Maanantai 27.3.2017

Ruotsin arvosanat muuttuivat surkeiksi

Jaa artikkeli:
Luotu: 
24.11.2009 12:54

Peruskoululaiset osaavat ruotsia huonommin kuin vuosituhannen alussa. Erityisesti kielioppitaidot ovat heikentyneet, ja myös luetun ymmärtäminen sujuu selvästi aiempaa kehnommin.

Suurin osa oppilaista saa peruskoulun päätteeksi ruotsista arvosanan kuusi, seitsemän tai kahdeksan. Kahdeksikkoa huonompi arvosana tulee yli puolelle oppilaista.

Myös asenteissa on tapahtunut muutosta huonompaan suuntaan. Opiskelu tuntuu vähemmän kiinnostavalta ja ruotsin kieli vaikeammalta.

Tytöt suhtautuvat ruotsin opiskeluun selvästi positiivisemmin kuin pojat. Eniten ruotsin opiskelu kiinnostaa lukioon tähtääviä tyttöjä ja vähiten ammatilliseen koulutukseen aikovia poikia.

Opetushallitus arvioi peruskoulun päättävien oppilaiden ruotsin kielen osaamista huhtikuussa 2008. Vastaavanlainen tutkimus tehtiin vuonna 2001. Arvioinnissa oli mukana 107 koulua, joissa pidettiin kuullun ja luetun ymmärtämisen sekä kieliopin koe noin 5 500:lle lyhyen ruotsin lukijalle.

Jaa artikkeli:

Kommentit

Jay

Myös asenteissa on tapahtunut muutosta huonompaan suuntaan. Opiskelu tuntuu vähemmän kiinnostavalta ja ruotsin kieli vaikeammalta.

Ja pah, antakaa niiden valita. Nuoriso on vaan sen verran valistunutta ja globaalia, että he tajuavat ruåtsin kielen olevan heille täysin turha. Vai meinaako joku, että ruåtsi kilpailisi kiinan, espanjan, ranskan tai vaikkapa englannin kanssa???

Alppisirkka

kielipääomaa. Ruotsinkieli on globaalisti lähes yhtä mitätön kuin suomenkieli. Viisaiden päättäjiemme tulisi viimeistään nyt lopettaa tarpeeton pakkoruotsi ja antaa lapsille mahdollisuus opiskella sen sijaan vaikkapa kiinaa tai venäjää.

eikä kiinnosta

Myös asenteissa on tapahtunut muutosta huonompaan (?) suuntaan. Vertaisin tätä päättäjien pakkopullaa siihen, että koulussa pitäisi kävellä käsillään vaikkei sitä taitoa myöhemmin tuntisikaan tarvitsevansa. Kun on kerran päätetty, eihän sitä voi kansalta kysyä mitä mieltä he ovat.

Vieras

Mutta kun kiinnostus myös muita kieliä kohtaan on laskenut. Suomalaiset jättäytyvät täysin yhden kielen eli eli englannin varaan.

Työssäni suurehkossa suomalaisessa yrityksessä olen huomannut, että lähimaiden kielen taidosta olisi paljon hyötyä. Voi asiat hoitaa englannillakin, mutta sujuva toisen oman kielen hallinta avaa paremmin ovia.

juupe

Ruotsinkielen vastaisuus johtuu suurimmaksi osaksi
suomenruotsalaisten= RKP käyttäytymisestä.
Kaikki etuisuudet kuuluvat heille, mutta ei mitään velvollisuuksia. Kaksikieliset ppaikkakuntakyltit esim.
Vasa- Vaasa . Jos ruotsalaiset ei osaa Vaasa nimellä
Vaasaan kannatta opetella sen verran suomea että pärjää.
Ahvenanmaa viimeisin esimerkki. Käydessäni Ahvenanmaa
turistina hotelli, oliko se joku Arkipelag ?, ei saanut palvelua suomeksi.
Raippaluodon postista ei saanut kalakorttia suomen kielellä.
Nyt jos ahvenanmaalaisia ei suomenkieliset palvele
ruotsiksi, he uhkaavat liittyvät Ruotsiin.
VOI HERRANJUMALA.

Kaksikielinen

"Käydessäni Ahvenanmaa
turistina hotelli, oliko se joku Arkipelag ?, ei saanut palvelua suomeksi.
Raippaluodon postista ei saanut kalakorttia suomen kielellä."

