Lauantai 20.7.2019

Juha Sipilä tv:ssä: ”Sanon sen ääneen – Työaikaan +100 h/v”

Luotu: 
29.5.2015 21:30
  • Kuva: Petteri Paalasmaa / Uusi Suomi
    Kuva
    Juha Sipilä.
|

Päämininisteri Juha Sipilä (kesk.) kiisti tänään Ylen A-studion haastattelussa, että hallitus kiristäisi työmarkkinajärjestöjä.

- Jos teemme 15–30 minuuttia pidempää työpäivää, 100 tuntia vuodessa enemmän töitä, sillä tulee viiden prosentin kilpailukykyloikka reilustikin, Sipilä sanoi.

Sipilän vaatimaa kilpailukykyloikkaa tavoiteltiin jo ennen hallitusneuvotteluja yhteiskuntasopimusneuvotteluissa. Ne kaatuivat siihen, että 100 työtunnin lisäys ilman lisäkorvausta ei käynyt työntekijäjärjestöille.

Sipilältä kysyttiin, miksei hän ja työnantajajärjestö EK sano ääneen, että kyseessä on palkanalennus.

- Juurihan minä sanoin sen ääneen. 100 tuntia lisää vuotuista työaikaa, se on esimerkki, miten se voitaisiin tehdä. Lomat ovat yksi tapa jolla sitä voidaan tarkastella, on erilaisia työaikapankkiratkaisuja. Yhtä tapaa ei ole olemassakaan, vaan on toimialakohtaisia ratkaisuja, Sipilä sanoi.

Sipilän mukaan olennaista olisi nyt se, että työmarkkinaosapuolet löytäisivät yhden tahdon. Vuoteen 2017 asti sitä on aikaa panna täytäntöön.

- [Työajan lisääminen] on todella kipeä päätös, ainutlaatuinen päätös. En tiedä, löytyykö siihen valmiutta, Sipilä myönsi.

Ay-liike on syyttänyt kovin sanoin hallitusta kiristämisestä. Hallitusohjelmassa on ehdollisia leikkauksia, joita toteutetaan, jos yhteiskuntasopimusta ja kilpailukykyloikkaa ei saavuteta.

Lue lisää: Nämä palkalliset vapaat pois suomalaisilta? – ”En näe muita keinoja”

Sipilä myös peräänkuulutti ”kohtuullisuuden viestejä” hyväosaisilta.

- Me, joilla ei ole työaikaa, voisimme leikata palkkojamme, hän sanoi.

Sipilä myös perusteli sitä, miksi hallitusohjelman leikkaukset kohdistuvat vähempiosaisiin:

- On vaikea leikata hyväosaisilta, koska valtio ei maksa juuri mitään etuja hyväosaisille, ja kun sovittu että veroaste ei nouse.

Sipilä sanoi kävelevänsä itse ulos, jos ei saavuta tavoitettaan. Tavoite on se, että kuuden vuoden kuluessa julkinen talous on tasapainotettu ja neljän vuoden kuluttua eli hallituskauden lopussa tavoitteen on jo häämötettävä.

Lue lisää: +100 h/v -kohu – Kohta se on edessä uudestaan

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Rku Vll

Käytännössä firmat irtisanovat osan tyovoimastaan ja loput tekevät sitten 5% enemmän töitä ilman palkkaa. Tälläin saadaan tehokkuutta lisää, mutta jos irtisanomisia ei ole niin tehokkuus ei kasva vaan laskee.

Tuo alennushan ei tuo Suomeen yhtään lisää töitä ja kannattaa huomata, että teollisuuden osuus Suomen BKT:sta on 15% ja laskussa. Tuo muutaman prosentin työnhinnan alentuminen merkitsee tuotteenhinnassa 0.1%, joka saa vietimme muka vetämään.

Marja-Liisa Kalkela

Linkin lopussa.
Pankkien tuet?? Hyvää tulosta tekevien ?
Nordea 2mrd/
OP 300milj/v

-On hyvä kerrata hieman asian taustoja. Raimo Sailakselta kysyttäessä julkisen talouden kestävyysvaje on seurausta milloin silmittömästä tuhlaamisesta, milloin suurten ikäluokkien vanhenemisesta, milloin suomalaisten työläisten liian korkeista palkoista.
- Totuus on kuitenkin hieman toinen.

- Ensinnäkin työn teettäminen Suomessa on Pohjoismaihin ja muuhun Eurooppaan verrattuna huomattavan halpaa, ja jopa halvempaa kuin kotimaisen elinkeinoelämän mallimaassa Saksassa.

-Työn sivukulut ovat alle EU:n keskiarvon ja työläisten irtisanomissuoja OECD-maiden heikoimpia. Kaiken lisäksi kotimaiselle teollisuudelle tarjottava, tavallisista kuluttajahinnoista poiketen täysin verovapaa sähkö on Balkania lukuunottamatta Euroopan halvinta.

