Maanantai 17.12.2018

Putin myönsi Lipposelle kunniamerkin

Jaa artikkeli:
Luotu: 
30.12.2007 08:15
  • Kuva: EPA / All Over Press
    Kuva

Venäjän presidentti Vladimir Putin on myöntänyt Paavo Lipposelle Ystävyyden kunniamerkin.

Eduskunnan puhemies ja entinen pääministeri Lipponen palkitaan suuresta panoksestaan Suomen ja Venäjän välisen ystävyyden ja yhteistyön lujittamiseen sekä kehittämiseen, kertoo venäläinen uutistoimisto Itar-Tass.

Kunniamerkkejä myönnettiin samalla muillekin ulkomaalaisille. Palkituksi tuli myös muun muassa virolainen veteraanijärjestöjen johtaja Karl Veits.

Ystävyyden kunniamerkki on korkea-arvoisin Venäjän ulkomaalaisille myöntämä kunniamerkki.

Jaa artikkeli:

Kommentit

tapioneva

On vanha tasavaltalainen tapa se, että kieltäydytään ritatikuntien jäsenyyksistä. Moniin suomalaisiin kunniamerkkeihin liittyy ritarius ritarikunnassa, jonka suurmestari on Tasavallan presidentti.

Vuosisadan alkupuolella tästä johtui, että jotkut liberaalit ja yleensä jotkut sosialidemokraatit kieltäytyivät ritariudesta, koska se periaatteessa oli tasavaltalaisaatteen vastaista. Suomen kunniamerkkijärjestelmä nimittäin Kansallisen Kokoomuksen vaikutuksesta ei ole demokraattinen, vaan rojalistinen.

Valtakunnantason ongelma tasavaltalaisuudesta tuli silloin, kun Kyösti Kalliolle piti myöntää Tasavallan presidenttinä olleessaan ruotsalainen kunniamerkki, jota varten olisi pitänyt teetättää Nivalan isännälle (aatelis)vaakuna. Kun maalaisliiton ja Nivalan suurten talonpoikien maailmankuvaan ei sovi aateli verenimijänä kansan ja kuninkaan välillä, ongelma ratkaistiin muistaakseni tummalla kilvellä, jossa oli nimikirjain tai kaksi.

Der Paavon osalta voisi kysyä, mistä ansioista Tasavallan presidentti myöntäisi Lipposelle erityisiä kunnianosoituksia? Työväenliikenteessä nimittäin jäsentenväliset ottelut ovat joskus melkoista puukkohippaa.

SIMO PERTTULA

Todellisen arvon osaan antaa monille vasemmistolaisille politiikoille! Väinö Tannerille ja Rafael Paasiolle esimerkkeinä! Paasiolle aikanaan tarjottiin huomattavaa palkkiovirkaa valtion yhtiön johdossa! Mitä sanoi Paasio televisiossakin, jonka aikanaan näin? Kiitän kunniasta, mutta suurin syy kieltäytymiseeni on, että en tunne itseäni päteväksi tarjottuun tehtävään! Siinä esimerkkiä, mihin ilmansuuntaan tahansa!Hyvää Uutta Vuotta !

M Eiramaa - tutkija - KNFIJV

Kertooko palkinto hallituksen vai opposition onnistuneen paremmin, kun opposition edustaja sai ystävyysmitalin Venäjältä? :) Samanlainen myönnettiin mm. Viron stalinistimiehitysveteraanien edustajalle. Miksei Kanerva tai Häkämies olleet kunnian arvoisia?

Vai onkohan tämä mairitteleva ystävyysmitali Nato-Lipposelle nyt sitten jonkinlainen KGB-SVS-Spektr-druzhbaseuran vastaveto tälle talvisodan alkuvuosipäivänä suomalaisen ystävyysseuran myöntämälle ystävyysmerkille? Ks.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=666&posti...

M. Eiramaa, tutkija, KNFIJV
http://rescordis.net/knfijv-carsfi.html

Demagogi

Lipposen puolustukseksi on sanottava, että mitali on sellainen josta ei voi kieltäytyä. Huonoa mainetta se on Lipposelle ja DDR/Neuvostoliittomyönteiselle SDP:lle.

Samanlaisen sai Viron puna-armeijan veteraanien puheenjohtaja. Sellaisten joukkojen, jotka alistivat virolaiset osaksi Neuvostoliittoa.

Historian haamut tunkevat väkisin esiin. SDP oli se, joka Suomessa aloitti punakapinan venäläisten avulla laillista hallitusta vastaan.

SDP:n puheenjohtaja oli tuolloin Otto-Ville Kuusinen joka palkittiin korkealla viralla, Kominterin puheenjohtajana, joka asema oli hierarkiassa jopa itse Stalinia korkeammalla! Puhumattakaan niistä lukuisista mitaleista, jotka hän sai Neuvostoliitolta.

