihan turha ihmisiä on työttömänä pitää. Hyvä kansallinen ja kulttuurinen identiteetti vaikuttaa myös myönteiseen suhtautumiseen suomalaisista ja kansainvälisistä mahdollisuuksista. Suomalaisessa kulttuurissa työnteko ja osaaminen ovat tärkeitä asioita. Miksi hyvin tehdystä työstä ja mahdollisuuksista viestitään niin vähän medioissa?

Lempi

Rahoituksesta ja useista erilaisista mielekkäistä käytännöistä, kuten ihmisten ikävapaat, voitaisiin viestiä paljon, jolloin myönteisiä asioita voitaisiin vahvistaa useissa organisaatioissa sekä viestiä esimerkiksi rahoituksesta eri sektoreilla www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/perustieto... eli....

Ministeriöiden www.vn.fi sivuilla on paljon rahoitusta hankkeille, joita yritykset sekä organisaatiot voivat hakea ja siten työllistää ihmisiä. Lisäksi rahoitusta on haettavissa mm. www.ray.fi hyvinvointihankkeisiin, joiden avulla on edistetty useiden ihmisten hyvinvointia ja työllistetty ihmisiä.

"Euroopan unionin rahoittamat ohjelmat, toimet ja hankkeet perustuvat unionin jäsenvaltioiden yhdessä asettamiin poliittisiin tavoitteisiin. EU-ohjelmien aihealueita ovat esimerkiksi nuoriso, kulttuuri, tutkimus ja kehitys, sosiaali- ja terveysasiat, ympäristö, energia sekä koulutus. Ohjelmien hallinnoinnista vastaavat kansalliset viranomaiset ja Euroopan komissio." www.eurooppa-tiedotus.fi

EU-rahoituksen opas
www.eurooppa-tiedotus.fi/Public/default.aspx?contentid=169091&nodeid=377...

Miksi myönteisistä asioista ja hyvin tehdystä työstä www.suomi.fi viestitään medioissa niin vähän? Myönteinen viestintä ja rakentavat ehdotukset vaikuttavat myös työhyvinvointiin, organisaatioiden resursseihin vahvistaa myönteisiä asioita, kuten työhyvinvointi kannattavuuteen.

Lempi

Työtä on paljon. Miksi ihmisille maksetaan esimerkiksi 1000 euroa/kk työttömyydestä, kun voitaisiin maksaa mieluummin esimerkiksi 1000 euroa/kk siitä, että tekevät viikon kuukaudessa töitä koulutuksensa mukaisesti? www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/perustieto... eli...

"Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli heinäkuun lopussa yhteensä 290 100 työtöntä työnhakijaa www.tem.fi/?93770_m=96479&s=3085 " Miksi työttömyyttä ei vaihdeta vähätyöllisyyteen?

Vähätyöllisyydessä ja työllistämisessä lisäksi ihmisten osaaminen ja sosiaalinen vuorovaikutus säilyisivät, ja vähitellen ihmiset voisivat siis työllistyä vähätyöllisyydestä normaalityöhön. Eli konkreettisesti esimerkiksi timpuri voisi aluksi 1000 euroa/kk viikon kunnostaa vanhainkotia työttömyyden sijaan ja työllistyä vähitellen. Lisäksi ihmiset voisivat kouluttautua.

Kun kansantalous elpyisi esimerkiksi vähätyöllisyyden ja ihmisten työllistämisen myötä työnteon avulla ja syrjäytymiseen ei kuluisi varoja organisaatioilla olisi vähitellen resursseja palkata ihmisiä vähätyöllisyyden sijaan normaalityöhön ja yhteiskunnalla varoja hyvinvointiin.

Vähätyöllisyydessä lisäksi ihmisten osaaminen ja sosiaalinen vuorovaikutus säilyisivät ja vähitellen ihmiset voisivat siis työllistyä vähätyöllisyydestä normaalityöhön. Vähätyöllisyyden avulla yt-neuvotteluiden myötä myöskään ihmisillä, jotka ovat töissä ei olisi kohtuuttomasti töitä. Työhyvinvointi edistää myös organisaatioiden kannattavuutta.

Arvoton elämä.....

