Torstai 20.9.2018

Tuomioja: Tämän takia Suomi-Ruotsi-puolustusliitto ei kannata

Jaa artikkeli:
Luotu: 
3.2.2015 08:22
Päivitetty: 
3.2.2015 08:36
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Ulkoministeri Erkki Tuomioja kannattaa Suomen ja Ruotsin puolustuspoliittisen yhteistyön syventämistä mutta ei puolustusliittoa.

Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) uskoo, että toistaiseksi puolustuspoliittisen yhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa tukee parhaiten Suomen etuja ilman liittoutumista. Hän ei kuitenkaan sulje pois kahdenvälisen puolustusliiton mahdollisuutta tulevaisuudessa.

Tuomioja totesi maanantaina Suomen Tukholman-suurlähetystön ja Ruotsin ulkopoliittisen instituutin Talvisota 75 vuotta -seminaarissa Tukholmassa, että tällä hetkellä ”kahden liittoutumattoman maan, Ruotsin ja Suomen kahdenvälinen yhteistyö herättää eniten kiinnostusta ja tarjoaa eniten mahdollisia etuja maillemme”. Puolustusyhteistyö etenee askel askeleelta, hän sanoo.

– Hyötyä saadaan kasvavasta kustannustehokkuudesta aikana, jolloin asejärjestelmistä tulee yhä kalliimpia ja ne lisäävät painetta puolustuskuluihin samaan aikaan, kun kaikki muutkin julkiset kulut on hoidettava hyvin pidättyväisesti. Mutta yhä tärkeämpää on, että yhteistyö vahvistaa turvallisuuspolitiikan ja puolustuksen uskottavuutta molemmille maille, Tuomioja sanoi Uuden Suomen suurlähetystöstä saaman puheen mukaan.

Tuomiojan mukaan moni kysyy, eikö yhteisten puolustushankintojen jälkeen luonteva uusi tavoite olisi kahdenvälinen sotilaallinen liitto.

– Tämä on kuitenkin hätiköity johtopäätös, josta monet tänä päivänä haluavat pidättyä, vaikka muuten tukisivatkin tätä yhteistyötä. Vaikka mahdolliset yhteishankinnat voivat vaatia tiettyjä sopimuksia materiaalien käytöstä kriisitilanteissa, eivät ne edellytä puolustusliittoa, Tuomioja sanoo.

Toistaiseksi Tuomioja uskoo, että ”jatkuva sotilaallinen liittoutumattomuus ajaa etujamme ja antaa meille parhaat mahdollisuudet säilyttää vakauden lähialueillamme”.

– Mutta en tässä halua kuitenkaan poissulkea sitä, että voisimme 5, 10 tai 15 vuoden kuluttua tulla johtopäätökseen, että kahdenvälinen puolustusliitto on mahdollinen ja toivottu, vaikkei se tavoitteemme olekaan tänä päivänä.

Tuomioja katsoo, että liittoutumisen ongelmallisuus on myös yksi talvisodan ja jatkosodan opetuksista.

– Suomessa ollaan hiukan katkeria siitä, ettei Ruotsi auttanut Suomea enempää talvisodan aikana. Ruotsi ei omista lähtökohdistaan voinut tukea Suomea. Euroopassa oli kaksi suurta uhkaa, jotka lähestyivät Pohjolaa eri suunnista: samaan aikaan kun Suomi koki Neuvostoliiton suurimmaksi uhaksi ja liittoutui Saksan kanssa, oli Tanskalle Saksa se suurempi uhka. Ruotsi jäi väliin ja rakensi puolustustaan molempia vastaan, Tuomioja muistutti historiasta.

– Tämä oli yksi syy, miksi puolustusliitto oli tuolloin epärealistinen Suomen ja Ruotsin välillä.

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jari Vuorijoki

En oikein ymmärtänyt logiikkaa. Natsisaksa nyt kait on aika poissuljettu vaihtoehto nykyisin eikä viimeksikään Suomella ja Ruotsilla ollut napit vastakkain. Luonteva hyvä kumppani, mutta jos liittoutumisella pyritään säästämään lisää puolustuksesta, niin sitten ei.

Timo-Pekka Mustakallio

Onneksi Suomella on järkevä presidentti ja ulkoministeri.

Huomasitteko muuten A-talk:in moderaattorin esiin kaivaman kutsun USA:n Viron "viattomaan pikku harjoitukseen"? Suomen Hornet-kontingentin asemaksi oli kirjattu "Theater Support Package of additional aircraft", eli sotatantereen tukipaketti lisälentokoneita. Sotatilannetta siellä siis harjoitellaan, Suomen syöttäessä näyttämölle täydennyskalustoa sotaliiton kalustotappioiden varalta... vaikkemme edes ole NATO-jäsen. Osallistuminen tuollaiseen loisi siten ennakkotapauksen, tositilanteessakin meidän koneita sinne vinguttaisiin. "Ajopuuna" taas joutuisimme sotaan...

