Keskiviikko 12.12.2018

Karu havainto Suomesta: ”Pahinta jälkeä terveydenhuollossa”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
6.4.2015 10:28
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Start-up-yrittäjän mukaan esimerkiksi hoiva-alalla liian suuri osa työpäivästä kuluu palavereissa. Arkistokuva.
|
”Mitä enemmän perehdyn eri rooleissa suomalaiseen työnteon kulttuuriin, sitä vakuuttuneemmaksi tulen siitä, että täällä ollaan aivan liikaa tekevinämme asioita, vähemmän saadaan varsinaisesti aikaiseksi.” Näin arvioi suomalaista työelämää Puheenvuoron blogissaan start-up-yrittäjä ja eduskuntavaaliehdokas Sanna Vauranoja (kok.).
 
Hän näkee ongelmia erityisesti hoiva-alalla.
 
-Liian monen työpäivän pääsisältönä on kulkea palaverista toiseen. Kun palaveriaika loppuu neljän maissa, vajaat kahdeksan tuntia onkin jo täynnä. On aika siirtyä vapaalle. Pahinta jälkeä tämä palaveri- ja koulutushöttö saa aikaan esimerkiksi terveydenhuollossa ja vanhusten hoidossa. Suurestakaan lailla säädetystä hoitajamitoituksesta ei paljon iloa ole, jos nuo 0,5 hoitajaa per asukas ovat suurimman osan päivästä palaverissa tai tietokoneella hoitamassa hallinnollisia asioita. Mitoitukseen pitäisikin kirjata yksi asia, että hoitohenkilökunnan työajasta vähintään 90 prosenttia menee asiakkaiden tai potilaiden kohtaamiseen, Vauranoja kirjoittaa.  
 
Hän sanoo, että työajan mittaaminen tunneissa on ylipäänsä väärä keino nykymaailmassa.
 
-Työtuntien mittaaminen toimi Fordin aikoina 1900-luvun alussa erinomaisesti. Se toimii perinteisessä tehdastyössä edelleen kohtalaisen hyvin. Mutta se istuu huonosti yhä kasvavaan tietotyöhön, jossa tehdyt tunnit eivät itse asiassa kerro työn tuloksista yhtään mitään. Tämä asettaa esimiestyön ja johtamisen aiempaa vaativampaan raamiin, jossa esimiehen on ymmärrettävä hyvin tarkasti, mitä työllä tavoitellaan ja milloin siinä ollaan onnistuttu.
 
Suomalaista työelämää kommentoi omassa Puheenvuoron blogissaan myös toinen kokoomuksen ehdokas, Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Tapani Ruokanen.
 
Hän sanoo, että työttömiä ei tule pitää syyllisinä Suomen ongelmiin, jotka Ruokasen mukaan johtuvat liian pitkälle kehittyneistä holhousvaltion piirteistä. 
 
-Liian pitkälle mennyt valvonta pitää heidät kortistossa estämällä byrokratialla ja erilaisilla suojaavilla varmistuksilla työpaikkoja luovien yritysten syntymisen tähän maahan ja tekemällä ihmisten palkkkaamisen olemassaoleviin pienyrityksiin niin vaikeaksi, että häviää rohkeus ottaa väkeä työhön, Ruokanen kirjoittaa.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jukka Sarjanen

Näin on, mutta kun otetaan huomioon, että ihmiset sairastavat 24/7, on käsittämätöntä, että vain sairaalahoito toimii arkisin klo 16 jälkeen ja viikonloppuisin. Moniin, esim. terveyskeskuspalveluihin ei saa yhteyttä kuin arkisin keskellä päivää... tehokasta sähköpostia ei hyödynnetä... sähköiset palvelut yleensäkin ovat aivan alkutekijöissään...

Teppo Vanamo

Ylempien viranhaltijoiden on pakkokin pitää paljon palavereja, nykyinen hallintomalli on sellainen. Toimintakulttuurissa ja puutteellisissa työkaluissa on suurin syy tehottomuuteen. Julkiselta sektorilta puuttuu järjestelmät, joilla voisi kerätä automaattisesti seurantaan ja raportointiin tarvittavan datan suoraan kentältä, tämä vähentäisi palaverit alle puoleen nykyisestä.