SDP:n puheenjohtajana ja suomalaista sosialistivaltaa pönäköittämässä on ollut myös monessa asiassa Paavo Lipponen joka näin venäläisten toimesta palkittiin. Ei auta vaikka kuinka Lipponen itseään Tannerilla valkopesisi.

Penttijuhani

siitäkin, kysyttiinkö Paavolta haluaako tai ottaako hän sen ennen myöntämistä. Mutta se siis tulee entiseltä KGB:ltä myös ja on ehkä ajateltu kaksiteräisenä juttuna. Kyseisellä organisaatiolla on yhä joukko selivttämättömiä asioita Suomessa. Jos maassa olisi kunnon journalismia, juttuja niistä olisi jo tehty. Ne ovat toista luokkaa kuin nuo Stasi listat - esimerkiksi.

Mutta Paavo oli näissä jutuissa Manu Koiviston aseenkantaja, tai ehkä Sancho Pancha, jos Demarien saavutukset pitää kiilloittaa. Tuulimyllyjä vastustettiin Hollannissa ja lampaita ajettiin pakoon Kreikassa. Se on paæjon enemmän kuin ei mitään, ja samasta syystä KGB:n mitalin arvoinen.

Demagogi

Yle hävitti uutisvideon, missä kerrottiin Lipposen GWB:n neuvotteluista Suomen liittymisestä koalitioon. Siksi asiat tulevat USA:sta.

Ikäviä todisteita Lipposen töppäilyistä kuitenkin on.

http://www.usiraqprocon.org/pop/coalitionuptodate2.htm

Suomi irtautui koalitosta heti Jäätteenmäen tullessa pääministeriksi.

Asiakirjasta voi lukea:

Finland

Troops in Iraq:
Total Troops:
Fatalities:
Financial Support
Offered:$5.1M
Delivered:$862K

Lisäksi Lipponen varasti ulkopolitiikan Ahtisaarelta Itävalta-boikotissa. Siitä häntä ei edes nuhdeltu - kukaan ei uskaltanut. Olisi pitänyt.

Törkeästä valtiorikoksesta tapauksena ei puhuttu edes keskusteluissa presidentin valtaoikeuksista viime eduskuntavaaleissa, eikä presidentinvaalessa.

Lipponen ei ole niin hyvä valtiomies Suomelle, kuten siitä SDP:n puolella myötäilevä lehdistö hehkuttaa. Täyttä valehtelua elintarvikevirastot ja huippuvirat EU:sta. Parempi että saadaan se eläkeukko ja SDP:n "Lipposenkaarti" kauas valtion asioista.

Demagogi

Vysotskin laulu kertoo Lipposen saamasta "ystävämitalista" ja KGB:stä aivan riittävästi:

Песня о друге

Если друг оказался вдруг
И не друг, и не враг, а - так,
Если сразу не разберешь,
Плох он или хорош, -
Парня в горы тяни - рискни!
Не бросай одного его,
Пусть он в связке в одной с тобой -
Там поймешь, кто такой.

Если парень в горах - не ах,
Если сразу раскис и - вниз,
Шаг ступил на ледник и - сник,
Оступился - и в крик, -
Значит, рядом с тобой - чужой,
Ты его не брани - гони:
Вверх таких не берут, и тут
Про таких не поют.

Если ж он не скулил, не ныл,
Пусть он хмур был и зол, но - шел,
А когда ты упал со скал,
Он стонал, но - держал,
Если шел за тобой, как в бой,
На вершине стоял хмельной, -
Значит, как на себя самого,
Положись на него.

lähde:
http://www.wysotsky.com/1035.htm?19

Marja Leena

Paavohan on varsinainen taikuri! Hän on kunnostautunut ennen kaikkea vahvan kaksikielisyyden ajajana Suomeen.

"Svenska nu" on hänen tärkeimpiä projektejaan tällä saralla. Tosin mitään arvokeskustelua aiheesta ei ole pystytty käymään. Kannattajat ja vastustajat ovat toistaiseksi vain mäiskineet toisiaan rumilla herjoilla.

Mitenkäs olisi, jos kunniamerkin saaja avaisi kunnon julkisen keskustelun kaksikielisyys-instituution ajanmukaisuudesta?

Eiköhän aiheesta jo voitaisi käydä asiallista keskustelua?

Paavo Lipponen on rutinoitunut puheenjohtaja. Tämä aihe sopisi hänelle erinomaisesti.

tapioneva

Venäjä tekee practical joken ja katsoo, miten paljon mitalilla on merkitystä Der Paavon muistelmien sisältöön. Silloin kun Lipponen oli pääministerinä, ei hänelle paljoa mitaleita herunut ainakaan Venäjältä. Tuskin Yhdysvalloista ja Saksastakaan. Eläkeläisiä on harmitonta palkita, koska niillä ei vaikuteta kuin julkaistavien muistelmien painotuksiin.

tapioneva

Niinistöllä on tietenkin sellainen ongelma, että pitäisi saada jälleen itsenäistyyttä kannattavat keskustalaiset sankoin joukoin äänestämään Sauli ylipäälliköksi.

