Maanantai 21.1.2019

Eduskuntaan kypsyneet avautuivat tv:ssä – ”Jos sanoo jotain levotonta...”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
19.2.2015 07:51
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Mikael Jungner siirtyy viestintätoimisto Kreabin toimitusjohtajaksi. Asiasta tiedotettiin toissapäivänä.
|

Kansanedustajat Anne Holmlund (kok.), Mikael Jungner (sd.) ja Osmo Soininvaara (vihr.) keskustelivat tänään Ylen aamu-tv:ssä siitä, mikä saa poliitikon jättämään eduskunnan. Kukaan kolmikosta ei hae jatkokautta kevään eduskuntavaaleissa. 

- Poliitikon elämä on yllättävän yksinäistä puuhaa. Kisataan kansanedustajapaikoista, julkisuus painaa päälle, pitää olla skarppina jatkuvasti. Jos mokaa, sanoo jotain levotonta, armoa ei tunneta, Jungner kuvaili.

Holmlund perusteli omaa päätöstään sillä, ettei hänellä ole enää annettavaa politiikkaan. Hän myös koki matkalaukkuelämän raskaana. Soininvaara puolestaan kritisoi eduskunnan toimintatapaa.

- Eduskunta tekee vääriä asioita. Siellä pitäisi päättää suurista linjoista, mutta nyt niistä päätetään ihan muualla, ja pienet yksityiskohdat tuodaan eduskuntaan, hän sanoi. Soininvaara kirjoitti jo syksyllä blogiinsa kovan avautumisen eduskunnan toiminnasta.

Kolmikko pohti myös median vaikutusta.

- On huonoa, että median asenne on negatiivinen, raateleva. Yritysjohtajia ei juuri näy mediassa, koska kuka hullu sinne menisi turpiin saamaan. Poliitikot ovat mediassa, koska tarvitsevat sitä, Jungner sanoi.

Poliitikkojen kypsymistä eduskuntatyöhön käsiteltiin myös hiljattain julkaistussa Reetta Rädyn ja Ville Blåfieldin kirjoittamassa Kuka hullu haluaa poliitikoksi? -kirjassa.

- Vähän hämmästyin siitä valituksesta, joka joidenkin kansanedustajien suusta kuuluu, kirjoitti Uuden Suomen päätoimittaja Markku Huusko kirjasta blogissaan.

Sampsa Katajan kirjaan päätyneet kommentit kansanedustajan palkasta nostivat kohun.

- Valtakunnan parhaat kyvyt näkevät, että taloudellisesti täällä menettää. Pilke silmäkulmassa olen sanonut, että kansanedustajalla pitäisi olla se palkka, mikä oli aikaisemmalla työuralla, että viitsisi ottaa nämä haittapuolet mukaan, kun siirtyy huonopalkkaiseen, määräaikaiseen työhön. Itse menetin taloudellisesti aika lailla, kun tänne lähdin, Kataja kommentoi kirjassa.

Katajan ohella myös Myös RKP:läinen kansanedustaja, puolueensa ex-puheenjohtaja Stefan Wallin kritisoi poliitikkojen työstään saamaa korvausta.

- Politiikka ei ole kovin hyvin palkattua. Pääministerinkään palkka ei ole kovinkaan kilpailukykyinen, kun vertaa minkä tahansa keskisuuren yrityksen pikkupomojen palkkoihin. Ne, jotka ovat rahan perässä, eivät varmasti hakeudu politiikkaan, hän pohti kirjassa.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Monica Almenoksa

Tämä juttu on niin täynnä ironian helmiä, että on vaikea olla nauramatta ääneen.
1) Jungner parkuu julkisuuden kiroista. Aika harva kansanedustaja on niin hanakasti tunkenut julkisuuteen kuin Jungner. Useimmat keskittyvät työntekoon eivätkä juorulehtien palstoilla paistatteluun, saati pelaa istuntojen aikana tai lintsaa päätyöstään muitten puuhien takia.

