Keskiviikko 19.12.2018

Lakimies: Vihattu sääntö-Suomi paljastaa ongelman – ”Tiesitkö, että Suomessa…”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
3.2.2015 15:25
  • Kuva: Petteri Paalasmaa
    Kuva
    Arkistokuvassa eduskunta.

Suomen liiallinen sääntely johtuu tavasta valmistella, säätää ja soveltaa lakeja, väittää lakimies ja eduskuntavaaliehdokas Heikki Vestman (kok.).

– Niin kauan kun meillä on ylisääntelyä ja turhaa byrokratiaa tuottavia rakenteellisia ongelmia erityisesti lainvalmistelussa ja lain säätämisessä, huonoa lainsäädäntöä on luvassa. Siksi rakenteet pitää pikaisesti korjata, Vestman kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.

Hänen mukaansa noin puolet Suomen laeista säädetään ilman minkäänlaista arviointia niiden vaikutuksista yritysten toimintaan ja julkiseen talouteen.

–Mikä yritys tekee päätöksiä arvioimatta päätösten vaikutuksia? Tiesitkö, että Suomessa lainvalmistelija eli hallitus ja lainsäätäjä eli eduskunta tekevät niin? Liian usein syynä on poliittinen paine tai poliittisen päätöksenteon hitaudesta johtuva kiire lainvalmistelussa.

Suomeen pitäisi Vestmanin mielestä perustaa riippumaton lakien vaikutusarviointien tarkastusyksikkö osaksi valtioneuvostoa.

-Viskigate, kotileipomogate, lörtsygate, luistinratagate. Sääntö-Suomi tarvitsee sääntelyvahteja, jotka pitävät huolen, etteivät turha byrokratian ja ylisääntelyn rikkaruohot jatkossa pääse tukahduttamaan ihmisten arkea ja yritysten toimintaa, Vestman kirjoittaa.

-Tarvitsemme siis Suomeen tahon, joka tarkastaa lainvalmistelijan eli ministeriöiden tuotokset ja passittaa ne takaisin, jos vaikutukset on jätetty arvioimatta tai ne on arvioitu huonosti. Poliittisen päätöksenteon hitaus ei ole hyväksyttävä peruste heikolle lainsäädännölle, josta laskun maksavat yritykset ja ihmiset, hän lisää.

Suomessa on hänen mukaansa myös ”sääntelyilluusiota” eli tehdään lainsäädäntöä, jonka tavoitteiksi väitetään jotain, joka lakien vaikutusten arvioinnin perusteella ei kuitenkaan toteudu. Esimerkeiksi tästä hän nostaa kaupan sijainnin sääntely ja alkoholiverotus.

– Edellistä [kaupan sijaintia] perustellaan muun muassa tarpeella tiivistää yhdyskuntarakennetta, vaikka sen ei ole osoitettu näin vaikuttavan. Jälkimmäistä [alkoholiverotusta] perusteella kansanterveydellisillä syillä, vaikka tosiasiallinen syy voi olla fiskaalinen eli valtion verotulojen kerääminen, Vestman kirjoittaa.

Sääntely herättää Suomessa toistuvasti vihaa sosiaalisessa mediassa ja keskusteluissa. 

Vestman toimii kokoomuksen Sipoon valtuustoryhmän puheenjohtajana ja Sipoon valtuuston varapuheenjohtajana.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Veikko Kuivanen

Kukaan ei äänestänyt alkoholilain tiukentamista vastaan. Oppositiopuolueet (tuolloin PS ja Keskusta) olisivat halunneet laista vieläkin tiukemman ja äänestivät siksi hallituksen esitystä vastaan.

Alkoholilain tiukennus on hieno esimerkki siitä, miten kansanedustajat katsovat oikeudekseen ohjailla mahdollisimman monia yhteiskunnan toimintoja, yksityiskohtiin asti. Jörn Donner ja Pauli Kiuru olivat ainoat kansanedustat, jotka eivät tuota hölmöilyä hyväksyneet, vaan äänestivät tyhjää. Muut menivät joukon mukana, sekä hallituksessa että oppositiossa.

Juha Lahtinen

Iso merkitys on poliitikkojen pätemisen tarpeella. Jokainen hallitus, jokainen ministeri, tekee oman ohjelmansa ja sieltä pitää löytyö jotain tekemistä ja jokainen haluaa jättää jälkensä. Helpointa on tehdä uusiä rajoituksia ja sääntöjä, koska niiden avulla voi aina sanoa puuttuvansa johonkin epäkohtaan. Kierre on jatkunut jo pitkään.