Parempi treenata Ruotsin kanssa, ja vaihtaa NATO-korvamerkityt Hornetit Gripeneihin, mitkä sopivat lompakollemmekin paremmin.

Jari Vuorijoki

Sotatilannetta sotaharjoituksissa yleensä harjoitellaan. Toki on myös ensiapu ja pelastusharjoituksia, muten ole kuullut, että Horneteilla. Tietysti Horneteissa on laskeutumiskoukku ehkä sillä voisi napata jotakin kiinni, mutta tuskin.

Aatto Kellman

Kyllä jos Hornetit lähetetään harjoituksiin niin kyllä sielä sotimista harjoitellaan! Ne Hornetit on sotakoneita, sotimista varten niin miksei harjoiteltaisiin! Aina on puhuttu että jos johonkin päämäärään pyritään niin pitää harjoitella! Nyt on aivan mahdoton tilanne, kun ei enää sais harjoitella? Kenellä nyt lyö oikeesti tyhjää?

Janne Pohjala

Myydään ne Virolle. Ilveshän haluaa niin kovasti sotaa Venäjän kanssa että tulee heti turvallisempi olo kun on 60 Hornettia. Ostetaan tilalle Gripeneitä, niin ei tarvitse sitten puoliväkisin joutua globaalin sotakoneiston osaksi, kuten tuntuu näissä Amerikkalaisissa sotavehkeissä olevan. Niitä kun ei ilmeisesti voi hankkia muuta kuin liittymällä USA:n Eurooppalaiseen siirtomaa-armeijaan, joka operoi kaikilla mantereilla.

NATO 1.0 is the NATO we used to know and love.

But now we’re in a new NATO, what I call, as I said, NATO 3.0.

That NATO was born at the Lisbon Summit in November 2010, when NATO was recognized for what it had become- an operational alliance. An alliance that wasn’t just about deterring threats or even protecting territory of its member states, wasn’t just about stabilizing regions in Europe through the prospect of enlargement and engagement, but was fundamentally about operations.

Last year we had six active operations on three continents around the world.

http://nato.usmission.gov/tranformationofnato.html

Timo-Pekka Mustakallio

Vaihtaminen voisi olla ihan hyvä idea jos Hornetit pakottaisivat meidät kimppaan USA:n kanssa, ja kenties aikanaan valitsemaan onnettoman F-35:n mitä sinnikkäät jenkkien pölynimurikauppiaat kävivät jo esittelemässä (tämä F-35 on siis se NASA:n kuulentoprojektia kalliimpi tekele, mikä "ei käänny, ei kiipeä, eikä pääse vihollisilta karkuun", ilmojen rekka-Volvo). Gripen lentää 3-5 tuntia Hornet-tunnin hinnalla, eli vaikka vaihdossa syntyisi erinäisiä kustannuksia säästeliäs Gripen naapurista olisi pitkän päälle suurvalta-rohjaketta edullisempi. Ruotsin kanssa puolustusyhteistyön merkeissä standardisointi, miksipäs ei. Toisaalta kenelläpä olisi nykyisenä ankeana aikana varaa tai haluakaan ostaa nuo vanhan mallin kalliit Hornetit meiltä pois? Pientä jäynää siis vaan tässä vaiheessa.

Harjoittelu, fine! Mutta sapelinkalistelu USA:n kauppasodan kohteena kärvistelevän Venäjän rajalla USA:n rinnalla on veren kaivamista nenästään etenkin, kun se imee Suomen huomaamattaan vastaamaan Baltian ilmapuolustuksesta. Ilmavoimissakin on näitä NATO:on hivuttajia. YLE:n elävässä arkistossa oli mielenkiintoinen vuoden 1994 juttu (muistaakseni) Hornet-kauppojen kummallisuuksista - juuri sellaista kiemurtelua ja kähmitää mitä Jenkkien kanssa tuntuu usein olevan - kannattaa katsoa. Hankinta oli monilta osiltaan kummallinen, ja varmaan ihan muuta kuin odotettiin. Oho, hups, tulipa kalliiksi...

Kaarle Akkanen

Tämä kaikki puhe Ruotsin ja EU:n ns. puolustusyhteistyöstä, -sopimuksista yms. on vain "sumutusta"? Näin halutaan viedä mielenkiinto pois kiusallisesta asiasta; Natosta. Edellä mainitut ovat ns. paperitiikereitä, mutta sopivia välineitä Natokeskustelun vaientamiseen!? Toivottavasti tähän ei suostuta, mennä "mukaan"!?