Niin päättäjät kuin myös työnantajat, leikkivät työttömien
elämällä. Vuonna -54 syntyneenä, olen nähnyt parempiakin
aikoja. -80 ja -90 luvuilla, moni kannattava yritys,
supisti toimintojaan ja ns. erikoistui, myyden kannattavat
osansa pois. Siitä alkoi teollisuuden alamäki, mille ei näy
tulevan loppua, vielä tälläkään vuosituhannella.
Pitkät työsuhteet muuttuivat pätkätöiksi, työllisyys
kursseiksi ja eripituisiin työttömyysjaksoihin.
Viimeisin kurssi ja palkaton harjoittelujakso, päättyi
syksyllä 2008.
Lukemattomia työhakemuksia, turhaan, töitä ei löydy
vanhemmalle ihmiselle. Siitä pitävät huolen, laillistetut
'työnantajien ilmaismarkkinat' ja heidän harjoittamansa
ikärasismi.
Tulevaisuus pelottaa, kun kaikkialla jaetaan, lomautuksia
ja irtisanomisia nuoremmillekkin. Työkkärin koulutus
mahdollisuudetkin, ovat typistyneet olemattomiin.
Miksi kouluttaa, kun työpaikat vähenevät kiihtyvällä
vauhdilla.
Hulluinta koko systeemissä on samanaikainen eläkeiän nosto!.
Miksi?. Saahan silläkin tavalla jatkettua, työttömän
maanpäällistä helvettiä. Tuntea itsensä yhteiskunnassa
tarpeettomaksi ja työhön kelpaamattomaksi, se tunne on
todella musertava, mutta ketä se kiinnostaisi. Ei ketään.
Pääasia, että voi itse, jatkaa leikkejään.....

Lempi

kyseinen ohjelma leikkelee haastatteluja siten, että "savolainen painotus" on harvoin mieltääkseni totuudenmukaisuus. Toimittajat lienevät etukäteen valinneet viestinsä sisällön ja tekevät ohjelman mieltymystensä mukaisesti, joten objektiivisuus on mielestäni kyseenalainen...

STT: www.stt.fi/fi/tyylikirja/toimittajan_etiikkaa_ja_juridiikkaa/
on esimerkiksi verrantoa www.jokela-adressi.fi

Hyödyllinen artikkeli lukea http://fi.wikipedia.org/wiki/Propaganda

Lempi

Suomalaisessa kulttuurissa työnteko ja osaaminen ovat tärkeitä asioita ja ihmiset tekevät paljon töitä. Kuinkakohan usein tutkivajournalismi on mieltänyt, että Suomessa ja kansainvälisesti on tehty jotain hyvin esimerkiksi seuraavilla aloilla

Perustietoa Suomesta - talous ja elinkeinoelämä
www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/perustietoa_suomesta/index.html ?

"Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on Suomessa yhteensä liki 250 000. Tämä on yli 99% koko Suomen yrityskannasta. Näistä yrityksistä suurin osa on alle 50 henkeä työllistäviä pienyrityksiä, joiden palveluksessa toimii noin 615 000 henkeä. http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/yrittajille/index.html "

Ja viestitty julkisen www.suomi.fi, www.vn.fi kaikki julkiset palvelut, www.eurooppa-tiedotus.fi sekä yksityisen sektorin työnteon www.yrittajat.fi, kuten hyvinvoinnin edistämiseksi? entä tehty konkreettisia ehdotuksia ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi eri aloilla? onko Suomessa ja suomalaisissa viestintävälineissä tabu kehua hyvin tehdystä työstä silloin, kun on aihetta? ja viestiä myönteisistä asioista sekä hankkeista, jotka voisivat olla useille ihmisille ja organisaatioille avuksi?

Lempi

Mielestäni on tärkeää, että yhteiskunta antaa selvän viestin, että ei henkinen eikä fyysinen väkivalta ole hyväksyttävää. Kuten kiusaaminen http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiusaaminen

Esimerkiksi Goljatin lööppiuutisoinnin jälkeen herjausryhmät lisääntyivät verkossa. On lisäksi nuoria, jotka ovat tehneet itsemurhan nettikiusaamisen vuoksi. Työpaikkakiusaaminen on laitonta Suomessa, kuten koulukiusaaminen www.kivakoulu.fi. Entä julkinen kiusaaminen?

Esimerkiksi lööpit voivat olla pelottavia lapsille ja niitä on kaikkien kauppojen ja kioskien ovissa. Lapsiasiainvaltuutetun kannanotossa lööppeihin on ehdotettu psykologia arvioimaan viestin vaikutuksen lapsiin www.lapsiasia.fi.

Tutkimus viestinnän vaikutuksista itsemurhien ja viestinnän vaikutuksesta ihmisiin www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/tiedotusvalineet.ht ja www.jokela-adressi.fi, kuten www.loopitkuriin.net ovat kauheaa luettavaa.

Ehdotus lasten ja nuorten mediakasvatuksen vahvistamiseksi
www.lapsiasia.fi/c/document_library/get_file?folde...