Jos vuonna 2015 kotipalvelun työntekijä kirjaa päivän tapahtumat sinikantiseen kouluvihkoon, ei todellakaan ole ihme, että aikaa tuhraantuu. Informaatiota muokataan ja siirretään sitten paperilla hallintoportaasta toiseen, ja joka portaassa tehdään erikseen raportti niistä seikoista, jotka juuri sitä porrasta koskevat. Lähtökohtana pitäisi olla yksi yhteinen tietokanta, josta tarpeen ja oikeuksien mukaan otetaan raporttiin automaattisesti ne tietueet, jotka juuri sille hallintoportaalle kuuluu.

Iiro Koppinen

Kotipalvelu lähetti vanhuksille tiedotteen "strategiasta" tietämättä itsekään, mitä sana tarkoittaa. Pääasia että voi jakkupuvuissa siirtyä palaverista toiseen. Asiat voisi sopia ohimennen tai vaikka hississä. Tietojärjestelmätkin menivät solmuun. Virossa tietojärjestelmä toimii, kun suunnilleen suunniteltiin klubiasken kanteen. Virossa lääkäreiden palkat 1/4 suomalaisista niin että budjetti ei heti paukahda. ja mitä palkan eteen Suomessa tehdään: kirjoitetaan lääkemääräyksiä kun lääketehtaat hoitavat koulutuksen. Virossa lääkäri vastaa sähköpostiin ja kännykkään. Suomessa on monta barrieria.

Hannu Myllynen

Tuotantotalouden asiantuntijoiden mukaan julkisesta palvelutuotannosta voi vähentää kustannuksia noin kolmanneksen ja samalla parantaa palvelujen laatua ja saatavuutta. Muutoksista ei vain tykätä nk etujärjestöissä eikä virkamieskunnassa joten poliitikot ovat voimattomia.

Miksei julkisessa palvelutuotannossa lasketa kokonaisyksikkökustannuksia ja seurata niitä avoimesti? Mitä kustantaa terveyskeskuskäynti kokonaisyksikkökustannuksiltaan? Miten kustannukset vertautuvat eri terveyskeskuksissa ja yksityisiin verrattuna?

Taitavat olla niin raflaavia lukuja, etteivät virkamiehet ja poliitikot suurin surminkaan halua niitä selvitettävän eikä ainakaan julkisuuteen päästettävän?

Sanna Vauranoja

Niin samaa mieltä joka sanasta!

Miksi kuntia ei velvoiteta julkaisemaan keskeisimpien palveluidensa KPI-mittareita: kustannukset, läpimenoajat jne. Voisivat asukkaatkin vertailla, mitä veroilla saa ja millaiseen kuntaan mahdollisesti muuttavat.

Veli Laurinsalo

Eräs hoitoalan suurin ongelma on KELA ja lääkärikunnan palkkausperuste. Taustaa tälle ajatukselle: Tulin itse n. 20 vuotta sitten liike-elämästä terapia/hoitoalalle, ja kesti pitkään tajuta, mikä alalla oikein on vikana. Ihmettelin, kun huomasin, että käytössä on ikivanhoja ja usein lähes tehottomia menetelmiä, joita vahtii lääkärikö leegio määritellen käypähoitomäärityksiä. Yliopistot laahaavat n. 20 vuotta aikaansa jäljessä opettaen vanhoja menetelmiä ja Kela korvaa vain näitä. Se, että ovatko ne tehokkaita hoidossa, näytti olevan siis täysin toissijainen seikka. Liike-elämässä, missä vain parhaat menestyvät, tämä olisi tuhoon tuomittua. Lopulta tulin siihen lopputulokseen, että ongelman ydin on kaksitahoinen. 1. Kela korvaa vain usein aikaansa jäljessä olevan käypähoitomäärittelyn listaamia hoitoja, eikä aina niitäkään. Kelan säästä hoitokuluissa periaate ei suosi uusien, vaikka merkittävästi tehokkaampien hoitomenetelmien ottamista korvauksen piiriin. Kansalaisten hyvinvointi on toissijaista. 2. Hoitoalalla palkkausperuste on suoritusperusteinen, ei tulosperusteinen. Maissa, missä lääkärien palkkaus perustuu työn tuloksiin (esim. yksityiset sairaalat ja hoitolaitokset) uudet tehokkaat menetelmät otetaan välittömästi käyttöön. Onhan se suorastaan kilpailuetu kyseiselle hoitolaitokselle.
En halua yleistää ja moittia kaikkia alalla toimijoita, sillä rohkeita oman tiensä kulkijoita löytyy kyllä. Lääkärit, jotka ovat työskennelleet esim. ulkomailla tuovat usein näitä uusia menetelmiä mukanaan. Mutta keskeisimpinä ongelman ytimenä näkisin nämä kaksi seikkaa.