Tämähän osoittaa elävällä tavalla, ettei Suomesta ole suomenkielis-imperialismista huolimatta vieläkään tullut yksikielistä.

Asiahan on niin, että Suomesta löytyy mm. maailman ruotsinkielisin kunta (muistaakseni Korsnäs).

Vieras

"Asiahan on niin, että Suomesta löytyy mm. maailman ruotsikielisin kunta"

Kun eräs suomenruotsalainen sanoi kerran tämän Ruotsin radiossa omahyväisesti, niin ruotsalaiset toimittajat tutkivat tämän asian. Niin tuli ilmi, että tämä kyseinen kunta on ainoa maailmassa joka on tällaisen tutkimuksen tehnyt. Kun toimittajat kysyivät, että mikä tässä on sitten niin hyvää? Niin eipä siihen sitten osattu vastata.

Hyj

Asenteet kunnossa,huolimatta kirjoittajan asenteesta.Nämä pakkoruotsin kannattajathan haluaisivat aikaistaa kielen opiskelua,juuri Ruotsin.Täysin turha kieli valtaosalle kansasta.Jouduin pänttäämään sitä viisi-kuusi vuotta,enkä ole tarvinnut.Ulkomailla englanninkielellä puhuminen luontevampaa Ruotsalaistenkin kanssa.

Vierasss

Kuulun itsekin noihin oppilaisiin, jotka ottivat pakkoruotsista periaatteen vuoksi kuutosen. Viitosta ei uskaltanut riskeerata ja opettajan oli vaikea uskoa noita kuutosiakaan, koska englanninkokeista tuli lähes aina pyöreitä kymppejä.

Yläasteeni päätin jo 80-luvun lopulla ja en ole tähän päivään mennessä tarvinnut ruotsia missään. Voi kun olisi saanut opiskella Saksaa pakkoruotsin sijasta.

TiuskeaRakki

Lasten tulevaisuuden kannalta on elintärkeää että eliittikieli ruotsin osaaminen varmistetaan lapsille mielellään jo äidinkielen rinnalla siten, että lapset kielikylvetetään imeväisikäisistä ruotsinkielisiksi. Kun ruotsi on äidinkieleen rinnastettu kieli, ei suomeen identifioituminen enää aiheuta nationalistisia primitiivireaktioita ruotsin kielen suhteen.

Lasten oikeuksista ei-junttiin tulevaisuuteen pitää pitää huolta -- jos vanhemmat kasvattavat lapsensa väärin niin, että ruotsin oppimistulokset ovat surkeita, vika on vanhemmissa, ja valtion pitää tehdä asialle jotain!

Edward X

Viisi prosenttia suomalaisista puhuu äidinkielenään
ruotsia - heistä noin 90% osaa loistavasti suomea!

Heitä palvellaksemme meidän suomenkielisten pitää päntätä
ns. pakkoruotsia - todella mitättömin tuloksin ja varsin
mittavalla tuntimäärällä.

Eikö tämä ole silkkaa pelleilyä?!

Tuntimäärä pitäisi ehdottomasti käyttää englannin taitojen
parantamiseen - tällä alueella häviämme turhan monelle
kansakunnalle!

Tai jonkun maailmankielen omaksumiseen!

Vieras

Yksikään suomalainen vanhempi joka uskaltaa katsoa itseänsä peiliin ei kannusta lastansa poliittisen pakkoruotsin pänttäämisessä. Oma tyttäreni on nyt ysiluokalla, lukee saksaa, englantia, ranskaa ja ruotsia. Mitä huonomman koenumeron ruotsista hän kantaa kotiin, sitä muhkeampi palkinto odottaa. Muissa kielissä on tietenkin päinvastoin.

Hannu Koho

Internetin aikakaudella nuorisoon ei enää uppoa ontto kaksikielisyyspropaganda.

Meidät saatiin 70-luvulla uskomaan, että virallisella kaksikielisyydellä oli jotain todellistakin sisältöä.

Aikuisena sitten huomasi, että ainoa konkreettinen sisältö oli tuo velvoite opetella ruotsia.