Katja Saarinen

Eihän siinä mitään jos niitä lakeja tehdään niin niitä tehdään, mutta ei varmaan ole liikaa pyydetty tai suorastaan vaadittu jos niistä laista tehtäisiin niin selkeitä, että se jonka niitä tarvitsee noudattaa niin tajuais sen lain periaatteet, että miksi. Ja vielä ehkä kaikista tärkeitä olis, että sen lain tekijät hemmetti edes ite osais sitä lakia tulkita. Meidän perhe on joutunut virkamiesten virheistä maksamaan nyt niin suuret maksut, koska virkamieskään ei sitä laiki osaa lukea. Maalaisjärjellä ajatellen. Mitä enemmän asioiden ympärille sidotaan kaikenmaailman lakeja sitä vaikeammaksi sen asian tulkitseminen on. Joka taas johtaa siihen, että rahaa kuluu turhaan asioiden vääntämiseen.

Lento Pro

Öh, mitä ihmeellistä siinä on? Sääntelyssä on kuitenkin kyse laeista, joiden laatimiseen pitäisi käyttää asiantuntijoita. Silloin asiantuntijoita on käytettävä, jos kansan etu sitä vaatii. Tekstissä puhuttiin lisäksi riippumattomasta arvioijasta lakivaliokunnan yhteyteen, valintaperusteista ei puhuttu ymmärtääkseni mitään.

Tällä hetkellä jopa lakivaliokunnassa asiantuntijaksi voidaan valita kuka tahansa, esimerkiksi tieteellisestä maineesta riippumatta, sen perusteella, mikä kanta jollakin edustajalla on, ja jättää valitsematta kuka tahansa, vaikka hän olisi aiheessa alansa huippu - jo siksi, että valiokuntalaisten tietämys aiheesta ja sen osaajista (tai aika hankkia sitä) ei riitä.

Tässä esimerkki: https://sosiaalinentekija.wordpress.com/2014/07/01/kielteisia-asenteita-..., josta prosessin oireellisuus on nähtävillä.

Antero Moilanen

Ja vielä kerran: Ketkä halusikaan vielä tiukempaa alkoholilakia?

http://m.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1421033679949.html

En kertakaikkiaan älyä mm. keskustan ja Sipilän suosiota tällä hetkellä. Mihin ihmeeseen se oikein perustuu? Hatusta heitellään jotain utopistisia työllistymislukemia. Kehitellään paskalakeja. Kehitellään sääntöjä rakennettavien asuntojen kokoihin...

Tätä samaa on edessä seuraavat neljä vuotta. Tätä samaa helvetin piperrystä, rajoittamista ja ennenkaikkea omaan pussiin pelaamista. Samalla kustaan omaan pesäänkin, taas. Eikä opita. Ikinä.

Omista eduista eiii tingitä ei yhtään, ja neekeri on paha. On se paha. Homo paha. Nato paha. Kilpailu paha. Viina paha. Luistinrata paha. Lapset, ruusupuskat, autot, lentomelu, moottoritiet, EU, sokeri, rasva ja korresteroori paha...

Reino Alho

Tässähän on kysymys oikeusperiaatteettoman oikeuden aikaansaamisesta. Sellainen laki kohtelee valikoivasti kansalaisiamme. Ja vieläpä niin, että kohtelu voi jopa pahimmassa tapauksessa olla sattumanvaraista. Samoin lainsäädäntöön näyttää hiipineen sellaista pirullisuutta, jota poliitikoilla on tapana kohdistaa niihin, joita pitävät aatteellisina vastapuolinaan. Jo 1500 luvulla munkkiveljet Olaus ja Laurentius Petri tiesivät julistaa, että "mikä ei ole oikeus eikä kohtuus, ei saata olla lakikaan" ja että jos sellainen laki kaikesta huolimatta tehdään, niin siitä seuraa heidän mainitsemat ongelmat. Vaikka tämä on painettuna lakikirjan kanteen, niin tämä totuus näyttää kokonaan joutuneen unohduksiin. Eikä se ole mikään ihme, koska lainsäädäntötyö on uskottu poliittisille kannunvalajille, joilla ei näytä olevan selvää käsitystä oikeuden olemuksesta. Oikeus on heille yhteiskuntatekniikaa, jota he takovat "ukaasipajassaan" loputtomiksi käskyiksi ja keksityiksi säännöiksi.

