Sunnuntai 19.11.2017

Mahdollisuus miljardisäästöihin – Professori: ”ei huvita”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.6.2015 17:56
  • Kuva: Petteri Paalasmaa /Uusi Suomi
    Kuva
    Professori Paul Lillrankin mukaan tuottavuuserot julkisessa terveydenhuollot ovat liian suuret. Jos hyvät käytännöt otettaisiin käyttöön kaikkialla, veronmaksajille koituisi miljardiluokan säästöt.

– Terveyspalveluita ei turvata veroja nostamalla. Lisäraha ei turvaa mitään, vaan se tekee ne itse asiassa huonommaksi.

Näin toteaa professori Paul Lillrank. Hän toimii Aalto-yliopiston HEMA-instituutissa, jossa tutkitaan terveyspalveluita tuotantotalouden ja palvelututkimuksen näkökulmasta.

Kovan lausuntonsa Lillrank perustaa terveyspalveluiden tuottavuuseroihin eri puolella Suomea. Hän viittaa muun muassa tutkimukseen, jonka mukaan yhtenäistämällä eri sairaanhoitopiirien käytäntöjä, olisi saavutettavissa miljardiluokan säästöt.

– Julkisessa terveydenhuollossa on ihan hirveä hajonta parhaiden, keskitason ja huonojen välillä. Jos kaikki huonoimmat sairaanhoitopiirit nousisivat tuottavuudeltaan nykyisen keskiarvon tasolle, se merkitsisi noin 1,5 miljardin euron säästöjä. Että ei siinä sen kummempaa!

– Sitten jos kaikki siirtyisivät nykyisten parhaiden tasolle, jotka alasta riippuen ovat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä ja Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, niin puhuttaisiin jo kokonaan erilaisista luvuista. 20 prosenttia lähtisi niin, että heilahtaa ja se olisi jo noin 3 miljardia euroa.

– Jos tästä halutaan parantaa, niin sitten vasta pitäisi kehittää jotain uutta.

Eri alueiden parhaita käytäntöjä on käyty tarkkaan läpi ja niitä on raportoitu eri selvityksissä ja tutkimuksissa. Tehokkuutta on saatu parannettua innovaatioilla, joita on kehitetty niin yksityisellä kuin julkisella terveydenhuollon puolella.

Asian Lillrank otti esille sunnuntaina Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan. Lillrank mainitsi esimerkkeinä Doctagonin Vaasaan kehittämän palvelun, jossa lääkäri voi olla yhteydessä vanhusten palvelutaloon etänä kautta ja Megaklinikan suunnitteleman toiminnanohjausjärjestelmän, jonka avulla jonot Jyväskylän aikuisten suun perusterveydenhuollossa ovat lyhentyneet kuudesta kuukaudesta yhteen.

Silti menestysreseptejä ei ole saatu laajempaan käyttöön. Tämä kummastuttaa Lillrankia ja hän on tullut asiassa yhteen johtopäätökseen.

– Ihan yksinkertaisesti: ei huvita.

– Kun tieto on olemassa, se on tutkittu ja todettu toimivaksi, eikä sen käyttöönottoon liity merkittävää riskiä, kuten uusissa innovaatioissa yleensä, ja potentiaali lasketaan suurissa rahamäärissä ja sitten sitä ei kuitenkaan tehdä, niin kyllä tässä vaan jää huuli pyöreäksi, että miksei muka.

– Se, ettei huvita on vähän roisisti sanottu, mutta niin asiat voi tällä hetkellä tulkita. Ei huvita, kun ei ole pakko. Ongelma vain työnnetään veronmaksajille, potilasjonot kasvavat ja sitten vain heilutellaan käsiä tai haukutaan hallitusta.

Kun säästöjä on saavutettavissa tiedossa olevilla paremmilla käytännöillä, ei Lillrankin mielestä nyt pidä missään nimessä ryhtyä ”pelastamaan” palveluita veroja korottamalla. Päinvastoin. Lillrank haluaa leikata terveyspalveluiden rahoituksesta, jotta sairaanhoitopiirit joutuisivat ottamaan tehokkaampia palvelumalleja käyttöön. Vastuu käytäntöjen leviämisestä kuuluu Lillrankin mielestä sosiaali- ja terveysministeriölle.