Koska tämä ei onnistu, niin Niinistö kuin muukin eduskuntaryhmä pyrkii presidentin mitätöimiseen ylipäällikkönä valtiosääntöuudistuksessa. Silloin asioista päättäminen kuuluisi kaveripiirille, kun presidentillä ei olisi enää valtuuksia estää pääministeriä ottamasta sotilaspoliittisia riskejä Aasiassa.

Niinistö ei ollut aikoinaan kovin innokas presidenttipelaaja. Hän yritti Kirsi Pihan avulla saada Kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi Elisabeth Rehnin.

Kun Uosukainen hurjistui ja nousi siivilleen, Niinistö mustavalkoisissa mainoksissa sanoi luottavansa Riittaan. Parempaa parodiaa on Suomen television mustavalkofilmeissä tuskin nähty, kun Niinistö nimenomaan itse kieltäytyi presidenttiehdokkuudesta ja pyrki torpedoimaan viivyttelemällä Uosukaisenkin mahdollisuudet.

Kokoomuksen tehtävänä on mitätöidä presidentti, jo ennen kuin Sauli Niinistö asettuu ehdokkaaksi.

john

Ei ole kysymys Paavon vaan Vladimirin aivoituksista. Hänen apurinsa taitavat arvioida, että Paavo on vasemmalla ehkä ainoa, joka voisi saada ääniä myös oikealta. Kannattaisikohan kokoomuksenkin tarkistaa ajatuksensa ja ruveta ajamaan presidentin vallan kaventamista.

domino

Tai sitten äänestäjillä on oikeasti aseteltua valistuneempi visio ja näkemys siitä mikä on vahva johtaja ja mikä ei. Äänestäjien ainoa vaihtoehto on Kokoomus, Keskustan ollessa maaseutupainotteinen ja SDP:n ja Vasemmistoliiton keskittyessä enemmänkin yhteiskunnan mädättämiseen ja yksilön oikeuksen polkemiseen ja velvollisuustaakan lisäämiseen muille paitsi huoltosuhteen alla oleville.

Kokoomus olisi varmasti valmis yhtäläillä myös siihen että jokainen poliittinen virka punnittaisiin palkattomuudella, eli poliittisen viran haltija ei saisi palkkaa vaan joutuisi hoitamaan tehtäväänsä mahdollisen stipendin tai kutsumuksen voimalla. Poliittisen viran ohjepalkka voisi myös olla kansalaisen todellinen keskipalkka eli 1800-2000 euroa kuukaudessa.

tapioneva

Ennen vanhaan Venäjällä ja Britanniassa ei oikeastaan maksettu virkamiehille ainakaan heidän arvonsa mukaista palkkaa, vaan kukin sai tienata palkkansa kartanollaan maatalouden avulla.

G C E Mannerheimkin sai raha-asiansa kuntoon vasta kuoleen venäläisen appensa perintörahoilla.

Jos nyt ajatellaan, ettei virkamiehille ja poliittisille toimitisijoille makseta palkkaa niin sen maksaisivat lähinnä vieraiden valtojen tiedustelupalvelut ja kotimaiset etujärjestöt sekä suuryhtiöt. Virkamiehet muuttuisivat korporaatioiden yksityisvirkamiehiksi.

Kokoomus on varakkaamman sosialidemokraatin virkamiespuolue. Siksi se ajoittain ei aja ei maaseudun eikä teollisuuden asiaa. Teollisuusvastainen huippuhetki tapahtui 1987-1991.

domino

Tai mikäli vältetään annettu, ohjattu näkökohta "eriarvoisuudesta" ja keskitytään peruspalkan suuruuteen. Maksetaanko virkamiehille korkeaa palkkaa lähinnä lunnaina uskollisuudesta, kuten herkkuja koiralle? Vai olisiko syytä olettaa että ainoastaan SDP:n sisällä on syytä olettaa maanpetoksen mahdollisuus. Todellisuus nyt kuitenkin puhuu tätä kieltä.

Mikäli asetelma tapetaan välittömästi oletuksilla ja ajatuksilla riippumattomuuden menettämisestä ja suoraan SDP:n puolueohjelmasta lainatulla näkökohdalla yritysten ja rikkaiden vallan lisääntymisestä niin palkkakeskustelu arvonäkökulmasta lyntätään heti turhaksi, mutta se on SDP:n tavoitekin.