Raili Sergejeff

Kauan työelämässä olleena, sekä yksityisellä että julkisella sektorilla sekä yrittäjänä, olen huomannut, että joillekin ihmisille se "olla tekevinään" töitä on tapa olla töissä.

Kuljetaan huoneesta toiseen ja valitetaan korkeaa työkuormitusta. Jos istuisi omassa huoneessaan tekemässä töitä eikä vain olisi tekevinään ja juoksisi valittamassa huoneesta toiseen, jotain tulostakin tulisi (tällaista tapahtui ollessani julkisella sektorilla töissä).

Tällainen työntekijä ärsyttää ja myös häiritsee muiden oikeaa työn tekemistä ja alentaa työtehoa.

Jokaisella vähänkin suuremmalla osastolla julkisella sektorilla on ainakin yksi tällainen työntekijä. Ja kyllä niitä löytyy ainakin isommista firmoista yksityiselläkin sektorilla. Pidetään kovaa ääntä omista tekemisistä, mutta tulosta ei tule.

"Mycket snack och lite verkstad", niin kuin ruotsalaiset sanovat (lots of talk and no workshop).

On kummallista, että tällaisia henkilöitä ei laiteta ruotuun. Keinoja siihen kyllä löytyisi. Esimiehillä olisi tekemistä, mutta usein ei riitä taitoa asioiden käsittelyyn.

Vaikeampaahan se on olla tekevinänsä jotain kuin tehdä ihan oikeasti!

Raimo Laakso

Kuten Hannu tuossa aiemmin toikin ilmi, julkisella sektorilla pitäisi myös tarkastella työtä tuottavuuden näkökulmasta samalla tavalla kuin yksityiselläkin sektorilla. Ei ole mitään järkeä, että kahden hengen työtä on hoitamassa kuusi ihmistä valtavan byrokratiakoneiston säestämänä. Tuollainen toiminta tarkottaisi yksityisellä sektorilla konkurssia alta aikayksikön. Tuolla julkisen sektorin turhien kulujen pakkoylläpitämisellä aiheutetaan myös se, että yksityisen sektorin kulut nousevat kestämättömiksi veronkorotusten ja muiden kustannusten korotusten takia. Tämä taas aiheuttaa joukkoirtisanomisia ja firmojen ulosliputtamisia yksityisellä sektorilla ja jälleen tuo julkisen sektorin osuus bkt:sta jatkaa paisumistaan yksityisten veronmaksajien vähentyessä. Poliitikkojen pitäisi rohkeasti sanoa ennen vaaleja, että julkisen sektorin koko tullaan sopeuttamaan nykymaailmaan ja turhaa byrokratiaa karsitaan rankalla kädellä. Ennen noita toimenpiteitä Suomi ei lähde nousuun, koska siihen asti julkinen sektori elää velaksi ja yksityisen sektorin vaatimia kulujen kevennyksiä ei ole varaa tehdä. Monet poliitikot populisesti huutavat hyvinvointiyhteiskunnan puolesta, mutta samalla unohtavat, että yksityinen sektori sen rahoittajana toimii. Näin ollen olisi myös ennen vaaleja hyvä keskustella, mitä poliitikot olisivat valmiita tekemään julkisen sektorin koon sopeuttamiseksi nyky-yhteiskuntaan sopivaksi.