– Lääkärikunnassakin on haikailtu entisen Lääkintöhallituksen perään, joka piti kovaa jöötä terveydenhuoltoalalla. Sosiaali- ja terveysministeriö on tässä ohjaustehtävässä ihan löysäilijä siihen verrattuna.

Lillrankin mielestä ministeriön pitäisi ottaa rooli veronmaksajien edustajina ja varmistaa, ettei verorahoja tuhlata huonoihin käytäntöihin. Sote-uudistuksessa pitäisi hänen mukaansa miettiä palveluiden rahoittamista tarkemmin.

– Tarvitaan järeitä taloudellisen ohjauksen menetelmiä. Sitä marinaa, että nyt loppuvat käsiparit ja resurssit ei pidä kuunnella, vaan katsoa, miten paljon resursseja kuluu potilastyöhön. Suomessa on aika yleistä, että alle puolet työajasta kuluu potilastyöhön. Miten silloin voi olla resurssipula? Oletusarvoisesti ongelmia pitäisi lähestyä palveluprosesseja kehittämällä, Lillrank sanoo.

Henkilöt: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jarkko Jokinen

Kannatanee muistaa ettei professori ole terveydenhuollon asiantuntija ja sekin ettei mitään kovin käytännönläheistä koko artikkelissa ei mainita. Muutama esimerkki joiden säästövaikutuskin lienee kyseenalainen. Terveydenhuollon ammattilaisten resurssien vähyyttä koskevien lausuntojen vähättely sekä verotuksen liittäminen tähän saa aikaan vaikutelman ,että halutaan luoda mielikuva lähinnä ideologisista syistä sen sijaan että haluttaisiin aidosti kehittää asioita potilaiden kannalta parempaan suuntaan.

Jaakko Aalto

Kyseinen professori on tuotantoprosessien ja laadunohjauksen asiantuntija. Hän on ollut tekemisissä terveydenhuollon prosessien kanssa ainakin 10 vuotta ja julkaissut niistä muutaman kirjankin. Ei siis mikään amatööri, joka heittelee mielipiteitä ilman tyhjän päältä ja perusteita.

Olisi tietysti kiintoisaa nähdä millä perusteilla ja asiantuntemuksella Jokinen kyseenalaistaa nuo säästövaikutukset.

Markku Ahtiainen

Lueppa mitä ihmiset ajattelee, aidosti ei nykyään toimi mikään lääkäri on jumala jos sille päälle sattuu. Ei kaikki mutta mennään toisten lääkärien yli, kumma kyllä aina raha muka ratkaisee tulokset. omituista on että moni asia hoituu ilman ahnuri politiikkaa, aina lisää on mantra jos ei halua muuttaa mitään.

Marko Suominen

Pesuaineissa säästöt myös miljoonaluokkaa, jos vaihdetaan aktiiviveteen. Tehokas viruksia ja bakteereja vastaan. Myös sairaalabakteeriin. Edullinen ostaa ja käyttää, mutta vanhat tavat pinttyneinä. Ja on muuten kemikaalivapaa. Sairaalabakteeriin käytetään todella paljon €uroja.

Veli-Pekka Moisalo

Terveyďenhoidossa olisi työnsuunnittelulla ja hoitoprosessien sujuvoittamisella paljon voitettavaa. Euroakaan ei tarvittaisi lisää. Sairaanhoitopiirien väliset raja-aidat ovat uskomattoman korkeat. Paras aloitus olisi nostaa potilas-asiakas tilaaja-asiakasta tärkeämmäksi.

Reino Kokkonen

Mistä säästöä terveysmenoihin? On otettava uutta tekniikkaa käyttöön tai kehitettävä sitä kotiin. Potilas analysoi oman verensä kotilaitteella ja tieto menee suoraan terveyskeskukseen netin kautta, jossa se analysoidaan ja vastaus tulee potlaan puhelimeen. samoin voidaan virtsa analysoida kotona. Kun ei tarvitse diapeteksen, veren sokeriarvojen,marevanin ym tutkimuksessa mennä terveyskeskuksiin jonottamaan ja antamaan näytteitä, säästetään miljardeja veroeuroja. Nyt yliopistot ja vtt kehittämään laitteet nopeasti jokaiselle älykellojen rinnalle.
Helppoa, kuin heinänteko nykyvälineillä.