Minkälaisen esimerkin aikuiset ihmiset viestivät medioissa lapsille, nuorille, aikuisille ja vanhuksille www.vtkl.fi? Miten neuvoisitte aikuisina ihmisinä lapsia, nuoria, aikuisia ja vanhuksia? ja miten viestintää voisi kehittää siten, että kyseinen olisi mielekkäämpää ja vahvistaisi hyvinvointia www.thl.fi? Miten ihmisiä voidaan neuvoa suojautumaan propagandalta?

Lempi

en miellä, miten jatkuva negatiivinen tutkivan journalismin uutisointi vaikuttaa myönteisesti asioiden kehitykseen ilman rakentavia kehitysehdotuksia... eli tutkimusten mukaan myönteinen viestintä edistää vakautta. Kuinka tutkimuksia voidaan soveltaa eri asioiden uutisoinnissa. Voisivatko myönteiset virikkeet useiden eri asioiden uutisoinnissa edistää myönteisten asioiden ratkaisumalleja?

Esimerkiksi kuinka organisaatioissa on ratkaistu myönteisesti asioita vähäisillä resursseilla? Tv:ssä oli mm. ohjelma, jossa yrityksen iäkkäämmillä ihmisille oli mahdollisuus ikävapaisiin. Kyseinen vaikutti myönteisesti ihmisten työhyvinvointiin ja yrityksen kannattavuuteen.

Miten pelkkä negatiivisuus ilman konkreettisia kehitysehdotuksia vaikuttaa ihmisten työhyvinvointiin ja hyvinvointiin?

Mitä myönteisiä ratkaisuehdotuksia ohjelmassa ja ihmisillä on esimerkiksi työharjoitteluihin pelkän negatiivisen kritiikin sijaan? miksi viestintävälineissä negatiivisuutta asioihin suhtautumisessa vahvistetaan myönteisyyden ja rakentavien ehdotusten sijaan?

Ovatko tutkivan journalismin metodit lainmukaisia ja eettisiä www.jokela-adressi.fi? edistääkö kyseinen hyvinvointia, julkisen ja yksityisen sektorin työntekoa, joka lienee kaikkien ihmisten edun mukaista?

Miksi suomalaisia ihmisiä ja työntekoa niin harvoin kehutaan www.suomi.fi? Kuinka monta kertaa tutkivajournalismi on mieltänyt, että asioita olisi tehty hyvin ja viestinyt rakentavia ratkaisumalleja ehdotuksena esitettyyn kritiikkiin?

Toiveena: työpaikka ja ansiotulot

Yhteiskuntaamme vaivaavat epäkohdat eivät poistu,
jos niistä ei kirjoiteta, tai keskustella julkisesti.
Positiivisia tuloksia ei synny vaikenemalla!

Peräänkuulutat rakentavia kehitysehdotuksia, joten
kerro sinä puolestasi, kuinka suomesta poistetaan
lisääntyvä massatyöttömyys ja mistä löytyy jokaiselle
työttömälle, palkallista ansiotyötä tulevaisuudessa?.

Rakentavia kehitysehdotuksia?

Lempi

olen ehdottanut mm.

-vähätyöllisyyttä työttömyyden sijaan, kannattavaa oman alan työntekoa, joka vähitellen lisää organisaatioiden resursseja työllistää kannattamattoman työttömyyden ja syrjäytymisen sijaan

-ekologisen infrastuktuurin rakentamista kehittyviin maihin

-kestävän kehityksen mukaiset tuoteideat markkinoille

-viestintää rahoitusmahdollisuuksista, joita kaikki ihmiset voivat hakea esimeriksi EU, ministeriöiden sivuilta, tekes, sitra, ray yms.

-yrittäjyyden tukemista ml. hajasijoitetut sijoitukset pk-sektorin yrityksiin, jolloin riski hajautuu. Kyseinen on mielekäs investointi tulevaisuuteen. Verohelpotuksen kahtena ensimmäisenä vuotena, jotka ovat hankalimmat ja vähätyöllistämistä yms.

-mieltämään "savolaisten syytösten" vaikutuksen työntekoon ja ihmisten hyvinvointiin sekä juoruviestinnän rahojen siirron yhteiskunnalta hyvinvoinnista negaatioihin. Miten ihmiset voivat tehdä töitä, jos viestintävälineissä on syyttömyysolettaman sijaan syyllisyyolettama ja kuinka paljon resursseja ja hyvinvointia kyseiseen kuluu?

-mieltämään, että suomalaisessa kulttuurissa työnteko ja osaaminen ovat tärkeitä asioita, joten miksi ihmisiä niin harvoin kehutaan ihan aiheesta esimerkiksi hyvin tehdystä työstä?

Mielipiteitä ehdotuksiin ja rakentavia kehitysehdotuksia?

NonCapita

..mutta jätit vastaamatta, edellisen kirjoittajan
kysymykseen, "kuinka suomesta poistetaan lisääntyvä
massatyöttömyys ja mistä löytyy jokaiselle
työttömälle, palkallista ansiotyötä tulevaisuudessa?."

