Sunnuntai 16.6.2019

2420 €/kk – Tästä tilinauhasta ei mene senttiäkään valtiolle

Luotu: 
31.3.2015 10:53
  • Veronmaksajien keskusliitto on laskenut, minne ja kuinka paljon palkasta maksetaan veroa. Laskelmat löytyvät myös Veronmaksjien kotisivuilta, jonne pääset klikkaamalla kuvan yläpuolella olevaa lähdetekstiä.
|

Palkansaajan alle 30 000 euron vuosituloista ei käytännössä makseta valtion ansiotuloveroa, vaikka verotaulukon mukaan 16 100 euron ylittävistä tuloista pitäisi jo maksaa veroa valtiolle 6,5 prosenttia.

Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola kertoo Uudelle Suomelle, että syy tähän löytyy erilaisista, automaattisesti veroprosenttiin laskettavista vähennyksistä.

– Käytännössä vasta 30 250 euron vuosipalkasta maksetaan valtion tuloveroa. Vaikka valtion tuloveroasteikko alkaa paljon matalammalta, niin veroa ei kuitenkaan tule maksuun pienemmillä tulotasoilla, Kirkko-Jaakkola toteaa.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että tavallisesti 2 420 euron kuukausituloilla ei vielä valtion kassaa pääse palkasta suoraan kerryttämään. Sen sijaan palkkakuitin veroprosenttiin sisältyvät kunnallisvero, Yle-vero, mahdollinen kirkollisvero sekä muut sosiaalivakuutusmaksut.

Vähennyksiä on niin erilaisia, ettei Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti osaa kylmiltään edes sanoa, kuinka monta eri vähennyslajia on kaikkiaan olemassa.

– Palkansaajan kannalta merkittävimmät ovat työtulovähennys, joka vaikuttaa niin valtion kuin kunnankin verotuksessa, sitten kunnallisveron ansiotulovähennys. Eläkkeensaajilla on vastaavat kunnallisella ja valtiollisella puolella. Sitten on perusvähennys ja nämä viisi ovat ne merkittävimmät automaattisesti tehtävät vähennykset.

– On siellä vielä tulonhankkimisvähennys. Ja työeläkevakuutus-, työttömyysvakuutus- ja sairausvakuutusmaksun saa vähentää.

Jotta oman veroprosentin laskeminen ei olisi liian helppoa, on vähennyksissä omat progressiiviset asteikkonsa. Toisin sanoen suurimmista tuloista saa tehdä suhteellisesti pienempiä vähennyksiä kuin pienistä.

– Ei sitä ihan itse pysty laskemaan, paljonko veroa tulisi maksettua. Ei tämä ihan yksinkertaista ole, Kirkko-Jaakkola myöntää.

Suurin osa, 80 prosenttia, palkkojen verotuksesta menee muille kuin valtiolle.

Ansiotuloveron merkitys Suomen valtiolle on siis vähäisempi kuin otsikot ja lööpit antavat ymmärtää. Itse asiassa niillä kerätään valtion kirstuun noin kuusi miljardia euroa, kun valtio kerää veroja kaikkiaan noin 40 miljardia euroa. Suurimmat tuloerät valtiolle tulevat kulutus- ja valmisteveroista.

Eduskuntavaalien alla esiin on noussut myös keskustelu siitä, pitäisikö veroja kerätä palkoista enemmän ja keneltä. Tuotuaan julki Akavan kuvaajan siitä, kuinka suuren osuuden valtion tuloveroista mikäkin tuloluokka maksaa, entinen pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) totesi, ettei pienimpien tuloluokkien veroprosentin alentaminen vaikuta, kun niitä ei kuitenkaan makseta. Suuremmissa tuloluokissa veroprosentin nostaminen nousisi jo pilviin.

Suurituloisten verotuksen kiristämistä ovat esittäneet suurista puolueista Perussuomalaiset ja SDP. Valtiovarainministeri, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne esitti sunnuntaina MTV:n blogissaan, että suurituloisille kohdennettaiisin veroja.

Ansiotuloverotusta kiristettäisiin yli 70 000 euroa vuodessa tienaavilta, pääomaverotuksen progressiota kiristettäisiin 60 000 euron vuositulojen jälkeen ja osinkoverotukseen kohdennetuista huojennuksista luovuttaisiin. Lisäksi suurista perinnöistä maksettaisiin nykyistä enemmän veroa. Uudistuksilla saataisiin 300 miljoonaa euroa, Rinne arvioi.

Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola arvioi, että pienituloisten verotaakkaa voidaan keventää juuri vähennyksillä. Vaikka valtion verokertymään vähennykset eivät vaikuttaisikaan, ne tuntuvat kunnallisverotuksen puolella.

Suurituloisten kohdalla Kirkko-Jaakkola uskoo, että Rinteen painopiste olisi osinko- ja pääomaverotuksessa. Pelkkää ansiotuloveroa korottamalla suurituloisten veroprosentit nousisivat muutoin jo reilusti yli 60 prosentin.

– Yli 70 000 euroa vuodessa tienaavia on noin kolme prosenttia ansiotulojen saajista. Se tarkoittaa noin 120 000 henkilöä. He maksavat kaikista ansiotuloveroista tällä hetkellä noin 20 prosenttia, eli kyllä sieltä aika paljon maksetaan, hän huomauttaa

Jaa artikkeli:

Kommentit

Harri Jantunen

Koska verotuksesta tehtävät vähennykset ovat euromääräisiä, lisäävät ne verotuksen progressiota. Vähennykset voidaan poistaa, jos veroprosenttia alennetann reilusti. Meillä ei ole enää varaa lisätä kansakunnan veromenoja.

Hans von Knorring

eikä myöskään erikseen SOTU, TYEL, ym maksuja. Nollaprosentin verokirjalla menee jo nyt veroa 6,2%. Mutta nämä vissiin pidetään erillään jotta Suomen veroprosenttivertailu pysyisi kansainvälisesti vähän matalemmalla. Eli jos nuo lisättäisiin jotka käytännössä kaikki joutuvat maksamaan olisi veroprosentti aivan eri luokkaa!

Marja-Leena Kuronen

Artikkelissa on virhe, jos tuon saman summan saakin eläkkeenä, niin kyllä valtionvero tulee maksettavaksi. Palkansaajan lopullinen veroprosentti on 18% noilla tuloilla, mutta saman suuruiset eläketulot verotetaankin 24%:lla. Jos taas saa tuon summan pääomatulona, niin vero-% on 26% ja se on kokonaan valtionveroa! Pääomatuloista ei makseta kunnallisveroa! Mielestäni on turhaa jakaa verot valtion ja kunnan veroihin, eikun samaan pottiin kaikki ja siitä valtio hoitaa koulutuksen, terveyden ja sosiaaliset tulonsiirrot ja infran ja kunnille sitten jaetaan sen mukaan, mitä niille jää tehtäviä.

Jere Viikari

Artikkelissa puhutaan palkansaajan veroista ja eläke ei ole palkkaa. Eläkkeestä ei voi myöskään tehdä palkansaajan verovähennyksiä eikä vähentää eläkemaksuja. Pääomatuloveronkin minimiprosentti on 30 eikä suinkaan 26.

Marja-Leena Kuronen

Katsos, kun osa pääomatuloista on verovapaata ja artikkelissa sanottiin, että vastaavat vähennykset on eläketuloista. Syötä summat vero.fi sivulla olevaan laskuriin ja vaihda eri laskelmiin, ovatko palkka, eläke vai pääomatuloa, niin saat ihan itse todeta asian!
Kyllä eläkeläinenkin on oikeutettu samaan veroprosenttiin kuin palkansaajatkin!

Reino Jalas

> Ei sitä ihan itse pysty laskemaan, paljonko veroa tulisi maksettua.
> Ei tämä ihan yksinkertaista ole, Kirkko-Jaakkola myöntää.

Verottajan omat verolaskurit tulevat kuitenkin avuksi.
http://prosentti.vero.fi/VPL2014/Sivut/Henkilotiedot.aspx

Tuonne kun syöttää 30.000 € vuositulot, asuinkuntana Helsinki, Ev.lut kirkon jäsen ja 2 alaikäistä lasta, niin veroja peritään yhteensä 5.528 €.

Tuosta summasta Valtio saa laskurin mukaan valtionveroina kuitenkin 250 € näppiinsä. Joten ei valtiovalta ihan täysin tyhjin käsin jää tässäkään tuloluokassa.

Mika Peltokorpi

"Vähennyksiä on niin erilaisia, ettei Veronmaksajien keskusliiton pääekonomisti osaa kylmiltään edes sanoa, kuinka monta eri vähennyslajia on kaikkiaan olemassa."