Kai Lähteenmäki

IL viime perjantaina:
mrdien haaskausta hoitoprosesseissa..
www.iltalehti.fi/uutiset/2015061219844826_uu.shtml

Tuttu eteläsuomalainen 82 v rouva alkoi menettää liikuntakykyään 2 v sitten, sen jälkeen hän on parin kk välein kulkenut kunnanlääkärillä ja parissa sairaalassa ultraääni ja röntgen-viipalekuvauksissa. Paljastui myös mahdollinen syöpä (tai hyvänlaatuinen kystä ) kasvain.

Jos olisi ollut varaa yksityissairaalaan, niin hänelle olisi 2-3 sairaala-pv aikana tehty kaikki nuo tutkimukset ja diagnoosit. 2 taksimatkaa olisi riittänyt.
Olis tullut Kelalle ja yhteiskunnalle paljon halvemmaksi- sen lisäksi, että hän olisi saanut diagnoosit ja hoidot erikoislääkäreiltä viikon sisällä- jolloinka yleensä hoito tehoaa paremmin kuin vuosien päästä...

Nyt meni 2 vuotta ja rahat pääosin taksiajeluihin?

Lääkärit ihan osaavia, mutta rahaa ja aikaa menee ihan vääriin taskuihin:
- kymmenet 5-6 tunnin taksimaksut ovat tulleet maksamaan paljon enemmän kuin ne lääkäri+ labra+ kuvantamiset?
- jos hän olisi vielä työikäinen niin Vakuutus+ Kela maksut olisivat huikeat noiden odottelukuukusien aikana- helposti 50 tonnia?

En lainkaan ihmettele, että Pohjola+OP perustivat oman sairaalaketjun, jotta vakuutetut pääsisi odottelujonosta nopeasti hoitoon ja työhön taas.

Julkiset tahot osaoptimoi- eivät ilmeisesti osaa ajatella kokonaiskustannuksia eivätkä vaivaudu organisoimaan asioita paremminkun ei ole pois omasta pussista?

Johtoon prosessien uudistamiseen tarvitaan näyttöjä antaneita yksityisen teollisuuden ja palveluiden prosessien kehittäjiä- esim Lillrank, ex-Nokialaisia, pankkilaisia, jne löytynee?
Lääkärien ja hoitajien osaamista tarvitaan kipeästi siellä potskun lähellä.

Romukoppaan koko nykyinen tuhlaus-systeemi - se ei selvästikään pikkuparannuksilla parane?

Terveyden huollosta pitää tehdä normaalia yritystoimintaa- vaikka maksaja onkin me yhdessä.
Meidän pitää tietysti vahtia rahojemme perään.
Pääosa kustannuksista maksetaan tietysti (hyvinvointiyhteiskunnassa) yhteisestä pussista, mutta palvelualan kilpailevat yritykset tekee työn tehokkaasti.
Normaalit palveluyritykset osaa pakosta hoitaa asioita paljon fiksummin.

Myös oma kokemus polvipotilaana kuvantamisessa sairaaloista oli masentavaa - kymmenet "johtavat" yms pomo- hoitajat kikatteli kiireettömästi omissa huoneissaan- ja se ainoa lääkäri oli nääntyä työhönsä.

Lääkäreillä ja hoitajilla pitäisi olla pakollisena työprosessien kehittämiskoulutusta.
Itsekin tarjosin jo 90-luvulla yrityspuolella tuttua "busines process re-engineering" - mallinusta terveysalan ihmisille... turhaan...
SoTe uudistus toivottavasti korjaa näitä suurimpia tyhmyyksiä julkishallinnon toiminnassa?