Oletettavasti siksi, ettei sinulta löydy siihen,
järkevää ja tyhjentävää vastausta!.

Ideologisia ehdotelmia, sen sijaan löytyy kosolti,
mutta niiden todelliset toteuttamis mahdollisuudet,
ovat täysin mahdottomia, työttömän toteutettavaksi!.

- vähätyöllisyys --> toteutuakseen tämä edellyttää,
vastapuoleksi, sen työllistävän työnantajan.

- ekologisen infrastuktuurin rakentamista kehittyviin
maihin --> siis, suomen työttömät lähetettäisiin maihin,
joista virtaa pakolaisia, veronmaksajiemme elätettäväksi!.
Ja, rakentamaan mitä tai kenen kustannuksella?.
Ajatuksenakin, ehdotuksesi on, ilman todellisuuden tajua!.

- kestävän kehityksen mukaiset tuoteideat markkinoille.
Ensimmäinen ehdotus, missä on jotain järkeäkin.

- viestintää rahoitusmahdollisuuksista, joita kaikki
ihmiset voivat hakea --> niin voivat, jos työttömällä on
idea ja varaa perustaa, laman kourissa kipristelevään
suomeen yritys, minkä menestys on, lähempänä arvoitusta!?!?.

Mutta tässä vaiheessa, astuvatkin ne palkattomat
harjoittelijat kuvaan mukaan --> pienyrittäjälle säästöjä,
säästöjä ja lisätuloja valtiovallalta, harjoittelijan
ottamisesta "käytännön koulutukseen".

- Älä viitsi, kyllä toinen savolainen tuntee, toisen
savolaisen venkoilut --> korkkiruuvikin, jää kieroudessaan
toiseksi :D

- mieltämään, että suomalaisessa kulttuurissa työnteko ja
osaaminen ovat tärkeitä asioita --> ainoa asia, mistä olen
kanssasi samaa mieltä, siksi yrityssektorin toiminta ja
suomen työllistämispolitiikan epäkohdat, saavat
verenpaineen nousemaan, rauhallisemmallakin ihmisellä.

Lempi

työttömyyden sijaan vähätyöllisyyden avulla, eli kyseessä oli esimerkki 1000 euroa/kk... jos kyseisellä 1000 euroa/kk tehtäisiin töitä viikko kuukaudessa sen sijaan, että työttömille maksetaan 600 euroa kuukauden toimettomuudesta, joka vaikuttaa myös syrjäytymiseen ehkä resursseja olisi lisäksi varaa esimerkiksi yhdessä työnantajan osuuden kanssa korottaa kyseistä toimeentuloa 1000 euroon...? lisäksi resursseja olisi kannattamattoman toimettomuuden sijaan kannattavan työnteon myötä vähitellen palkata ihmisiä normaalityöhön. Sosiaaalinen vuorovaikutus ja osaaminen säilyisi, joka helpottaisi työllistymistä.

Konkreettinen summa 1000 euroa on vain esimerkki keskustelun konkretisoimiseksi.

"Kela maksaa Suomessa asuvalle työssäoloehdon täyttävälle työttömälle päivärahaa. Työttömyyskassojen vastuulla oleva ansiosidonnainen sekä Kelan maksama peruspäiväraha myönnetään suurin piirtein samoilla ehdoilla kuin työttömyyspäiväraha. www.tyottomyys.net/kela/tyottomyyspaivaraha "

Lempi

"..mutta jätit vastaamatta, edellisen kirjoittajan
kysymykseen, "kuinka suomesta poistetaan lisääntyvä
massatyöttömyys ja mistä löytyy jokaiselle
työttömälle, palkallista ansiotyötä tulevaisuudessa?."

Ehdotin siin, että vaihdetaan työttömyyskorvaus vähätyöllisyyskorvaukseen ja elvytetään toimettomuuden sijaan kannattavalla työnteolla? Työtä on, mutta miten voidaan lisätä valmiuksia työllistää?

Rahoitusvaihtoehdoista voi viestiä esimerkiksi työttömien ja opiskelijoiden lisäksi esimerkiksi pk-sektorin yrityksille?

"Pieniä ja keskisuuria yrityksiä on Suomessa yhteensä liki 250 000. Tämä on yli 99% koko Suomen yrityskannasta. Tietopaketti yrittäjille www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/yrittajille/index.html "

Rahoitusta mm. www.vn.fi, ministeriöiden sivuilla, www.tekes.fi, www.sitra.fi, www.ray.fi, www.eurooppa-tiedotus.fi, rahoitus ja EU-rahoituksen opas, Eurooppalainen portaali pk-yrityksille http://ec.europa.eu/enterprise/sme/index_fi.htm, EU-rahoitus yksinkertaistuu http://ec.europa.eu/news/economy/070329_1_fi.htm

Yritykset voivat myös hakea lainaa mm. www.finnvera.fi ja ehdotin myös hajasijoittamista useisiin pk-sektorin yrityksiin riskin hajauttamiseksi ja investointina tulevaisuuteen.