Jos 2000 euroa ei ole riittävä korvaus riippumattomuudesta, niin miksi 600 euroa on riittävä korvaus työttömälle kansalaistottelevaisuuden ylläpitämisestä? Vai olisiko todennettuun (mutta salattuun) STASI-historiaan perustuen syytä kieltää SDP:n edustajan asema polittiisen viran haltijana? Se olisi mitä rehellisintä ja selkeä tuomilauselma petturuudesta, ikäänkuin jälki-istunto.

Pelottelu ja maalausnäkökulma ei kuitenkaan enää toimi valistuneen Suomalaisen kohdalla. SDP:n hallintatavan perusarvot ovat siis kadotetut. On turhaa tuoda esille suoria johtopäätöksiä propagandanomaisesti, jättämättä sijaa keskustelulle, tai suoraan sanoen, harhaanjohtamalla sitä ajatusten asettelulla ja sivunäkökohtien runsaudella. Varsinainen edistys jää SDP:n mallin mukaisesti saavuttamatta koska sivuraiteet vievät resurssit niin keskittymisen ja ajan suhteen.

puutarhamies

Lipponen on ansainnut kiitosmitalin myös G. W. Bushilta.

Hänhän vei USA:n vierailullaan koko Suomen kansan ja hallituksen terveiset täydestä tuesta Irakin sodalle. Tämän kaiken hän keksi omasta päästään.

Jäätteenmäki kaatui puheeseensa salaisesta tiedosta Lipposesta Bushin edessä pokkuroimassa, kun ei olisi tarvinnut kuin viitata tv-uutisten videoon.

Onneksi Putin on ymmärtänyt kiittää omalta osaltaan Lipposta muiden neukkuhenkisten uskollisten mukana.

Samassa yhteydessä Putin palkitsi myös joukon muita ulkomaalaisia. Kunniamerkin saivat muun muassa Karl Velts, Puna-armeijan veteraanien järjestön johtaja Virosta ja Azerbaidzhanin valtiollisen lentoyhtiön johtaja Dzhangir Askerov.

SDP on ollut taitava erityisen epäuskottavien puheenjohtajien valitsemissa toinen toisensa perään.

tapioneva

Lipponen oli vielä pikkunilkki, sellainen Ulkopoliittiseen instituuttiin vuosiksi SDP:n mandaatilla suljettava häiriö Neuvostoliitolle, Urho Kekkoselle ja Kalevi Sorsalle silloin kun Vladimir Vysotski runoili väljyyttä neuvostokulttuurin ahtautumiin.

Спасите наши души!
http://www.youtube.com/watch?v=oXl5ixBtjpY
Pelastakaa sielumme!

Suomessa paljon muistutetaan Toimittajaliiton jäsenistä, DDR:n tunnustamiskomitean hallituksen jäsenistä ja Ei-EEC-vetoomuksen allekijoittajista.

Seuraava lista, joka kannattaisi nähdä, on lista kansanedustajista ja (poliittisista) toimittajista, jotka ovat puhutelleet pääministeri Lipposta valtiomieheksi. Lista olisi eräänlainen arvio poliittisesta ja journalistisesta kompetenssista.

Suomessa ihmetellään paljon sitä, miksi Kimmo Sasin lisäksi Paavo Lipponen on svedofiili. Ei pitäisi ihmetelä, jos alkaisi kaivaa esimerkiksi Ruotsin vasemmistolaiset pitävät varmana syitä, miksi Lipposesta ensiksi hermostui 1970-luvun puoliväliin mennessä ensiksi Neuvostoliitto, sitten Kekkonen ja lopulta myös Sorsa.

Lipponen on 1970-luvun saavutuksillaan enemmän ansainnut ruotsalaisia kunniamerkkejä ja Freudenthal -mitalin kuin mitä hän ansaitsisi (Kansojen) ystävyyden kunniamerkkiä Venäjältä saavutuksistaan Suomen pääministerinä erityisesti toisella pääministerikaudellaan, jolloin hänen edesottamuksiaan vai varoa jopa Pekkarinenkin. http://fi.wikipedia.org/wiki/Axel_Olof_Freudenthal

Demagogi

Kyllähän tuosta tulee kuva, että Lipponen olisi keskitason sitkeä "vallanhimoinen ajopuu" ja Loka Laitisen termittämä poliittinen broileri joka pääsi kasvamaan kukoksi, kun kukaan ei ajoissa teurastanut.

Itsekinhän hän sanoi saaneensa SDP:ltä kaiken ja kanojen kaakatukset on hiljentänyt aina.

Ikävästi tässä kuitenkin paljastuu se, että Lipponen on tyypillinen sosialisti, joka politiikan keskeisin sisältö on hirveä himo valtaan. Kyvyistä ei niin väliä.