Iiro Koppinen

Virolaiselle perhelääkärille pääsee nopeasti. Hän vastaa kännykkään ja sähköpostiin. Ei määrää tolkuttoman paljon lääkkeitä. Saa palkkaa 2500 euroa. Id-kaardi käy joka paikkaan. Käy tarvittaessa jopa kotona.
Suomessa lääkärit saavat koulutuksensa lääketehtailta. Toisaalta valelääkärit ovat pärjänneet hämmästyttävän hyvin.bLääkäriliitto on rajoittanut voimakkaasti opiskelijoiden määrää. Suomessa lääkärin pääsyyn asti on monta barrieria: soittojonot, vastaanottovirkailijat, infektionaiheuttajia kuhisevat odotushuoneet, yhteensopimattomat tietojärjestelmät.

Nita Hillner

On laskettu että nykyisin hoitajan tunti sisältää 20 minuuttia potilastyötä ja 40 min. paperitöitä. Johtuneeko epäpätevästä johdosta? Otetaan käyttöön käsittämättömän huonoja ja kömpelöitä ohjelmia. Atk,n tullessa terveydenhuoltoon on kirjaamiset lisääntynyt huikeasti. Kaikki mitä vain voi kirjata, on tänä päivänä kirjattava. Esim. asiakas soittaa, yrittää varata ajan vastaanotolle, asiakkaalle ei sovi tarjotut vapaat ajat. Keskustelu on kirjattava tarkasti asiakkaan sairaskertomukseen. Kun nuorena sairaanhoitajana toimin päivystyksessä 30 vuotta sitten, kirjaamiseen saattoi mennä vain 15 - 30 min/päivä. Tuottavuus on siis laskenut.

Teemu Terava

Julkisia terveyspalveluja vaivaa sama ongelma kuin julkishallintoa yleensäkin.
Kehittämisen insentiivit puuttuvat. Kehittäminen on lisätyö, josta ei kehittäjä (eikä muukaan organisaatio) juurikaan hyödy mitään. Muutosvastarinnan takia saa vain vihat niskoilleen. Jos kuitenkin jotain uutta pitäisi tehdä, pitää siihen ainakin ensin palkata uusi tekijä.
Julkishallinnosta puuttuvat kaikki kehitystä ylläpitävät voimat kuin riski, kilpailu ja (oikeansuuntaiset) insentiivit. Siksi budjettileikkauksetkaan eivät käynnistä kehitystä, vaan ainoastaan kriisiyttävät toiminnan.

Veli Laurinsalo

Samaa mieltä Teemun kanssa. Perusongelma terveydenhuollossa on se, että palkkaus perustuu tekemiseen (läsnäolopako) mutta ei tulokseen, kuten ns. privaattialoilla yleensä on. Toki tekemistä on usein liikaakin, mutta vain sen hyvä ja tehokas organisointi, aivan kuten professori Paul Lillrank viittaa erittäin ansiokkaassa artikkelissaan, mahdollistaa taloudellisesti järkevän toiminnan.
Kun yksityisellä ns. normaalialalla tapahtuu tekninen tai menetelmäkehitystä, otetaan ne kilpailun takia nopeasti käyttöön koko alalla, jotta kukaan ei saa etulyöntiasemaa. Terveydenhuollossa helposti alkaa uusien menetelmien moittiminen, kuppikuntalaisuus on suorastaan ällistyttävää, joissa pureudutaan vanhoihin tuottamattomiin menetelmiin, muutama ns. johtava taho määrittelee käypähoitosuositukset, jolla kampitetaan uudet hoitotavat ja muutosvastarinta on uskomatonta.
Tulin alalle yksityiseltä puolelta -90 luvulla ja ällistyin jo tuolloin sitä menoa. Yksikään ns. privaatti ala ei kestäisi sellaista. Mikä kummallisinta, 35 vuodessa mikään ei juuri ole muuttunut, paitsi, kuten professori Paul Lillrank minitsi, muutamia yksittäisiä menestyksiäkin löytyy. Tässä "palkka tulee tuloksesta huolimatta" voi hyvin ilmaantua olotila, että ei viitsi stempata, kun siinä rasittuu.
Ikävintä tässä on se, että tuhannet kovat ammattilaiset rasittuvat sekä fyysisesti että henkisesti heikosta organisoinnista ja sen aiheuttamasta kireästä ilmapiiristä. Se on aivan yhtä paha asia, kuin se, että kansanterveydenhoito voisi olla halvempaa, ja ehkä uusien menetelmien myötä myös nopeampaa ja jopa parempaa.