Veikko Kuivanen

Tämä ehdokas Vestman näyttää keksineen uudestaan demokratian tai vähintäänkin kansalaisyhteiskunnan. Kirjoitus on kuitenkin samaa soopaa kuin kaikilla muillakin: kun MINÄ vastaan päätöksistä, ne ovat oikeita ja järkeviä.

Vestman niputtaa yhteen viskigaten, kotileipomogaten, lörtsygaten ja luistinratagaten analysoimatta pätkääkään, missä ko. tapauksissa on kyse. Esimerkiksi viskigaten ja luistinratagaten ongelmat johtuvat täysin eri asioista.

"Viskigate" johtuu lain yksiselitteisestä kiellosta, että muut kuin alkoholin vähittäismyyjät (Alko, lentoyhtiöt, laivayhtiöt) eivät saa jakaa väkevien alkoholijuomien hintatietoja. "Luistinratagate" johtui yksittäisen virkamiehen ahdasmielisestä tulkinnasta, jossa tämä katsoi, että parempi kieltää luistinrata kuin antaa sen tapahtua, että joku kulkuväylän ulkopuoliselle luistinradalle eksynyt jalankulkija loukkaantuisi ja haastaisi siitä kaupungin oikeuteen.

Lörtsygate taas ei ole mikään gate ollenkaan, vaan erittäin aiheellinen puuttuminen siihen, että "lörtsyksi" ei saa kutsua mitä tahansa litteää piirakkaa kertomatta, onko piirakan sisältö hilloa vaiko jauhelihaa. Vestmanin mielestä se on ehkä turhaa nipottamista, mutta lörtsyn lounaaksi ostavan normikuluttajan mielestä ei.

Kotileipomogaten taustoja en tunne. Muistelen, että kyse oli liian tiukaksi (suurleipomoiden ehdoilla?) asetetuista normeista kotileipomoille. Siinä toki tunnen sympatiaa pienyrittäjiä kohtaan. Eli lainsäätäjä on mennyt (taas) säätämään turhan tiukan ja yksityiskohtaisen lain ottamatta selvää, mitä sen täytäntöönpano käytännössä tarkoittaa.

Vestmanin ehdotus on, että perustetaan taas joku uusi virasto pohtimaan näitä asioita, joiden pohtiminen jo perustuslain perusteella kuuluu kansanedustajille, jotka valiokunnissa kuulevat kymmenittäin asiantuntijoita ennen lain lopullisen sanamuodon lukkoon lyöntiä. Minusta Vestmanin ehdotus on byrokraattinen, kallis ja typerä. Hän on tyypillinen eduskuntavaaliehdokas, joka luulee keksineensä jotain, mitä kukaan muu ei koskaan ole tullut ajatelleeksi. Onneksi ehdokas Vestman ei tule pääsemään läpi, siitä lyön vaikka vetoa.

Antero Moilanen

Minä olen kuules ihan normikuluttaja, eikä MUA JUMALAUTA KIINNOSTA ONKO LÖRTSYSSÄ HILLOA, SIANLIHAA, KUKKAKAALIA, VAI KOIRANPUTKEA!

Mikä helvetti siinä on, että pitää olettaa tuollaisia asioita mun puolesta täh? Oletko kenties itse valvomassa näitä asioita?

Antero Moilanen

Sitäpaitsi, jos 10X10 metrin kokoinen kakaroiden iloksi tehty jääalue täytyy kieltää vain siksi, että se on kaupungin maalla, samalla logiikalla täytyy kieltää joka ikinen pusikkoon tehty liukumäki. Voi voi kun jokuhan saattaa vetää pahkat siinä mäessä ja vaatia korvauksia!

Nyt äkkiä hoponloikkaa, hiekkasäkki kainalossa kylvämään sepeliä niihin liukumäkiin, ettei vaan joku liukastu ja loukkaa päätään. Samalla sitten sitä seplua jokaisen kaupungin maalla sijaitsevan lammen jäällekin. Jokuhan voi liukastua ja kuolla.

Sauli Harju

Tämähän johtuu täysin siitä että meillä on epäpätevät poliitikot johtamassa. Miksi eduskunnan työntekijöiltä ei odoteta mitään koulutuksia ja miksi ne saa ajaa omien yrityksien asiaa ? Rakenteellinen korruptio ylettää eduskuntaan asti ja siitä pitää päästä eroon välittömästi.