Kuten entisellä rengillä isännäksi. Kun sitten isännäksi päästään, talo rapistuu kun mitään ei osata tehdä. Muuta kuin laittaa rengit kehumaan itseään ja piiat juoruamaan pitkin kyliä isäntänsä erinomaisuuksia. (Vrt. sdp:n toimittajien luoma kuva Lipposesta. Suuresta johtajasta, joka on EU:n ytimessä ja saa pian huippuviran).

Ei kaikilla suomalaisilla mene hyvin joten taloa ei ole pidetty hyvin eikä Lipposen pääministerikaudella tehty mitään uutta ja mullistavaa. Kaikki suuret päätökset tehtiin Ahon hallituksen aikana:
-Laman oikaisu VVM:ssä 1993 ja politiikan kääntäminen 4 % talouskasvulle ja alhaiselle infaatiolle eli politiikkaan jolla ryhdyttiin lähestymään ERM-kriteerejä. Nykyinen hallituskin noudattaa samaa talouspolitiikkaa, mitä nykyään kutsutaan jäsenmaiden ylläpitämäksi Euron vakaussopimukseksi.
-EU-jäsenyys ja jäsenyysneuvottelut (missä Suomi sitoutui kohti yhteisvaluuttaa ja yhteistä puolustusta). Nato tai ei, yhteistä puolustusta tavoitellaan.
-Edellisen hallituksen ja presidentti Koiviston vääristä päätöksistä johtunut valtava velkaantuminen ja sen hillintä sekä takaisinmaksu. (mm. Pankkikriisi, josta rahat on saatu takaisin huom! Paitsi punapääoma! Tästä valosta nähden Niinistön valtiovarainministeriys Lipposen hallituksessa on Viinasen ja Sailaksen housuissa istumista ja maine talousasiantuntijana pelkkää "herra hidalgoa")

Kaikesta päätellen Lipponen on ns. valmiiksi katetussa pöydässä istunut välikauden pääministeri joka valvoi SDP:n etuja. Ei sen suurempi valtiomies, mutta paikkansa täytti.

tapioneva

Lipponen on tosikko ja näyttää ajoittain suuttuvan tosissaan. Jos ajatellaan, kuka on kestävä niin Ilkka Kanerva, Matti Ahde ja Kauko Juhantalo. Ilkka ja Matti ovat urheilumiehiä SVUL:sta ja TUL:sta. Kauko Juhantalo taas on hevosmies ja raviradoilta tuttuja. Kaikki ymmärtävät, että politiikka on peliä eikä kaveria petetä. Velikultia parhaimmillaan.

"On politiikka peliä likaista, mutta kommunismi tietää loppua pikaista!" - Turkulaisen AKS:n kannattajan mielilause -

SIMO PERTTULA

Putinin myöntämästä mitalista kirjoittaessani aikaisemmin, en lainkaan tarkoittanut etteikö Lipponen ansaitsisi ko. mitalia! Mainitsin siinä kirjoituksessani arvostavani demareita paljonkin! Esimerkkeinä näistä Tanner ja R. Paasio. Kolmantena sanoisin nykyisistä demareista arvostan juuri Lipposta! Tunnen hänen saavutuksensa "takinkääntöineen" päivineen! Hän on mitalinsa ansainnut. Toivoisin vain myös lännestä mitaleita, mutta onko heitä demareissa.

tapioneva

Ymmärrän kyllä mainiosti Simo Perttulan isänmaallis-siveellisen näkemyksen siitä, miten kansallisia työväenliikkeen miehiä Väinö Tanner ja Rafael Paasio olivat.

Itse asiassa Väinö Tanner 1920-luvun ja 1930-luvun jälkeen ei ollut oikein politiikassa "in". Hänen merkittävin saavutuksensa tuon kriisivaiheen jälkeen ja loppupelissä on E-liike ja OTK:n teollisuusryhmät, joita voi vieläkin ihailla muistona porskuttavan pellervolaisen osuustoimintaliikkeen ohella. Se oli aitoa taloudellisa järjestökilpailua maalaisliittolaisen pellervon kanssa.

On kuitenkin tosiasia, että ulkomaankauppa, ulkopolitiikka ja joskus puolustuspolitiikka ovat kunniattoman joustamisen kilpakenttiä, joihin voida suoraan sovelta moraalinormeja.

Mauno Koivisto, Väinö Tanner tai Rafael Paasiokaan eivät ole kansainvälisiin suhteisiin liittyvien kieroilujen ammattimiehiä, vaan suoruuttaan ajavat itsensä mahastaan kiinni jossain vaiheessa, jossa pitäisi olla tilannenokkeluutta enemmän kuin ylisukupolvista kunniallisuutta.

Suomen heimoista euro-oloissa ja kylmänsodan oloissa ilmeisesti pärjäävät kaikkein parhaiten savolaiset: se luterilainen porukka, jota on käytetty Kainuun ja Karjalan kolonialisoimiseen ruotseille.