Yrityksen voi useampi ihminen perustaa yhdessä esimerkiksi osakayhtiön, toiminimen, hakea starttirahaa yms. Mielestäni toimettomuus on hyödyntöntä ja ihmisten valmiuksia sekä vastuuntuntoa itsestään ja lähimmäisistään on tärkeää vahvistaa.

Laman poistoon ei starttirahat auta

sillä unohdat pari tärkeää seikkaa.
- kaikki työttömät eivät ole pienyrittäjiä,
jotka voisivat hakea tukea esim. Finveralta.
- Yritykset eivät palkkaa työntekijöitä, vaan
potkivat jo palkkalistoillaan olevatkin ulos.

"..mutta jätit vastaamatta, edellisen kirjoittajan
kysymykseen, "kuinka suomesta poistetaan lisääntyvä
massatyöttömyys ja mistä löytyy jokaiselle
työttömälle, palkallista ansiotyötä tulevaisuudessa?."

Kysymys on edelleenkin vailla vastausta, mihin
sinun keinoillasi ei ratkaisua löydykkään!.

Lempi

mielipiteesi vähätyöllisyyteen eri organisaatioissa, eli oletko testannut vähätyöllisyyttä käytännön tasolla?

mielipiteesi..hajasijoituksiin pk-sektorilla, verohelpotuksiin kahden ensimmäisen vuoden aikana yms? ihmiset voivat perustaa yrityksiä.. myös vaihtoehtona työttömyyden sijaan... kestävän kehityksen mukaiset tuoteideat markkinoille, ekologoista infrastruktiiria kehittyviin maihin, terveyden- ja hyvinvoinnin tutkimusta, myönteistä viestintää mm.hyvin tehdystä työstä ja mahdollisuuksista negatiivisen viestinnän vaihtoehtona, kouluttautuminen vähätyöllisyyden lisäksi yms.

Mieltääkseni työtä on niin paljon kuin ihmiset jaksavat tehdä. Ihan eri asia on, että organisaatioilla ei ole resursseja työllistää ihmisiä.

Miten työllistäisit ihmisiä eri sektoreilla? www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/perustieto...

Onko sinulla rakentavia ratkaisuehdotuksia?

Lempi

Olen ehdottanut mm.

-viestintää rakentavista ratkaisuista, joihin eri organisaatioissa on päädytty mm. ikävapaat ja työhyvinvoinnin vaikutus hyvinvoinnin lisäksi kannattavuuteen, ihmisten kannustaminen ja kehuminen jatkuvien negaatioiden sijaan yms.

-ihmisten vastuuntunnon vahvistamista itsestä ja lähimmäisistä

-hyvinvointia vahvistavaa viestintää ja asiallista taustoitusta sekä suoria keskusteluohjelmia vaikeissa asioissa ja ihmisten neuvontaa negaatioiden sijaan

-iltapäiväkerhot vanhainkoteihin ja palvelutaloihin

-viestintää, kuinka taantumasta on ennen selvitty

-kysynyt ihmisten ehdotuksia ja viestinyt palveluista, kuten www.suomi.fi, www.otakantaa.fi yms.

ihan muutamina esimerkkeinä. Mitä tutkiva journalismi on ehdottanut viestimiinsä epäkohtiin?

Mielipiteitä ehdotuksiin ja rakentavia kehitysehdotuksia?

Lempi

Kaikki ihmiset tarvitsevat myönteisiä kulttuurisen identiteetin rakennuspalikoita. Lapset, nuoret, aikuiset ja vanhukset. Onko tutkivan journalismin mielestä Suomessa ja suomalaisuudessa ollenkaan myönteisiä asioita, joista voitaisiin viestiä?

Kuinka paljon hyvinvoinnin resursseja kuluu jatkuvasti negatiiviisin asiohin myönteisten ja rakentavien ehdotusten ja keskustelun sijaan?

Miten stakesin www.stakes.fi/FI/ajankohtaista/tiedotusvalineet.ht tutkimusta voidaan soveltaa viestintään esimerkiksi myönteisten esimerkkien osalta, eli miksi myönteisiä virikkeitä ja kulttuurisen identiteetin rakennuspalikoita suomalaisuudesta on niin vähän julkisuudessa www.suomi.fi?

