Tiistai 22.5.2018

Vakava varoitus 3 virheestä Suomessa - ”Edessä on velkavankeus”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
18.4.2015 15:50
  • Kuva: Uusi Suomi
    Kuva
    Johtamiskouluttaja Minna Isoahon näkemys Suomesta on synkkä: säästöt on syöty, eivätkä tulot ole enää pitkään aikaan riittäneet kattamaan menoja.
|

Johtamiskouluttaja, strategiakonsultti ja hallitusammattilainen Minna Isoaho tyrmää Puheenvuoron blogissaan ne ajatukset, joiden mukaan Suomen talous voidaan korjata ottamalla lisää velkaa, koska korkotaso on ennätyksellisen matala.

-Vastuullinen päättäjä ei ota nollakorkoista syömävelkaa ja perustele sen ottamista lainan edullisuudella. Velka on aina mitoitettava näköpiirissä olevaan maksukykyyn nyt ja myös tulevina vuosina. Velankantokykyä arvioitaessa selvitetään omat tulot, juoksevien menojen määrä sekä velasta aiheutuva kustannus. Tällöin huomioidaan myös mahdollinen muutos korkotasossa. Näin toimitaan yksityishenkilöiden ja kotitalouksien kohtuullista velkamäärää arvioitaessa. Huolellinen perheenisä tai –äiti ei ylivelkaannuta perhettään eikä näin saa myöskään Suomen hallitus tehdä koko kansakunnan mittakaavassa, hän kirjoittaa.

Isoahon näkemys Suomen tilanteesta on synkkä. Hän on samoilla linjoilla kuin Technopoliksen toimitusjohtaja Keith Silverang, joka perjantaina ennakoi Suomen ajautuvan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n valvontaan. 

-Säästöt on syöty, eivätkä tulot ole enää pitkään aikaan riittäneet kattamaan menoja. Otamme syömävelkaa emmekä leikkaa kulujamme riittävästi. Edessä on velkavankeus ja mahdollisesti maksukyvyttömyys. Globaalin talouden aikana tämä tarkoittaa kansallisen itsemäärämisoikeutemme  merkittävää romuttumista. Olemme muiden armoilla, jos emme itse korjaa tilannetta paremmaksi, Isoaho varoittaa.

Isoahon mukaan suomalaisten päättäjien kolme virhearviointiauhkaavat viedä Suomen perikatoon.

-Voimme ottaa lisää velkaa, koska korkotaso on niin matala. Elvytämme ”halvalla” velkarahalla kunnes markkinat alkavat taas vetää. Meidän pitää pelastaa hyvinvointiyhteiskunta, hän luetttelee.

Isoahon mukaan Suomessa tarvitaan nyt kriisijohtamista, mutta johtajan rooliin ei ole löytynyt päteviä tekijöitä. 

-Kriisitilanteessa ei kysellä eikä tehdä nollasummapelin kompromisseja. Johtajalla on velvollisuus selvittää asian todellinen tila, minimoida akuutit vahingot ja kääntää kurssi kohti parempaa, hän sanoo.

Keskustelua aiheesta Uuden Suomen blogeissa: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Rauno Ruusunen

Ehkä olisi syytä katsella menoja.Urheilusta voitaisiin odottaa itse kannattavaa.Ilman valtion tukia ja avustuksia.Vieläkään kaikki ei ymmärrä,ettei meillä ole varaa järjestää talviolympialaisia.Arpajais varoja voisi suunnata sokeille ja vammaisille.Kulttuuri puolella on suuret säästövarat.

Raimo Laakso

Julkisen sektorin tehtäviä pitäisi tehostaa oikein rajusti ja jokaisen myös antaa periksi saavutetuista eduistaan. Julkisella sektorilla pitäisi myös luopua tuosta suojatyöpaikkakulttuurista, koska jos leikkauksia ja väen vähennyksiä tehdään vain yksityisellä sektorilla, täältä veroasteen kestämättömyyden ansiosta pikku hiljaa häviävät viimeisetkin firmat, jotka pitävät kansantaloutta yllä. Pahoin pelkään, että ay-liike pitää niinkauan eduistaan kiinni, että IMF tulee hoitamaan tuon julkisen sektorin supistamisen oikein rankalla kädellä kuntoon.

Sepetius Kangas

Julkisen sektorin toiminnasta riippuu Suomen tulevaisuus. Sillä julkinen sektori on kansan tai oikeammin maan selkäranka. Sen varassa koko Suuomi elää. Täm ei tarkoita sitä etteikö siitä olisi pidettävä hyvää huolta sen sairaudet vaikuttaa koko suomeen. Myös sen koko. Mitä suurempaa ja voimakkaanpaan julkista sektoria voidaan ylläpitää sen paremmin Suomi voi. Pahinta on, että julkisen sektorin hyvinvointi jotuu yksityisestä sektorista, Eli yksitysen sektorin hyvinvointi vaikuttaa suoraan julkiseen sektoriin. Tosin myös on toisinpäin. Julkisen sektorin hyvinvoiti luo myös edellyksen yksityisensektorin hyvinvoinnille. Suomessa luullaan, että yksityistä sektoria voidaan vahvistaa muualta tuuleilla työntekijöillä. Näin on tiettyyn pisteeseen asti. Mutta sen pisteen ohitettua julkinen sektori alkaa voimakkaasti näivettyä. jahetkenn päästä ei enää edes yksityistä sektoriakaan tarvita vaan se siirtyy muualle suomesta. Yksityisen sekä julkisen sektorin symbioosia kannattaa ajatella. Tai kannattaako koko Suomea edes ajatella saati yrittää pelastaa. Maapallolla on paljon muitakin paikkoja. Tuntuu, että suomen ajatteku on jätetty vanhoille joiden ajatuksilla ei suurta merkitystä ole. On sama kuin Räikkösen jälikirjoitus Coulthardin kypärään . "Hyviä lomia, vanha pieru". Näin maailma vaan menee. Mutta tänne jäätte.

Kalevi Hautala

Äläkäähän hötkyilkö suurissa linjoissa. Saksan talous elpyy sitä vauhtia että EU.n pitää jo hillitä. Toinen suuri linjaus Suomelle on että Ruotsi linjasi puolustuksensa vuodelle 2020 saakka. Nämä edellä mainitut määrää Suomen linjan joten odotellaan rauhassa.

Tarya Korhonen

Olen monta kertaa sanonut, että suuren viranomaisryhmän pienennys ellei ihan puolittaminen olisi nyt paikallaan. Eduskuntaakin saisi pienentää puolella, samoin avustaja määriä. Saamieni tietojen mukaan Suomessa on kunnilla/kaupungeissa n. 480 000 virkamiestä ja valtiolla n. 250 000 yhteensä 730 000, mikä on aivan liikaa meidän kokoiselle maalle 5,6 milj. kansalaista yhteensä. Ajatellaans nyt ihan pikku hetki Kreikkaa siellä on 763 000 virkamiestä ja kansaa n. 12,5 milj... ja heillä menee huonosti. Tämän mukaan meillä siis menee kurjasti`?