Pirkko Laukkanen

Hyviä kommentteja. Julkishallinnon tuhlaus, tehottomuus, byrokraattisuus, hierarkisuus ym. on Suomessa kehitetty huippuunsa. Montako miljardia on jo tuhlattu yhteensopimattomiin e-potilastietojärjestelmiin? Edelleen kukin kyhäilee omia viritelmiään, esim. Hki järjettömän kallista Apottiaan. Tuskin edes Weber olisi osannut kuvitella, että hänen byrokratiateoriansa toimivat käytännössä näin hyvin!

Ilpo Nurmenniemi

Kyllä sairaanhoitopiirien toiminnassa olisi paljonkin säästämisen varaa! Tilanne paranisi myös potilaan kannalta joustavammalla ja huolellisemmalla toiminnalla. Erityisesti minua ihmetyttää mm. se, että kuolemankielissä olevia potilaita kuljetetaan ympäri sairaanhoitopiiriä lääkäreiden käytäntöjen vuoksi. Lausunnot ja kokeiden otot onnistuvat yhteistyöllä! Tieto liikkuu paikasta toiseen, jos vain lääkärit antavat arvionsa heti? Byrokraattiset määräykset ja käytännöt on tehty vain lääkärikunnan selkänojaksi. Sairaanhoidon säästöt ovat todellakin huikeat, jos tarpeeton byrokratia poistetaan!!!!

Heikki Jäntti

Säästettäisiin miljoonia, jos lopetettaisiin turhien lääkkeiden syöttäminen.

Jos esimerkiksi perusterve ihminen menee lääkäriin. Siellä todetaan kolesterolin olevan liian ylhäällä, jonka seurauksena määrätään kolesterolilääkkeitä. Statiinit aiheuttaa usein sivuoireita, kuten eräälle tuttava rouvalle kävi. Häneltä meni kävelykyky. Seuraavan kerran vastaanotolla lääkäri totesi sen olevan reumaa, no mistä se tuli noin vain? Tuttavani älysi lopettaa statiinit, joiden syömisestä ei ole mitään hyötyä.
Entäs diabetes? Diabetesliitto kehottaa syömään lisää sokeripitoisia ruoka-aineita kuten viljatuotteita.
Iskulauseena onkin, että kun otat nämä lääkkeet, niin voit elää kuten ennenkin. Lääkkeet aina johtaa lisälääkitykseen. Vielä kuusikymmentä luvulla sokeritautia sairastavilta kiellettiin ehdottomasti viljatuotteet.
Vehnä nostaa melkein eniten verensokerin tasapainoa kuin mikään muu ruoka-aine ja me syömme vehnää runsaasti päivittäin eri muodoissa.
Joskus seitsemänkymmentä luvulla sokeritaudin nimi muutettiin diabetekseksi ja kansalle alettiin uskottelemaan taudin johtuvan eläinperäisestä rasvasta (voi)
Aina lääkkeet johtaa aikaan lisää lääkityksiin eli lääke kierteeseen.
Kuka tästä kaikesta hyötyy? Ei ainakaan potilas eikä veronmaksaja.

Marjatta Marttila

Meiltä puuttuu "vanhan ajan" lääkäriasenne eli potilasta kuunnellaan eikä minuutin tapaamisen jälkeen käteen työnnetä lääkeresepti ja sanotaan että syö näitä että kyllä se siitä...
Lääketehtaitten "juoksupojat" eivät monestikaan ole kiinnostuneita tarvitseeko asiakas todella määrättyä lääkettä?

Matti Auer

Samainen Lillrank istuu äärioikeistolaisessa ajatushautomo Liberan hallituksessa Rydmannin, Wahlroosin, Bernerin ja Herzenin kanssa pohtimassa miten ay-liike saataisiin lopetettua. Liberassa vaikuttavat istuvat suuryhtiöiden hallituksissa, joten ei ole vaikea arvata aivopieruja jatkuvalla syötöllä suoltavan lobbausjärjestön motiiveja.