Timo Nenonen

"Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) uskoo, että toistaiseksi puolustuspoliittisen yhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa tukee parhaiten Suomen etuja ilman liittoutumista."

Tästä asiasta ei pysty olemaan Tuomiojan kanssa eri mieltä. Suomen ei tarvitse liittyä MIHINKÄÄN sotilasliitoumaan, mukaanlukien Natoon.Suomen ulkopoliittisen linjan tulee jatkua Paasikivi-Kekkosen linjan mukaisena.

Emme tarvitse pokkuroida itään, emmekä länteen, vaan pysyä neutraalina joka suuntaan ja pitää diplomaattisuhteet hyvinä niin Venäjään, kuin jenkkeihinkin.

Suomelle tuhoisinta olisi joutua Usan aiheuttamiin sotiin ja rettelöihin ympäri maailmaa. Usa on ainoa valtioterrorismia harrastava valtio maailmassa, sen kannssa on vaarallista olla kimpassa.

Joten ainoa oikea ratkaisu on jyrkkä EI natolle.

Timo Jokinen

Suomi ei pysty rakentamaan uskottavaa puolustusta Ruotsin kanssa, ainoa joka takaa Suomen turvallisuuden on Nato. Tuomiojan politiikka on aikansa elänyttä. Hän voi puolustaa Hella Wuolijokea ja uskoa sitoutumattomuuteen, ne vain eivät ole totuudenmukaisia vaan värittyneitä käsityksiä.

Timothy Kestrel

Erkki Tuomioja toimii Kremlin poliittisessa ohjauksessa ja parhaansa mukaan mitätöi kaikki hankkeet, jotka lisäisivät Suomen puolustuskykyä.

Liittoutuminen Ruotsin kanssa ei ole vastaus Suomen turvallisuusvajeeseen. Suomen huoltovarmuus ratkaistaan Itämerellä. Suomi elää laivareiteistä ja ne kulkevat Gotlannin alueella, jota Ruotsi ei pysty puolustamaan Venäjän maihinnousulta. Miehittämällä Gotlannin Venäjä pystyy katkaisemaan kaikki Suomen huoltoyhteydet. Sen jälkeen Suomea ei auta Maamme-laulukaan.

Ainoan todellisen turvallisuustakeen Suomelle voi antaa Nato, jolla on kyky ja tahto puolustaa jäsenmaitaan.

Janne Pohjala

On ymmärrettävää että USA Trolliarmeijan PSYOP reserviläiset ovat heti leimaamassa Tuomiojaa Kremlin ohjauksessa olevaksi, mutta sinne USA:n psykologisien operaatioiden pelikirjan tekijöille tulisi Kestrelin laittaa palaute että Suomalaiset ovat älykkäämpiä kuin amerikkalaiset luulivat.

Täällä ei oikein pärjää vain leimaamalla poliittisia vastustajiaan. Tuomiojalla on kohta pisin ulkoministerikokemus maamme historiassa.

Nato ei ole muuta kuin maiden omat armeijat. Kun nyt Kestrel todistaa ettei Suomesta ja Ruotsista ole mihinkään turvaamassa itämerta, niin ei meistä sitten olisi Natossakaan, koska Nato Itämerellä = Suomen armeija ja Ruotsin armeija. Kun meistä ei kerran mihinkään ole niin ei Natokaan meitä sitten kaipaa. Sotikaa jonkun muun valtion alueella.

Näin ollen viisainta onkin noudattaa linjaa jossa Ruotsi eikä Suomi edusta uhkaa ja ovat hyödyllisempiä itsenäisinä kuin vallattuina.

Annetaan Viron sotia Venäjän kanssa, kun Ilves niin kovasti sotaa haluaa. Kumma miten häntä edeltäneet Viron presidentit kykenivät rinnaneloon, mutta Amerikan Ääni ei niin millään.

Suomessa taasen NATO:n kannatus on jämähtänyt lukemaan 12% kannattaa 14% ehkä voisi kannattaa ja loput eivät. Taisi propagandankampanja mennä pieleen?

Ari-Vesa Parviainen

Rauhassa ei edes tarvita puolustusta, mutta kun rauha on uhattuna, sitten kunnollista.
Ruotsi ei ole mikään ratkaisu "kumppanina". Pieni ja Suomeakin sotakokemattomampi maa.
Tuomionojat etc. nöyristelee meidät lakoon, ei mikään ihme katsoessamme sukupuutaan. Tuskin tuo vastaa enää järkevien suomalaisten päätelmiä?
Trollauksista viis, vain rautaa Putler kunnioittaa, näet joutuu.
Sovittelulle näyttää lähinnä naureskelevan. Ei naurata naapureitaan.