- Puitteet ovat siis erinomaisessa kunnossa teollisuuden näkökulmasta katsottuna.
-Eikä sovi myöskään unohtaa 170 miljardiin euroon kasvaneita työeläkevarojamme, joista useimmat EU-maat voivat vain haaveilla.

http://pahamaa.info/index/mika_ihmeen_kestavyysvaje/0-7

Marja-Liisa Kalkela

#10
Onko meneillään omaisuuden uusjako laman varjola? Kuten -90 luvun pankkitukien aikana. Tahallaan tehty lama/velat?
Kaikki varoitusmerkit veloista ja kestävyysvajeesta oli jo 2008 tiedossa.

Kuntien 10mrd salatut velat/vaje,jotka Tölli myönsi .Salattu vuosia?
Kuntaministeri Kepun
H.Manninen
M.Kiviniemi
T.Tölli.

Marja-Liisa Kalkela
Vastaus kommenttiin #11

TÖLLI SALASI kuntien 10 mrd velat!Tilinpäätöksiä kaunisteltu vuosia!
UUTISET
Entinen sisäasiainministeriön kuntaosaston ylijohtaja arvostelee kovin sanoin kuntataloutta: Tilinpäätöksiä kaunisteltu vuosia (4.4.2011 7.21)
Entisen sisäasiainministeriön kuntaosaston ylijohtajan, VT Juhani Nummelan mukaan asiantuntijat ovat kertoneet ja kuntaministeri Tapani Tölli myöntänyt, että kunnat ovat kaunistelleet vuosia tilinpäätöksiään. Julkisen talouden kestävyysvajeen kuromiseen tarvitaan lamalaskujen lisäksi
- kuntasektorin rahoitusvaje, yli 10 miljardia. Kuntien tilinpäätöksien ylijäämät ovat osoittautuneet alijäämiksi, Nummela kirjoittaa Suomen Kuvalehdessä.

Juhani Kahela

Rannalla ollaan viisaita, kun merellä on hätä. Montako myyntimatka Marja-Liisa olet tehnyt ulkomaille? Minä olen. Viimeeksi Intiaan myymässä maanrakennuslaitteita. Tyly vastaanotto. Puolalaiset ovat 30 prosenttia edullisemmat. Siirrämme tuotantomme Viroon. Tuotteen tekemisen kustannukset alenevat 25 prosenttia ja kauppa alkaa käymään. Valhe, emävalhe ja tilasto. Tämä pätee suomalaiseen kilpailukykyyn kansainvälisillä markkinoilla.

Kari Sjöblom

johan on markkinat yleis lakkoo piru vie täs pitäis ruveta jo hommaamaan kun tuollaisia puhutaan. mikä hemmetin köyhyys valti tästä pitää saada neuvvotelkaa ensin eu jäsen maksuista ennen kuin päästätte suustanne tuollaista potaskaa. ei taida sipilän rohkeus siihen riittää alias paskalain keksijä vaan helpompi ottaa vähävaraisilta. jossain mättää ihmiset kyllä muissa maissa uskaltavat vastustaa tälläisia ajatuksia mut tääl oollaan kuin aivo pestyt tipuset. voi hitto tätä touhuu

Raimo Laine

Tilastojen mukaan Suomen työaika ja työvoimakustannukset ovat Euromaiden keskitasoa. Sitä paitsi työvoimakustannukset ovat teollisuudessa vain 15 % kokonaiskustannuksista.
Jotain muuta tulisi viisaan insinöörin keksiä.

Mika Luukkainen

Ensimmäisenä julkistenalojen loma-ajat sekä työajat yhden vertaiseksi yksityisen puolen kanssa. Ei ole oikeustajun mukaista että julkisen puolen yli 500000 työntekijällä on järeistään pidemmät lomat kuin yksityisellä puolen. Siitä voi matemaatikko laskea kuinka tuottavuus parantuisi julkisella puolella mikäli siirryttäisiin 7+ viikosta -> 5 viikon lomiin, joka on normi lomien pituudessa yksityisellä puolen.

Miksi tästä aiheesta ei edes keskustella julkisuudessa? Jos kärjistetään - niin tälläinen eriarvoisuus rikkoo Suomen perustuslaen 1§ momenttia ”…edistää oikeudenmukaisuutta yhteiskunnassa” .

Tässä vielä aiheesta taloussanomien juttu:
http://www.taloussanomat.fi/tyo-ja-koulutus/2011/07/14/virastot-tyhjilla...