Anja Jantti

Raha seuraa potilasta on hyvä systeemi oikein toteutettuna
Kerronpa esimerkin elävästä elämästä. Kanadan Brittiläinen Kolumbia nimisessä Provinssissa Tyynen meren rannikolla (asukkaita n. 5 miljoonaa) on tämä raha seuraa henkilöä systeemi. (Muun Kanadan alueiden systeemeistä en tiedä, koska provinssit ovat valtio valtiossa.) Siellä ei ole kahta systeemiä, rahvaan puoli ja yksityispuoli, vaan YKSI ja ainoa.
Muutama lääkäri perustaa yhdessä lääkäriaseman, jossa ottavat vastaan potilaitaan. Laboratorio on olemassa täällä myös. Jokaisella lääkärillä on käytössään 2-3 pientä vastaanottohuonetta, jossa hän kiertää vuorollaan tapaamassa potilaansa. Yhteinen toimisto hoitaa paperityöt ja muistuttaa puhelimitse tapaamisista edellispäivänä. (Sama systeemi on myös hammaslääkäreillä, jotka kiertävät potilaan luota toiselle ei vastaanottotiloissa ja hyödyntävät näin omat ja potilaansa odotusajat.)
Hoitaja ottaa ennen lääkäriä verenpaineet, painon ja pituuden yms. ja sitten vain kertomaan huolet.
Lääkärillä on oikeus myös suositella leikkauksia ja tutkimuksia provinssin sairaaloissa sekä ohjata erityisosaajien luokse (korva, silmä jne.) ja taksa on määrätty näillekin. Leikkaukset sairaaloissa kuuluvat sairasvakuutusmaksuun ja mm. kaihileikkaukset ovat senioreille maksuttomat. Leikkauksen ja tapaturman jälkeen perhelääkärisi käy aina sinua katsomassa sairaalassa! Hän haluaa myös sairaalan jälkeen todeta toipumisen ja saat vakuuden siitä, että sinusta välitetään.
Jokaisen kansalaisen on pakko kuulua provinssin terveyssysteemiin ja maksaa kuukausittain tulojensa mukaista maksua provinssille. Keskituloiselle pariskunnalle se oli 2014 116 CAD (n. 80 euroa/kk) ja siihen kuuluu kaikki riippumatta siitä miten usein tarvitset apua tai laboratoriota. Pienituloisille palvelu on ilmaista ja tulot todetaan päättyneestä verotuksesta.
Provinssi vahvistaa vuosittain lääkäreiden, ensiavun, leikkausten ja laboratorion taksat, jotka sitten korvataan näille tahoille tietyn, vahvistetun provinssin budjetin mukaisesti. Saat siis itse valita lääkärin, joka sinua miellyttää ja muodostaa perhelääkäri-suhteen, josta on sanoin kuvaamattomasti hyötyä.
Lääkekorvaukset toimivat tiettyyn rajaan asti 0-periaatteella ja sen ylittävältä korvataan 40 % ja monella on oma lisävakuutus täysin ilmaiseen lääkitykseen otettuna jo työikäisenä.
Kun paha sairaus yllättää ja/tai loppu lähenee, hoitaa perhelääkäri sinut ’saattokotiin’. Vanhainkoti systeemi on luku sinänsä ja eriytetty muistisairaiden osalta. Perhekoteja senioreille on perustettu lukuisia yksityisten taholta ja niissä tuntuvat mummot ja vaarit viihtyvän provinssin laitoksia paremmin.’
Miksei siis todella kannattaisi tutustua vakavasti jo olemassa olevaan systeemiin, joka kattaa samankokoisen ’maan’ ja on hyväksi koettu ja kattaa kaikki ihmiset varallisuuteen katsomatta. Miksi keksiä pyörää uudelleen, kun se jo on keksitty ja saada rohkeus romuttaa tämä toimimaton järjestelmä, joka vaan kerää turhaa paperien pyörittäjiä ns. yläkertaan ja jonka ainoa tavoite on säilyttää bunkkerinsa ja valtansa.
Samoin sietää romuttaa se rinnakkaissysteemi, joka suosii varakkaita ja jättää varattomat oman onnensa ja loppumattomien jonojen varaan. Yhteiskunnan varoilla koulutetut lääkärit siirtyvät vuokralääkäreiksi ym. hyvän tulon houkuttelemina ja työskentelevät miten vähän haluavat. Jos nuoria lääkäreitä ei uudessa kokonaissysteemissä saada houkuteltua syrjäseuduille, maksettakoon heille Brittiläisen Kolumbian tapaan 5 vuoden sijoituksesta ’omakotitalon’ verran bonusta ja syrjäseudut om hoidettu.
Otettakoon nyt viimeistään järki käteen tässä tärkeässä asiassa näinä haastavina aikoina. Soteen on mennyt luvattoman paljon aikaa ja rahaa eikä valmista ole vieläkään.

