Maanantai 27.3.2017

Ay-pomolta yllättävä avaus perustulosta – “Mitä hittoa se meni sanomaan”

Jaa artikkeli:
Luotu: 
15.7.2015 13:02
  • Kuva: Liisa Valonen / STTK
    Kuva
    STTK:n puheenjohtaja Antti Palola usuttaa ay-liikettä avoimepaan ja ennakkoluulottomampaan keskusteluun perustulosta.
|

STTK:n puheenjohtaja Antti Palola katsoo, että ammattiyhdistysliikkeen pitäisi muuttaa kantaansa perustuloon ja uskaltautua avoimeen keskusteluun aiheesta.

Palola esitti näkemyksensä SuomiAreenassa ja korosti, ettei ole edustamassa järjestönsä kantaa vaan ”vapaasti keskustelemassa ja vähän filosofoimassa”.

– Henkilökohtaisesti olen miettinyt tätä asiaa ja tullut siihen lopputulokseen, että kyllä meidän ay-liikkeessä ehkä täytyisi asemoitua vähän eri tavalla tähän asiaan. Mehän olemme perinteisesti olleet hyvin tiukasti tämän syyperusteisen ja ansiosidonnaisen perusturvan kannalla. Olemme nähneet, että se on oikea asia, Palolta toteaa.

Hän uskoo, että tälle ay-liikkeen näkemykselle onkin ollut hyvät perusteet, niin kauan kuin ihmisillä oli vakituisia – isoja taikka pieniä – tuloja vakituisista työsuhteista.

– Mutta tänä päivänä silpputyöt ja erilaiset epätyypilliset työsuhteet valloittavat koko ajan työmarkkinoita. Niitä on enemmän ja enemmän. Aika moni nuori keskustelee tästä ja mielestäni ay-liikkeen pitäisi kuulla tätä toimintaympäristön muutosta ja kuulla niitä signaaleja, joita tulee niin oikealta kuin vasemmaltakin mutta yhä enemmän niitä alkaa tulla myös keskeltä, Palola pohtii.

STTK:n puheenjohtaja huomauttaa myös, että keskustelua perustulosta käydään jo kaikissa poliittisissa puolueissa. Tämänkin vuoksi ay-liikkeen ”pitää uskaltautua avoimeen, kritiikittömään ja ennakkoluulottomaan keskusteluun” perustulosta.

 – Emme voi suhtautua siihen heti suoraan niin, että ei käy, Palola linjaa.

– Ja nyt mä tiedän, että jotkut sanovat, että ”mitä hittoa se Palola meni sanomaan”, Palola nauratti yleisöä viittaamalla konservatiivisempiin ay-liikkeen edustajiin.

Henkilöt: 
Muut asiasanat: 
Jaa artikkeli:

Kommentit

Jouko Heyno

Koko Suomi täynnä samanlaisia poliittisia huijareita: Mies kutsutaan paneeliin eustamaan STTK:ta (muutoin hän ei siellä olisi) ja kertoo, etteivät esittämänsä mielipiteet eusta STTK:ta.

Näin voi puhua mitä kauniita tahansa ja sitten tehdä, niin kuin todellisuudessa aikookin. Kukaan ei voi väittää valehtelijaksi: "En minä puhunut X:nä vaan Y:nä."

Jakomielitautisia kaikki?

Mark Andersson

Jo oli aikakin. Perinteistä palkkatyötä ei automatisoinnin ja robottien myötä näet riitä kaikille. Ser pitää vain kiltisti myöntää.

Työtä kyllä riittäisi kaikille, mutta tulonjako on päin peetä. Nyt kohtuuttoman suuri osa työn tuloksista (rahasta) sujahtaa omistajien taskuihin ja ulkomaille.

Ikävä kyllä ay-liike on asenteillaan ollut tukemassa tuota tulonjaon vinoutumista.

Pekka Lampelto

Hyvä, jos keskustelu asiasta lisääntyy. Jonkinlainen korvaava perustoimeentulojärjestelmä, kuten perustulo, voisi lisätä innovatiivisuutta, yrittäjyyttä ja alkaa synnyttää talouskasvua joitakin vuosia käyttöönoton jälkeen. Ensisijaisesti perustulo tulisi kuitenkin rajata Suomen kansalaisiin ja tarkastella maahanmuuttajien toimeentulojärjestelmää tarkoituksenmukaisimmalla tavalla.