Hyvä kansallinen ja kulttuurinen identiteetti vahvistaa myönteistä suhtautumista suomalaisiin ja kansainvälisiin mahdollisuuksiin. Kielitaidon lisäksi kulttuurinen lukutaito on tärkeää. Eikö tutkivajournalismi miellä, että sekä julkisella, että yksityisellä sektorilla tehdään paljon hyvää työtä ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi ja myönteisistä asioista viestiminen voisi olla virikkeellistä ihmisille sekä esimerkiksi edistää ihmisten työhyvinvointia?

AA

"Työtä on paljon. Miksi ihmisille maksetaan esimerkiksi 1000 euroa/kk työttömyydestä, kun voitaisiin maksaa mieluummin esimerkiksi 1000 euroa/kk siitä, että tekevät viikon kuukaudessa töitä koulutuksensa mukaisesti? www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketit/perustieto... eli..."

Kuka työtön saa työttömyysrahaa 1000€/kk??? käsi ylös!

Se raha on lähempänä 600 euroa, ja senkin rahan saa VASTA 2-3 viikkoa seuraavan kuun puolella.

Lempi

kyseessä oli esimerkki 1000 euroa/kk... jos kyseisellä 1000 euroa/kk tehtäisiin töitä viikko kuukaudessa sen sijaan, että työttömille maksetaan 600 euroa kuukauden toimettomuudesta, joka vaikuttaa myös syrjäytymiseen ehkä resursseja olisi lisäksi varaa esimerkiksi yhdessä työnantajan osuuden kanssa korottaa kyseistä toimeentuloa 1000 euroon...? lisäksi resursseja olisi kannattamattoman toimettomuuden sijaan kannattavan työnteon myötä vähitellen palkata ihmisiä normaalityöhön. Sosiaaalinen vuorovaikutus ja osaaminen säilyisi, joka helpottaisi työllistymistä.

"Kela maksaa Suomessa asuvalle työssäoloehdon täyttävälle työttömälle päivärahaa. Työttömyyskassojen vastuulla oleva ansiosidonnainen sekä Kelan maksama peruspäiväraha myönnetään suurin piirtein samoilla ehdoilla kuin työttömyyspäiväraha. www.tyottomyys.net/kela/tyottomyyspaivaraha "

Vieras

Ottaisin mieluusti jokapäivätyöstä 1000kk eikä tarvisi sossussa käydä, vuokra 400e, lopulla saisi jo laskut ym. Mutta "kiva" käydä joka päivä 8h töissä ilman rahaa= silti pitää vuokra maksaa ja laskut. Kyllähän ilmaistöitä olisi, ja voisin tehdäkkin, ellei itse olisi leipäjonossa, jos olisi palkka, kun tuo elo maksaa!!! Ei kertakaikkiaan ole vara tehdä talkoita vaan!!! Itse lentää pellolle ellei laskut ajallaan, niinkuin kaikki hyvin tietää.

MURSU

Yli 10v sitten olin työttömänä työllisyys ja ties millä "askel" kursseilla mitä niitä oli, näihin kuului sitten aina "työharjoittelu"-osio lopussa. Kunnanvirastossa olin palkatta vähän kuin "juoksupoikana" jokapaikan-Heikkinä, sitten kunnan kierrätyskeskuksessa, jossa ¨2-3 palkkaa nauttivia, muut palkatta samaa työtä tehden "työharjoittelussa", yksi "pääsi" kunnan autokuskiksi vammaisia kuskaamaan ensin "harjoittelijana", myöhemmin "ehkä vakituiseksi" (ei jäänyt,tuli toinen "harjoittelija" kun edellisen "harjoitteluaika loppui ja olisi pitänyt palkata vakituiseksi ),toiset "pääsivät jopa yksityisiin firmoihin harjoittelijoiksi". Tällainen oli "vapaaehtoinen-pakko" jollet halunnut työkkärin sanktio karenssille.
Tuosta se kait lähti käyntiin tämä"harjoittelu-työ-käytäntö" päätyen sitten pitempiin "harjoittelu-aikoihin" ja maan tavaksi, ulkomaalaisiakin halvemmaksi työvoimaksi!