Tarya Korhonen

Tapio Ruokanen sanoi, että harmaa talous syntyy kun markkinat eivät toimi. Sanoisin, että "harmaan talouden" pelko isketään ihmisiin siinä määrin etteivät ihmiset halua mitenkään olla tekemisissä sellaisen yrittäjän kanssa johon verohallinto on iskenyt silmänsä. Myös niin lapsellisella tavalla, että rapun kaiteeseen muutettuani uuteen asuntoon ilmaantui heijastinranneke "harmaa talous". En ole koskaan tehnyt mitään väärää sen sijaan kaikki se loka joka päälleni on heitetty on "kyttäyksen" tulos, he kun luulevat tietävänsä mitä ajattelen vain seuraamalla minua! Myöskään en ymmärrä kuinka tällaisella "harmaan talouden" ryhmällä on mahdollisuus ostella tai vuokrailla asuntoja seuratakseen yrittäjää, lähinnä kuinka monta asiakasta kävi tiloissani, voihan se olla, että oli laitettu muutakin.. No nyt minulta on ryöstetty oikeuden kautta väärillä todistuksilla ja valheilla koko omaisuus, pantiin ulosotto toimimaan, sillä pistettiin menettämään myös itselleni sopivan auton, kukaan ei auttanut hoitamaan maksujani aikana jolloin olisin tarvinnut apua. Jotain apua sainkin, mutta yks kaks on paljon huonompituloisia, jotka tarvitsevat minua enemmän apua. Ensin työni sitten Hoidettavani, salaten hänen olinpaikka. (Kehitysvammainen, joka lähtisi mukaani kun vain näkisi minut, siksi meitä pidetään erillään. ) Miksi siksi, että näin edunvalvoja sai rahat hoidettavaltani ja pankki omaisuuteni, lisäksi ulosotto jauhaa nykyisiä tulojani. Hurraa Suomi on hyvinvointivaltio mutta kenelle, ei ainakaan Pirkanmaalle, siellä pahin juttuni eli ulosotto sai alkunsa koska minulla oli huono avustaja oikeudessa. He tulevat kärsimään kovan kolauksen tekemistään (Pirkanmaa) vääryyksistä, karman laki. Itse ainakin uskon siihen että "paha saa palkkansa."

Osmo Marttila

Ongelma on todellinen ja oikea - johtopäätökset vain pieneltä osalta oikeaan osuneita.

Kaikissa suurissa organisaatioissa täysin riippumatta siitä ovatko ne yksityisiä tai ei on tämä tekemisen näyttely-ongelma. Suurinosa henkilöstöstöstä ei sitä edes tiedosta olevan olemassakaan.

Syy tämän sijaistoimintojen soiden yleisyyteen ja laajuuksiin on väärissä johtajissa. Syy on lähes yksinomaan johtajien ja heidän osaamattomuutensa. Ei voi lääketieteellisen koulutuksen saaneilta hoivaajilta tehokasta johtamisosaamista odottaa, saati vaatia - se se vasta väärin on.

Terveydenhuolto (koulutettu) henkilöstö on saatava tekemään vain ja ainostaan potilas(hoito)työtä tms. lääketieteellistä työtä. KAIKKI tukitoiminnot johtamisesta, taloudesta, lakiasioista, ostamisesta, kiinteistöhuollosta ja varsinkin tietohallinnosta on teetettävä niiden alojen ammattilaisilla.

Lumira Lumus

Terveydenhuollon jälki on pahinta ihmisen terveydelle ja taloudelle ja Valtion taloudelle.
Siellä oleillaan veronmaksajien varoilla ja se ei ole oikein.
Tälläistä valtaa pidä antaa, mikä esim. on julkisessa hoidossa. Se pitää muuttaa siten, että hoidon tarvitsijat valitsevat itse hoitotahonsa ja jäsenpohjaisuus on hyvä ratkaisu, joka haluaa ja valitsee julkisen hoidon, maksaa jäsenmaksun ja pakollisuus ja asuinpaikkaan sidottu hoito pois.
Pitääkö maksaa siitä, että ihmisiä vammautuu ja kuolee tässä systeemissä, vailla mitään oikeutta. Autolla päälle ajanut, joutuu korvaamaan ja syytteeseen vahingoista.
Samalla tavalla hoitovastuu, jos vammautuu tai kuolee, niin syyte henkilölle, eikä yhteiskunnan korvattaviksi näiden vammauttamat ihmiset. Täällä on saanut vapaasti vammauttaa ihmisiä käypähoitosuosituksia käyttämällä. Liikaa vammautuu työkyvyttömiksi, valtion ja kansalaisten maksettaviksi. Suurinta varojen ja ihmisen elämän tuhlaamista.
Ihmiset joutuvat nyt itse vastaamaan ja kärsimään kaikki vahingot ja Polilasvakuutus estää oikeuden toteutumisen, toimijan syytteeseen joutumisen vakavissa vammautumistapauksissa. Sekin on alan edunvalvoja ja kallis kulu yhteiskunnalle.
Kun ihmiset joutuvat joka tapauksessa vastuuseen, niin päätäntävalta ihmiselle itselleen kaikissa näissä asioissa. Hoitavat itse itsensä varojensa ja tarpeidensa mukaan. Julkinenhoito on muuttunut myyntisektoriksi ja ihmiset ovat lääkärin ja alan tarpeita varten.
Varmasti on mahdollista korjata tilanne oikeaksi, että ihminen tarpeineen valitsee sitä mikä sopii hänelle parhaiten, ei tarvita kuntaa ja valtiota, naapureita päättämässä.