M Juhani Tuovinen

Tämä on julkiselle sektorille tyypillistä eli kun mitään pakkoa ei ole tehostaa resurssien
käyttöä niin aina maristaan resurssipulasta. Samalla tavalla toimitaan tuomioistuimissa
eli maristaan ikuistesti resursseista ilman että mitenkään voidaan kyseenalaistaa
tuomarikunnan kalkkiintuneita toimintatapoja.

On vaikea ymmärtää, miten yksinkertainen riitatapaus voi maksaa hävinneelle osapuolelle kymmeniä tuhansia minkä lisäksi varsinaisten tuomareiden palkat
rahoitetaan verovaroista.

Markus Fabricius

Helsingissä (varmaan muuallakin) toimii esimerkiksi hammalääkäriasema Mega kliniikka ja OP Pohjolan pyörittämä Oma Sairaala. Molemmat ovat nostaneet asiakastehojaan ja kustannustehokuutensa aivan uusiin sfääreihin. Ja voin vakuuttaa ettei tarvitse jonottaa turhaan.
Samoin Vaasan kaupunki säästi "yllättäen" 500 000 e kun Doctagon tuli mukaan vanhusten hoitoon. Tämä ei tarkoita että julkiset palvelut ovat aina tehottomia, mutta kuten Lillrank sanoo, petrattavaa löytyy roppakaupalla.

Seppo Janhonen

Arvokas puheenvuoro Lillrankilta! Nyt eikun löysät pois. Saattaa olla, että ne hallituksen pohjustamat kipeät leikkaukset eivät niin kipeitä olekaan, kun vain otetaan muualla toimiviksi havaitut menettelyt käyttöön. Kitinät pois. Päättäjille päättäväisyyttä ja rohkeutta.

Osmo Marttila

Proffa on oikeassa.

Parhaimmiksi käytännöiksi todistettuja menettelyitä ei ole otettu valtakunnallisesti käyttöön - koska tahallisesti tuhoamalla julkinen terveydenhuolto avataan pakolla tilaa yksityistämiselle, verovarojemme sosialisoimiselle omiin taskuihin.

Tai " ... on haikailtu entisen Lääkintöhallituksen perään, joka piti kovaa jöötä terveydenhuoltoalalla." - Ei oma järki ei riitä edes ilmiselvän toteuttamiseen.

Matti Hämeenaho

Aika moni tuon alan ihminen on "ei tartte tulla neuvomaan, tiedän mitä teen" tyyppi. Valitettavasti monen mielestä rahan säästö asiat ei todellakaan huvita, kun ei ole omista rahoista kysymys. Joten muutoksia ei tapahdu jos joku ei pakota siihen.

Markku Ahtiainen

Kunnat ei ole parhaita, oma lehmä ojassa valtio voisi nyt tosiaan ajaa soten läpi. Kunnan jumit ei aina ymmärrä muuta kuin oman edun, ikävä kyllä lääkärin hyvin vointi esim ei ole kriteeri, jos tulee tappiota kunnalle yksityis palveluista lue rahastuksesta. Välistä veto ei suomea pelasta, tai tyhmät päättäjät vai onko voideltu?