Kaija Kuopila

Poliitikot eivät enää tiedä, mitä työ on. Pankkikriisin ajoista 90 luvulta on EUlle tehtäviä tilastoja varten siiretty työttömät pakollisiin harjoitus-, koulutus-, kurssituspaikkoihin naurettaviin hommiin ainakin syksyisin. Näin poliittisten kurssitusyhdistysten työntekijät ja poliittiset virkamiehet saavat vakinaisen työn. Tavallisia työllistettäviä pyöriteellää huu-haa kursseilla ja hommissa, harva enää pystyy vastuullitseen työhön muutaman vuoden kuluttua. Ne jotka tekevät "oikeaa työtä", saasttavat pienen palkan vuoksi raataa kolmessakin paikassa, joten ei ihme, että heidänkin perheensä ovat heitteillä. Mm. sairaan-, vanhusten-, lastenhoitajapula on pitkään tiedetty, sitä ei halutakaan korjata ja luokkakootkin ovat monin paikoin liian suuret. Poliitikot elävät ainoastan tilastoilleen, virkamiehilleen, yhdistyksilleen, työelämän vinoutumista ei ymmärretä.
Jos poliittisten yhdistysten tuet lopetettaisi, kuten poliittiset virkanimityksetkin, puoluetuet puolitettaisi, kansanedustuslaitos puolitettaisi, jäisi rahaa palkkoihinkin. Joku kirjoitti, ettei YLEkään maksa palkkaa harjoittelijoille, mikä on tyypillistä, onhan YLEllä poliittisesti valittu johto. YLE maksuun ei missään nimessä kannata suostua, Suomi muutenkin muistuttaa entistä Neukkulaa tiedotukseltaankin. Poliitikoista se saneeraus on aloitettava, muuten se ei onnistu.

Työllisyyskurssilainen

Työnantajat käyttävät tilannetta sumeilematta hyväkseen.
Useita kursseja työvoimatoimiston kautta käyneenä tiedän,
ettei valtaosalla työnantajista ole tarkoituskaan palkata,
työharjoittelussa ollutta opiskelijaa, harjoittelujakson
päätyttyä palkkalistoilleen. Miksipä palkkaisi kun
ilmaista, uutta harjoittelijaa on tulossa koulutuksen
kautta!. Näin vältytään palkka- ja eläkemaksuilta.
Työnantajat pitäisi lailla velvoittaa, solmimaan työsopimus
harjoittelujakson päätyttyä, esim. määräaikaisena vähintään
puoleksi vuodeksi. Näin joukosta karsiutuisivat, nämä
ns. 'palkatonta työvoimaa hyväkseen käyttävät' työnantajat.
Näin koulutus - ja työllistämistavoite toteutuisi edes
osittain ja kerryttäisi valtion verotuloja.
Asialle pitäisi tehdä jotain ja pian!.

Lempi

Miten yhteiskunnalla on varaa maksaa työttömyydestä, ja työttömyyden myötä syrjätytymisen kuluista, mutta ei resursseja vähätyöllistää ihmisiä esimerkiksi suhteutettuna työnteon määrään ja alan palkkatasoon vähätyöllisyyskorvauksen avulla?

Siis miksi ihmisille maksetaan siitä, että ovat toimettomana? esimerkiksi kannattavan työnteon ja hyvinvoinnin edistämisen, kuten julkisen sektorin ja yritysten työllistämisresurssien sijaan, kun työtä ja työttömiä on paljon?

Eikö olisi mielekästä kyseisille ihmisille tehdä oman alan töitä, säilyttää osaamisensa ja sosiaalinen vuorovaikutus ja työllistyä vähitelleen normaalitöihin, kun organisaatioilla olisi vähitelleen mahdollisuus työllistää ihmisiä kannattavan työnteon myötä?

Miten ehdotusta voisi kehittää niin, että työllistäminen olisi mahdollista? esimerkiksi julkiselle sektorille hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseksi ja yrityksiin suhteutettuna yritysten työllistämiseen. Eikö kyseinen voisi olla avuksi työnantajille ja työntekijöille, kun mahdollisuus olisi kaikille yrityksille ja organisaatioille avoin, jolloin kyseinen olisi mahdollisuus ja palkkaus suhteutettaisiin eri alojen palkkatasoon? yt-neuvottelujen myötä töissä olevilla ihmisillä on osaltaan kohtuuttomasti töitä.

Vieras

on kokemuksia työkkärin kurssien työharjoittelusta,
huonoja ja hyviä kokemuksia.

sinänsä "normaali" (anteeksi ilmaisu) opiskelun
ohessa tehty työharjoittelu on ihan ok ja syytä pitää
palkattomana.
pääsee edes paikan päälle työpaikalle, ennen sekään
ei ollut mahdollista. tämä työelämään tutustuminen
on kohtuullisen uusi juttu kuitenkin suomessa.
kyllä se vaatii työpaikoilla työläitäkin järjestelyjä.

eri juttu on sitten, että työnantaja tuntee houkutusta
teettää harjoittelijalla perustyötä. sitä varmasti
tapahtuu opiskelun loppuvaiheessa kun taidot ovat
karttuneet.

kannattaa raportoida oppilaitokselle. ei ole mitään syytä
repiä itseään liialliseen työtahtiin ilman palkkaa.
mutta jos jonkun epäkohdan tuo esille, saattaa itse
joutua huonoon valoon.