Jussi Keskinen

Markkinaohjautuvuus ei tunnista muita merkityksiä kuin voiton ja tappion. Laatua ja tehoa on koetettu pitää yllä alati vähentyvillä resursseilla. Siksi niitä kokouksia ja palavereita on alettu pitää. Eiköhän ole syytä katsoa peiliin.

Kokoomus on määritellyt yhteiskunnan rahakoneeksi josta hyötyvät vain harvat ja politiikka on enään vain talouden säätöoppia. Jos haluatte nähdä huomisen Suomen niin se on USA mutta niin, että me olemme todellinen banaaniUSA mutta eriarvoinen ja tehoton, toimimaton, turvaton ja alasajettu kansa niin henkisesti kuin fyysisesti.

Ahneus ja ylpeys sekä osaamattomuus on tehnyt maastamme ennätysajassa surkean lähes joka sektorilla.

Julkinen sektori toimi 80- luvulla ennen Kokoomusta hyvin ja toimi vakavaraisesti. Lähes 90% oli tyytyväisiä järjestelmään. Henkilöstö harvinaisen osaavaa ja ammattitaitoista. Purkutalkoot alotettiin vuonna 1992 kaikilla mahdollislla valheen ja ahneuden keinoilla. Se siitä sitten ja sen kestävyydestä.

Kimmo Koskela

Kurssitus, koulutuspäivät ja jatkuva palaverien sietäminen ovat este myös talouskasvulle. Toimin aikanani isossa kansainvälisessä pörssiyhtiössä johtavassa asemassa ja jo siihen aikaan piti palaveerata ja osallistua erilaisiin työ ja kehitysryhmiin joiden tuotoksista ei muistini mukaan koskaan tullut kaupallista hyötyä. Olin ollut ko. yhtiöstä pois jo 5v kun juttelin entisen kollegani kanssa joka kertoi edelleen samalla työnimellä pyörivän kehityshankkeen sitovan hänen ja monen muun työpanosta.

Nykyään olen ollut avaamassa ovia ulkomaisille tahoille Suomalaisiin suuryhtiöihin erittäin mielenkiintoissalin tuotteilla ja menetelmillä, hämmästys näiden ulkolaisten kohdalla on suuri kun kerron , että myyntiprosessi saattaa hyvinkin kestää vuoden. Saadakseen ensin oikean henkilön yrityksestä metsästettyä omien sisäpiirin kontaktien kautta, koska normaali teitä pitkin se on mahdotonta, ottaa se aikaa yleensä useita viikkoja. Johtavassakin asemassa olevat sitten haluavat koota ympärilleen "työryhmän" tms. kollektiivisia päätöksiä tekevän elimen jonka kokoamiseen menee ainakin 2-3kk koska kaikilla on niin "kiire". Jokainen voi arvata miten nopeasti suomessa osataan tehdä päätöksiä jos vähänkään pitäisi johonkin sijoittaa tai ottaa riskiä. Hups, vuosi on kulunut. Ei ihme jos ulkomaiset toimijat suosiolla kiinnittävät katseensa jonnekin isomman markkinapotentiaalin maahan ja jossa prosessit ovat nopeampia ilman turhia jahkailuja ja palavereita. Ymmärrän, että julkishallinnon puolella on varmasti enemmän vielä turhaa huuhaata koska laissa edellytetään varmaan koulutusta vaikka takapuolen pyyhkimiseen. Terveydenhuollon IT rumba on sitten ihan oma tarinansa, siitäkin on kokemusta ja se vasta aikaa hoivatyöstä viekin.

Kerrankin asiaa vuosikausia jatkuneesta ongelmasta, eikä vieläkään ole tapahtunut mitään, paitsi kokoukset lisääntyneet kun pitää miettiä mistä saa tukirahoja, on sitten kyseessä yleishyödyllinen, yritys tai julkinen toimija ja tietysti koko valtiovalta.

Mutta tämänhän ymmärtää vain omilla aivoillaan ajatteleva ihminen, vai ymmärtääkö?