Jani Miettinen

Eli ainoastaan yksityisen sektorin teollisuus duunarit tekisivät pidempää päivää, mutta julkisen sektorin työntekijät saisivat pitää 37,5 tunnin työviikkonsa ja pidemmät vuosilomansa?

Jospa leikattaisiin ensin ne vuosilomat kaikille saman pituisiksi, eli julkinen sektori luopuu yli pitkistä lomista ja sitten muutetaan se yleinen viikkotyöaika 40 tunniksi.

Harry Rönnberg

Pekkaspäivät tai työaikalyhennys ovat palkankorotuksen sijasta sovittua maksettua vapaata. Ilmeisesti sinulla, Veli, ei ole tällaisia. Otetaan vastaava prosentti pois sinunkin palkasta vaan niin miksi ei, niin ja tietysti sinäkin teet 100 tuntia duunia ilmatteeksi.

Kai Tuovinen

Lomistakin voidaan aina säästää tuon sadan tunnin saamiseksi. Ainakin valtiolla tuo voisi omasta puolestani hyvinkin lyhentyä. Valtion virassa saisin lomaa 3 vrk/kk, siis pidennyspäivineen 45 vrk/vuosi, eli käytännössä noin kahden kuukauden loman. Onhan tässä kieltämättä korjattavaa yksityiseen sektoriin verrattuna.

Palkkaakin voisi tarkemmin tarkastella ainakin niissä valtion viroissa. Petrattavaa on tuloksiin nähden. Miten valtio voi maksaa parempaa palkkaa kuin yksityinen?

Tommi Virtanen

Jotenkin ei tunnu järkevältä, jos teen 100 tuntia ilmaiseksi töitä, tekee yritys jossa olen töissä palkkani verran enemmän tulosta?

Oletetaan että tällä rahalla esim; mainostetaan ja saadaan lisää töitä, jos kaikki tekevät näin missä kilpailuetu?

Töitä ei voi taikoa lisää, täytyy olla tarve.
Lisäksi tämä 100 tuntia lisäisi työttömyyttä, eikö?

Mitäpä jos eläkeikää laskettaisiin ? Silloin korkeampi palkkaiset ikälisineen siirtyisivät pienelle eläkkeelleen ja nuoremmat kortistosta töihin pienemmällä lähtöpalkalla.

Jo lähellä eläkeikää olevat ovat jo hommanneet asunnon yms he pärjäävät eläkkeellä kun taas nuorempi työtön asuu usein vuokralla ja tarvitsee ehkä asumis tukia yms..

Eikö näin olisi järkevää tehdä ainakin jossain määrin koska nuoria työttömiä on valtavasti?

Marja-Liisa Kalkela

Lainaus:
" On vaikea leikata hyväosaisilta, koska valtio ei maksa juuri mitään etuja hyväosaisille, ja kun sovittu että veroaste ei nouse."

A)-Kaikki kelan etuudet.(olisi voitu pistää tuloraja ,sosiaaliturvaan)
B)-Asumistuki.Puhdas tulonsiirto rikkaille asuntosijoittajille,vuokra-asuntojen omistajille.
C)- Kotitalousvähennys. Hyvätuloisten eniten käyttämä .Tulonsiirto.Köyhimmillä ei ole varaa palveluihin,remontteihin (vuokra-asuntoonko?)
D)- muinaisjäänne luopumistuki verovaroista 7v.56v-63v.
(jäänne -50 luvulta kun tehtiin käsin ja hevosella työt.Ei kohtele yhdenvertaisesti muita ammatinharjoittajia/palkansaajia)
Omaisuus pääomatulot ei vaikuta tukeen.
E)- Takuueläke .Tulonsiirto ei palkkatyöllä työeläkettä hankkineelle.
Pienituloiselta vähennetään muut tuet takuueläkkeestä.Käteen sama kansaneläkeen verran kuin ennenkin.
Ei työeläkettä hankkinut
,ei saa toimeentulotukea,asumistukea saava ,
ei vähennä omaisuus eikä pääomatulot?

Yli 2Mrd / sosiaalista tukea rikkaille/hyvötuloisille verovaroista.

Silti leikataan alle 700e-1 000e/kk saavien eläkeläisten asumistukia ym?
Ikänsä veroja maksaneiden ?

Marja-Liisa Kalkela

"On vaikea leikata rikkailta jne.."
Mutta olis ollut helppoa kerätä veroja muiltakin kuin "tulottomilta sosiaaliturvasta" työmarkkinatuki/veroa 20% Kelan etuudesta.

Kepu näytti taas oikeat "karvansa" Alkio-arvoistaan!

Kävi heikompiosaisten kimppuun . "Lapsiystävällinen" ja vanhuksista "huolta" pitävä puolue kohteli juuri edm. kovalla kädellä.

"Unohti" nämä jolle ei olisi tehnyt mitään vaikutusta elantoon kiristykset.