työttömien kohtelu työharjoittelussa on aika
ala-arvoista. työkkäristä on niin kovin helppoa
"tilata" ammatti-ihmisiä työharjoitteluun palkatta.
tuntuu ettei työkkäriä paljon kiinnosta sekään miten
jatkuvasti samat firmat ottavat harjoittelijoita.
eivät ne sitä tee minkään yhteishyvän merkeissä.

eikä näitä työnantajia juuri valvota toisin kuin
työttömiä. joskus on laitettu isompaa tutkintaa päälle
kun julkisuudessa on nostettu asiaa esiin. viime lama
tuotti väärinkäytöksiä.
katteettomia lupauksia kun annetaan on helppo saada
toiveikas tekemään parhaansa. vanha konsti.

paras konsti itselle sitten onkin pysyä joko pois työvoimatoimiston kursseilta ja työharjoitteluista tai protestoida koko ajan.

kurssien järjestäjät ja työantajat käyttävät ihan mielellään
hyväkseen myös tätä asetelmaa, jossa työtön henkilö
on työvoimahallinnon pakkotoimien kohde.

itse jouduin it-puolen työkkärikurssilla helsingissä
paikkaan, jossa päivän työharjoittelu oli parin
laskun kirjaus ja paketin teko. siis istuin kahdeksan
tuntia päivässä tuolilla ja odotin. kun itse yritin olla
aktiivinen ja ottaa jotain kontaktia, vastassa oli jäätävä
hiljaisuus, se tosin oli toimiston yleisilmapiiri.

työtahti ja vaatimukset nousivat yhtäkkiä,kun
koitti henkilökunnan kesälomien aika.
silloin työnnettiin vaativia lomitustehtäväviä
ilman esimiehen läsnäoloa harjoittelijalle. sitähän
juuri ei saa tehdä, mutta se on useimmiten työnantajan
syy ottaa ns. harjoittelija.

en tehnyt asiasta valitusta, vaikka olisi pitänyt.
otin sen vain kokemuksena kokemusten joukossa,
koska minulle samalla muualta tarjottiin työpaikkaa,
johon lähdin kesken kurssin.

nyt tosiaan kun uusi iso lama on päällä, olkaa
työttömät ihmiset tarkkana näiden harjoittelupaikkojen
kanssa.

Alkaa Riittää

Tottakai hyväksyn palkkattoman työn teettämisen olenhan stalinisti - natzi - rasisti. Orjatyö on nyttemmin muka oikeusvaltiossa - suomessa laillista toimintaa. Että sillai.

Eihän kukaan nyt niin yksinkertainen ole ( Ällistyttävän moni suomalainen tekee työtä palkatta: ”Ohhoh” ) ettei muka olisi tiennyt tai ymmärtänyt mistä on kyse.

Kyse on siitä ettei välitetä.
( Tai järjestäytyneestä rikollisuudesta. )

Useat virkahenkilöt ovat toimintasa perusteella arvioiden pikemminkin maanpetturirikollisia kuin kansalaisluottamusta omaavia palkollisiamme - niin kuin pitäisi olla.

Kaija Kuopila

Ei Sinnemäellä eikä oikeasti muillakaan nykypolitiikoilla
ole näkemystä, kokemusta tai eväitä pitempijännitteisestä työstä. Tähän kuntoon Suomen ajoivat työministerit Jaakonsaari, Filatov ja taisi melko tavoin samaa linjaa jatkaa
Tarja Cronberg. Muistatteko, kun Jaakonsaari rallatteli pankkikriisin aikoihin; "ei tarvita kuin bumtsi bummia, yhdistykset voi tyäollistää". 14 000 suomalaista teki silloin itsemurhan ja edelleen Suomi johtaa itsemurhatilastoja. Enpä näe valon tunnelinpäässä, sama yhdistyshuseeraus tulee jatkumaan. Olisi ollut kiva nähdä minkäläista jälkeä työministerinä olisi saanut aikaan vaikka Martin Saarikangas, enemmän telakkatyöläisetkin häntä arvosti, kuin näitä "luottamus"miehiään. Suomessa asiat on niin pahassa jamassa, että virkamieshallitus olisi paikallaan.

Sari Åkerman

Eikö olisi kohtuullista välillä keskustella, kuinka moni nostaa täyttä palkkaa tekemättä työtä johon hänet on palkattu. Nimi ja puhelintiedot kyllä löytyy mutta keskus vastaa, kokouksessa, lomalla, palaverissa,koulutuksessa, työmatkalla, ei enää tänään paikalla ym. ym. Yritetään olla kaikissa piksäjäisissä mikä ei kuulu omaan toimenkuvaan.