2) Kirjassa Kataja valittaa, miten yritysten pikkupomotkin tienaavat enemmän. Eduskunta ei ole liikeyritys. Edustajan homma on luottamustehtävä, josta maksetaan todella korkeaa palkkaa ja edutkin ovat loistavat.
Yrityspomojen palkat ovat paisuneet järjettömyyksiin, ja niiden takia yritykset potkivat "kulueriä" eli työntekijöitä pihalle joka suunnalla. Pitäähän sitä nyt yhdelle työnsä huonosti tekevälle palkanmaksu turvata, vaikka sen takia kymmenet, jopa sadat hyvät osaajat joutuisivat kilometritehtaalle. Hyvin johdettu ja huolehdittu yrityshän tekee tulosta kovinakin aikoina. Kirsti Paakkasella oli oikeat otteet Marimekon kanssa; kun tilauskirjat olivat tyhjänä, johdolle annettiin yt-varoitus. Vähän ajan päästä töitä oli taas pitkälle eteenpäin. Jännää, miten johdon oman aseman ollessa turvattuna keskitytään työntekijöitten poispotkimiseen, mutta oman korkean pallin horjuessa yhtäkkiä löytyykin motivaatiota tehdä asioitten eteen jotain. Yhden pomon palkalla pidetään aika monta duunaria hommissa.
Yrityspomot ja kansanedustajat haalivat yhteisistä laareista kaikki taskut täyteen ja vaativat itselleen lisää, samalla yhteen ääneen vaatien pienipalkkaisilta duunareilta palkkamalttia.

3) Kataja ilmeisesti laskee kuuluvansa siihen parempaan ainekseen, joka ansaitsisi vielä enemmän.
Anteeksi, nyt pitää mennä etsimään nenäliina. En enää näe eteeni näiltä kyyneleiltä...vatsaakin vääntää. Oiooioioi.

Eerikki Perälähde

Tuo kommentti on niin heppoisilla argumenteilla kirjoitettu, että ei voi olla nauramatta ääneen.
1. Jungner on aikaisemmissa työpaikoissaan todistanut olevansa erittäin pätevä ja fiksu henkilö. Hänen uudet ajatuksensa ja toimintatapansa politiikassa ovat kiinnostaneet mediaa ja media itse on tehnyt hänestä vielä kiinnostavamman. Ei ole tarvinnut paljoa itse soitella lehtiin. Mediaa ei tosin kansanedustajien hyvät saavutukset työssään kiinnosta, vaan lähinnä niistä asioista kirjoitetaan, jolla saadaan juorunnälkäinen peruspirkko ja -pertti ostamaan lehtiä ja klikkailemaan linkkejä.

2. Eduskunta ei ole liikeyritys, mutta se kilpailee, tai ainakin sen pitäisi kilpailla hyvistä ja kyvykkäistä tyypeistä liikeyritysten kanssa. Nyt vaan on sillä lailla että kyvykkäimpiä ei kansanedustajan hommat enää paljon kiinnosta, kun negatiivisen julkisuuden lisäksi siellä ei makseta edes kilpailukykyistä korvausta. Tätähän ei peikkokansa ymmärrä, kun ei ole mitään ymmärrystä siitä mitä oikeasti lahjakas, ahkera ja hyvin koulutettu henkilö voi oikeissa töissä tienata. Eikä missään liikeyrityksessä makseta yhdellekään pomolle enempää kuin hän ansaitsee, eikä myöskään potkita työntekijöitä huvikseen pihalle. Kyllähän sen nyt lapsikin ymmärtää, että jos on töitä, niin niitä tekemään tarvitaan työntekijöitä. Mutta sitten kun niitä töitä ei ole, eikä tekijöitä tarvita, niin miksi niitä pitäisi tyhjän panttina siellä työmaalla seisottaa ja maksaa palkkaakin vielä?

3. Katajalle maksettiin hänen entisessä työssään enemmän kuin kansanedustajana, joten asia on harvinaisen yksinkertainen.

Kateellinen ja asioihin perhehtymätön "kansa" se vaan jaksaa valittaa. Kannattaisi vaikka itse kokeilla niitä johtajan tai kansanedustajan hommia, jos rahkeet riittää ja valittaa vasta sitten.

Monica Almenoksa

Tekisi mieli kysyä, maksaako eduskunta vai puolue sinunkin palkkasi.