Kyllä tuo lista VM:n sivuilta löytyy. Taisi olla toistasataa eri vähennystä joku vuosi sitten.

Olavi A Honka

Olen useammalta eri puolueen ehdokkaalta kysellyt mitä tarkoittaa "pienituloisten verojen alennus" jota niin ahkerasti viljellään, mutta vastauksia ei ole tullut yhtään. Jos todella alle €35.000/v tienaavat eivät maksa valtion tuloveroja, mitä tämä tarkoittaa?

Taitaa kyseessä olla aika suuren luokan äänestäjien sumutus meneillään :-)

Kyuu Eturautti

Minä edelleen sanon että puhutaan väärästä asiasta suurituloisten verojen kannalta.

Veronkierto (aka. verosuunnittelu) on se mikä täytyy saada kuriin. Jos raha tienataan Suomessa, siitä pitää maksaa Suomeen - oli se sitten firman yhteisöveroa, porhon pääomaveroa tai kuolevaisen ansiotuloveroa. Tällä hetkellä huipulla ei makseta näistä yhtäkään, ainakaan lähellekään täysimääräisenä.

Markku Nieminen

Juuri niin Eturautti.
Kun nuo lusmut eivät maksa kuin nimellistä veroa, tavallinen kansa joutuu maksamaan näidenkin verokierrosta aiheutuneen alijäämän! Se taas laskee heidän ostovoimaansa ja pienentää verotuloja joten veroja on taas nostettava, jne, jne. Ikiliikkuja on keksitty.

Sepetius Kangas

Sitäpaisi työurani kesti 54 vuotta ja saman työntajan palvelluksessa pikkasen yli 50 vuotta. joten kyllä minä verojakin olen maksanut, Vaikka loppuaika menikin työurastani sairastellessa. Joka samalla söi eläkkeestäni suuren osan.

Olavi A Honka

Eturautti ja Nieminen, ehkä olisi aika vähän katsoa todellisuutta, näiden "rikkaiden" haukkumisen sijaan. "Akava - Eniten tienaavat 8,5 prosenttia palkansaajista maksavat nykyisin 68 prosenttia kaikista Suomessa maksetuista valtion ansiotuloveroista".

Kyllä ne veronkiertäjät on tässä ryhmässä aika vähäisiä.... enemmän taitaa erilaisia vähennyksiä olla 91,5% palkansaajista eli veronkiertoahan sekin....

Matti Auer

Mihin tarvitaan esim. asuntolainojen korkovähennyksiä, jos alle 30.000€ vuoituloilla ei tarvitse maksaa valtion veroja? Ei siis ole veroja mistä maksettaisiin vähennyksiä. Mielestäni kaikki verovähennykset tulisi poistaa joka tapauksessa. Ainoastaan varakkaiden etuja.

Marjatta Marttila

Olen ansainnut eläkkeeni aikoinaan työtä tekemällä, joten se on "palkkaa". Ainoa epäkohta on siinä, ettei minulla ole työstä johtuvia vähennyksiä muutenkin pienempään tuloon kuin työssä ollessani. Veroprosentti on kuitenkin korkeampi - 24 %.

Olavi Heinonen

Miten on mahdollista, etä minäkin maksan n 1100 e/kk eläkkeestäni 12 % veroa ja todella olen ollut yrittäjäkin, jolloin maksoin suht suurta eläkekertymää ja olin ollut töissä n 20-vuotta ennen yrittäjäuraani? Olisin tottakai halunnut jatkaa työuraani, koska olen yrittäjäluonne, mutta ei löytynyt työllistäjää, minullekaan vaikka olisin tehnyt työni halvallakin ja teinkin osittain ilmaiseksi ylitöitä kotonani yrittäjänä!

Sepetius Kangas

Se on paskamaista, etä viimeiset vuodet ratkaisee paljoko eläketttä saa. Suoraan sanoen ei aikaisemmilla tuloilla ole paljoakaan merkitystä. Minunkin vuoinna 1991 eläkekertymä oli aika hyvä 8700 mk 2002 kuitenkin päädyin vain n.1000 € kuukausieläkkeeseen. silloin olin siis -91 olin 54 ja eläkkeelle siirtyessä 65 vuotias. Se pitkisstä työrupeamista. Olisin ollut sen 3 vuotta viellä, mutta terveys petti. Oikeammin sairastelu alkoi jo n, -92. Sairastelu vei minun eläkkeestäni yli 70 %. Kun vertasin työkavereihin.

