Sunnuntai 16.6.2019

Suomi luottaa liikaa insinööreihin? ”Onko tuo nyt ihme”

Luotu: 
7.3.2015 11:23
  • Kuva: Creative Commons / eflon
    Kuva
    Helsinkiläisen yrittäjän mielestä suomalaisiin yrityksiin tarvitaan johtopaikoille muutakin kuin insinööriosaamista.
|
Helsinkiläinen yrittäjä, vihreiden eduskuntavaaliehdokas Kaisa Hernberg arvioi, että Suomi luottaa liikaa insinööreihin.
 
-Usein kuulee tuskiteltavan, että suomalaisyritykset keskittyvät liikaa teknologiaan, ja sellaiset bisneksen kannalta olennaiset asiat kuin markkinointi, myynti ja asiakkaiden ymmärtäminen jäävät niin sanotusti lapsipuolen asemaan. No, onko tuo nyt ihme, kun lukuja tarkastelee? Suomalaisiin yrityksiin tarvitaan johtopaikoille muutakin kuin insinööriosaamista, muitakin kuin viisikymppisiä, muitakin kuin miehiä, muitakin kuin suomalaisia. Ei tästä muuten mitään tule, emme pärjää kilpailussa, hän kirjoittaa Puheenvuoron blogissaan.
 
Hernberg uskoo, että insinöörit ovat ainakin yksi selitys sille, miksi naisia ei Suomessa nouse yritysten johtoon
 
-Kas kun 50 suurimman pörssiyhtiön toimitusjohtajista puolet on koulutukseltaan diplomi-insinöörejä. Olen työskennellyt koko urani ajan teknologiayritysten parissa, ja siellä suunnalla usko insinööriosaamisen kaikkivoipaisuuteen on varsin voimakasta. Naisia on teknologia-alojen opiskelijoista edelleen huomattavan pieni osa. Ei siis ihme, ettei naisia valita johtotehtäviin, jos johtotehtäviin kelpaa vain insinööri.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Kaisa Hernberg
Kaisa Hernberg
Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Juho Salo

Höpö höpö. Kerroppa miksi inssi muka olisi jotenkin huonompi kuin joku muu. Jos insinöörit ajaisi maailmaa, niin olisi nollatyöttömyys, hiilidioksidipäästöt olisi puolet nykyisestä, töitä tehtäisiin puolet vähemmän ja kaikkien elämänlaatu olisi parempi. Todellinen ongelma on pankkisektori, ja velkapohjainen talous, joka estää investointeja meille kaikille tärkeisiin asioihin, kuten hyvään infraan. Kilpailukyvyn ongelma taas on työvoiman kalleus, verotus, normitus ja muu saavutetuista eduista kiinni pitäminen. Kiina on täynnä insinöörejä ja heillä menee lujaa, koska heillä on enemmän layout suunniteltu kaupunkirakenne ja vähemmän normeja, edullisempi työvoima ja muuta kivaa. Esim. miksi Suomessa tuetaan km korvauksin pitkää työmatkaa, mutta jos muutan keskustaan töiden lähelle vuokralle, en voi lyhentää vuokraani verotuksesta. Tuemme tehottomia elintapoja ja tyhmää suunnittelua, ja näistä asioista minä irtisanoudun insinöörinä.

Jukka Mattsson

Ei pidä paikkaansa. Jokainen yritys, jossa olen työskennellyt on insinöörien päätöksellä (firman ylin johto) siirtänyt yrityksen toiminnat ja siten myös työt halvempiin maihin.

Lieneekö nollatyöttömyyskö tavoitteena entisiin neukkumaihin, Intiaan ja Kiinaan? Epäilen että heitä ei kiinnosta kuin lennellä ykkösluokassa katsomaan sijoituksiaan, halu asua viidentähden hotelleissa ja hakea paikallisia pienentavaran toimittajia.

Tapio Vaattanen

Steve Jobsin mukaan yritysten ongelma on juuri siinä, että niiden kehittyessä ja kasvaessa, niitä aletaan johtaa myyntivetoisesti, ja johdosta oikein kukaan ei enää ymmärrä itse tuotteesta mitään.

Steve Jobsin lausuntoon kitetytyy hyvin Nokian ja Applen nykyisin hyvin erilainen asema älypuhelinmarkkinoilla.

Ongelma tuskin on insinööreissä.

Eero Saastamoinen

Voisiko tuo johtua siitä, että insinöörit koulutetaan heikoiksi alaisiksi, jolloin he pyrkivät vain johtopaikoille, mihin heitä ei varsinaisesti ole koskaan koulutettu!

Suomestahan puuttuu kaikkialta talousasiantuntijat!

Edes ekonomin koulutuksen saanut ei pitkänkään opettamisen jälkeen työelämässä pysty ymmärtämään yrityksen hoitamisesta kuin velanoton, muun talousasioitten suunnittelun he joutuvat pyytämään ns. asiantuntijoilta, jotka usein ovat myös insinöörejä ja ekonomeja!

Siis vika on koulutuksessa, jota kautta yrittäminen ei vaan liiku eteenpäin oikealla tavalla!

Osmo Marttila

Ainoa mahdollisuus onnistumiseen yrityksellä omilla teolla on henkilöstön, henkilöiden erikoistuminen. Joissakin yksilöissä on vahvaa taipumusta kuvitella kaikkiosaavuutta - jopa kaikkivoipaisuutta - mikä ei ole henkisen tasapainoisuuden tunnusmerkkejä.

Kansanviisaudet eivät ole tuulesta temmattuja.