Vieras

On ihan turha kytätä vain ruotsin osaamista. Kertokaa nyt osataanko ylipäätään mitään. Näitä kommentteja kirjoittavilla on hakusessaan erisnimet, yhdyssanat. Kiinnostavinta olisi tietää miten koululaiset osaavat äidinkielensä? Entä matematiikan. Ja vieraat kielet kulkevat yleensä kimpassa oli niitä yksi tai useampi. Ruotsi on suomenkieliselle vieras kieli siinä kuin suomi ruotsinkieliselle vaikka toisesta kotimaisesta puhutaankin.

Vieras

Ruotsin osaaminen on romahtanut.
Mutta, mutta: niin on pudonnut myös englannin osaaminen, samoin ranskan, saksan, italia ja venäjänkin osaaminen.
Niin on myös matematikkan osaaminen.
Ehkä nopein pudotus on äidinkielen, ruotsin tai suomen, osaamisessa ja motivaatiossa.

Sanon yli 30 vuoden kokemuksella: suomalaisen koululaitoksen taso on romahtamassa, ja nopeasti.
Mistä kertoo se, etä 20-30% nuorista miehistämme ei pysty käymään armeijaa - lähinnä psyykkisitä syistä. Ennen tapaukset olivat yksittäisiä, nyt liian yleisiä.

Miten nämä nuoret voivat pärjätä työelämässä, yhtään missään. Armeija on harsomaisen kevyttä utua työelämän panssareihin nähden!

JATK

Nykyiselle internet -sukupolvelle on entistä vaikeampaa pakkosyöttää mitään asenteita. He muodostavat omat käsityksensä ja mielipiteensä enemmän omista lähtökohdistaan. Jos he kokevat ruotsinkielen olevan hyödytöntä, ei mielipiteitä muuta, vaikka US kertoisikin asenteiden olevan muuttuvan "huonompaan suuntaan".

Myös omasta mielestäni ne sadat ruotsinkielentunnit, jotka istuin peruskoulussa, lukiossa ja vielä korkeakoulussakin, olisi voinut käyttää moneen muuhun hyödyllisempään.

Nykyisin Suomeen saapuvilla ruotsalaisilla turisteilla näyttää oletusarvona olevan englanninkielen käyttö - näin kertoo tuttu taksinkuljettaja. "Pan-Nordic" -busineksessa yhtälailla oletuskielenä on englanti - ei ruotsi. Eikä yksikään ruotsalainen ole "vaatinut" tai esittänyt ruotsinkielen käyttämistä misssään yhteydessä.

Tämän kirjoitettuani oikein suututtaa, että olen joutunut ruotsiin käyttämään niinkin paljon aikaa.

matjas

Matti Vanhanen ruotsalaiskollegansa kanssa käyttää englantia. Pääministerit ennen ovat osanneet toista kotimaista. Vanhanen pakkoruotsiputken läpimenneenäkään ei. Eikä näy haittaavan. Eikös Kaarle Kustaakin puhunut viime vierailullaan englantia. Julkisesti. Täällä Suomessa.

Äiti ja opettaja

Ruotsiako ei haluta oppia - no älä. Toisen vieraan kielen arvosanat olisivat huonoja, oli kieli mikä tahansa. Miksikö? Siksi, että iso osa peruskoululaisista ei hanskaa kahta vierasta kieltä. Englanti tulee väkisin ja koetaan helpoksi, onneksi, mutta peruskoulussa ei pitäisi ahnehtia enempää.

Lukekaapa tilastoja vaikkapa Ahvenanmaalta. Siellä lähes kolmasosa peruskoulun ysiluokkalaisista lukee vain äidinkieltään ruotsia ja vieraana kielenä englantia. Siis vaikka ruotsin piti olla portti muihin kieliin.

Eiköhän asia ole niin, että peruskoulussa on paljon porukkaa, jolla on vielä matkaa oman äidinkielenkin hallintaan ja käsitteelliseen ajatteluun. Ja tämä ilman pilkkaa. Ihmiset kehittyvät eri tahtiin. Erityisesti monet pojat tarvitsevat kasvulle rauhoitettua aikaa ja mahdollisuutta keskittyä muihin asioihin.

Tästä on turha tehdä kieliriitaa. Pakollinen toinen vieras kieli sopii huonosti tähän aikaan. Kaiken lisäksi meillä on yhä kasvava määrä maahanmuuttajia, joille neljä kieltä peruskoulussa (kotikieli, suomi, englanti ja ruotsi) on ihan järjetön paketti - kun suomikin on usein hakusessa.