Olisi ollut Tannerillekin parempi, jos hän ei sotasyylliseksi tultuaan tuomituksi olisi enää ryhtynyt SDP:n puheenjohtajaksi, vaan olisi ymmärtänyt, että kunnian miesten aika oli ohi, ja että bilateraalikauppa, teollistuminen ja työllisyys ratkaisivat.

Vanha SDP oli 1905-1917 perustuslaillinen voima yhdessä nuorsuomalaisten kanssa ja oppositiossa suomettarelaista päälinjaa vastaan. Tätä osittain uskontoon perustuvaa perustuslaillisuutta oli jäljellä jonkin verran 1960-luvulle asti. Samaan henkeen perustettiin Perustuslaillinen Kansanpuolue, jonka mielenkiintoisin episodi oli sosialidemokraatti Ahti M. Salosen presidenttiehdokkuus.

Nykyään ei perustuslaillisuutta ole enää ns. oikeistossakaan, vaan kaikki voidaan tulkita perustuslakivaliokunnassa käytännön hyväksi.

Kun uskonnollis-isänmaallista ajattelua ei enää ole, pitää ongelmiin pureutua lähinnä vasemistohumanistisin tai liberaalein ihmisoikeusargumentein. Ei enää kansansuvereniteetista eikä uskonnosta käsin.

askoniskala

Onpa tästä yhdestä mitalista ollut kauhea porina. Suomenruotsalainen kenraali Mannerheim sai monien suomalaisten arkkivihollisena pitämältä Venäjältä useammankin korkean kunniamerkin palveluksistaan Venäjänmaalle. Saipa vielä Yrjön miekankin. Eikä se estänyt häntä nousemasta lähes kaiken arvostelun yläpuolella olevaksi suomalaisten kansallissankariksi. Eikö Lipposen saamaa mitalia yksinkertaisesti voisi pitää positiivisena asiana. Onko kaiken ns. kriittisyyden taustalla perisuomalainen kateus, sokea venäläisviha vai sokea Nato-uskovaisuus, jolla kaikki nykyään tunnutaan mitattavan. Sokea Reettakin huomaa tämän aiheen ympärillä käydyn pääosiltaan turhalta tuntuvan keskustelun.

Mitalit ovat suomalaisille tärkeä asia. Sanoin parikymmentä vuotta sitten esimiehelleni leikilläni, että jos minulle annettaisiin mitali ja saisin siihen itse vaikuttaa, haluaisin Kolumbuksen ristin. Tunnetun löytöretkeilijän mukaan, joka matkalle lähtiessään ei tiennyt minne oli menossa, perille tultuaan ei tiennyt missä oli ja kotiin palattuaan ei tiennyt missä oli käynyt. Sellaista kuulemma oli jenkeissä jaettu ansioituneille liikemiehille sikäläisen jonkun kauppakamarin toimesta. Esimieheni oikein suutahti, kun laskin leikkiä vakavalla asialla...

M Eiramaa - tutkija - KNFIJV

Jos kolonialismiin viittaat, niin meillä on lähempänä eli naapurissa valtakunta, jonka kaikki kunniamerkit ovat enemmän tai vähemmän kolonialistisen sovinismin ja itäfasistisen neuvostoimperialismin ylistyssymboleita.

Samoihin aikoihin ryöstelivät venäläiset nykyisen Venäjän alueen itselleen mm. suomensukuisilta kansoilta kuin kolonialistit levittivät aluettaan Amerikoissa. Se hirveä ero vaan vielä, että 1939-1947 ryöstivät lisäksi valtavat maa-alueet itsenäiseltä Suomelta – ja mikä karmeinta, nykyinen KGB-stalinistien Venäjä jatkaa yhä tuota laitonta miehitystä.

Onkohan meillä mitään syytä kunnioittaa venäläisten sortoveteraanien tai -siviilienkään kunnianosoituksia? Isovenäläiskolonialistit varsinkin toisen maailmansodan ajoilta on pikemminkin tuomittava, esim. lapsentappajapartisaanit myös oikeudessa tms. konkreettisesti.

M. Eiramaa, tutkija, KNFIJV
http://rescordis.net/knfijv-carsfi.html

vtk76

Marskin tuomitseminen kolonialistiksi on kyllä sentään vähän hurjaa. Kuuluimmehan koko maa Venäjän suureen valtakuntaan. Suuri Venäjän maa oli imperialismia parhaimmillaan. Suomikin oli suuriruhtinaskuntana suurempi, saimmehan Uudenkaupungin rauhassa menetyt Karjalan alueet melkein kokonaan takasin.