Jungnerin touhut eivät tosiaan suurinta osaa kansasta voisi vähempää kiinnostaa, kuten ei muidenkaan valtakunnanpellejen. Se, mitä Junkku on joskus mahdollisesti saanut aikaan työssään ja mitä eduskunnassa ovat kaksi täysin eri asiaa. Viimeisen 4 vuoden ajan Jungner on enimmäkseen kunnostautunut lintsaamalla, typeryyksien laukomisella ja juorulehdissä paistattelulla milloin mikäkin bimbo kainalossaan. Tyyppi ei muuten myöskään kestä yhtään kritiikkiä, vaan pakenee heti "laput silmillä eteenpäin"-tasoisen kommentoinnin taakse. Koska kyllähän kaikki Valaistuneet seuraavat häntä. Vai...?

Yhteiskunnallisen vaikuttamisen pitäisikin olla kutsumusammatti/-tehtävä. Eduskuntaan ei tarvita rahan perässä juoksijoita, vaan niitä jotka ihan oikeasti ovat kiinnostuneet tekemään päätöksiä maan parhaaksi. Jos Kataja tai kuka muu edustaja tahansa katsoo olevansa köyhyysloukussa edustajan tuloilla, niin ehkä olisi voinut painua takaisin sinne rahahommiinsa jo edellisten vaalien alla. Ei siitä ainakaan haittaa Suomelle ja sen asioiden hoitamiselle olisi ollut.

Suomen politiikan tämänhetkisistä ongelmista suurin on juurikin se, että eduskunnassa on liikaa bisnespellejä, jotka johtavat Suomea kuin liikeyritystä. Kvartaaliajattelun sijasta pitää ajatella jatkuvuutta, kestävyyttä ja kansan kannalta parhaita ratkaisuja. Valtion omaisuuden realisointi, valtionyhtiöiden myynti ja niiden työvoimavähennykset vs. pomojen bonukset yms yms typeröinti on näiden hätäiseen tuloksentekoon harjaantuneiden tyyppien ajatusmaailmassa ihan ookoo, vaikka kohta ollaan siinä tilanteessa että ei ole enää mitään mitä myydä eikä ihmisillä töitä. Pitäisi jossain kohtaa jonkun ymmärtää, että monesti pitemmän päälle valtiolle on halvempi vaihtoehto pitää ihmiset töissä tuottamassa kuin elättää heitä työttöminä ja maksaa yhtiöiden pomoille samalla järjettömiä palkkoja, palkkioita ja bonuksia.

Pekka Loikkanen

Eduskunnassa on useita edustajia jotka vaatimattomalla käytöksellään ja työnteolla eivät herätä juurikaan julkisuudessa ja mediassa juurikaan huomiota esim. Anssi Joutsenlahti. Kyllä äänestäjät heitä myös arvostavat.

Mutta otetaan räikein esimerkki kyvyttömyydestä lukea äänestäjien ajatuksia. Kun suuren mediayhtiön ex. toimitusjohtaja joka siirtyy työväenpuolueen puoluesihteeriksi ja puolueen Kansanedustajaksi. Joka sitten mediassa revittelee ex tyttöystävillään ja ex ex tyttöystävillään, ja urheiluautoillaan (ihan hyviä harrastuksia molemmat) niin kyllähän kansalaiset sellaisen henkilön tikun nokkaan nostavat ja heittävät julkisuudessa "sontaa" päälle tilaisuuden oikein ämpärikaupalla. Eli mitä kylvää sitä niittää, vaikka toiminnan motiivit voivatkin olla köyhää kansaa puolustavat.

Harri Jantunen

Ensi eduskuntakaudella on tehtävä vakvavia ja vaikeita päätöksiä, toivottavasti myös oikeita. On siis selvää, että populistiset poliitikot astuvat syrjään, että eivät saisi leimaa vakavan poliittisen työn tekijöinä. Turha sinne on mennä näpertelemään joillain pikkuasioilla, suuret taloudelliset linjat kuntoon ensin, kuten verotus oikealle tasolle, eli huomattavasti matalammaksi.

Tämä onnistuu mm. sillä, että julkisen sektorin hallinto, joka kustantaa jo 14,3 mrd euroa vuodessa, rationalisoidaan, samoin virastot ja liikelaitokset.