Relataan vähän. Ei tehdä nyt kielisotaa vaan lähdetään rakentamaan vähemmän tiukkapipoista koulua, myös pojille ja maahanmuuttajille.

Isä ja insinööri

Luuletko että riitauttamatta asiaa se ikään kuin itsestään korjautuisi? Opettajana tietänet miten opetusalan ammattilaisten mielipiteet on kylmästi sivuutettu tässä kielivalinta-asiassa. Esimerkiksi kun vuonna 2007 Tohmajärven kunta anoi kokeilulupaa opettaa venäjää B-kielenä vaihtoehtona ruotsille, opetusministeriö hylkäsi kylmästi hakemuksen. Vastaavanlaisia tapauksia on lukemattomia läpi koko 2000-luvun.

Lasten vanhemmilla on ensisijainen vastuu pitää asiasta meteliä ja asettaa tämä häikäilemätön pakkoinstituutio kyseenalaiseksi. Opettajakunnalla taas on ammattietiikkansa puolesta velvollisuus riitauttaa asia poliittisten päätöksentekijöiden suuntaan. Opetusministeriö kantaa päätöksillään viime kädessä vastuun. Se että päätökset ovat ristiriidassa sekä kansalaisten että asiantuntijoiden mielipiteiden kanssa, puhuu hälyttävällä tavalla omaa kieltään.

Ope

Itse kauhistelen eräiden mielipuolten suunnitelmia ajaa ruotsinkieltä perusopetuksen alaluokille. Ruotsi on jonkinlainen pakkojäänne, jolla ei oikeasti tee yhtään mitään suurimmassa osassa suomea. Sanottakoon näin, että ns. virkamiesruotsin voi läpäistä vaikkei loppujen lopuksi osaa kuin hädintuskin esitellä itsensä.

Odotan mielenkiinnolla tulevaa kehitystä. Venäläisten määrä kasvaa ja antipatia suomenruotsalaisten etuoikeuksia kohtaan ei ainakaan ole vähenemässä. Näkisin mielelläni ruotsin samanlaisessa vähemmistökielen asemassa kuin vaikkapa saamen, romanin tai somalikielen. Palvelut järjestetään tietyin erityisjärjestelyin vaikkapa tulkin avustuksella. Halvemmaksi tämäkin tulisi kuin lähes koko kansan "sivistäminen" kielellä, jota he eivät kuitenkaan käytä eivätkä näemmä edes pakollisten kurssien jälkeen osaa.

Nimim. ruotsia puhumaton virkamies.

melkonen

Suomessa ei ole mitään surkeata, sorrettua kielivähemmistöä, vaan käytännössä kaikki Suomen kansalaiset osaavat suomea.
Sen sijaan, Suomessa on enemmistö, joka joutuu anomaan omia oikeuksiaan. Ainakaan vielä ei ole tuottanut tulosta, mahtaneeko tuottaakaan. Pahalta näyttää. Mitähän Ruotsissa tapahtuisi jos siellä olevat puolimiljoonaa suomenkielistä alkaisivat vaatia maalle kaksikielisyyttä ja kaikille suomenkielen taitoa?

Aina pitää näköjään sattua jotain järkyttävää ennen kuin järki voittaa. Muutos asiassa kuin asiassa pitäisi aina tehdä hivenen ennen kuin on pakko, sillä silloin se on monesti myöhäistä.

Suomessa on onneksi ainakin vielä, ajatuksen, kirjoittamisen, lukemisen ja puhumisen vapaus.
Ihmettelenpä mitä se sivistys oikein on. Sekö, kun kansan enemmistö yrittää tyynen rauhallisesti, sanan voimalla ja julkisesti, hieman hillitä selvää haittaa, vääryyttä, epäoikeudenmukaisuutta ja pieneltä vähemmistöltä ansaitsemattomia etuja, vaiko se, että edellisen johdosta tämän pienen vähemmistön edustaja Henrik Lax on Vasabladetissa 12. 2. 2004 sanonut, että ”kielikeskustelusivusto on avattu rakentavassa hengessä. On parempi, että NÄIDEN SELVÄSTI HÄIRIINTYNEIDEN HENKILÖIDEN mielipiteet tulevat myös esiin”.