Perustulon kylkeen voisi lykätä jonkinlaisen itsenäisen opiskelusuoritusjärjestelmän. Tenttimällä tai suorittamalla näyttökokeina tiettyjä opinto- ja osaamiskokonaisuuksia voisi ansaita lisätienestiä perustulon päälle. Näin pidettäisiin huolta, että ihmisten toimeiliaisuus, työmarkkina-arvon ja itsensäkehittäminen pysyisi yllä silloinkin, kun työtä ei ole tarjolla.

Tomi Peltonen

Tälläisellä järjestelmällähän voitaisiin myös korvata opintotuki ja opiskeluun oikeasti kannustettaisiin, toisin kuin nyt, jolloin opiskelijaa kannustetaan lyömällä hänen selkäänsä, palkkioksi vuosien kituuttamisesta, kymmenien tuhansien velat.

Veli Laurinsalo

Perustulon tai miksi sitä nyt haluttaisiinkaan kutsua on sinänsä hyvä idea, mikäli sillä lupauksien mukaan voidaan vähentää valtion virkakoneiston määrää. Se antaisi opiskeluun mahdollisuutta ja auttaisi vaikeassa työnhakutilanteessa vähän, töitä kun ei nykyisin löydy nopeasti kaikille.

VM voisi avata hieman laskelmiaan siitä, kuinka paljon valtiolta voitaisiin vähentää virkamiehiä, ja mitä sillä SAMALLA euromäärällä saataisiin tätä perustuloa jaettua kansalle, kullekin kansalaiselle sama määrä. Veikkaanpa että paljoa siitä ei heru. Se on kuitenkin se rahamäärä, mikä on maksimaalisesti käytettävissä. Ei kai kukaan tervejärkinen ehdota, että otetaan ulkomaanlainaa valtiolle, jotta kansa saisi perustuloa, tai että nostetaan työssäkäyvien verotusta nykyisestä hirmuverotuksen tasosta.

Atte Peltomäki

Valtion koneistot eivät taida toimia ihan noin johdonmukaisesti. Byrokratian rattaiden asentelu perustulo-malliin on epäilemättä vuosien pituinen ja kymmenien miljoonien arvoinen tietohallintotyö, eikä virkamiehet itsestään varmasti työttömiä tuona aikana tee.

jouko viitala

Perustulon tarkoitus olisi kai vähentää muita tukia, sosiaaliapua jne.
Yksi perustavaa laatua oleva ongelma on nähdäkseni täysin käsittelemättä!
Osa nykyään erilaisia tukia saavista taitaa olla sellaisia, että raha ei pesää tee. Eli kaikki mitä on käytettävissä menee sen tien.
Ongelma lienee se, että miten yhteiskunta toimii tilanteessa, jossa perustulona saatu raha on esimerkiksi viikossa syöty/juotu ja uuteen maksuun on kolme viikkoa aikaa. Saako tälläinen henkilö sosiaalitoimistosta apua entiseen malliin vai voisiko yhteiskunta on niin kova, että jos saatu raha ei riitä, niin toimeentulo on henkilön oma asia.
Ellei noin tapahdu, niin jotkut saavat perustulon lisäksi entiseen malliin yhteiskunnalta apua! Tuplatukea. Varmasti suurin osa ymmärtäisi elää saadulla tulolla, mutta ei missään tapauksessa jokainen!
Minusta em asia olisi selvitettävä, ennenkuin asiassa edetään!

Kaarlo Erjala

Ymmärrän perustulon, jos se korvaa muut tuet. Perustulon ulkopuolelle pitäisi luonnollisesti jättää kaikki suuromistajat, palkannauttijat ja eläkeläiset edellyttäen, että kansaneläke olisi vähintään perustulon suuruinen. Perustulo korvaisi myös sekä työttömäksi jääneen ansiosidonnaisen päivärahan että peruspäivärahan. Perustulon käyttönotolla oikein toteutettuna olisi mielestäni vallankumoukselliset vaikutukset.