PS- Kolumbuksen risti on selvästi vitsi!!!!

tapioneva

C G E Mannerhein osallistui Venäjän-Japanin sotaan ja hän oli Varsovassa komendanttina. Hän teki myös sotilaallisen tiedustelumatkan ratsain Kiinaan asti. Hän ei voinut ymmärtää suomenruotsalaisten sukulaistensa perustuslaillis-kriittistä suhtautumista Nikolai II:n hallintoon Suomen suuriruhtinaskunnassa: venäläisenä upseerina ja aatelisena ei hänelle venäläinen hallinto ollut mikään kansallisähkyn aihe.

Mannerheim oli työnsä puolesta venäläinen internationalisti, kunnes syksyllä 1917 hänestä tuli työtön kenraaliluutnantti siksi, että ulkomaalaiset upseerit vapautettiin palveluksesta, kun Venäjän sisäinen koitos alkoi.

Venäjänmaalla ei ole lainkaan tavatonta se, että toiselle valtiolle kuuluvat henkilöt palvelisivat toisessa valtiossa. Työttömiä venäläisiä meriupseereja palvelee pienemmällä palkalla Ukrainassa ja Pietarissakin on alkujaan ukrainalaisia miliisejä, jotka ovat sittemmin hankkineet työnantajansa kansalaisuuden.

Hehkutettu kansallisuusaate ei ole kirkkaana mielessä kaikilla Itä-Euroopassa. Se johtaa median avulla asiaa tarkkailevan ulkopuolisen monasti harhaan.

M Eiramaa - tutkija - KNFIJV

Ei Suomen (enempää kuin Viron ym.) hallituksen tai oppositionkaan edustajan pidä nöyrtyä ottamaan kiltisti vastaan itäfasistisen sortajamaan "kunnia"merkkejä.

Pilkkaavat niillä demokratiaa ja stalinismin uhreja ja Karjalan pakolaisia, joita Paavo Lipposenkin suvussa laajoine haaroineen tiettävästi on niin kuin lähes kaikkien suomalaisten.

Yleensä ottaen suomalaisten pitäisi kaikin tavoin nostaa esiin myönteisessä mielessä ja myös esim. ystävyyskunniamerkein niitä valtaosan suomenvenäläisten ja monien naapuriemmekin edustajia, joiden toiminta ja asenne ihmisyyttä yleensä ja Suomea erityisesti kohtaan on kohdallaan ja kunnossa. Nashi-liikettä ja muita itäfasisteja emme tänne tietenkään halua edes kuriositeettina.

Onneksi asia on hyvässä jamassa, ainakin vielä. Vain hyvin hyvin harvat idästämuuttajat ovat osoittaneet merkkejä kielteisestä kulttuurivammasta, kuten Stalinin palvonnasta tai Viron sudeettivenäläisten miehittäjäasenteista. Venäläisyyden myönteisyyttä Suomessa on silti kaiken aikaa syytä korostaa kielteisten ilmiöiden ehkäisemiseksi.

Maahanmuuttajien integroinnissa olisi tätä perinteisen venäläisväestömme 'kunnonvenäläisyyden' toivottavuutta ja edellytystä korostettava – siis ehdotonta nollatoleranssiamme isovenäläistä uhoa ja uusstalinistista putinisminashismia kohtaan, ks. Suomi 90 -juhlapuhe venäläisyyden myönteisestä merkityksestä maamme itsenäisyydelle:
http://rescordis.net/knfijv-carsfi.html#venalaispanos

M. Eiramaa, tutkija, KNFIJV
http://rescordis.net/knfijv-carsfi.html

Herzog

Suomi on aina mahtavan Venäjän naapurimaa! Fakta! Rähmällään oleviin ei suhtauduta koskaan objektiivisesti eikä kunnioittavasti, sitä tuskin nykyvenäläisetkään vaativat. Luonteva suhtautuminen uriaan hakevaan demokraattiseen Venäjään tulee olla kaiken perusta!

Onkin ihmeteltävä, mikä on venäläisten motiivina palkita länteen vahvasti kallellaan oleva Lipponen. Eihän tuo sosialistia ja sosiaalisuutta teeskentelevä, oman edun tavoittelija ole koskaan profiloitunut millään tavoin Venäjän ystäväksi. Onko Putinilla ehkä joitain salaisia syitä?

Ainut kunniamerkki, jonka Lipponen on kiistatta ansainnut, on tuo suomalaisten kannalta perin kyseenalainen FREUDENHAL-mitali! SVENSKA.NU-organisaation puheenjohtajana Lipponen on sitoutunut vahvan ruotsalaisuuden edistäjäksi Suomessa. Vastaavasta toiminnasta ruotsalaisuuden hyväksi on Lipposen läpi runnoma uusi kielilaki 2004!

Axel-Olof Freudenthal on puhdasta rasismia suomalaisia kohtaan syytävä suomenruotsalaisten ja -ruotsalaisuuden oppi-isä, jonka nimeen ruotsinkieliset vannovat vielä sadan vuoden jälkeen.
Se, että Lipposelle myönnettiin ja mies vastaanotti kyseisen kunniamerkin, kertonee kaiken valtiomiehen moraalista.