A) Säätiöt verolle.
(Sipilän kikkailut miljoonillaan esm.Ei haluta osallistua yhteiskunnan palveluiden maksamiseen esim.lapsilisien,kotihoidontukien,luopumistukien)

B)Verotietojen mukaan on eniten ansainneitten joukossa paljon sellaisia henkilöitä, jotka eivät viime vuonnakaan maksaneet ollenkaan kunnallisveroa tai maksoivat korkeintaan muutamia tonneja. Tämä johtuu siitä, että kunnallisveroa maksetaan vain ansiotuloista, ei pääomatuloista.
-Rikkaimmat voivat elää pääomiensa turvin, ja näin kunnat jäävät ilman heidän maksamiaan kunnallisveroja.
Tällainen muutos verojärjestelmään tehtiin 1993.(Kepu/Kok)

Jos pääomatuloista maksettaisiin myös kunnallisveroa,
saisivat kunnat lisätuloja 2-3 miljardia euroa vuodessa.

Rauno Ruusunen

Niinistökin oli sitä mieltä,että on parempi hajoittaa hallitus,kuin toimia kyvyttömästi.Työaika kysymystä on syytä tarkastella julkisella puolella.
Nykyiset tulot ei riitä kattamaan pitkiä lomia ja vapaita.Yksityinen puoli
on yritys kohtaisesti hoitanut asiat,työaika järjestelyin.AY-liike tuskin haluaa
luopua jäsenistään,sopimalla yksityiselle puolelle heikennyksiä.

Tarya Korhonen

Kukahan tietää mitä tällä oikeasti tarkoitetaan, jos tällä tarkoitetaan sellaisia nuoria joille on tarjottu ja tarjotaan ylilyhyiotä työviikkoja, kuten 15h/viikko. Ei sellaisella kukaan töihin lähde taitaa jäädä mielummin kotiin makailemaan. Minäe en edes tuollaisia työviikkoja tunnista, aikanani oli aina 40h/viikko. Siitä sai palkan millä elettiin, tuet eivät ulleet edes mieleen. Nyt itketään orjatyöstä jos työaikaa lisätään, eikös siitä saa palkkaa samalla lisää?

Antti Jalli

Koko ajatusmalli työaikojen pidentämistä talouden ja kilpailukyvyn kehittämiseksi on mielestäni jo lähtökohtaisesti väärä.

Ensinnäkin, pidennetyt työpäivät eivät lisää tehokkuutta vaan todennäköisemmin jopa heikentävät sitä, sillä ihmisen virkeys päivän aikana on rajallista. Yleistyvät torkkuhuoneet ovat loistava tapa tehostaa tuottavuutta, vaikken uskokaan varsinaisen siestakulttuurin Pohjolan perukoille koskaan löytävän.

Toisekseen lienee turvallista olettaa että vähennetyt lomapäivät, varsinkin arkipyhien poistaminen lisää riskiä loppuunpalamiselle sekä kroonistuneelle stressille, kun palautumiseen on entistä vähemmän aikaa.

Miksei siis asiaa lähdetä miettimään täysin päinvastaisella tavalla? Lasketaan palkansaajakohtaisia vuosituntimääriä joka pakottaa työnantajan palkkaamaan lisää henkilöstöä, vähentäen samalla työttömyyttä.

Tapani Lahti

Kiitos ei työajan pidennykselle. Tällä ei tuottavuus lisäänny. Todellista työntuottavuutta saadaan lisättyä aivan muilla keinoilla. Esim. Tehokkaammalla työnorganisoinnilla ja johtamisella. Nyt jo työssäolevat läkähtyvät työnmäärään. Lisäkäsiä tarvittaisiin tekemään nyt tekemättä jäävät työt, erityisesti julkisella sektorilla. Sipilän käskyttämispolitiikalla aiheutetaan lakkoja, joita syntyy takuuvarmasti, jolleivat työmarkkinajärjestöt pääse sopimukseen keskenään.

Ari Niemelä

Jo nyt tehdään 8 -tunnin päivää ja kaksi tuntia menee työmatkoihin ja pitää nukkua 8 -tuntia yössä, vapaa-ajalle jää 6 tuntia. Siitä vapaa-ajasta pois peseytymiset, kaupassakäynnit, kotityöt, aamuvalmistelut ja ruuanlaittamiset, aikaa sellaisille erityisille ihmisille jota ei saa pitää itsestäänselvyytenä jää pari tuntia päivässä. No unestahan sitä säästetään jo nyt mutta se ei ole hyväksi sellaisissa töissä jotka Suomeen pääasiassa rahaa tuo.

Kovin monessa paikassa sitä työskennellään jo yli tuntien palkatta ja tietty puolentunnin ruokatauko on palkaton.