Sepetius Kangas

Se on paskamaista, etä viimeiset vuodet ratkaisee paljoko eläketttä saa. Suoraan sanoen ei aikaisemmilla tuloilla ole paljoakaan merkitystä. Minunkin vuoinna 1991 eläkekertymä oli aika hyvä 8700 mk 2002 kuitenkin päädyin vain n.1000 € kuukausieläkkeeseen. silloin olin siis -91 olin 54 ja eläkkeelle siirtyessä 65 vuotias. Se pitkisstä työrupeamista. Olisin ollut sen 3 vuotta viellä, mutta terveys petti. Oikeammin sairastelu alkoi jo n, -92. Sairastelu vei minun eläkkeestäni yli 70 %. Kun vertasin työkavereihin.

Ari Pajukoski

Eläkevakuutusmaksu ja työttömyysvakuutusmaksu on vähennyskelpoinen yrityksille, miksi se ei olisi vähennyskelpoinen palkansaajalle? Sama juttu edunvalvontajärjestöjen ja muiden elinkeinotoimintaan liittyvien jäsenmaksujen osalta. Yriys saa vähentää kaikki tulon hankkimisesta kertyvät kustannukset ja maksaa veron vain nettotuloksesta, palkansaaja ei saa, vaan vähennyksissä on omavastuita ja enimmäismääriä (esim. työmatkavähennys). Opintolainan verovähennysoikeus vastaa yrityksen oikeutta vähentää kustannuksista tuotekehityskustannukset. Perusvähennykset ovat oikeastaa vähennys opintojen hankkimisesta. PAlkansaajalla on työvaatemenot, vaatteiden pesukustannukset ym, mutta olisi liian kallista verottajalle lähteä tutkimaan jokaisen pesuainekuitteja, joten nyt tehdään yleinen vähennys kaikille. Ainoastaan oman asunnon korkovähennys on sellainen, jolle ei ole muuta perustetta, kuin poliittinen tahto tukea oman asunnon hankkimista.

Päivi Tyni

No meidän työmarkkinatukea "nauttivien" verotus on ainakin yksinkertaista. Valtiolle ei mene mitään vaan päinvastoin sieltä kaikki tulee. Kunta sitten verottaakin ilman mitään vähennyksiä 705 €/kk bruttotuloista 20 %. Ja tämän veron vuoksi onkin sitten haettava toimeentulotukea. No, onhan sillä sossuja työllistävä vaikutus.

Marja-Liisa Kalkela

Totta."Teillä" työttömillä peritään toiseen kertaa veroa työmarkkinatuesta .
Tehän maksoitte jo työssä ollessanne veroja omaan sosiaali -ja työttömyysturvaanne.Joka tilistä n-30%+ALV 24% .
Ilmaistyöllähän tuo vielä lisäksi pitää korvata jotta saa toimeentulotukea kun joutuu työttömäksi jotta saa vastinetta maksamilleen veroille.
Pääomatuloista ei makseta kunnallisveroa?
-Kuntien palvelut kyllä kelpaa muiden maksaessa nytkin nousevista kuntaveroista. (kunnat menettää n.2-3Mrd/v)
Poliittisia "arvovalintoja" veroratkaisut. Ketkä joutuu maksamaan ja ketkä ei.

Verotus kurittaa työtöntä
Julkaistu: 14.3.2009
Työttömien verotus on tiukentunut vaivihkaa. Nykyisin työtön ja pitkäaikaistyötön maksaa jo enemmän veroja kuin pienituloinen.
Osa-aikaisen myyjän veroprosentti 16 000 euron vuosituloilla on 16,8. Samaan aikaan työmarkkinatuella elävä työtön maksaa veroja 20 prosenttia. Ansiosidonnaista päivärahaa nostavan työttömän veroprosentti puolestaan on jopa 22,7, uutisoi aamun
Helsingin Sanomat.

Syynä verotuksen eroihin on veropolitiikka, jonka tavoitteena on ollut kannustaa työttömiä töihin. Peruspäivärahan veroaste on jopa hieman noussut samalla, kun palkkatulon verotus on keventynyt.

Verotuksen erilaisuus syö ikävimmin pitkäaikaistyöttömiä. He maksavat vuodessa veroa 610 euroa enemmän kuin samoilla tuloilla elävä palkkatyöläinen.
Hurstin leipäjonostahan sen huomaa -93 lähtien aina vain jonot pitenee.