M Eiramaa - tutkija - KNFIJV

Nyt Lipponen tekisi viisaasti ja oivaltavasti, jos käyttäisi saamansa mitalihuomion yhteiseksi eduksemme. Hänen tulisi sittenkin ottaa myönnetty "kunniamerkki" vastaan ja pitää näyttävä lehdistötilaisuus, jossa puhuisi samaan tapaan kuin Ruotsin entinen pääministeri ja nykyinen ulkoministeri Carl Bildt. Hyvä olisi myös muistuttaa Nato-asiasta myönteiseen sävyyn, Karhun naapurissa kun ollaan.

Alkaa näet silmät avautua Carl Bildtilläkin Venäjän suhteen. Ei ole kauaakaan, kun vielä yhtä kurkkua huusivat Herr ex-Reichskanzler Gerhard Schröderin kanssa, miten Putinstanin uusstalinistinen vanhaKGB:läinen uustsaari on "kunnon demokraatti".

Eivät korvaa lotkauttaneet esimerkiksi KNFIJV Webin varoituksille siitä, että Kolmannen derzhavan rakentamista ei tule sallia, vaikka NordStream-hanke eli Molotov-Ribbentrop-kaasuputki yhdistäisikin Saksan ja Venäjän intressejä. Onkohan tullut erimielisyyksiä osingoista yms. häpeäruplista?

- Ota mitali ja puhu kuin Bildt, Paavo! Lisää vielä maininta aluepalautuksen ja karjalanpakolaisongelman ratkaisemisen välttämättömyydestä hyvien ja ystävällisten naapurisuhteiden edellytyksenä.

http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2008/01/595948

Suomenkin poliitikoilla on kyllä valtaa, jos vain osaisivat sitä käyttää! Sama koskee valtaväkeä yleensä. Onhan se häpeäksi, että useita kansakunnan kannalta keskeisen tärkeitä asioita joudutaan hoitamaan lähinnä kansalaisjärjestöjen toimesta.

Muiden maiden johtajat osaavat kyllä käyttää valtaansa myös sellaisissa asioissa, joihin virallinen valta ei yllä. Propagandan ja sopivin mustamaalauksen keinoin esimerkiksi vaikutetaan naapurimaan henkilökemia- ja mielipideilmastoihin. Esimerkiksi tämä Lipposelle myönnetty ja hänet lokaanvetävä stalinistisortajien "ystävyysmitali" on taitava likainen keino vaientaa merkittävän Nato-kannattajan puheääni saattaen se epäilyttävään valoon. Melkein yhtä tehokkaasti lyöty kuin lyötiin Alpo Rusia tuulestatemmatulla Stasi-tutkinnalla.

M. Eiramaa, tutkija, KNFIJV
http://rescordis.net/knfijv-carsfi.html

tapioneva

Venäläinen klassikkokirjallisuus vahemmalla ajalla pitää suomalaisia noitina. Hieman uudempi kirjallisuus, Pietarin perustamisen aikainen ja jälkeinen, pitää suomalaisia hieman yksinkertaisina maalaisina. Venäläiset kyllä pitävät ukrainalaisiakin maalaisina, joten se on periferiakansojen stereotyyppi Keskuksesta käsin.

Jos ajatellaan, että laki on moraalin alin raja ja että moraalin tulee olla kansainvälisesti kilpailukykyistä, ei oikeastaan kannata olla yhtään sen vähemmän teeskentelevä kuin Ruotsi tai vähemmän ovela kuin Venäjä, aina silloin, kun se on päässyt tolpilleen vakavien vaikeuksiensa jälkeen. Kun ottaa huomioon, että Suomeen vaikuttaa vielä Saksakin, jonka eurooppalaisuudesta Länsi-Euroopassa ainakin sotien aikoina ollaan oltu montaa mieltä, on aivan selvä, että Suomen tulee sopeutua naapureidensa ja vaikutuskeskustensa moraalitasoihin ollakseen kilpailukykyinen.

Suomessa kauhistellaan esimerkiksi Siemensin lahjuksia, vaikka nämä eivät ole kuin noin 1,5% liikevaihdosta. Kukaan ei vaadi selvitettäväksi ruotsalaisten tai suomalaisten maksamia välityspalkkioita samolla markkinoilla ja samoissa kohdemaissa. Saksalaiset nimittäin eivät välttämättä ole maailman korruptoivimpia kolmansissa maissa verrattuna ranskalaisiin tai sveitsiläisiin.

Joissain maissa rehellistä pidetään hieman yksinkertaisena. Sisä- ja ulkomoraalin kesken on tehtävät selkeämpi jako.